Henkilöstöraportti 2015

Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä... 2 Henkilötyövuosi... 4 Työajan jakautuminen... 5 Kokoaikaisuus... 6 Henkilöstön ikärakenne... 7 Henkilöstön vaihtuvuus... 8 Henkilöstö ammattiryhmittäin... 9 Työkyky ja työhyvinvointi... 10 Sairaus- ja tapaturmatilastot... 10 Työterveyshuollon toiminta... 11 Työsuojelu... 13 Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta... 13 Aktiivisen tuen toimintamalli... 14 Eläköityminen... 15 Eläkemaksut... 15 Ennuste eläkepoistumasta... 16 Palkkaus ja palkitseminen... 16 Henkilöstökustannukset... 16 Tehtäväkohtaiset palkat... 16 Henkilökohtainen lisä... 17 Palkitseminen... 17 Tasa-arvo ja yhteistoiminta... 17 Tasa-arvo... 17 Yhteistoiminta... 18

Kaupunginjohtajan esipuhe Henkilöstöraportti 2015 Kannuksen kaupungin strategisena menestystekijänä on osaaminen ja työvoiman saatavuus. Päämääränä on, että kaupungin palvelutuotannosta vastaa motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kaupungin tulos vuodelta 2015 on 757 700,45 euroa ylijäämää. Hyvän tuloksen avaintekijöitä olivat ennakoitua suurempi verotulojen kasvu (3,8 %), sote-menojen maltillinen nousu (esh 2% ja Jyta 3%) sekä ennen kaikkea oman toiminnan tehokkuus. Kaupungin oman toiminnan nettokulut kasvoivat vain 0,1 %. Kannuksen kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 257 henkilöä. Määrä väheni edellisvuodesta 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön palveluaika keskimäärin oli 15,7 vuotta ja keski-ikä on 48,7 vuotta. Sekä keskimääräinen palvelusaika että keski-ikä ovat alentuneet edellisvuoteen verrattuna. Tämä kertoo siitä, että eläköitymisten myötä myös keski-ikä alenee. Palvelutarpeiden muutokset tarkoittavat usein myös toiminnallisia muutoksia palvelurakenteeseen. Tarkastelua on tehty erityisesti eläköitymisten yhteydessä. Mm. sivistyspalveluihin ja teknisiin palveluihin on vuoden aikana tullut uusia kasvoja perusopetuksen rehtorin ja teknisen johtajan eläköidyttyä. Myös hallintopalveluissa on tehty uudelleenjärjestelyjä pitkäaikaisen hallintosihteerin eläköitymisten myötä. Kiitokset näille pitkäaikaisille puurtajille tekemästänne työstä. Muutosten hallinta on noussut keskeiseksi osaamistekijäksi koko kaupunkisektorilla. Vuoden loppupuoliskolla aloitettiin maakunnallisen sote-kuntayhtymän rakentaminen. Soite-kuntayhtymän on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alusta. Maakunnallisen sote-kuntayhtymän sekä tulevan aluehallintouudistuksen myötä tulee varmasti muutoksia myös kaupungin omaan toimintaan. Yhteistyön toimivuus eri organisaatioiden kesken ovat avainasemassa tulevassa uudistuksessa. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kaikilla aloilla kiristymään. Aktiivisen tuen toimintamallin käyttöönotto, esimiesten koulutukseen panostaminen, koko henkilöstön koulutussuunnittelu, toimiva työterveyshuolto ja aktiivinen tyky-toiminta ovat niitä toimintatapoja, joihin kaupungissa on panostettu henkilöstön pysyvyyden, hyvinvoinnin ja rekrytoinnin varmistamiseksi. Vuonna 2015 henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät lähes 15 %, 334 päivää. Toivottavasti tämä aleneva trendi jatkuu myös tulevana vuonna. Lämpimät kiitokset kaikille esimiehille sekä koko henkilöstölle merkittävästä työpanoksesta, hyvästä yhteishengestä sekä joustamisesta muutosten tuulissa. Terttu Korte kaupunginjohtaja 1

Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi Kannuksen kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat vuoteen 2016 asti voimassa olevat kaupunkistrategia ja palvelustrategia. Henkilöstötyön strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat pitkäkestoisia ja luonteeltaan jatkuvia prosesseja. Näitä prosesseja viedään johdonmukaisesti eteenpäin niin, että tulokset osoittavat muutosten olevan toivotun suuntaisia. Tavoite Toimenpide Tulos Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeita Kehitetään kehityskeskustelukäytäntöjä ja malleja osaksi johtamisjärjestelmää, organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämistä Esimiehille kysely kehityskeskusteluista. Kyselyllä selvitettiin kehityskeskustelukäytäntöjä sekä kerättiin näkemyksiä kehityskeskustelukäytännöistä ja -tarpeista. Maaliskuussa 2016 on valmistunut Kehityskeskusteluopas ja kehityskeskustelualustat asiakirja, joka otetaan käyttöön vuonna 2016 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Ajankohta Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä ilman työllistettyjä Työllistetyt 31.12.2009 187 81 268 3 31.12.2010 179 81 260 4 31.12.2011 178 92 270 4 31.12.2012 171 90 261 6 31.12.2013 178 79 257 7 31.12.2014 186 71 257 5 31.12.2015 182 74 256 1 - naisia 154 63 217 0 - miehiä 28 11 39 1 Muutos 14/15-4 3-1 -4 Taulukko 1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Kannuksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 257. Henkilöstömäärä vähentyi edellisestä vuodesta viidellä henkilöllä. Kaupunginhallitus myönsi vuonna 2015 täyttöluvan 21 vakinaiselle viralle ja toimelle. 2

Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto 8 1 9 Sivistyspalveluiden osasto 130 70 200 Tekninen osasto 44 3 1 48 Yhteensä 182 74 1 257 Taulukko 2. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl 31.12.2009 187 69,0 % 81 29,9 % 3 1,1 % 271 31.12.2010 179 67,8 % 81 30,7 % 4 1,5 % 264 31.12.2011 178 64,9 % 92 33,6 % 4 1,5 % 274 31.12.2012 171 64,0 % 90 33,7 % 6 2,3 % 267 31.12.2013 178 67,4 % 79 29,9 % 7 2,7 % 264 31.12.2014 186 71,0 % 71 27,1 % 5 1,9 % 262 31.12.2015 182 70,8 % 74 28,8 % 1 0,4 % 257 Taulukko 3. Palvelussuhteiden määrän kehitys vuosina 2009-2015 Vuonna 2015 määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 29 % (v. 2014 27 %) ja vakituisten osuus 71 % (v. 2014 71 %). Määräaikaisen henkilöstön määrä on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Selittävänä tekijänä kasvulle on, että avoimia virkoja tai tehtäviä hoitamaan ei ole saatu vakituisia tai kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä. Määräaikaisten osuuteen vaikuttaa myös sivutoimisten kansalaisopiston tuntiopettajajien määrä. Määräaikaisista palvelussuhteista, joita oli 74 kpl, sivutoimisia kansalaisopiston tuntiopettajia oli 37 kpl (v. 2014 35 kpl). 29 % 0 % Vakinaiset Määräaikaiset Taulukko 5. Henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen laadun mukaan 71 % Tukityöllistetyt Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alalla työskentelevistä vuonna 2014 oli määräaikaisia 20,5 %. Miehet Naiset Yhteensä Vakituiset 2 36 38 Määräaikaiset 1 9 10 Työllistetyt 0 Yhteensä 3 45 48 Taulukko 4. Palkattomalla virka-/työvapaalla olevien lukumäärä 31.12.2015 3

Määräaikaisuuden peruste Lkm Projekti/määrätty tehtävä tai tehtävän luonne 49 Sijaisuus 17 Organisaatiossa hlöstön määrään vaikuttavat muutokset Työllistetty 1 Avoimen viran/toimen tehtävien hoito 7 Puuttuva tutkinto 1 Yhteensä 75 Taulukko 6. Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. HTV1 HTV2 HTV3 v. 2012 244,2 228,9 195,8 v. 2013 231,3 217,9 190,9 v. 2014 237,9 218,8 186,7 v. 2015 241,3 215,3 181,0 Taulukko 7. Henkilötyövuodet 2012 2015 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1= palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100) HTV3= palveluksessaolopäivien (vähennettynä palkalliset ja palkattomat poissaolot) lukumäärä kalenteripäivinä/365 *(osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 37,9 177,4 215,3-1,6 % Taulukko 8. Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 4

Työajan jakautuminen Henkilömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisö tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on raportoitu työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muu henkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) 41 047 100 % Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 4 459 10,9 % 460 564 - Terveysperusteiset poissaolot 1 130 2,8 % 90 814 - Perhevapaat 986 2,4 % 8 556 - Koulutus 438 1,1 % 35 852 - Muut palkalliset poissaolot 214 0,5 % 13 232 - Muut palkattomat poissaolot 4 290 10,5 % = Tehty vuosityöaika 29 530 71,9 % Taulukko 37. Muun henkilöstön työajan jakautuminen Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. 5

Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja vesopäivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) 15 360 100 % Vähennetään työpäivinä: - Rehtoreiden vuosilomat 55 0,4 % 24 862 - Laskennallinen vuosiloma-aika 1 688 11,0 % - Terveysperusteiset poissaolot 334 2,2 % 52 148 - Perhevapaat 533 3,5 % 11 694 - Koulutus 377 2,5 % 48 640 - Muut palkalliset poissaolot 48 0,3 % 5 367 - Muut palkattomat poissaolot 926 6,0 % = Tehty vuosityöaika 11 399 74,2 % Taulukko 38. Opetushenkilöstön työajan jakautuminen Kokoaikaisuus Henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa: Kokoaikaisia 200 henkilöä Osa-aikaisia 20 henkilöä Sivutoimisia 37 henkilöä, jotka kaikki olivat kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Osa-aikaisista työntekijöistä osa-aikaeläkkeellä tai omasta halustaan osa-aikatyötä tekee 8 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevistä 95 % on naisia ja 5 % miehiä. 14% Taulukko 9. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus 8% Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset 78% 6

Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht., joista Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Sivut. Kokoa. Osa-a. kokoa. osa-a. Hallinto-osasto 8 1 9 100 % 0 % Sivistyspalveluiden osasto 122 8 29 4 37 200 75,5 % 24,5 % Teknisten palveluiden osasto 37 7 2 1 1 48 83 % 17 % Yhteensä 167 15 32 5 37 1 0 257 Taulukko 10. Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne 80 70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet 1 9 10 16 3 1 naiset 26 44 46 76 25 0 Taulukko 11. Koko henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 27 10,5 % 30-39 53 20,6 % 40-49 56 21,8 % 50-59 92 35,8 % 60-64 28 10,9 % 65 ja yli 1 0,4 % Yhteensä 257 100 % Keski-ikä 46,1 vuotta Taulukko 12. Koko henkilöstön ikärakenne ja keski-ikä Vuonna 2015 koko henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (v. 2014 46,8). 7

70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli miehet 0 6 7 14 1 0 naiset 7 27 36 60 24 0 Taulukko 13. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2010-2015 Vakinaiset 49,5 49,8 49,8 49,7 49,9 48,7-0,8 Miehet 48,1 49,6 49,2 49,5 49,5 48,3 0,2 Naiset 49,8 49,8 50,0 49,7 49,9 48,8-1,0 Taulukko 14. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2010-2015 Henkilöstön vaihtuvuus 2015 % Palvelussuhde päättynyt 24 12,90 % - joista eläkkeelle siirtyneitä 15 8,06 % vakituinen hlöstö 31.12. ed.vuonna 186 Taulukko 15. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituiseen palvelussuhteeseen palkatut 20 10,75 % Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Palvelussuhteen päättymisen syy Lkm Eläkkeelle siirtyneet 15 Omasta pyynnöstä eronneet, kuollut 5 Virka lakkautettu, irtisanottu ilman omaa syytään 4 Yhteensä 24 Taulukko 16. Palvelussuhteen päättymisen syy 8

Henkilöä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Alle 2 v. 8 10 16 21 18 20 2-4 v. 6 14 8 10 20 22 5-9 v. 33 30 23 21 19 24 10-14 v. 18 18 25 28 28 26 15-19 v. 7 8 8 11 15 15 20-24 v. 44 34 27 18 10 7 25-29 v. 35 34 32 37 37 35 Yli 30 v. 28 30 32 32 39 33 Kesto keskimäärin 18,2 17,8 17,6 17,0 17,0 15,7 Taulukko 17. Vakinainen henkilöstö palveluksessaolovuosien mukaan Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 15,7 vuotta. Henkilöstö ammattiryhmittäin tekninen henkilöstö nuorisotoimen henkilöstö vapaa-aikatoimen henkilöstö kulttuuritoimen henkilöstö varhaiskasvatuksen henkilöstö perusopetuksen avustava henkilöstö opetushenkilöstö atk-palvelut ruoka- ja puhdistuspalvelut toimistohenkilöstö johto- ja hallintohenkilöstö 1 2 4 2 9 5 6 Taulukko 18. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen ammattiryhmittäin 1 1 1 8 12 12 0 20 40 60 naiset miehet 30 41 47 9

Työkyky ja työhyvinvointi Sairaus- ja tapaturmatilastot Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 525 40 916 4-29 päivää 1007 73 233 30-60 päivää 235 21 117 61-90 päivää 61 601 91-180 päivää 95 5 384 Yli 180 päivää 0 Yhteensä 1923 141 251 Taulukko 19. Terveysperusteiset poissaolot keston mukaan Keskimäärin / HTV2 8,9 Keskimäärin / henkilö 7,5 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sairauspäivät 2733 2301 2052 2208 2257 1923 Taulukko 20. Terveysperusteisten poissaolojen määrä 2010-2015 Tapaturmatyyppi 2011 2012 2013 2014 2015 Työpaikkatapaturmat 8 7 14 7 13 Työmatkatapaturmat 1 5 2 2 3 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 0 Yhteensä 9 12 16 9 16 Taulukko 21. Tapaturmien kehitys 2011 2015 10

Työterveyshuollon toiminta Henkilöstölle järjestetään lakisääteisen työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelut. Työterveyspalvelut tuottaa peruspalveluiden liikelaitos Jyta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Vuoden 2015 aikana työpaikkakäyntejä ja -selvityksiä tehtiin 15 kappaletta. Tavoite Toimenpide Tulos Kehityskeskusteluiden kehittäminen ja hyödyntäminen yhtenä työhyvinvoinnin kehittämisen ja edistämisen työkaluna. Henkilöstölle järjestetään vuoden 2015 aikana työhyvinvointiin liittyvä luento. Esimiehille järjestettiin kysely kehityskeskusteluista. Kyselyllä selvitettiin kehityskeskustelukäytäntöjä sekä kerättiin näkemyksiä kehityskeskustelukäytännöistä ja - tarpeista. Työhyvinvointiluento Miten voisimme auttaa itseämme ja toisiamme, että jaksaisimme paremmin. Maaliskuussa 2016 valmistui Kehityskeskusteluopas ja kehityskeskustelualustat asiakirja, joka otetaan käyttöön vuonna 2016. Opas sisältää kehityskeskustelualustat sekä yksilö että ryhmäkeskusteluihin. Luento järjestettiin 12.5.2015. Luennoitsija toimi freelancer-näyttelijä sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaidon valmentaja Sari Havas. Tilaisuuteen osallistui 154 kaupungin työntekijää. 11

Toimenpiteet Suorite määrä 2015 Suorite määrä 2014 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) 385 344 Käynnit työterveyshoitajan/sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) 134 141 Käynnit fysioterapeutin vastaanotolla (kpl) 8 Käynnit erikoislääkärillä (kpl) 2 6 Laboratoriotutkimukset (kpl) 751 845 - joista terveystarkastuksissa (kpl) 65 82 Röntgentutkimukset (kpl) 55 66 Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri 93 55 - työterveyshoitaja 69 37 - työfysioterapeutti - psykologit - erikoislääkärit 1 Työpaikkaselvitykset (t) - lääkärit - työterveyshoitajat 13,0 2,5 - fysioterapeutit 32,0 18,5 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) - lääkäri - työterveyshoitaja Yksilön neuvonta ja ohjauskäynnit (kpl) - lääkäri 33 11 - työterveyshoitaja 33 48 - työfysioterapeutti 29 23 Taulukko 22. Työterveyshuollon suoritteet 2014 2015 Euroa 80 000,00 70 000,00 60 000,00 50 000,00 40 000,00 30 000,00 20 000,00 10 000,00 0,00 2012 2013 2014 2015 Kokonaiskusttannukset 62 176,27 50 242,61 59 250,41 69 861,11 KELA:n osuus 33 353,57 26 626,10 31 687,67 37 894,82 Nettomeno 28 822,70 23 616,51 27 562,74 31 966,29 Taulukko 23. Työterveyshuollon kustannukset 12

Työsuojelu Kannuksen kaupungilla on yhteinen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoimintaelin eli yttoimikunta, jonka toimikausi alkoi 2014. Työsuojeluhenkilöstö valittiin joulukuussa vuosille 2014 2017. Työntekijöiden valitsemista kahdesta työsuojeluvaltuutetuista toinen edustaa opetustointa ja päivähoitoa ja toinen muita toimialoja. Tavoite Toimenpide Tulos Menettelytapaohjeiden laatiminen, jossa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän tulvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Ei toimenpiteitä. Korvatut tapaturmat Sattuneet tapaturmat 13 Korvauspäivien määrä Ohimenevät korvaukset Pysyvät korvaukset Tapaturmat työpaikalla 11 13 21 3 430 0 Tapaturmat työmatkalla 2 3 3 771 0 Ammattitaudit 0 Yhteensä 13 16 24 4 201 0 Taulukko 24. Työtapaturmat If-tilaston mukaan Työsuojelun toimintakulut olivat vuonna 2015 yhteensä 4 645 euroa. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä yhteisöllisyyttä. Toimintaa on järjestetty jo vuodesta 1998 lähtien. Tyky-toimintaa on kehitetty viime vuosina ja toiminnan käytännön toimenpiteet ovat vakiintuneet. Toimintasuunnitelma 2013 2016 toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle. PHT ry järjestää työkykyä ja terveyttä edistäviä 1. askel -hyvinvointilomia työikäisille aikuisille. Kaupunki osallistuu 50 % työntekijöidensä hyvinvointiloman omavastuuosuuden maksuun. Hyvinvointilomalle osallistui yksi työntekijä. Vuonna 2015 jaettiin poikkeuksellisesti 20 kappaletta tyky-seteleitä normaalin 10 setelin tilalla. Kaupungin työntekijät käyttivät yhteensä 3275 tyky-seteliä hyvinvointi- ja harrastelepalveluihin. Seteleiden kustannus työnantajalle oli 16 375 euroa, josta 7 895 euroa katettiin tyky tasetililtä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. KKI-kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin kannustuspalkinnot, jonka saivat Timo Himanka, Riitta Ahonen ja Iiris Tuikka.

Tyky-toiminnan toimintakulut olivat vuonna 2015 yhteensä 17 851 euroa. Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivinen tuki auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja työkyvyn palautumiselle sekä työssä jatkamiselle silloinkin, kun työkyky on heikentynyt. Käytännössä aktiivisen tuen malli auttaa tunnistamaan työhyvinvoinnin riskitekijät ajoissa ja ohjaamaan ratkaisujen löytämistä. Aktiivisen tuen toimintamalli tuli voimaan 1.1.2014 alkaen. Tavoite Kehityskeskustelut käydään työntekijöiden kanssa vuosittain 100 %:sti (vakituiset sekä yli vuoden yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa olevat) Käytyjen kehityskeskusteluiden lkm ajanjaksolla 1.1. 31.12. 81 Aktiivisen tuen toimien seuranta Tavoite Lukumäärä ajanjaksolla 1.1. 31.12. Asetetut tavoitteet saavutettu. Lukumäärä ajanjaksolla 1.1. 31.12. Varhaisen tuen tavoitteena on ratkoa työtä häiritsevät tekijät osana normaalia esimiestyötä - puheeksiottojen lukumäärä Tehostetun tuen toimilla haetaan ratkaisua työkyvyn palauttamiseksi silloin kun esimiehen omat keinot eivät enää riitä. - työkyky-. ja verkostoneuvotteluiden lukumäärä Paluun tuen toimilla mahdollistetaan työhön paluu onnistuneesti. - työhön paluun suunnitelmien lukumäärä Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja työtä häiritsevien tekijöiden poistaminen työyhteisön sisäisin keinoin. Tavoitteena työkyvyn palauttaminen yhdessä työntekijän, esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena onnistunut työhön paluu työyhteisön tuella pitkän poissaolon jälkeen. 5 3 2 14

Eläköityminen Vuonna 2015 KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyi 15 henkilöä. Kevan vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2015 keskimäärin 63,6 vuoden iässä. 2011 63,3 2012 63,4 2013 62,7 2014 61,7 2015 62,6 Taulukko 25. KuEL ja VaEL vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Eläkemaksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskisuurien työnantajien, kuten Kannuksen kaupungin, varhe-maksu muodostuu palkkasumma- ja eläkemenoperusteisesta osasta. Osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa. Palkkasummaperusteinen osa lasketaan valtuuskunnan keskisuurille työnantajille vahvistaman prosentin mukaisesti ja eläkemenoperusteinen osa entiseen tapaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiikä Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu 2009 609 974 74 041 2010 635 200 95 690 2011 648 958 75 348 2012 693 148 65 213 2013 779 278 47 284 2014 699 339 46 196 2015 657 651 (arvio) 40 625 (arvio) Taulukko 26. Eläkemaksut ja niiden kehitys euroa %-osuus palkkasummasta Varhe-maksu 40 625 0,424 % Taulukko 27. Varhe-maksun osuus palkkakustannuksista 15

Ennuste eläkepoistumasta Osasto 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yht. Hallinto-osasto 0 0 2 0 0 0 1 1 0 0 4 Sivistyspalveluiden osasto 0 3 3 3 7 6 6 7 1 2 38 Teknisten palveluiden osasto 0 1 0 1 3 2 5 3 1 3 19 Yhteensä 0 4 5 4 10 8 12 11 2 5 61 Taulukko 28. Vakinaisen henkilöstön eläkepoistuma hallintokunnittain (31.12.2015) Ennuste perustuu tietoihin vuoden 2015 lopussa KuEL- ja VaEL-vakuutettuina olleista työntekijöistä. Ennusteessa on otettu huomioon vanhuuseläkkeelle siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu 65 vuoden eläkeikään. Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 182 Eläkkeelle 2016 2030 96 % vakinaisen henkilöstön määrästä 53 % Taulukko 29. Vakinaisen henkilöstön poistuma vuoteen 2030 mennessä Palkkaus ja palkitseminen Henkilöstökustannukset Henkilöstökulut 2014 2015 Muutos % Palkat ja palkkiot 7 432 149 7 142 632-3,895 % Henkilösivukulut Eläkekulut 2 090 715 1 995 388-4,560 % Muut henkilösivukulut 369 640 361 872-2,102 % Henkilöstökorvaukset -117 886-58 043-50,763 % Henkilöstökulut yhteensä 9 774 618 9 441 849-3,404 % Taulukko 30. Henkilöstökustannukset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014 31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotettiin 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kokouspalkkioita maksettiin vuonna 2015 63 243 euroa (v. 2014 62 561 e). Tehtäväkohtaiset palkat Tehtäväkohtainen palkka on perustava osa palkkaa. Se määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella kaikilla kuukausipalkka-aloilla. 16

Naisten lkm Miesten lkm Henkilöstöraportti 2015 KVTES 138 5 OVTES 53 14 Tekniset 1 11 Taulukko 35. Naiset ja miehet sopimusaloittain Henkilökohtainen lisä Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu työsuorituksen arviointiin ja on käytössä muilla paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla. euroa saajia (lkm) KVTES 3 128,81 64 TS 449,07 9 OVTES - - Taulukko 34. Henkilökohtaisen lisän jakautuminen sopimusaloittain Palkitseminen Henkilöstölle on tarjolla henkilöstöetuuksia kuten työterveyspalvelut, työnantajan tukema työpaikkaruokailu, alennussetelit lounasravintoloihin, päiväkahvit sekä harraste- ja liikuntasetelit. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus vuokrata Vuokatin vapaa-ajan mökkiä kohtuulliseen hintaan. Tasa-arvo ja yhteistoiminta Tasa-arvo Tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 2007. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain mm. henkilöstöraportin avulla. 17

Miehet Naiset Yht. Vakinaiset Määräaikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Kokoa. Osa-a. Hallinto-osasto 2 6 1 9 Sivistyspalveluiden osasto 15 1 1 10 107 7 28 31 200 Teknisten palveluiden osasto 10 1 27 7 2 1 48 Yhteensä 27 1 2 10 140 14 31 32 257 Miehet yhteensä 40 miesten osuus (%) 16 % Naiset yhteensä 217 naisten osuus (%) 84 % Kokoaikaiset yhteensä 200 kokoaikaisten osuus (%) 78 % kokoaikaiset miehet (%) 15 % kokoaikaiset naiset (%) 86 % Osa-aikaiset yhteensä 57 osa-aikaisten osuus (%) 22 % osa-aikaiset miehet (%) 19 % osa-aikaiset naiset (%) 81 % Taulukko 36. Henkilöstön jakautuminen sukupuolen, palvelussuhteen laadun ja työajan mukaan. Yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu yhteistoiminnasta kunnissa ja työsuojeluyhteistoiminnasta annettuihin lakeihin. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii yt-toimikunta, joka kokoontui kertomusvuonna 2 kertaa. Yt-toimikunnassa on 12 jäsentä, joista 6 on yhteistoimintalain, 2 työsuojelulain mukaisia jäseniä ja 4 työnantajan edustajaa. Paikallisesti työnantajan ja ammattijärjestöjen edustajat ovat käyneet 9 neuvottelua. 18