Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Samankaltaiset tiedostot
Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Työryhmämuistio mmm 2011:5

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

Luomuliiton ympäristöstrategia

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE (Raki2)

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

KUNTIEN RAVINNEKIERRÄTYS

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Kainuun metsäohjelma

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Lietteen hyödyntäminen Euroopassa

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma Kokeiluista tuloksiin ravinteiden kierrätyksestä arkea

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Kiertotalous maataloudessa

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Ravinneneutraali kunta RANKU. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Transkriptio:

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Pirjo Salminen MMM 1

Tiekartta tarvittavista toimenpiteistä YM ja MMM asettama RAKI-työryhmä valmisteli ja se valmistui 2011 Työryhmä keskittyi tarkastelemaan typen ja fosforin kierrätystä erityisesti ruuantuotannossa ja kulutuksessa, mutta tarkasteli myös metsätaloutta ja turvetuotantoa Näkökulmana oli kierrossa olevien ravinteiden entistä tehokkaampi hyödyntämisaste ja sitä kautta neitseellisten raaka-aineiden käytön ja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen 2

Visio 2020 Varannoiltaan rajallisen fosforin käyttö on säästeliästä ja tehokasta Ihmisen ja eläinten ulosteet ja biojätteet kerätään, varastoidaan, käsitellään ja hyödynnetään tavoitellen ravinteiden kierrätystä ja lopputuotteiden hyödyntämistä kasvin- ja eläintuotannossa Kierrätysravinteiden hyödyntäminen ympäristön, maaperän ja tuotteiden puhtauden kannalta turvallista ja ravinteiden kierrätys tukee kansallisen huoltovarmuuden ylläpitämistä 3

Visio 2020 Vuonna 2020 on tarjolla markkinoilla turvallisia kierrätysravinteita ja ne hyödynnetään siellä missä on lannoitustarvetta epäorgaanista fosforia käytetään vain, jos kierrätysfosforia ei ole saatavilla ravinteiden kierrätyksestä huolehditaan myös silloin kun orgaanisista materiaaleista tuotetaan energiaa 4

Visio 2020 Vuonna 2020 Ravinteiden tehokas ja turvallinen hyödyntäminen ja kierrätys kuuluvat osana maatalous- ja ympäristöhallinnon toimintaan ja ravinnetaloutta hallitaan kokonaisvaltaisesti Suomeen on syntynyt ravinteiden kierrätyksen erityisosaamista, josta on kehitetty kansainvälinen vientituote 5

Toimenpide-ehdotukset tärkeysjärjestyksessä: 1) Käytetään ravinteita säästäen ja tehokkaasti 2) Minimoidaan biojätteiden ja niiden mukana kiertävien ravinteiden määrä 3) Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 4) Kerätään ravinteita vesistöistä ja palautetaan ne hyötykäyttöön 6

1) Käytetään ravinteita säästäen ja tehokkaasti 1.1 Ravinteiden käytön optimointi kasvin- ja eläintuotannossa Lohkokohtaiset lannoitusmallit ja ravinteiden tarpeen huomioivat ruokintamallit Maan rakenteen parantaminen, salaojitus ja muut pellon perusparannustoimenpiteet Maatila-, peltolohko- ja ruokintataseiden käyttö 7

1) Käytetään ravinteita säästäen ja tehokkaasti 1.2 Lannan varastoinnin, levityskohteiden, - ajankohdan ja käyttömäärien tarkentaminen Kehitetään viljelysuunnitteluohjelmia suosittelemaan ja ohjeistamaan lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ensisijaista käyttöä Karjanlannan ravinteet otetaan täysimääräisesti käyttöön lannan prosessointimenetelmien hankinta maatiloille Tuetaan edelleen lantavarastojen kattamista Ohjeistetaan viljelijöitä lannan kevät- ja kesälevityksen suosimiseen. 8

2) Minimoidaan biojätteiden ja niiden mukana kiertävien ravinteiden määrä 2.1 Kauppojen vanhenemassa olevien ja vanhentuneiden elintarvikkeiden käytön edistäminen jätteeksi päätymisen sijaan Kehitetään alueellisesti toimivia elintarvikkeiden keräys-, ja jakelujärjestelmiä kaupan vanhenemassa oleville elintarvikkeille Kaupat sitoutuvat ottamaan käyttöön joko elintarvikkeiden alennushintamenettelyn tai lahjoittamaan vanhenevat elintarvikkeet ruokapankeille Kauppaketjut selvittävät pakastettujen raakojen eläimistä saatavien elintarvikkeiden käyttömahdollisuuksia turkisrehun ja lemmikkieläinruokien valmistuksessa + muu mahdoll. Käyttö + kaupan paluukuljetusten hyödyntäminen 9

2) Minimoidaan biojätteiden ja niiden mukana kiertävien ravinteiden määrä 2.2 Julkisten ruokapalveluiden biojätemäärien seuranta- ja vertailujärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Otetaan käyttöön koko maassa netissä toimiva jätevertailuväline (PETRA). Suositellaan julkishallinnon yksiköitä antamaan vuosittain jätetietonsa järjestelmään 10

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.1 Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyön lisääminen Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden väliaikaisvarastojen rakentaminen myös kasvinviljelytiloille Lannan keräilyn, kuljetuksen ja levityksen urakointipalvelujen tuottaminen ja tukeminen Lantapörssin kehittäminen (nettipalvelu) Tuki orgaanisen aineen lisäykselle peltoon Jatkuu 11

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.2 Lannan prosessointitekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto Lannan jakeistuksen ja separoinnin, rakeistuksen ja biokaasutuksen kehittäminen sekä lannan tuotteistaminen 12

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.3 Alueellisten ravinnemäärien huomioiminen eläinsuojien sekä lantaa, jätteitä ja lietteitä käsittelevien laitosten sijoittelun suunnittelussa ja ympäristölupakäsittelyssä Tehdään kansallinen selvitys lannan, biojätteiden, ja lietteiden käsittely- ja tuotteistamisteknologioista sekä keskitettyjen ja hajautettujen järjestelmien soveltuvuudesta erityyppisiin kohteisiin ottaen huomioon Hyötylanta-tutkimuksen tulokset Laaditaan alueellista ravinnemääristä karttapohjia, joita voidaan hyödyntää eläinsuojien lannan, biojätteen ja lietteiden käsittelylaitosten ravinteiden käyttösuunnittelun pohjana. Edellyttää viljavuustietojen saamista. Suositellaan, että eläinsuojien sekä lantaa, jätteitä ja lietteitä käsittelevien laitosten ympäristölupaprosessin yhteydessä tehtäisiin ravinteiden käyttösuunnitelmaa 13

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.4 Vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen keräilyn ja käytön tehostaminen Järjestetään alueellisesti vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen keskitetty keräily ja vastaanottopaikkoja sekä hyödynnetään sato esim. viherlannoitteena tai biokaasun ja lannoitevalmisteiden tuotannossa 3.5 Biojätteelle kaatopaikkakielto ja ravinteet kestävään kiertoon Biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään ja biohajoavan jätteen käsittelylle selkeät toimintaohjeet jotka antavat edellytykset niiden ravinteiden kierrättämiselle Elinkaaritarkastelulla selvitetään kustannustehokkaimmat ja ympäristöä vähiten rasittavat biojätteiden käsittelymenetelmät. Tuloksia käytetään sen arvioimiseksi, miten laajasti biojätteen erilliskeräystä on järkevää toteuttaa 14

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.6 Biolietteiden, lietteiden ja lannan käsittelylaitosten lisärakentaminen Kehitetään käsittelylaitosten tukimuotoja siten, että ne kannustavat myös ravinteiden kierrättämiseen Rakennetaan lisää ravinteita kierrättäviä biojätteiden, lietteiden ja lannan käsittelylaitoksia 3.7 Biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden tuotteistaminen Tuotteistetaan biojätteistä ja lietteistä käyttöominaisuuksiltaan laadukkaita ja eri käyttötarkoituksiin soveltuvia kierrätyslannoitevalmisteita Kehitetään ravinteiden talteen ottoa tutkimus- ja kehityshankkeissa Biojäte ja lietepohjaiset lannoitevalmisteet rajattava REACHasetuksen 15 ulkopuolelle

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.8 Kierrätysravinteiden käytön taloudelliset kannustimet Kehitetään kierrätysravinteiden käytölle taloudellinen kannustinjärjestelmä ja esitetään sitä osaksi maatalouden ympäristötukijärjestelmää 16

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.9 Ohjeistus ja tietokanta biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden varastoinnista ja käytöstä maataloudessa sekä viherrakentamisessa Laaditaan valtakunnallinen ohjeistus biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden varastoinnista Laaditaan käyttäjälähtöinen valtakunnallinen ohjeistus biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä maataloudessa ja yhdyskuntarakentamisessa Perustetaan tietokanta biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä ja lisätään neuvontaa 17

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.10 Toimialakohtaisten ravinnevirtojen tilastoinnin kehittäminen Selvitetään toimialakohtaiset ravinnevirrat ja kierrätysravinteiden osuus niissä sekä kehitetään niiden tilastoinnista jatkuva prosessi ja nimetään vastuutahot 3.11 Kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen metsien lannoituksessa Selvitetään puun kasvavan energiakäytön aiheuttama ravinnevaje ja sen aiheuttama lannoitustarve erityyppisissä metsissä sekä annetaan metsätyypin mukaiset lannoitussuositukset ottaen huomioon muutkin lannoitevalmisteet kuin metsätuhka Tuhkarakeistamojen lisärakentaminen ja levityslogistiikan kehittäminen Tutkimus typpeä sisältävien kierrätyslannoitteiden vaikutuksista metsien kasvuun, levitysteknologioista sekä ympäristövaikutuksista j a haitallisten aineiden RA 18

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.12 Laaja-alainen tutkimusohjelma biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä Toteutetaan tutkimusohjelma, jonka avulla luodaan kattava tietopohja biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden turvallisen, ympäristöystävällisen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi. Myös käytännön toimijat osallistuvat tutkimukseen. 19

3. Kierrätetään ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti 3.13 Tutkimusohjelma uusista menetelmistä Käynnistetään tutkimusohjelma ravinteiden kierrättämiseen tähtäävien teknologioiden kehittämiseksi 20

4) Kerätään ravinteita vesistöistä ja palautetaan ne hyötykäyttöön 4.1 Kalankasvatuksessa käytettävän kalajauhon tuonnin korvaaminen kotimaisella rehukalalla ja kasviperäisellä raaka-aineilla 4.2 Poistokalastuksen saaliin ravinteiden kierrätys 4.3 Ravinnesiepparit 4.4 Järviruo on korjuun ja käytön tehostaminen 21

Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Vastuutahot Seurantaryhmä (v. 2013-2020) RAKI-hankehaut ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi: Ensimmäinen haku 3 miljoonaa euroa v 2012 Toinen haku 2,3 miljoonaa euroa v. 2013 Kolmas haku päättynyt 1.11.2013 Vuosina 2014-2015 hankemäärärahat säilynevät edellisten vuosien tasolla 22