Sisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Sisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

Mikrobimenetelmät ja homevaurion vakavuuden arviointi

Kosteus- ja homevaurion selvittäminen ja hallinta

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mikrobimenetelmät. Kaisa Jalkanen, tutkija Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Asumisterveysasetus -koulutus 1

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Mikrobiologiset määritykset uutta ja asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen tulkinta

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Sisäympäristönäytteen homeviljelyt

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Terve ihminen terveissä tiloissa

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

HYVÄN SISÄILMAN PERUSASIAT

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen keskeiset uudistukset. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Sisäilmatutkimuksesta kokonaisuuden ymmärtämiseen - miten on onnistuttu? Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Sisäilma ja terveys. Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia

Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Tiina Tuomela LKT, lastentautien erikoislääkäri

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Poistoa Oy

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Ajankohtaista rakennusterveydestä

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäilmaongelmien hoitaminen kunnissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Työterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto

Ajankohtaista asumisterveydestä

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen. Ass. Prof, PhD Heidi Salonen

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health

Mikrobivaurion toteaminen uusien menetelmien validointi ja vaurion vakavuuden arviointi

Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

Kohti kokonaisuuden ymmärrystä

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Pihkoon koulu. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ISS Proko Oy Peter Mandelin

Sisäilmaongelmien ratkaisu kouluissa ja päiväkodeissa. Educa Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Huomioita puhdistimien hankinnassa. Varkaus seminaari

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Terveydensuojeluviranomaisen katsaus Keskuskoulun tilanteeseen

energiaparannuskohteissa

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Ajankohtaista sisäilmasta

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Sisäilmaongelmien selvittäminen mikrobiston ja uusien mittausten rooli

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Auran kunnantalon tutkimukset

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

Transkriptio:

Sisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto Terveellinen ja turvallinen koulu ja päiväkoti, sisäilma ja terveys 9.12.2015 Joensuu

Sisäilma ja terveys Sisäilman altisteet ja terveyshaitat Sisäilman vaikutukset viihtyvyyteen ja oppimiskykyyn Kosteusvaurio- ja homeongelmat Sisäilmaongelman havaitseminen Yhteenveto 2

Sisäilman altisteet ja terveyshaitat 3

Sisäilman merkitys Altistuminen hengitysilman kautta on tärkein ympäristöstä aiheutuva riskitekijä väestön terveydelle Teollistuneissa maissa ihmiset viettävät 60-90 % ajastaan sisätiloissa, herkät ihmisryhmät (lapset, vanhukset, kroonisesti sairaat) jopa yli 90 % Myös ulkoilman saasteille altistuminen tapahtuu pääosin sisätiloissa Sisäilman laatuun vaikuttaa voimakkaasti ilmanvaihto, rakennuksen materiaalien ja laitteiden päästöt ja asukkaiden toiminta (siivous, ruuanlaitto, tupakointi) 4

Fysikaaliset tekijät Kaasumaiset epäpuhtaudet Bioaerosolit Hiukkaset Lämpötila Kosteus Veto Melu Säteily Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Typpiyhdisteet Rikkiyhdisteet Hiilimonoksidi Hiilidioksidi Otsoni Eläinpöly Siitepöly Pölypunkit Viherkasvit Homeet Bakteerit Virukset Alkueläimet Pienhiukkaset Kuidut Huonepöly Tupakansavu Erityisesti polttoprosessien päästöt! Radon 5

Huonon sisäilman aiheuttamia oireita Ärsytysoireita Yleisoireita Silmien ja nenän oireet Päänsärky Kasvojen iho-oireet Väsymys Keskittymisvaikeudet Hengitystie-oireita Käheys, kurkun oireet Hengityksen vinkuna, yskä Hengenahdistus, astman oireiden paheneminen Samoja oireita voi aiheuttaa moni muukin tekijä Aiheuttaja usein epäselvä, liitetään tietyn rakennuksen sisäilmaan oireilun perusteella 6

Ympäristöherkkyys Taipumus saada poikkeuksellisen herkästi oireita ympäristön tavanomaisista tekijöistä Biolääketieteellisesti selittämätön oireilu Voi liittyä mihin tahansa ympäristön tekijään (kemikaali, sähkö, tuoksu, sisäilma jne.) Ei tunneta syitä, todennäköisesti syyt vaihtelevat eri potilailla Oireiston hoitoon ei tehokkaita hoitoja Tila saattaa aiheuttaa erittäin merkittävää kärsimystä ja haittaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Juha Pekkanen 7

Sisäilmasta aiheutuvat terveyshaitat Hengitystie-infektiot Mm. kosteus- ja homevauriot ja puutteellinen ilmanvaihto lisää tautien leviämistä Allerginen nuha ja silmän sidekalvontulehdukset Mm. siitepölyt, sieni-itiöt, eläinpöly, pöly- ja varastopunkit Astma ja astmaoireiden paheneminen Mm. kosteus- ja homevauriot Keuhkosyöpä Radon, tupakka, asbesti Ärsytysvaikutukset (ei sairaus) Ammoniakki, formaldehydi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), otsoni Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 8

Sisäilma-altisteiden aiheuttama tautitaakka Suomessa vuonna 2010 (Asikainen, Hänninen) Kosteusvauriot todennäköisesti aliarvioitu johtuen haittojen puutteellisesta rekisteröinnistä (mm. tautiluokkakoodi) sekä altistuksen arvioinnin haasteista. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 9

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 10

Sisäilma ja oireilu Sisäilman huono laatu Altistunut Immunologia Sairaudet Psyykkinen rakenne Oireilu! Sosiaaliset tekijät Työyhteisön tuki Työilmapiiri Huoli, pelko Välttäminen, varominen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Juha Pekkanen 11

Sisäilman vaikutukset viihtyvyyteen ja oppimiskykyyn 12

Koettu sisäympäristö Ihminen viihtyy paremmin ja työskentelee tehokkaammin puhtaassa ja raikkaassa sisäilmassa Sisäympäristön arvioinnin tärkeä osa on, miten ihmiset kokevat sisäympäristön Mitattu ja koettu sisäympäristö ei välttämättä vastaa toisiaan - käyttäjien kuuleminen tärkeää! Yleinen tyytyväisyys, johtaminen, ilmapiiri, tiedottaminen vaikuttavat 13 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen

Sisäilman laadun vaikutus oppimiseen Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa päätöksentekokykyyn ja oppimistuloksiin (Maddalena ym. 2015, Mendell ym. 2015) Alhainen ilmanvaihto heikentää keskittymistä ja oppimista (Bako-Biro ym. 2011, Haverinen-Shaughnessy ym. 2011, Haverinen- Shaughnessy ja Shaughnessy 2015) Peruskouluikäisten altistuminen liikenteen päästöille haittaa oppimisen kehittymistä (Sunyer ym. 2015) Korkea hiilidioksidipitoisuus heikentää päätöksentekokykyä (Satish ym. 2012) Lämpötilan alentaminen parantaa sekä kielellistä että matemaattista oppimista (Wargocki ja Wyon 2011, Haverinen- Shaughnessy ja Shaughnessy 2015) 14

Hiilidioksidin vaikutus päätöksentekoon Satish ym. 2012 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 15

Toissijaiset vaikutukset oppimiseen Huonon sisäilman aiheuttama oireilu ja sairastavuus lisää poissaoloja, jolloin lapsen osallistuminen opetukseen kärsii Lasten keskittymisvaikeudet, päänsärky ja väsymys lisäävät yleistä levottomuutta ja hälinää opetustilanteessa, mikä puolestaan edelleen vaikeuttaa oppimista Sisäilmaongelmien korjaamiseksi tehtävät remontit ja väistötiloihin siirtymiset aiheuttavat katkoja opetukseen ja voivat vaikuttaa käytettävissä oleviin tiloihin tai välineisiin 16

Kosteusvaurio- ja homeongelmat 17

Kosteusvaurioiden yleisyys Suomessa ~ 80 % asunnoista on merkkejä nykyisestä tai aikaisemmasta kosteusvauriosta ~ 50 % asunnoista kosteusvaurio vaatii toimenpiteitä Homeongelma ~ 20 % rakennuksista Kosteusvauriot yhtä yleisiä myös muissa rakennuksissa (koulut, toimistot, sairaalat) Merkittävä osa väestöstä altistuu kosteusvaurioituneille sisätiloille 18

Kosteusvaurioiden terveyshaitat Yleisimmät terveyshaitat hengitysteihin liittyviä Ylähengitysteiden oireet, hengityksen vinkuna, yskä Astman oireiden paheneminen, astman kehittyminen Hengenahdistus, hengitystie-infektiot Hengitystieoireiden lisäksi myös muita terveyshaittoja Homeallergia, infektio, toksinen keuhkotulehdus Reuma, sarkoidoosi Silmä- tai ihoärsytys Kipu, päänsärky, väsymys, pahoinvointi, hermosto-oireet, keskittymisvaikeudet 19

Miksi kosteusvaurio sairastuttaa? Kosteusvaurio mahdollistaa mikrobien lisääntymisen kostuneilla rakennusmateriaaleilla sekä voi johtaa lisääntyneisiin päästöihin materiaaleista itsestään Eri altisteet muodostavat yhdessä monimutkaisen seoksen, jossa on mukana mm. hiukkasia, mikrobeja ja niiden osia, toksiineja ja haihtuvia yhdisteitä. Kosteusvaurio-rakennuksissa havaitut terveyshaitat eivät johdu yhdestä yksittäisestä tekijästä 20

Altisteiden yhteisvaikutus Mikrobien tai niiden toksiinien yhdistelmien aiheuttamien vasteiden tutkiminen on osoittanut, että yhteisaltistus voi voimistaa synergistisesti haittoja (Huttunen ym. 2003) Mikrobit voivat myös vaikuttaa toisiinsa kasvaessaan yhdessä samalla kasvualustalla (Penttinen ym. 2005) On tärkeää tutkia kosteusvauriorakennuksissa esiintyvien altisteiden yhteisvaikutuksia Streptomyces californicus Stachybotrys chartarum Molemmat 11 ± 5 5 ±3 560 ± 270 Hiiren immuunipuolustuksen solujen (RAW264.7) tulehdusvälittäjäainetuotanto (IL-6, pg/ml) 24 tunnin kosteusvauriomikrobialtistuksen jälkeen 21

Terveyshaittojen tutkimuksen haasteita Mikrobilajeja on paljon, kaikki eivät yhtä toksisia Yksi laji voi tuottaa useita erilaisia mykotoksiineita Samoja mykotoksiineja voivat tuottaa useat eri mikrobilajit Toksiinituotanto riippuu mikrobin kasvuolosuhteista (lämpö, kosteus, ravinto) Terveyshaittoja useita erilaisia à mahdollisia terveyshaittojen mekanismeja useita erilaisia Mikrobialtistus voi olla myös terveydelle hyödyllistä 22

Miksi mikrobiologisille epäpuhtauksille ei ole terveysperusteisia ohjearvoja? Kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat terveyshaittaa, mutta syy- seuraussuhde on vielä epäselvä (WHO 2009) Mikrobialtistuminen on erittäin monimuotoista; mikrobeja, niiden itiöitä, rakennekomponentteja ja metaboliatuotteita on valtava määrä, vasta osa tunnettuja Kosteus lisää muidenkin altisteiden pitoisuutta sisäilmassa (esim. VOC, rakennusmateriaalien päästöt) Ei voida asettaa terveysperusteisia raja-arvoja Kosteus ja homekasvu rakennuksissa tulisi aina ehkäistä! Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 23

Tutkimus jatkuu monella rintamalla Haitallisimpien altisteiden tunnistaminen, yhteisvaikutukset à altisteesta kertovien indikaattoriyhdisteiden löytyminen Terveyshaittojen mekanismit à altistumisesta kertovien biomarkkerien löytyminen oikoreitti : terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten tunnistaminen pölyn toksisuuden testaamisen avulla Pyyhkäisynäyte Laskeutuneen pölyn näyte Ilmanäyte (eri kokofraktiot) 24

Sisäilmaongelman havaitseminen 25

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne Käyttäjän haastattelu Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmus Epäpuhtauslähteiden havainnointi Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus Tutkimukset Mahdolliset lisätutkimukset ja -mittaukset Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 26

Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Tulee perustua lähtötietojen ja katselmuksen perusteella tehtyyn tutkimussuunnitelmaan! Rakennuksen tutkiminen Epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavia analyysejä (esim. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut) Ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden selvittäminen (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) Olosuhde- ja oirekyselyt käyttäjiltä Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä! Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 27

Homevaurioiden tutkiminen Ilmeiset, rajalliset vauriot: toteaminen ja korjaaminen Epäselvien vaurioiden tutkiminen perustuu ensisijaisesti rakennuksen tekniseen tutkimukseen Rakenteiden toteutus Rakenteiden kunto: tarkistuslistat, rakenneavaukset, mikrobimääritykset Pintakosteuskartoitus Lyhyt- ja pitkäkestoiset mittaukset Kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveys ja epäpuhtauksien kulkeutuminen Mahdolliset sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus -opas, päivitettävänä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 28

Kosteusvaurioiden vakavuuden arviointi Ei ole olemassa yhtä yksittäistä mittausta/tutkimusta, joka kertoo vaurioiden vakavuuden tason Tulee myös perustua kokonaisuuden arviointiin, jossa huomioidaan Vaurioiden esiintyminen, laajuus/vakavuus Altistumisen todennäköisyys ja määrä Toteutuneet terveyshaitat (oireet ja sairaudet) Toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyssä merkittävää myös altistumisen välttämisen mahdollisuudet ja siitä seuraavat olosuhteet TTL ja THL kehittävät arviointiluokitteluja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 29

Vaurioiden esiintyminen, laajuus / vakavuus Onko toteutuneita kosteusvaurioita? Onko kosteusvaurioille alttiita riskirakenteita, onko riskit toteutuneet? Ovatko vauriot rajallisia, helposti korjattavia vai koskevat kokonaisia rakenneosia ja/tai laajoja alueita? Ovatko kosteusvauriot johtaneet mikrobikasvustoon? Miten voimakasta/laajaa kasvustoa esiintyy? Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 30

Altistumisen todennäköisyys ja määrä Rakennuksessa on vaurio, josta vapautuu hiukkasmaisia ja haihtuvia epäpuhtauksia Vaurion sijainti ja laajuus vaikuttaa, esim. Tilat, joissa oleskellaan toistuvasti vs. joissa ei oleskella Pinnoilla, sisäpuolisissa vai ulkorakenteissa Ilmanvaihtokanavissa Ilmayhteys vaurioituneisiin rakenteisiin tai tiloihin Paine-erot Hallittavissa vs. ei hallittavissa Toistuva ja/tai merkittävä alipaineisuus Mikrobialtistuminen havaittavissa ilmanäytteissä HUOMIO ns. puhtaat ilmanäytteet EIVÄT poissulje altistumista! Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 31

Toteutuneet terveyshaitat Oireilu ja sairastavuus saavat kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa usein erityisen painon Toistaiseksi ei tiedetä oireilun aiheuttajaa kosteus- ja homevauriorakennuksessa Toisaalta ei myöskään selvää hometalosairautta, eikä diagnostisia työkaluja osoittaa sairastumista Oirekyselyjä voidaan käyttää toteutuneiden oireiden ja sairastuvuuden arvioinnissa esim. TTL:n kyselyä ei suositella käytettäväksi, jos vastaajia on alle 20 Asunnoissa voi ylittyä, jos ongelma koskettaa asunto-osakeyhtiötä Yksittäisen asukkaan kokeman oireilun merkitystä on vaikea arvioida - herkkyys vaihtelee voimakkaasti Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 32 10.12.2015 32

Esimerkkejä haasteellisista tilanteista Terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei löydy, mutta ihmiset oireilevat esimerkkejä tarkkailtavista seikoista: Viestintä, huolen tunnistaminen, ilmapiiri Rakennuksen tutkimuksen taso Oireet eivät lopu korjausten jälkeen Onko korjaukset olleet riittäviä, onko luottamus palautunut? Korjausten jälkeinen siivous ja irtaimiston puhdistus? (http://uutiset.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html) Koskeeko laajaa joukkoa, herkistyneitä? Terveyshaitta ilmeinen, mutta oireilua ei juuri ole Voidaanko korjauksia lykätä resurssien puuttuessa kuinka kauan? Viestintä tärkeää asioiden salaaminen johtaa yleensä otsikoihin Tilojen käytön rajoittaminen, ilmanpuhdistimet? Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 33

Ohjeita tutkimuksiin sekä tavoitearvoja Asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje (tulossa) Toimintaohje sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen työpaikoilla, TTL (tulossa) Toimiston sisäilman tutkiminen. TTL, Helsinki, 2011 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot opas selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 2/2008 Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus opas. Ympäristöministeriö (päivitettävänä) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. RakMK D2. Määräykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministeriö. Sisäilmaluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 34

Yhteenveto 35

Mitä tänään opimme? Sisäilman laatu vaikuttaa terveyteen, viihtyisyyteen, hyvinvointiin, oppimiseen ja päätöksentekokykyyn Sisäilmaongelmien taustalla voi olla lukuisia eri epäpuhtauslähteitä ja tekijöitä Hyvän sisäilman perustana on riittävä ja toimiva ilmanvaihto, joka kykenee poistamaan rakennuksen normaalista käytöstä johtuvia epäpuhtauksia sekä epäpuhtauslähteiden poistaminen tai kontrollointi Terve rakennus on Suunniteltu hyvin, ottaen huomioon käytön Rakennettu kunnolla Käytetty, huollettu ja ylläpidetty oikein Mahdolliset ongelmat tulee selvittää kunnolla ja korjata heti niiden ilmaannuttua Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos / Anne Hyvärinen 36

Lisälukemista: WHO Regional Office for Europe 2009. WHO quidelines for indoor air quality: dampness and mould. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe. WHO Regional Office for Europe 2010. WHO quidelines for indoor air quality: selected pollutants. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos: Hometalo- ja kosteusvaurio https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/hometalo-ja-kosteusvaurio Duodecim Oppiportti: Kosteus- ja homevauriot verkkokurssi Pekkanen ja Lampi, Duodecim 10/2015: Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys www.uef.fi