Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa mukana ei esim henkilöstömitoutusta, hoitajille velvollisuus ilmoittaa epäkohdista) Laki vähimmäispalveluista Terveydenhoitolaki Geriatrisen koulutuksen lisääminen
Yli 75 v Mikkelissä 2011 4525 /9% 2015 5068 /10 % 2020 5898 / 12 % 2025 7345 / 15 % Suositukset yli 75 v :kotihoidossa 91-92 %,laitoshoidossa 3 %, tehostetussa palveluasumisessa 5-6 %
Vanhusten palvelut Mikkelissä pyritään sopeuttamaan väestömuutokseen Vanhusten palveluiden toimintaohjelma 2010-2025. Omaishoidon strategia Hyvinvointistrategia Palvelustrategia Ennaltaehkäisevät toiminnat (seniorisentteri, muistipkl, omahoitopisteet, kotikäynnit) Kotihoito (kotihoito, kotisairaanhoito, kotiutustiimi, kotisairaala, päivätoiminta, päiväkeskus Tenhola, päiväkuntoutus) Vanhainkodit (Suonsaari, Pankaranta) Terveyskeskussairaala (akuuttipaikat 51, saattohoito, infektio-osasto, kuntouttava lyhytaikahoito, pitkäaikaishoito 60, dementia yksikkö 15-pankarannan alueelle muisti-kampus)
Jatkuu Ostopalveluna (Kyyhkylästä 38 moniammatillinen erityistason kuntoutus; lyhytaikapaikat Kyyhkylästä 16) Tehostettu palveluasuminen (kilpailutus, puitesopimukset 600 paikasta, suositusten mukainen tarve 300 paikkaa. Valintakriteerit määritelty tasapuolisen kohtelun takaamiseksi S=selvitä, A =arvioi, S =sijoita ( 4 sairaanhoitajaa, 1 lääkäri kaikki asiakasvirrat kulkevat SAS-ryhmän kautta
Toiminnan muuttuminen Painopiste kotiin tarjottavien palvelujen suuntaan. Kotisairaalatyyppinen toiminta, muistikeskus, vahvistettavia toimintoja yöpartiotoiminta, kotihoidon perus-ja tukipalvelut, ennaltaehkäisevä toiminta, arjen tukeminen. Ryhmäkotityyppiset yksiköt ympärivuorokautista hoivaa ja húolenpitoa tarvitseville Turvateknologian lisääminen Ikääntyneiden palveluihin keskittyneet keskukset (Kiiskinmäki- Pankaranta, Suonsaari,, Graani, Anttola, Haukivuori) palveluja yhteistyökumppaneiden kanssa Lisääntynyt yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Palvelusetelin käyttö laajentuu
Väestö ikääntyy vauhdilla haasteita kuntiin Kunnat erilaisia pohjoisen kunnissa asutus hajallaan peruspalvelujen tuottaminen työlästä PARAS-hanke kunta ja palvelurakenneuudistus. Kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltaminen Huoltosuhde Henkilöstön eläköityminen, saatavuus, kuntien rooli houkuttelevana työnantajana, palkkaratkaisut Poikkihallinnolliset ratkaisut, toimintatapojen muutokset.
Kaveria ei jätetä. Sodan jälkeen tehtiin poliittinen päätös, että koko Suomi pidetään asutettuna. Se oli turvallisuuspoliittisen ajattelun lähtökohta. Silloin päätettiin, että harvaan asuttujen alueiden palvelut hoidetaan yhteisesti. Nykyinen kehitys edellyttää yhteistä tahtoa kaikkien on saatava palveluja. Eduskunnat hallitukset vaihtuu etu olisi pitkäjänteinen toiminta. Lähipalvelulaki? Valtionosuusjärjestelmässä otetaan riittävästi huomioon alueelliset olot, väestön ikääntyminen ja verotulojen muutokset Terveydenhuollon järjestelmän rahoitusmuutokset
Vanhuus ei ole sairaus vaan elämänvaihe Lääketiede kehittyy, lääkkeet parantuvat Elinikä pitenee Ikääntyvät ihmiset pitempään töissä, aktiivisia osallistujia, fyysinen/ psyykkinen kunto parempi, Kolmas sektori yhdistykset, urheiluseurat, vapaaehtoistoiminta koordinoitu yhteistoiminta
Kuka hoitaa yksinäisyyttä? Ryhmäkotityyppiset asumismuodot Kolmas sektori / vertaisryhmät/yhteiset olohuoneet (setlementti jne ) Seurakunta Kansalaisopisto, kulttuuri-ja liikuntapalvelut, kuorotoiminta, hyväntekeväisyysjärjestöt, eläkeläisjärjestöt Monitoimibussit, kimppakyydit
Tulevaisuudessa on kuntia, jotka kilpailevat eläkeläisistä Antoisaa seminaaripäivää!