Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen strategia Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen Tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017
2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 1. JOHDANTO... 17 2. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 18 2.1. Ikääntymispolitiikan keskeiset linjaukset... 18 2.2. Arvot, periaatteet ja visio... 29 2.3. Seinäjoen väestöennusteet ja muistisairauksien esiintyvyys... 30 2.4. Palvelurakenneselvitys... 34 2.5. Asiakas-, henkilöstö- ja talousnäkökulmat... 36 2.6. Aluelähtöisyys ja lähipalvelut... 44 2.7. SWOT -analyysi ja ympäristöanalyysi... 46 3. TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET VUOTEEN 2017... 49 3.1. Asuminen ja elinympäristö... 49 3.2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 61 3.3. Palvelurakenteen kehittäminen... 70 3.3.1. Kotihoitoa tukevat palvelut... 71 3.3.2. Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitoshoito... 89 3.4. Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen... 98 3.5. Palvelut kokonaisuutena ja yhteistyö... 105 4. KUSTANNUSVAIKUTUKSET... 108 5. SEURANTA JA ARVIOINTI... 111 KIRJALLISUUS... 112 LIITTEET... 115
3 TIIVISTELMÄ Seinäjoen kaupungissa on yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %. Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 %. 75-84 vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tämä tuo suuria haasteita myös palvelujärjestelmälle. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja tästä näkökulmasta lähtien. Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen strategian arvoja ovat: - ihmisarvon kunnioittaminen - itsemääräämisoikeus - yksilöllisyys - osallisuus ja yhteisöllisyys. Ikääntymispoliittista strategiaa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, ennakoivuus, voimavaralähtöisyys, turvallisuus, kokonaisvaltaisuus, jatkuvuus, yhteistyö, valinnanmahdollisuus, perhekeskeisyys ja kustannusvaikuttavuus. Tämän ikääntymispoliittisen strategian visio on: Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen. Strategian viisi päätavoitetta ovat: - Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvien kotona asumista ja virikkeellistä elämää. - Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa. - Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminen on yksiportainen. - Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetun työvoiman saatavuus turvataan. - Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvin. Näistä jokaisesta päätavoitteesta on laadittu osatavoitteet ja toimenpideesitykset. Pääpaino suunnitelmakauden ohjelmassa on edelleen panostaa voimakkaasti kotona asumisen edellytysten parantamiseen asunto- ja elinympäristöä kehittämällä, sosiaalisen kanssakäymisen, osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia lisäämällä, palveluvalikoimaa laajentamalla ennalta ehkäisevään suuntaan, kuntouttavaa toimintaa tehostamalla ja lyhytaikaisia hoitopaikkoja lisäämällä. Ohjelmassa on huomioitu valtakunnalliset ikäihmisiä koskevat
4 laatusuositukset, jotka kuvaavat tavoiteltavaa tilannetta ja antavat näkökulmia sen käytännön toteutukseen. Vanhustyön tulosalueen kustannukset olivat vuonna 2011 27,1, milj.. Lisäksi ovat perusterveydenhuollon avohoidon, kaupunginsairaalan ja erikoissairaanhoidon ikäihmisiä koskevat kustannukset. Seuraavassa esitetään tiivistelmä päätavoitteista laadituista osatavoitteista ja toimenpide-esityksistä.
5 Päätavoite 1/5 Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvien kotona asumista ja virikkeellistä elämää Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, järjestöt, Eptek, SeAMK /rakennustekniikan yksikkö Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Uudisasuntojen suunnittelussa ja varustelussa huomioidaan väestön ikääntyminen ja erityisryhmien tarpeet Asuntojen perusparantaminen on suunnitelmallista ja korjaamiseen kannustavaa Asuin- ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja tukevat ikääntyvien itsenäistä asumista, aktiviteettia ja sosiaalista kanssakäymistä Ikäihmisten asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavat palvelut 1. Kartoitetaan ikäihmisten asumisen ja palvelurakenteen sijoittuminen kaupungin alueella ja tehdään suunnitelma ikäihmisten asumisesta ja palveluista. 2. Tehdään suunnitelma omistusasuntojen ja vuokraasuntojen muutostöiden toteuttamismahdollisuuksien parantamisesta ja avustuskäytännöistä 3. Moniväyläinen neuvonta ja tiedottaminen, korttelineuvoja 4. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan asuntojen muutostöitä varten 5. Vanhustyön ja tekniikkakeskuksen yhteistyötä ja osaamista kehitetään kotihoitoa tukevien teknisten apuvälineiden osalta 6. Kaavoitusohjelmassa ja arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa huomioidaan ikäihmisten asumisen ja asuinympäristön kehittäminen 7. Esteetön rakentaminen -toimikunta jatkaa toimintaansa 8. Ikäihmisiä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla 9. Lähiliikuntapaikkojen ja viheralueiden kehittäminen kaikille ikäryhmille sopivaksi 10. Tehdään esite ikäihmisten asuntojen korjauspalveluista 11. Järjestetään korjausneuvontapalveluja 12. Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa huomioidaan asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen 13. Palvelu- ja julkisen liikenteen kehittäminen 14. Julkisten tilojen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön, esim. koulujen ruokalat, atk-tilat ja uuden pääkirjaston aukiolo viikonloppuisin 2013 2013 vuosittain 2013
6 Päätavoite 2/5 Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, kulttuuri-, liikunta-, kirjastoja museotoimi, kansalaisopisto, ev.lut. seurakunta, järjestöt, yhdistykset, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito, oppilaitokset Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Ikääntyvillä on mahdollisuus sosiaaliseen ja hengelliseen toimintaan, an oppimiseen, oman osaamisensa jakamiseen ja aktiivisena toimijana vaikuttamiseen Ikääntyvillä on mahdollisuus säännölliseen liikuntaan, lihaskunnon ja tasapainon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä terveelliseen ruokavalioon 15. Osallisuutta mahdollistetaan - tukemalla kohdeavustuksin eläkeläisjärjestöjä ja muita ikääntyville kulttuuritoimintaa järjestäviä tahoja sekä selvitetään eläkeläisjärjestöjen toiminnan uusia tukemisen muotoja - toteuttamalla ryhmätoimintoja ikääntyvien tarpeiden pohjalta - kehittämällä matalan kynnyksen toimintapaikkoja, joissa on mahdollista saada ohjausta osallistumiseen ja toimimiseen - toimivilla kuljetuspalveluilla - seurakunnan kotikäynneillä, joilla tavoitetaan ne, jotka kaipaavat hengellistä yhteyttä, mutta eivät pääse järjestettyyn toimintaan 16. Ikääntyvien vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään - perustamalla kulttuuripalveluja kehittävä kulttuuriraati - Ikäneuvoston toimintaa tunnetuksi tekemällä; ovat mukana aktiivisina toimijoina ja palveluja suunnittelevissa työryhmissä 17. Jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen jakamiseen luodaan mahdollisuuksia - järjestöissä, kansalaisopistossa, Ikääntyvien yliopistossa (TYT) ja vapaaehtoistyössä 18. Säännöllinen liikunta mahdollistetaan: - kartoittamalla kylien ikäihmisten liikuntamahdollisuudet - aktivoimalla ikääntyviä liikuntaan kyläseurojen ja yhdistysten kautta - lisäämällä liikunnasta tiedottamista kotona asuville ikäihmisille - luomalla yhteistyö- ja toimintamalli liikuntaa järjestäville tahoille - tukemalla kohdeavustuksin 19. Lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen mahdollistetaan: - tiedottamalla liikunnan merkityksestä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyssä 2012-2013 2012-2013
7 - suunnitelmallisella tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelulla ryhmissä ja kotikuntoutuksessa sovitun työnjaon mukaisesti 20. Ikääntyvien ja heidän perheidensä saama elintapaohjaus mallinnetaan 21. Terveellisen ruokavalion toteutumista tuetaan ravitsemuskeskuksen ruokapalvelun kehittämistyön avulla 22. Ikääntyvien ravitsemustilan seurantaa kehitetään 2012-2013 2012-2013 Ikääntyvillä on mahdollisuus saada omien tarpeidensa mukaisia palveluita taloudellisesta tilanteestaan, toimintakyvystään tai asumispaikastaan riippumatta, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen Ikääntyvät saavat riittävästi tietoa ja keinoja turvallisuutensa varmistamiseksi, turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi 23. Taloudellisesta tilanteesta riippumattomina palveluina tarjotaan - kulttuuri- ja kirjastopalveluita ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia huomioiden koko kaupunki sekä laitoksissa asuvat - kaupungin ja ev.lut. seurakunnan vanhuspalvelut kattavat kaikki alueet - kotikirjastopalvelua koko kaupungin alueella - vertaisohjaajia, internetkoulutusta ja tietoiskuja - ohjausta, neuvontaa, palvelukartoituksia, terveysneuvontaa 24. Ikääntyvien tarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tasapuolisesti koko kaupungin alueella 25. Kodin ja ympäristön turvallisuudesta annetaan tietoa ja opastusta 75-vuotiaiden, 80-vuotiaiden ja omaishoitajien sekä sosiaalityön asiakkaiden ja fysioterapian asiakkaiden kotikäynneillä ja seurakunnan ryhmissä 26. Turvallisuuskoulutusta ja tiedotusta lisätään ikääntyville ja heidän läheisilleen tapaturmien, väkivallan ja rikosten ehkäisystä 27. Osana liikennetapaturmien ehkäisytyötä kiinnitetään huomiota ajoterveyden arviointiin Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin heikentyessä esimerkiksi päihteiden väärinkäytön, kaltoin kohtelun tai muiden sosiaalisten tai terveysongelmien vuoksi, palvelujärjestelmässä on taitoa havaita ja 28. Lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta informoidaan ikääntyviä/ läheisiä lääkettä määrättäessä ottaen huomioon myös esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteensopivuuden 29. Lääkehoidon toteuttamisen seuranta 30. Kehitetään alueellisia neuvoloita ikäihmisten tarpeisiin 31. Juurrutetaan lähisuhdeväkivallan ja päihdepolku-mallit koko kaupungin alueelle 32. Tarjotaan apua ikääntyvien perheongelmiin 2013
8 reagoida tilanteeseen varhaisen puuttumisen keinoin Ikääntyvillä on oikeus somaattisten sairauksien, mukaan lukien suun terveysongelmien, mielenterveysongelmien ja muistihäiriöiden tehokkaaseen hoitoon ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaan kuntoutukseen Yhteistoimintatyöryhmän toiminta 33. Turvataan riittävät resurssit ikääntyvien mielenterveystyöhön 34. Mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukemista vahvistetaan 35. Kotihoidon henkilöstöä koulutetaan suun terveyden kartoittamiseen ja neuvontaan 36. Ikääntyvien kanssa työskentelevien yhteistyötä kehitetään yhteisellä koulutuksella ja säännöllisillä kerran vuodessa tapahtuvilla kokoontumisilla 37. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen kanssa 38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kutsuvat koolle vuosittain huhtikuussa työryhmässä mukana olleet tahot päivittämään tietoja ja toimittamaan päivitetyt tiedot seurantatoimikunnalle
9 Päätavoite 3/5 Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminen on yksiportainen Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Tietoa, ohjausta ja neuvontaa on helposti saatavilla Ikääntyvät saavat arvioinnin pohjalta tarpeen mukaisia kuntouttavia ja ennakoivia kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidon kattavuus on 14 13 % yli 75-vuotiaiden määrästä vuoteen 2015 mennessä Ikäihmisillä on saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatrista ja muuta lääketieteellistä asiantuntemusta ja seuranta on varmistettu. Hoitohenkilöstöllä on riittävät konsultaa- 39. Laaditaan suunnitelma palvelualuemallista 40. Kehitetään alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja neuvontaa antavia matalan kynnyksen keskuksia ja ne sijoitetaan alueilla olemassa olevien toimintojen läheisyyteen/ yhteyteen 41. Määritellään, mitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut 42. Varataan vuosittain talousarviovalmistelussa riittävät ja joustavat kotihoidon resurssit vastaamaan arvioinnin pohjalta todettuun palvelujen tarpeeseen 43. Perustetaan kotiutustiimi, 5-6 työntekijää 44. Toimintakyvyn arviointimittari otetaan käyttöön koko kotihoidossa 45. Tehdään suunnitelma kuntoutustoiminnasta, resursseista ja kohdentumisesta 46. Palvelusetelijärjestelmää edelleen kehitetään ja laajennetaan 47. Kotihoidon henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa ja kotihoidon omaa sisäistä koulutusta lisäämällä 48. Hyödynnetään aktiivisesti muuta olemassa olevaa verkostoa, esim. järjestöt, vapaaehtoiset ym. 49. Kotihoidon järjestämiseen etsitään uusia vaihtoehtoisia tapoja, erityisesti haja-asutusalueilla 50. Omalääkäri-hoitajapari järjestelmä toimii kaikilla alueilla ja kaikilla on hoitosuunnitelma 51. Kotihoidon alueilla toimii nimetyt lääkärit, tavoitteena on saada kotihoitoon omalääkäri 52. Perustetaan uusi geriatrin virka 53. Geriatrisen koulutus- ja hankeyhteistyön edelleen 2013-2014 2012-2014 2013-2014 2012-2013 2014 2012-2013 2012 2014 2014
10 tiomahdollisuudet. Lääkehoito toimii ja on turvallista Muistioireisten diagnosointi on tehokasta, hoitoketjut toimivat ja riittävät palvelut on saatavilla Ikääntyville on riittävästi tarpeenmukaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja ja hoitoketjut toimivat kehittäminen ja vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä 54. Kehitetään lääkehoidon kokonaisarviointia yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja apteekkien välillä 55. Keskitetyn lääkejakelun järjestäminen yhteistyössä apteekkien kanssa 56. Kaupungin omissa ympärivuorokautisissa pitkäaikaishoitoa antavissa yksiköissä käytössä lääkäripalvelut säännöllisesti. Lyhytaikaishoidon yksiköissä päivittäinen konsultaatiomahdollisuus. Ostopalveluyksiköissä toimii myös säännölliset lääkäripalvelut 57. Muistihoitajaresurssia lisätään, tavoitteena 1 muistihoitaja/20 000 asukasta ja yhdenmukaistetaan eri alueiden toimintamalleja 58. Koulutetaan myös muuta hoitoalan henkilöstöä muistisairauksien tunnistamiseen 59. Muistioireisten hoitoketjun päivittäminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustyön ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n yhteistyönä huomioiden myös muut kumppanit 60. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan sairauden toteamisvaiheessa ja niitä päivitetään 61. Annetaan riittävää ohjausta ja neuvontaa huomioiden apuvälineiden ja teknologian hyödyntämismahdollisuudet 62. Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, muistityöryhmän jatkuminen 63. Osa päivätoiminnan ja vuorohoidon lisäresursseista kohdennetaan muistisairaille 64. Ikäihmisille laaditaan mielenterveyspalvelujen hoitopolku 65. Toimitaan aikaisemmin laaditun mielenterveysstrategian linjan mukaisesti 66. Laaditaan suunnitelma päihde- ja mielenterveys palveluista osana palvelukokonaisuutta 67. Ikäpä -työryhmän toiminta jatkuu ja laadittu ikäihmisten päihdepolku juurrutetaan 68. Vakiinnutetaan päihteiden käytön tunnistamiseen liittyvät työmenetelmät, esim. audit-kysely, rutiininomainen puhalluskoe tapaturmatilanteissa ja 2012-2014 2012-2013 2015 2013-2016 2013 2012
11 positiivisen tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistä huolehtiminen Omaishoito on osa palvelujärjestelmän kokonaisuutta Kotona asumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä lisäävät kehittyvä tekniikka ja apuvälineet Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyvillä on mahdollisuus moniammatilliseen gerontologiseen arviointiin, tutkimuksiin ja kuntoutukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Toimintakykyä ylläpitäviä ja kotona asumista tukevia monipuolisia tukipalveluja, päivätoimintapalveluja 69. Otetaan käyttöön päihteiden käytöstä johtuvien käyntien tilastointi sosiaali- ja terveyspalveluissa 70. Jalkautuva päihdetyö otetaan työmenetelmäksi 71. Omaishoidontukea saavat kaikki omaishoidontuen kriteerit täyttävät 72. Omaishoitajien kokonaisvaltaisen tukemisen edelleen kehittäminen, esim. ohjaus, neuvonta, virkistystoiminta, terveystarkastukset 73. Ikääntyvien omaishoitajat huomioidaan tarjoamalla lyhytaikaishoitoa ikääntyneelle tai sijaishoitoa kotiin 74. Testataan ja otetaan käyttöön toimivia uusia erilaisia teknisiä ratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi 75. Vakiinnutetaan kotihoidon tekniikkatiimin toiminta 76. Nimetään tekniikkakeskuksesta henkilö, joka vastaa niin kotiin kuin asumispalveluun liittyvästä teknologiasta ja sen hyödyntämisestä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa 77. Jatketaan hankeyhteistyötä teknisten välineiden testauksessa 78. Selvitetään apuvälineiden ja teknisten laitteiden vuokrauspisteen kehittämistä 79. Apuvälineitä hyödynnetään laajamittaisesti 80. Perustetaan työryhmä laatimaan suunnitelma ikäihmisille suunnatuista eritasoisista kuntoutuspalveluista ja niiden vastuualueista. Osana suunnitelmaa selvitetään moniammatilliseen arviointiin, tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistuneen yksikön perustamista. 81. Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntyville kuntoutusta antaviin yksiköihin laaditaan prosessikuvaukset sekä hyvän hoidon ja palvelun kriteerit 82. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla 0,7 0,8 83. Kotiin vietävien ateriapalvelujen edelleen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 84. Selvitetään palvelusetelijärjestelmän laajentamista tukipalvelujen osalta 2012 2012 2012 2012 2014 2012-2014 2012-2014 2015 2013
12 ja vuoro- ja lyhytaikaispaikkoja on riittävästi Asumispalvelupaikkojen tavoitekattavuudet ovat vuoteen 2020 mennessä seuraavat: - 91-92 % asuu kotona - 5-6 % tehostetussa palveluasumisessa - 3 % hoivaasumisessa Asumisyksiköiden hoitohenkilöstörakenne ja -määrät ovat mitoitettu siten, että niissä voi asua elämän loppuun asti. Henkilöstöjärjestelmä suunnitellaan siten, että palvelutarpeen lisääntyessä henkilöstöä on joustavasti saatavilla Asumisyksiköiden hoito ja palvelut ovat tasavertaisia ja laadukkaita 85. Tehdään kehittämissuunnitelma eritasoisesta päivätoiminnasta ja päivähoidosta osana kotona asumista tukevaa palvelurakennetta 86. Lisätään vuorohoitopaikkoja tarpeen pohjalta, vähintään 30:llä vuoteen 2017 mennessä 87. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla lyhytaikais- ja vuorohoitopaikoissa 0,7 0,8 88. Varmistetaan gerontologisen/ geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen oikealla henkilöstörakenteella ja asiakkaan voimavaroja tukevilla työmenetelmillä 89. Vuorohoitoyksiköissä moniammatillisen kuntoutuksen painopiste on myös toimintakykyä uhkaavien riskitekijöiden vähentäminen 90. Osa tavallisista palveluasumisyksiköistä muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi 91. Osa laitospaikoista muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi 92. Tehdään suunnitelma asumispalveluyksiköiden ja hoiva-asumisen määrällisestä kehittämisestä kaupungin eri osa-alueilla. 93. Kehitetään kaupunginsairaalan toimintaa osana kokonaisuutta 94. Henkilöstömitoitustavoitteet vuoteen 2015 - ympärivuorokautiset yksiköt 0,5 0,65 - ympärivuorokautiset yksiköt, joissa asukkailla on vaikeita somaattisia- tai käytösoireita 0,6 0,75 95. Perustetaan työryhmä suunnittelemaan henkilöstön joustavan käytön toimintamallia 96. Laaditaan kaikille ikäihmisiä hoitaville yksiköille yhtenäiset hyvän hoidon ja palvelun kriteerit 97. Palvelukeskusten ja terveyskeskuksen hoitohenkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyössä mm. paikallisten oppilaitosten kanssa 2013-2014 2014-2017 2015 2015 2015 2014 2012 2015 2013 2013 Asumisyksiköiden huoneet ja hygieniatilat ovat riittävän tilavia, esteettömiä ja turvallisia. Yleiset tilat ja lähiympäristöt ovat 98. Kartoitetaan uusien kiinteistöjen tarve, joka syntyy palvelutarpeen kasvusta ja olemassa olevista epäkäytännöllisistä ja/tai lakkautettavista yksiköistä johtuen 99. Asumispalveluyksiköiden tiloja, lähiympäristöjä ja 2013
13 esteettömiä, virikkeellisiä ja kuntouttavaa toimintaa tukevia. Kuntoutus- ja apuvälineet ovat nykyaikaisia, turvallisia ja niitä on riittävästi käytettävissä välineistöä uudistetaan tarvittaessa nykyaikaisten vaatimusten tasolle 100. Tehdään suunnitelma Kuusenlahden palvelukeskuksen tilojen osalta 101. Asukashuonetilojen osalta tehdään suunnitelmat siten, että tehostetuissa palveluasunnoissa kaikille asukkaille on omat huoneet ja hygieniatilat 102. Kaikissa hoiva-asunnoissa on riittävän tilavia yhden- tai kahdenhengen huoneita hygieniatiloineen 103. Kaikissa ympärivuorokautista palvelua ja hoitoa antavissa yksiköissä tulee olla palosammutusjärjestelmä 104. Kaikkiin yksiköihin asennetaan ajanmukaiset hoitajakutsu- ja kulunvalvontajärjestelmät 105. Huolehditaan, että asukkailla on käytössä ajanmukaiset apuvälineet ja kuntoutuslaitteet 2012 2013 2017 2017 2016 Ostopalveluyksiköissä on hoidon, palvelun, tilojen ja välineiden osalta samat kriteerit kuin kaupungin omissa vastaavissa yksiköissä 106. Uusia asumispalveluyksiköitä kilpailutettaessa edellytyksenä ovat tasavertaiset palvelut ja fyysiset puitteet kaupungin vastaavien yksiköiden kanssa 107. Kilpailutuksissa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan 108. Palveluyhteistyö Kivipuro ry:n kanssa selkiytetään 109. Palveluyhteistyö Nurmon Vanhainkotiyhdistys ry:n kanssa selkiytetään 2012 2012
14 Päätavoite 4/5 Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetun työvoiman saatavuus turvataan Päävastuutahot: terveyskeskus, vanhustyö, kaikki yksiköt, henkilöstöhallinto Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Henkilökunta on koulutettua ja sitoutunutta ja työhyvinvointia kehitetään sti Ikääntyville työntekijöille luodaan hyvät työnteon edellytykset Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtäville asetettuja odotuksia ja vaatimuksia Johtaminen on ammattitaitoista sekä osaamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tukevaa Ikäihmisten parissa tehtävä työ on veto- 110. Varmistetaan, tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioitujen osaamistarpeiden mukaisesti noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja -suosituksia. Jatketaan koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Luodaan sisäisen koulutuksen malli 111. Selkeytetään työkierron mahdollisuuksia 112. Kartoitetaan työyksiköissä olevat työturvallisuusasiat, työvälineet ja ergonomiset asiat ja tehdään tarvittaessa suunnitelma niiden parantamiseksi 113. Tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimintaa kehitetään edelleen 114. Otetaan käyttöön varhaisen tuen malli joka yksikössä 115. Luodaan kaupungille linjaus työnohjauksesta. Kehitetään edelleen kaupungin TYHY-toimintaa varaamalla toimintaa varten riittävät resurssit 116. Kehitetään ikäjohtamisen osaamista 117. Kehitetään mentorointimalli 118. Tuetaan työssä jatkamista ammatillisen eläkeiän jälkeen 119. Henkilöstön määrä ja rakenne perustuu laatu- ja osaamisvaatimuksiin 120. Laaditaan yksikkökohtainen henkilöstösuunnitelma mitoitustavoitteiden mukaisesti 121. Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden/ viranhaltijoiden kanssa kerran vuodessa 122. Kaikilla esimiesasemassa toimivilla on riittävä johtamiskoulutus 123. Turvataan esimiehille työnohjaus tarvittaessa 124. Lisätään markkinointia positiivisen imagon luomiseksi 2017
15 voimaista ja uutta koulutettua työvoimaa on saatavilla sekä sijaisuuksiin että vakinaisiin tehtäviin 125. Perustetaan rekrytoimisto 126. Luodaan riittävä ja toimiva varahenkilöjärjestelmä 127. Luodaan kilpailukykyinen palkkataso mm. palkkaus- ja kannustusjärjestelmiä kehittämällä 128. Kehitetään ja jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän kanssa 129. Kehitetään opiskelijaohjausta 2013 2013
16 Päätavoite 5/5 Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvin Päävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus Osatavoitteet Toimenpide-esitykset Aikataulu Palveluja suunnitellaan kokonaisuutena ja palvelujen tuottajien välillä toteutuu saumaton yhteistyö ja tiedonsiirto Kehittämishankkeet ja projektit on suunniteltu pitkäjänteisesti 130. Perustetaan hallinnollinen ikääntyvien palvelujen työryhmä, joka seuraa ja arvioi palvelukokonaisuuksien toimivuutta ja kehittää toimintaa sen pohjalta (vanhustyö-terveydenhuoltoerikoissairaanhoito) 131. Edelleen kehitetään tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä kaupungin organisaatioiden ja muiden palvelujen tuottajien välillä, esim. seurakunta, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat 132. Ikääntyvien palveluja kehitettäessä vahvennetaan yhteistyötä sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksiköiden välillä 133. Arvioidaan uusiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin mukaan lähtö suhteessa kokonaiskehittämiseen ja tavoitteisiin 134. Tehostetaan hankkeiden välistä keskinäistä yhteistyötä 135. Hankkeita hyödynnetään prosessien kehittämisessä sekä uusien toimintamallien pilotoinneissa ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä 2012
17 1. JOHDANTO Seinäjoen kaupungissa on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %. Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 %. 75-84 vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja tästä näkökulmasta. Väestön vanheneminen asettaa sellaisen yhteiskunnallisen haasteen, johon ei voida vastata ainoastaan sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin. Ikääntymispolitiikan vastuupohjaa on laajennettava sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Kaikkien keskeisten toimijoiden tulee varautua yhteiskunnan ikärakenteen muutokseen ja kehittää samansuuntaisia toisiaan tukevia ratkaisuja. Seinäjoen kaupunginhallitus on perusti kokouksessaan 01.03.2010 103 ikääntymispoliittisen strategiatoimikunnan (liite 1), jonka tehtäväksi annettiin laatia uusi Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut valtuuston 2. varapuheenjohtaja, maakuntaneuvos Aarne Heikkilä. Toimikunnan sihteerinä on toiminut kehittämispäällikkö Lea Porola. Toimikunta on kokoontunut yhteensä 8 kertaa. Toimikunta järjesti syyskuussa 2010 Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella -aloitusseminaarin. Seminaariin osallistui ikäihmisten kanssa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, luottamushenkilöitä ja muita asiasta kiinnostuneita. Seminaarin jälkeen muodostettiin neljä työryhmää: Asuin- ja elinympäristön kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelurakenteen kehittäminen Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen Työryhmille nimettiin puheenjohtajat ja sihteerit sekä jäseniä vanhusneuvostosta, eri hallintokunnista ja vanhustyön toimijatahoilta (liite 2). Työryhmät valmistelivat omalta osaltaan osatavoitteet ja toimenpide-esitykset. Tämä ikääntymispoliittinen strategia sisältää strategian lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpide-esitykset vuoteen 2017, kustannusvaikutukset sekä seurannan ja arvioinnin.
18 2. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Ikääntymispolitiikan keskeiset linjaukset Ikääntymispolitiikan keskeisinä linjauksina esitetään Suomen hallitusohjelman, sosiaali- ja terveysministeriön, Seinäjoen kaupungin strategioiden ja ohjelmien sekä tämän ikääntymispoliittisen strategian keskeiset linjaukset. I Hallitusohjelma Suomen hallitusohjelman (2011) mukaan ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Ikääntyneiden palveluissa toimivien työntekijöiden gerontologista asiantuntemusta lisätään ja ammattitaitoista johtamista kehitetään. Ikäihmisiä arvostetaan ja heidän itsemääräämisoikeutensa turvataan. Tavoitteena on itsenäisen asumisen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen. Ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja Ikähoivatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Poikkihallinnollinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma laaditaan. Huoltosuhteen ja julkisen talouden tasapainon kannalta työurien pidentäminen on välttämätöntä. Vanhuspalvelulailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista asumistuen määräytymisessä jatketaan. Eläkkeensaajan hoitotukea kehitetään painottaen palvelujen hankkimista ja hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamista. Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut. Raha-automaattiyhdistyksen veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuen määrä arvioidaan tavoitteena parantaa veteraanien palvelujen ja etuuksien
19 kattavuutta, määrää ja laatua. Veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamista hyödynnetään vanhuspalvelujen kehittämisessä. Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Omaishoitajien jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan. Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Hoitoketjujen toimivuutta parannetaan esimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. Terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia tehostetaan niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut. Saattohoitopalveluiden riittävyyttä ja laatua parannetaan hoitopaikoista riippumatta. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II käynnistetään painopisteinä muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalvelujen kehittäminen, yleinen palvelujen kehittäminen, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Kasteohjelma kohdistuu myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Hankintalain soveltamista selvitetään nykyistä rajatummin haavoittuvien asiakasryhmien, kuten vammaiset, vanhukset ja lapset, palvelu-
20 jen järjestämisessä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös pienten tuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet. II Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo palvelujen laatua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintovirastojen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ikääntyneiden palveluille valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Laatusuositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne - henkilöstö ja johtaminen sekä - asuin- ja hoitoympäristöt. Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa - 5-6 % saa omaishoidon tukea - 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan vanhusten määrän kasvun, muistisairauksien ja muiden pitkäaikaissairauksien yleistymisen ja monisairaiden potilaiden määrän kasvun vuoksi painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevän työn osaamista tulisi lisätä ja ehkäisevien palvelujen saatavuutta tulisi parantaa. Palvelujen painopistettä siirretään tulevina vuosina ympärivuorokautisesta hoidosta ennakoivan toiminnan suuntaan. Ympärivuorokautisen hoidon sisällä