Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus Lapin kalatalouspäivät 2016 Jarmo Huhtala 14.11.2016
Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Hankkeen aloituksesta yleistä ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet Y-vastuualue E- vastuualue Kalatalouspalvelut Hieman muista rahoituskanavista Leader Säätiö 14.11.2016
Keskeisiä käsitteitä Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; Joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä; Purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä; Vesitaloushankkeella vesi- tai maa-alueella toteutettavaa toimenpidettä tai rakennelman käyttämistä, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen tai vesialueen käyttöön; Hankkeesta vastaavalla luvan hakijaa tai haltijaa taikka muuta tahoa, joka vastaa vesitaloushankkeen valmistelusta, toteuttamisesta, käytöstä tai kunnossapidosta taikka toiminnan harjoittamisesta; Vesilaki 1 luku 14.11.2016
Keskeisiä käsitteitä Kunnostaminen tähtää muutokseen, tilan parantamiseen. Vrt. järvet ja virtavedet Hoito on ennakoivaa vielä ongelmattoman järven tai kunnostetun rehevän järven hyvän tilan ylläpitämistä säännöllisillä hoitotoimenpiteillä. Virtavedet esim. kutualueiden ylläpito, järvet; tehokalastus Ongelmia, joita pyritään vähentämään järvet: - ulkoinen, valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus - sisäinen fosforikuormitus - sinileväkukinnat - kalaston särkikalavaltaistuminen - rantojen liettyminen ja umpeenkasvu - mataluus - happikadot - kasvi- tai lintulajiston köyhtyminen. Virtavedet; mm. kutualueiden- ja poikaskivikoiden puute, kiintoainekuormitus
14.11.2016
Hankkeesta vastaava Kuka tahansa voi toimia oman lähivesistönsä hyväksi, noudattaa hyviä vesiensuojelukäytäntöjä, tarkkailla vesistön tilaa ja kunnostaa vesistöjä. Pienimuotoisia kunnostustuksia voi tehdä yksittäinen henkilö tai pieni porukka talkoovoimin. Kunnostushankkeita on hyvä lähteä viemään eteenpäin kyläyhdistyksen tai osakaskunnan voimin. Järjestäytyminen kannattaa ja saman vesistön alueella toimivien useamman osakaskunnan yhdistymistä on hyvä harkita. Ulkopuolisen hankerahoituksen hakijan tulee olla rekisteröity yhdistys tai kunnostustoimikunta. Lisäksi maanviljelijät voivat hakea maatalouden ympäristötukiin kuuluvia tukia esimerkiksi kosteikon perustamiseen ja hoitoon. Metsänomistajat Kemera tuet, Metso - ohjelma Uuden yhdistyksen perustaminen ei ole välttämätöntä, vaan olemassa oleva rekisteröity yhdistys, esimerkiksi metsästysseura, riistanhoitoyhdistys tai kyläyhdistys voi toimia kunnostajana ja rahoituksen hakijana. Kalastusalue? 14.11.2016
Hankesuunnitelma Varsinaisessa hankesuunnitelmassa suunnitellaan toteutettavat toimenpiteet sillä tarkkuudella, että sen perusteella voidaan hankkeelle hakea tarvittavat luvat, rahoituksen ja toteuttaa toimenpiteet. Suunnitelma voidaan hankkeen laajuudesta ja tavoitteista riippuen laatia omana työnä tai teettää konsultilla. Ympäristöluvan vaativassa hankesuunnitelmassa: (vesilaki 3 luku 2 luvanvaraisuus, 11 luku 3 hakemuksen sisältö, 11 luku 4 laatijan pätevyys perustiedot vesistöstä ja valuma-alueesta ja niiden käytöstä, tiedot vesistön tilasta ja sen kehityksestä, kuvaus haja- ja pistekuormittajista ja kuormituksen määrästä. Tiedot aikaisemmista hankkeista, tiedot luonnonsuojelullisista arvoista (myös maisema-arvot) Vesistön ongelmien kuvaus, kunnostuksen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset Kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintä, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, maaja vesialueen omistustiedot ja suostumuksel, lupatarpeet, toteutus, valvonta ja työn seuranta, jälkihoito ja kunnostuksen vaikutusten seuranta
Luvan tarve Useimmissa kunnostus- ja hoitohankkeissa ei ympäristölupaa tarvita, mutta epäselvissä tapauksissa tulee suunnitelman perusteella pyytää alueen ELYkeskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Luvan myöntää aluehallintovirasto (AVI). Kunnostustöiden aloittamisesta tulee aina ilmoittaa ELY-keskukseen. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös niitä hankkeita, jotka eivätvaadi aluehallintoviraston lupaa. Ohje vesilain mukaisen luvan hakemiseen: www.avi.fi/web/avi/vesiluvat ELY-keskukselle tehdään lomakkeella Ilmoitus vesirakennustyöstä: www.suomi.fi/ suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_3900/index.html Ruoppaus- ja niittoilmoitus lomake: www.ymparisto.fi >Vesi ja meri > Vesistöjen kunnostus > Rantojen kunnostus > Rannan ruoppaus. 14.11.2016
Vesistökunnostustoimenpiteiden tukeminen Valtion varoista voidaan tukea vesistötoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on mm. - edistää vesistöjen monipuolista käyttöä - vähentää sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä - edistää kalakantojen luontaista lisääntymistä - edistää vesistöjen hyvää tilaa ja turvata luonnon monimuotoisuutta 14.11.2016
Vesistökunnostusten strateginen suunta Kalatiestrategian toimeenpano hallinnon prioriteettina kunnostustoiminnassa (alueelliset toimenpideohjelmat) Avustusten myöntäminen vesistökunnostushankkeille on jatkossakin mahdollista ja toivottavaa Kunnostuskohteissa ratkaisuja haetaan yhteistyössä paikallisten tahojen ja sidosryhmien kanssa valtion rahan vaikuttavuustavoite (valtion raha = siemenraha)! Toiminnan periaate on saada hankkeisiin yhteisrahoitus, jossa myös toiminnanharjoittajat osallistuvat rahoitukseen. Rakenteiden ylläpidon osalta pyritään ratkaisuihin, joissa valtiolle ei jää vastuita (Tammi 2016 MMM) Strategioilla (mm. Vesien kunnostusstrategia 2013, Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia 2015) tuetaan vesienhoitosuunnitelmissa mainittujen kunnostuskohteiden toteutusta Vahvistetaan yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia Parannetaan toimijoiden omaehtoisen kunnostamisen edellytyksiä Valtionhallinto edistää kunnostustoimintaa, tukee muita toimijoita ja arvioi niiden toimintaa (Tammi 2016 MMM) 14.11.2016
ELY-keskus hankerahoittajana Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa Vesistöjen ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta (714/2015). Hankkeen avustamisen yleisenä edellytyksenä on, että: 1) hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna; ja 2) avustuksen saaja kykenee luotettavasti valvomaan avustuksen käyttöä vastaamaan hankkeen toteuttamisesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista sekä huolehtimaan hankkeella saatavan hyödyn säilymisestä. 14.11.2016
ELY-keskus hankerahoittajana YM tai MMM myöntämistä määrärahoista Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on: 1) edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä 2) edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä; 3) vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; 4) edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; 5) edistää vesiluonnon monimuotoisuutta; 6) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; tai 7) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeeseen, joka palvelee useita edellä mainittuja tarkoituksia Rahoitusta myös järjestäytymisen kustannuksiin kun selvitetään mm. hankkeesta kiinnostuneita tahoja tai suunnitellaan hanketta. Vesioikeudellisten yhteisöjen muodostaminen tms. muu järjestäytyminen
MMM:n hallinnonala Lapin ELY-keskus kalatalouspalvelut myöntää avustuksia kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Myös kalatalousmaksuja voidaan kohdentaa vesistökunnostushankkeisiin (esim. Auttin kalatie) Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus momentilta 30.40. 31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (koko maa n. 757 000 /a). Avustuksen osuus saisi olla enintään 50% hankkeen kokonaiskustannuksista Osuus voisi kuitenkin olla tätä korkeampi silloin, kun hanke edistää - vesienhoidon - merenhoidon toteuttamista, tai kun hanke - vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta
MMM:n hallinnonala Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Vuoden 2016 talousarviossa 1,5 milj.euroa (2016-2018 yht. 7 M ) Tuettavia toimenpiteitä ovat muun muassa: -ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) -kalojen siirrot vaellusesteiden yli, kotiuttamis- ja tuki-istutukset (lisääntymisalueet käyttöön) -elinympäristöjen parantaminen (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Pilottikohteet: Kemi-Ounasjoki, Iijoki, Oulujoki, Kymijoki, Lieksanjoki, Pielisjoki/Ala-Koitajoki, Hiitolanjoki, Tuulomajoki 14.11.2016
YM:n hallinnonala Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 35.10.61 Määrärahoja saa käyttää mm. 1) vesien- ja merenhoitosuunnitelmien sisältämien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen Avustuksia myönnetään (ELY-keskus Y-vastuualue) mm. hankkeisiin, jotka parantavat veden tilaa. Pintavesien ulkoisen kuormituksen aiheuttamien haittojen vähentäminen ja vesien tilan parantaminen tai ylläpitäminen Ei hankkeisiin, jotka edistävät virkistyskäyttöä tai kalastuksen tavoitteiden edistämistä. Avustuksen osuus pääsääntöisesti korkeintaan 50 %, mutta voi olla yli 50% kuitenkin enintään 75 % (perustellut syyt) 14.11.2016
YM:n hallinnonala Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt Ympäristöministeriö myöntää Vuoden 2016 talousarviossa 1,5 milj.euroa (2016-2018 yht. 5 M ) Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon toimenpideohjelman toimenpiteitä toteuttavia konkreettiset ja vaikuttavat hankkeet Teemat Rehevöitymisen hallintaa koskevat hankkeet valuma-alueilla Haitallisten aineiden kuormitusta vähentävät toimenpiteet ml. hulevesien hallinta Energiaa ja vettä säästävät haja-asutuksen jätevesiratkaisut Ravinteiden pidättäminen valuma-alueella Pilaantuneiden pohjavesien kunnostukset 14.11.2016
Vesistökunnostuksiin liittyvää ohjeistusta ELY-keskusten myöntämän vesistökunnostusavustukset vuodelle 2017 ovat haettavissa 30.11. saakka. Avustusta voidaan myöntää yleishyödyllisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on mm. edistää vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää tilaa, turvata luonnon monimuotoisuutta, vahvistaa uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta tai vähentää tulva- ja kuivuusriskejä. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (voidaan sisällyttää talkootyötä). Tarkemmat ohjeet ja linkit hakulomakkeisiin löytyvät osoitteesta http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-vesisto-jakalataloushankkeisiin#.waii_wocxpp VYYHTI II -hankkeessa on julkaistu testiversio vesistökunnostajan karttapalvelusta, jonka on tarkoitus helpottaa kunnostajan tiedonhakua. Palvelua voi testata osoitteessa Näiltä sivuilta löydät tietoa vesistöjen kunnostamisen käytännöistä, kumppaneista ja tapahtumista. Verkoston sähköpostilistalle voit liittyä tilaamalla kunnostusverkoston uutiskirjeen http://www.proagriaoulu.fi/fi/vesistokunnostajan-karttapalvelu-/ Vesistökunnostuksiin liittyvää tietouttaa löytyy ositteesta http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto 14.11.2016
Vireillä Lapin Vesku Pohjois-Pohjanmaan alueella on toteutettu suuren suosion saavuttanut Euroopan maaseuturahaston rahoittama Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan-hanke VYYHTI, jossa on aktivoitu paikallisia toimijoita oman lähivesistön kunnostamiseen ja hoitoon. Lapin alueellakin olisi tilaus vastaavan tyyppiselle vesistökunnostuksen aktivointi ja neuvontahankkeelle, jossa luodaan toimintamallit vesistöjen hoidon hankkeistamiseksi ja välittäjäorganisaatiot hankkeistamisen tueksi. Ennen varsinaisen hankkeen toteuttamista tarvitaan suunnitteluhanke, jossa etsitään LAPIN VESKU-hankkeelle sopiva hankehallinnoija sekä yhteistyökumppaneita, yksityistä hankerahoitusta ja laaditaan hankesuunnitelma, jossa määritellään lopullinen hankealue. Suunnitteluhankkeen kesto on arviolta 6 kuukautta. Lapin ELY-keskus Y-vastuualue on hakenut Ympäristöministeriöltä vuodelle 2017 määrärahaa 40 000 suunnitteluhankkeen toteutusta varten (100 % rahoitus). Rovaniemen kaupunki alueelliset palvelut lupautunut hankehallinnoijaksi 14.11.2016
Muita rahoituskanavia Leader toiminta Rovaniemen kylien kehittämissäätiö 14.11.2016
LEADER PERÄPOHJOLA Tukea ihmisten kokoisille ideoille!
LEADER-toiminta Peräpohjolan Leader ry myöntää maaseuturahaston tukea sen paikallisen kehittämisen strategiaa toteuttaville hankkeille Rahoituksen painopisteitä ovat: Yrittäjyys & elinkeinot Biotalous Toiminnallinen yhteisöllisyys Hyvinvoiva ympäristö & asukkaat Tuetaan luonnon ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä hankkeita
Tuki Tukea voi hakea rekisteröitynyt toimija, jolla on y-tunnus Yleishyödyllistä hanketta voi hakea yhdistys, säätiö, osakaskunta tai julkisoikeudellinen toimija, joka ei tavoittele voittoa Jos hakija on osakaskunta, tulee hankkeen sisällön liittyä osakaskunnan sääntöjen mukaiseen toimintaan Tuki yleishyödylliseen investointiin 65 % hyväksyttävistä kustannuksista Tukea myönnetään hankkeille joiden kustannukset ovat vähintään 9500 euroa (alle 180 000 ELY keskus yli 180 000 ) Tuki maksetaan jälkikäteen Yleishyödyllisen investoinnin tulee olla kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja tuen tulee kohdistua laajalle joukolle.
Vesistöt ja kalastus Peräpohjolan Leaderin alueelta Simo ja Kemi kuuluvat Perämeren kalaleader - ryhmään. Tukea myönnetään ammattikalastukseen liittyviin yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yritysten investointeihin Peräpohjolan Leader ry voi tukea esimerkiksi hoitokalastukseen liittyvien välineiden hankintaa, jos ne tulevat laajan joukon hyödynnettäväksi (voidaan käyttää esim. useamman järven hoitokalastukseen) silloin kun toiminta hyödyttää alueen asukkaita ja elinkeinoja Hankkeella voitaisiin edistää taloudellisesti vähempiarvoisen kalan käyttöä vaikkapa rekikoirien ravintona Peräpohjolan Leader ei tue hoitokalastukseen liittyvää työtä (palkkatuki tms.) Vesistöjen kunnostus ei liity Maaseuturahaston toimintaan (vain maanpäällinen toiminta)
Lisätietoa www.perapohjola.fi Toiminnanjohtaja Laura Vilander Puh. 040 544 1164 tai laura.vilander@perapohjola.fi Hankeneuvoja Jonna Kokko Puh. 050 442 3181 tai jonna.kokko@perapohjola.fi
SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia.
TUKEE JA AVUSTAA HANKKEITA JA TOIMINTOJA lisäävät kylien vetovoimaisuutta edistävät kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoimintaa ylläpitävät kylillä sellaiset elinolosuhteet, että ihmiset haluavat niissä jatkaa asumista ja elinkeinojen harjoittamista antaa lainoja ja takauksia hankkia ja vuokrata maata ja rakennuksia säätiön varoja ei käytetä kaupungin lakisääteisten toimintojen rahoittamiseen
SÄÄTIÖN RAHAVARAT Peruspääoma 1.000.000 Lahjoitus 9.000.000 Maksusitoumus 500.000 /v 8.000.000 YHTEENSÄ 31.12.2022 18.000.000 Sijoitusomaisuus 31.8.2016 18 600 000
TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Sijoitusten tuotot 590 000 Tuotto-osuuksien käyttö 410 000 Hallinto ja varainhoito 50 000
MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ VUONNA 2016 Yritysseteli 30 000 Yritysten markkinointitoimenpiteet 4 000 Yritysinvestoinnit/kehittäminen 86 780 110 780 Kylien kehittämishankkeet 75 000 Aluelautakunnille myönnetyt tuet 220 000 Järvien hoitokalastus 16 500 311 500 YHTEENSÄ 432 280 Myönnetyt lainat kylätaloinvestointeihin 128 500 VUODEN KÄYTTÖ YHTEENSÄ 560 780
Kiitokset Mielenkiinnosta! 31