OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 10.2.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle vastauslomakkeelle. Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet jommankumman tai molemmat osat finanssihallinto-oikeudesta erillisessä luentokuulustelussa, palauttavat vastauspaperin, johon on merkitty tiedot korvaavuudesta. Kysymykset 1 ja 2 arvostellaan asteikolla 0-10 pistettä, kysymyksen 3 kumpikin kohta asteikolla 0-5 pistettä ja kysymyksen 4 kukin kohta asteikolla 0-4 pistettä. ON täydennystenttiä suorittavat opiskelijat eivät vastaa kysymyksiin 3a ja 3 b sekä kysymyksen 4 a) kohtaan. TULOKSET VIIMEISTÄÄN. 1. Toimitettaessa insinööri A:n verotusta vuodelta 2003 voidaan todeta muun muassa seuraavaa: a) A myi vuoden aikana 100 000 kpl pörssinoteeratun X Oyj:n osakkeita hintaan á 10 i. A oli saanut osakkeet vuonna 2001 käyttämällä aikanaan vuonna 1998 maksutta saamiaan työsuhdeoptioita ja merkitsemällä niiden perusteella osakkeet hintaan á 3 i. Merkinnän tapahtuessa osakkeiden pörssikurssi oli á 7 i, mikä johti siihen, että vuonna 2001 A:ta verotettiin 400 000 i:n ansiotulosta. b) A myi lapsilleen B:lle ja C:lle kokonaan omistamansa T Oy:n osakekannan yhteensä 4 000 000 i:lla. A:n isoisän perustama T Oy oli aikanaan harjoittanut huonekalujen valmistusta, mutta sen teollinen toiminta oli lakannut ja nyt yhtiö sai kaikki tulonsa teollisuuskiinteistön vuokralle antamisesta. A oli perinyt T Oy:n osakkeet isältään vuonna 1992, jolloin osakkeiden arvoksi perintöverotuksessa oli katsottu 2 500 000 i:a vastaava markkamäärä. c) A oli vuoden kuluessa päättänyt siirtyä huvilanomistajasta metsänomistajaksi, joka kuitenkin loma-ajat oleskelee Nizzassa.. Hän oli 1.6. ostanut metsätilan 500 000 i:lla ja myi pystykaupalla jo saman vuoden kuluessa metsää 80 000 i:lla. d) A myi vuoden aikana omistamansa huvilakiinteistön 300 000 i:lla. A oli vuonna 1996 ostanut kiinteistön 340 000 i:lla. e) A myi vuoden aikana opiskelevalle tyttärelleen B.lle Asunto Oy Kodin osakkeet 150 000 i:lla. Osakkeet oikeuttivat kaksion käsittävään huoneistoon Ullanlinnassa. Huoneiston A oli vuonna 2000 ostanut muusikon kanssa avoliittoon menneen B:n käyttöön hintaan 200 000 i. Huoneiston käypä arvo vuonna 2003 oli arvioitavissa 220 000 i:ksi. Kuinka paljon on em. tosiseikkojen pohjalta A:n pääomatulosta vuodelta 2003 suoritettavan veron määrä, kun oletetaan, että A vaatimuksineen pyrkii kyseiseltä vuodelta mahdollisimman pieneen veroon? Vastaus kohdittain eritellyn ja lakiviittauksin perustellun laskelman muodossa.
2 2. Nk. Kiina-ilmiön vuoksi on naisten jakkupukuja Suomessa valmistavan A Oy:n kokonaan omistava emoyhtiö B Oy valmis luopumaan tytäryhtiönsä vetovastuusta. Tutustuttuaan kaavaillun verouudistuksen sisältöön haluaisi B Oy:n pääomistaja ja konsernijohtaja C mieluiten myydä koko konsernin pois, mutta rahakkaita ostajia ei ole ilmaantunut. Nyt kuitenkin tanskalaisen vaatekoruja valmistavan D AB:n omistajayrittäjä E olisi valmis yritysjärjestelyyn, jonka puitteissa A Oy ja D AB sulautuvat tai muutoin yhdistetään. Yritysjärjestelyssä hyvin omanarvontuntoinen E vaatii, että tanskalainen taho, ainakin ulospäin, esiintyy ostavana osapuolena ja A Oy hankintakohteena, vaikka A Oy:n arvo on 20 miljoonaa euroa ja D AB:n oikeastaan vain puolet siitä. Niin ikään vaatii E, että tanskalaisella taholla tulee olla enemmistö yrityskokonaisuudesta järjestelyn jälkeen. A Oy:llä on voittovaroja 12 miljoonaa euroa ja likviditeettiä 8 miljoonaa, kun taas D AB:llä on 5 miljoonan euron rahavarat ja oma pääoma rajoittuu samanmääräiseen osakepääomaan. Luettuaan maamme istuvan hallituksen erilaisia kilpailukykyselvityksiä on C vakuuttunut siitä, että "innovatiivisuus ja korkean tason osaaminen" ovat Suomen valtteja tulevaisuudessa. Siksi C järkeilee, että jakkupukujen myynti yhdessä asustekorujen kanssa pakettina voisi olla tällaisen yleiseurooppalaisen huippuosaamisen konkreettinen ilmentymä. Niinpä B Oy:n hallitus on C:n johdolla kyllä halukas järjestelyyn ja E:n arvovaltavaatimuksiin kuitenkin edellytyksin, että molempia tahoja raha-asioissa kohdellaan tasapuolisesti. Lisäksi tulee tietty järjestelyn verokustannus minimoida alhaiselle tasolle. Olet juuri valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi, saanut työpaikan lakitoimistossa, jonka työpöydät ovat arvopuuta, ja tämä oli ensimmäisen toimeksiantosi. Esimiehesi puhuu mieluusti verotuksesta, muttei tiedä siitä mitään. Siksi Sinun pitää kertoa, voidaanko ja kuinka yritysjärjestely näillä edellytyksillä toteuttaa?
3 3 a) Valtion tulo- ja menoarvion hallinnollinen tehtävä valtiontalousoikeudessa? 3 b) Yksityisoikeudellisen maksun hinnoitteluperusteet kunnantalousoikeudessa?
4 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos FINANSSIOIKEUS Aineopinnot OTK, ON täydennystentti Nimi: 4. Käytä annettua vastaustilaa perustellen vastauksiasi aina kun mahdollista lainkohtaviittauksin ja muuten lyhyin sanallisin perusteluin. Mikäli kysymystekstissä on numeroita, käytä niitä vastatessasi. Laita myös verotus- ja muut laskelmat näkyviin aina, kun se on mahdollista. Arvostelussa otetaan huomioon ainoastaan annetuille vastausriveille kirjoitettu teksti. Osakysymykset a - e arvostellaan asteikolla 0-4 pistettä. Koko kysymyksen maksimipistemäärä on siten 20. Muista kirjoittaa nimi molempiin vastauslomakkeisiin! a) Tulolähdejako yhteisöjen verotuksessa? HUOM. ON täydennystenttiä suorittavat opiskelijat eivät vastaa tähän kysymykseen! b) Mitä tarkoitetaan välittömillä ja välillisillä veroilla? Mitä ongelmia jaotteluun sisältyy?
5 Nimi: c) Mitä eroa on abstraktisen ja konkreettisen verosaamisen vanhentumisella? Millä tavoin niitä säännellään laissa? d) Kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouksen hyväksymisen perusteena julkisissa hankinnoissa? e) Asiakkuussuhteen merkitys pankkisalaisuussäännösten soveltamisalan kannalta?