1 / 34 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto AutoCAD - jatkoa
Annotatiivinen skaala eli Annotation Scale 2 / 34 Annotatiivinen skaala tarkoittaa, että teksti näyttää layoutilla aina samankokoiselta, myös eri mittakaavoissa. Seuraavat AutoCADin objektit voivat olla annotatiivisia Text (single-line and multiline) Blocks and attribute definitions Hatches Dimensions and dimension styles Geometric tolerances Multileaders and multileader styles Annotatiivista skaalaa asettaessa kannattaa huomata sekä objektin annotatiivinen skaala että piirustuksen annotatiivinen skaala
Annotatiivinen skaala Properties-ikkunassa 3 / 34 Varmista Properties-ikkunassa, että Annotative on asetettu päälle (Yes) Ylemmässä kuvassa näkyy, että piirustuksen annotatiiviseksi mittakaavaksi on asetettu 1:500, mutta tekstin annotatiivinen skaala on 1:100. Tämä johtuu siitä, että 1:500 skaalaa ei ole asetettu tekstin ominaisuuksiin. Properties-ikkunan Annotative scale -kohdasta määritellään, missä mittakaavoissa teksti on annotatiivinen Klikkaa skaalan viereisestä boxista > Add > valitse skaalat, jotka haluat lisätä Kannattaa lisätä kerralla kaikki mahdolliset skaalat, jotta niitä ei tarvitse myöhemmin lisätä erikseen Jos luot myöhemmin uuden skaalan kuten 1:500, se täytyy kuitenkin lisätä erikseen
Annotatiivinen skaala Properties-ikkunassa 4 / 34 Kun annotatiivinen skaala on sama sekä Properties-ikkunassa että piirustuksen mittakaavassa, teksti näkyy oikeassa koossa Mitä vaaleansinertävät tekstit tarkoittavat? Sinertävällä tekstillä näytetään, mitkä kaikki skaalat tekstiin on asetettu. Suurin sinertävä teksti on mittakaavaan 1:1000, musta teksti on nykyinen asetus eli 1:500, sitä pienempi sinertävä teksti on 1:100, sitä pienempi 1:50, jne. Siniset tekstit näkyvät vain, kun teksti on valittuna. Painamalla Esciä vain musta teksti jää näkyviin.
Kaikkien layerin objektien valitseminen Quick Selectilla 5 / 34 Joitain asioita, kuten annotatiivista skaalaa, ei pysty muokkaamaan layereittain, vaan täytyy tehdä kaikille objekteille Properties-ikkunassa Quick Selectilla voi valita, että kaikki tietyn layerin objektit valitaan kerrallaan, jotta kaikkia objekteja ei tarvitse valita erikseen Näin Properties-ikkunan muutokset saadaan tehtyä kaikille valituille objekteille löytyy komennolla QSELECT tai Properties-ikkunan oikeasta yläkulmasta
Mitat 6 / 34 DIST (Distance) näyttää etäisyyden väliaikaisesti näytöllä DIM (Dimensions) piirtää etäisyyden piirustukseen DIMLIN (DimLinear) määrittää etäisyyden vain horisontaalisessa ja vertikaalisessa suunnassa DIMALI (DimAligned) määrittää etäisyyden kaikissa kulmissa, mutta vain suorilla viivoilla DIMARC määrittää kaaren pituuden DIMSTYLE-komennolla voi määrittää mitoituksen tyyliä Dist-komennolla voi tarkistaa esim. mittajanasta, onko piirustus skaalattu oikein dimensioita on helpointa muokata kahvoilla
Tuntiharkka: 7 / 34 Avaa MyCoursesista AutoCADmateriaalit 2 -kansiosta tiedosto dimensions2.dwg Tavoitteena on saada Layoutille mittakaavoihin 1:100 ja 1:50 samankokoiset tekstit. Vieressä lähtötilanne.
Mitä tehdä, kun annotatiiviset skaalat eivät siirry mukana 8 / 34 Jos siirtää annotatiivista tekstiä, voi joskus huomata, että kaikki muunskaalaiset tekstit jäävät alkuperäiseen sijaintiin kirjoita Annoreset, niin eriskaalaiset tekstit päivittyvät uuteen sijaintiin kaikki eriskaalaiset tekstit saa siirrettyä kerralla Move-työkalulla jos tekstiä siirtää kahvasta, vain valitun mittakaavan teksti siirtyy
Tavoitetilanne 9 / 34 Kirjoita ensin tiedostoon teksti "Mittaharjoitus" aseta teksti annotatiiviseksi, jotta se näkyy Layout-tilassa molemmissa kuvissa samankokoisena valitse kaikki taloa ympäröivät mitat, ja aseta niille annotatiivinen tyyli, jotta ne näkyvät molemmissa skaaloissa samankokoisina
Tulosta pdf:ksi 10 / 34 layoutin voi tulostaa kirjoittamalla PLOT tai PRINT (plottaus tapasi tarkoittaa kuvien tulostamista, printtaus pelkästään tekstien tulostamista - mutta nykyään molempia voi tehdä molemmilla) tai klikkaa Layoutia oikealla näppäimellä ja valitse Plot valitse ennen tulostamista printteriksi Adobe PDF ja paina ok tallenna pdf
Mittatyylin muokkaaminen 11 / 34 avaa mittatyylin muokkaus kirjoittamalla DIMSTYLE
Leaderit ja Leader-tyylit 12 / 34 Leadereilla voi tehdä tekstimerkintöjä Leadereita lisätään MLEADER-komennolla Leader-tyylejä muokataan MLEADERSTYLE-komennolla
AutoCADin kustomointi 13 / 34 Tyylien muokkaus Tekstityylit Mittatyylit Leader-tyylit Objektityyppien luominen Viivatyypit (.lin) Hatchit (.pat) Drawing Templatet (.dwt)
Aiemmin viivatyyppejä ja Hatcheja on luotu Notepadissa 14 / 34 Myös AutoCADin oletusviivatyypit ja -hatchit ovat tallennettuna tiedostoihin, jotka ovat avattavissa notepadilla. { (Sijainti: C:\Program Files\Autodesk\ AutoCAD 2016\UserDataCache\en-us\ Support) Nämä tiedostot ovat yksinkertaisia skriptejä, jotka kertovat koordinaatit, joissa viiva lasketaan alas, ja jossa se nostetaan ylös. Viivatyypit ovat tallennettuina.lintiedostoihin ja hatchit.pat-tiedostoihin Nykyään viivatyyppejä voi määritellä myös Express Tools-välilehden työkaluilla
Viivatyypin luominen ExpressTools-välilehdessä 15 / 34 Viivatyyppien määrittämiseen oleellinen työkalu löytyy Express Toolsvälilehden kohdasta Tools > Make Linetype. (tai kirjoita MKLTYPE) Viivatyyppien tekemiseen kannattaa käyttää Shapeja, joita voi luoda samasta Express Toolsin kohdasta. Eli Tools > Make Shape (tai kirjoita MKSHAPE) 1. Piirrä viivatyypin osa Polyline-työkalulla 2. Tee tästä Shape Make Shape -työkalulla. Resoluutio kannattaa asettaa suuremmaksi esim. 500:aan, muuten käyrät piirtyvät kulmikkaina. 3. Lisää luotu Shape tiedostoon kirjoittamalla SHAPE 4. Lopuksi valitse Express Tools-välilehdestä Make Linetype
Viivatyypin luominen ExpressTools-välilehdessä 16 / 34 Tadaa, uusi viivatyyppi on luotu Jos uusi viivatyyppi näyttää pelkiltä pisteiltä, shape ei ole mahtunut viivatyypin määritelmän sisään. Määritä viivatyypin rajat uudelleen. Jos näet pelkkiä katkoviivoja, olet unohtanut käyttää shape:a viivatyypin määrittelyyn. Aseta Shape SHAPE-komennolla ennen viivatyypin luomista.
Valmiiden hatchien lataaminen ja asentaminen 17 / 34 Hatch-kuvion.pat-tiedoston voisi periaatteessa kopioida AutoCADin oletuskansioon, jossa AutoCADin hatchit sijaitsevat. Koulun koneilla oletussijainti on: C:\Program Files\Autodesk\AutoCAD 2016\UserDataCache\en-us\Support Oletuskansio on yleensä piilotettu. Siksi kansion Organize-valikosta tulee valita Folder and search options-kohdasta Show hidden files, folders and drives Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole oikeuksia tallentaa kyseiseen kansioon mitään. Siksi lisätyille pattern-tiedostoille täytyy määritellä uusi sijainti.
Uuden kansiosijainnin määrittäminen ladatuille Hatcheille 18 / 34 Uuden kansiosijainnin voi määrittää kirjoittamalla komentoviivalle Options Files-välilehdestä etsi Support File Search Path lisää haluamasi kansio Add-nappulasta kansion osoite kannattaa kopioida kansion osoiteriviltä kannattaa määrittää jokin yksi kansio, johon tulee jatkossa sijoittamaan kaikki Hatchit, joita käyttää eri projekteissa tämän jälkeen määritellämääsi kansioon lisätty Hatch löytyy Patternvalikosta Hatchia lisätessä
Helppo tapa: Hatchin luominen Express Toolsia käyttäen 19 / 34 Tämä ei luo varsinaista uutta Hatch-tiedostoa. Jotta voit käyttää tätä hatchia useammissa tiedostoissa, blokki täytyy aina kopioida uuteen tiedostoon. 1. Piirrä kuvio, jota haluat toistaa Hatchissa 2. Luo siitä blokki Block-komennolla 3. Luo Express-työkalujen Super Hatchilla uusi Hatch Blockista 4. Valitse minkä kuvion sisälle Hatch luodaan. Mikäli haluat käyttää Hatchia useassa tiedostossa tai luoda "aidon" hatchin, voi olla kannattavampaa luoda uusi.pat-tiedosto. Pattern-tiedoston määrittäminen manuaalisesti voi olla kuitenkin työlästä. kts. seuraava slide Netistä voi myös löytyä lisäosia helpompaan patterntiedoston luomiseen, mutta koulun koneille niitä ei voi asentaa
Vaikeampi tapa: Hatchin luominen luomalla uusi pattern-tiedosto 20 / 34 Hatch-kuviot tallennetaan.pat-tiedostoissa. Voit lisätä oman hatchisi AutoCADin oletushatchien kirjastoon: acad.pat-tiedostoon tai voit luoda oman.pat-tiedostosi. Jos muokkaat acad.pat tai acadlt.pat:ia, muista tehdä niistä varmuuskopiot ennen muokkausta. (Sijainti: C:\Program Files\Autodesk\ AutoCAD 2016\UserDataCache\en-us\Support - HUOM. koulun koneella tätä ei voi muokata) Jos et ole asettamassa kuvioita acad.pat:iin tai acadlt.pat:iin, voit laittaa vain yhden hatch-kuvion.pat-tiedostoon Tiedostonimen ja kuvion nimen tulee olla samoja. Viimeisen rivin Notepadin hatch-määritelmässä tulee olla tyhjä (yksi Enter-painallus, muuten hatch ei toimi). pattern-tiedoston yhdellä rivillä esitetyt arvot: angle, x-origin,y-origin, delta-x,delta-y,dash-1,dash-2, angle: 0 on horisontaalinen, 90 vertikaalinen x- ja y-origin: viivan aloituspiste origoon nähden delta-x ja delta-y: viivojen etäisyys toisistaan dash-1 jne.: Tällä voi määrittää viivanpätkien pituuksia ja niiden välille tyhjiä aukkoja. Miinus-merkki pituuden edessä määrittää, että viivaa ei piirretä. kuvion nimi tiedostonimi hatchin kuvaus (ei pakollinen) 0,0,0,.25,.25,.45,-.3,.2,-.05 angle, x-origin, y-origin, delta-x, delta-y, dash-1, dash-2, dash-3, dash-4
Yksinkertaisen Hatchin määrittäminen Notepadissa 21 / 34 Hatch-tiedostot luodaan Notepadissa. Notepadin txt.-tiedoston sijaan kuvio tallennetaan.pattiedomääritelmällä. Viereisessä hatchissa on määritelty: angle, x-origin,y-origin, delta-x,delta-y 30, 0, 0, 0, 5.5 30 astetta määritetään x-akselista alkaen x,y=0,0 vastaa origoa delta-x on etäisyys pitkin viivaa (tätä käytetään harvemmin) delta-y on kohtisuora etäisyys viivasta toiseen viivaan (tätä tarvitsee useammin) dash-1 ja dash-2 -arvot lisäämällä saadaan katkoviiva 0.6-0.1 0.6 on katkoviivan pituus -0.1 on välin pituus ( - merkitsee, että viivaa ei piirretä)
Monirivisen Hatchin määrittäminen Notepadissa 22 / 34 Oheisen hatchin määritelmässä toisen viivan alkamispisteeksi x=1. Muuten toinen viiva on identtinen. 30,0,0,0,5.5,0.6,-0.1 30,1,0,0,5.5,0.6,-0.1 Tällä määritelmällä saadaan aikaan salmiakkikuvio katkoviivoin. 30,0,0,0,5.5,0.6,-0.1 90,1,0,0,5.5,0.6,-0.1
Tiilikuvion määrittäminen Notepadissa 23 / 34 angle, x-origin, y-origin, delta-x, delta-y, dash-1, dash-2, 0, 0, 0, 0, 2.5 90, 0, 0, 0, 5, 2.5, -2.5 90, 2.5, 0, 0, 5, -2.5, 2.5
AutoCAD yhdistettynä muihin ohjelmiin 24 / 34 Rhino AutoCADista Rhinoon: DWG avataan suoraan Rhinossa ja tallennetaan 3DM-tiedostoksi Rhinosta AutoCADiin: 3DM-tiedosto exportataan Rhinossa DWG:ksi Illustrator AutoCADista Illustratoriin: DWG täytyy tallentaa vanhemmassa formaatissa (AutoCAD 2007 tai aiempi ) llustratorissa avaamista varten Illustratorista AutoCADiin: importtaa Illustrator-tiedosto DWG:ksi Illustratorissa Photoshop AutoCADista Photoshopiin: DWG printataan PDF:ksi Photoshopissa avaamista varten Photoshopista AutoCADiin: yleensä Photoshopista ei importata AutoCADiin (käytetään Attach-komentoa
AutoCADista Rhinoon 25 / 34 AutoCADin.dwg-tiedoston voi avata suoraan Rhinossa File>Open Jotta.dwg-tiedosto löytyy, valikosta voi joutua valitsemaan.dwg-tiedostot näkyviin dwg.-tiedoston voi tuoda myös Import-kohdasta
AutoCADista Rhinoon 26 / 34 myös AutoCADin Layoutit importtautuvat
Rhinosta AutoCADiin 27 / 34 tiedoston voi yksinkertaisesti tallentaa.dwg:nä sen voi myös Exportata
Rhinosta AutoCADiin 28 / 34 myös 3D-tiedostoja voi tuoda AutoCADiin Exporttauksen oletusasetuksia tulee vaihtaa, jotta tämä onnistuisi Surfacet kannattaa tuoda joko Solideina tai Mesheina (oletusasetus on viivoina)
Leikkausten tekeminen 3D-mallista AutoCADissa 29 / 34 leikkauksen tekeminen AutoCADissa on helpompaa kuin Rhinossa tee SectionPlane, jolla leikkaat haluamasi objektin valitse Section Plane ja klikkaa ylhäältä Generat Section Block luodaksesi leikkauspiirroksen luotu leikkauspiirros voidaan Explodata ja vaihtaa sen jälkeen viivatyyppejä ym.
AutoCADista Illustratoriin 30 / 34 aiemmin, kun AutoCAD oli 2D-piirustus-ohjelma,.dwgtiedostot pystyi avaamaan suoraan Illustratorissa Illustrator ei kuitenkaan pysty käsittelemään nykyisiä.dwgtiedostoja, joissa on 3d-informaatiota siksi dwg pitää tallentaa 2007-versiona autocadissa näin tekstityypit ja layerit säilyvät.dwg-tiedostojen käsitteleminen illustratorissa on mahdollista, koska illustrator on vektoriohjelma
Illustratorista AutoCADiin 31 / 34 Illustrator-tiedoston voi illustratorissa exportata dwg:ksi Illustratorin täytöt tulevat autocadissa hatcheiksi viivat tulevat splineina, eivät polylineina
Mitä ovat splinet? 32 / 34 käyrät tulevat sekä Rhinosta että Illustratorista AutoCADiin Splineina eivätkä Polylineina Polylinet ovat AutoCADien käyttäjien kesken suositumpi viivatyyppi, koska mm. offsettauksessa splineihin tulee useita verteksipisteitä Spline kuitenkin noudattaa samaa NURBS-määritelmää kuin Rhinon kaaret ja pinnat
AutoCADista Photoshopiin 33 / 34 Photoshop on rasteriohjelma, johon AutoCADin vektorimuotoiset tiedot eivät importtaudu Rasterimuodossa saa kuitenkin luotua yksityiskohtaisempia grafiikoita kuin vektoreilla Toisinaan tiedostot tulevat photoshopiin väärässä skaalassa: Joskus pdf:ää importatessa vaakasuuntaisena, Photoshop käsittää, että se on pystysuuntainen, joten se skaalaa sitä pienimpään reunaan. Tämän vuoksi pdf kannattaa printata portrait-muodossa autocadissa. Myös illustratorissa käytetään usein pdf:iä, mutta illustratorissa ei ilmene skaalaongelmia Photoshopissa kaikki AutoCADin viivat ja tekstit tulevat samalle layerille Photoshopissa menetetään paljon enemmän tietoja illustratoriin verrattuna
Photoshopista AutoCADiin 34 / 34 Ei ole periaatteessa mahdollista säilyttää viivamääritelmiä ym. Photoshopista AutoCAdiin Photoshopista tuodaan lähinnä Attach-komennolla rasterikuvatiedostoja AutoCADiin