Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys

Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys 2008 Varsinais-Suomen liitto

Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 556/MML/07

ESIPUHE Liikenneyhteyksien kehittämisestä Särkänsalmen kohdalta on laadittu aiemmin useita, pääasiassa teknisluonteisia selvityksiä. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden pohjalta on nähty tarve laatia tämä vaikutusselvitys. Särkänsalmen meriväylän avaaminen ja siitä johtuvat vaikutukset ovat merkittäviä ja laaja-alaisia. Siksi on päädytty ratkaisuun, jossa asiaa käsitellään maakuntakaavan laadintaprosessissa. Maakuntakaavaluonnoksessa kyseisen meriväylän yhteystarve on tunnistettu. Tarpeena on esitetty veneilyn runkoväyläverkon laajentaminen suljetulle Askaistenlahdelle ja Naantalin vanhan kaupungin satamaan, jota arvostetaan valtakunnallisena veneily- ja matkailukohteena Suomessa. Veneilyn runkoväylä edellyttää vähintään 18 metrin alikulkukorkeutta. Tämä tarkoittaa avattavan sillan rakentamista seututielle 189, josta aiheutuu vaikutuksia maantieliikenteelle. Vaikutusselvityksessä on tarkasteltu Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen, vaikutuksia Naantalin matkailuun sekä muita aluetaloudellisia vaikutuksia. Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvityksen pohjalta on muodostettavissa kokonaiskäsitys meriväylän ja avattavan sillan tarpeesta sekä aluetaloudellisista hyödyistä ja haitoista. Ohjausryhmän mielestä vesiväylä, joka mahdollistaa korkeat alukset sekä harvoin toistuvat hotellilaivasiirrot on aluetaloudellisesti edullinen, jos sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle. Vaikutusselvityksen perusteella voidaan arvioida Särkänsalmen meriväylän merkintätarvetta ja -tapaa Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotukseen. Turussa 21. päivänä huhtikuuta 2008 selvitystyön ohjausryhmä Juho Savo maakuntajohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja Ohjausryhmän kokoonpano: Timo Kvist Juhani Kylämäkilä Kauko Kangas Pekka Jokela Peter Lindberg Tom Holmroos Juho Savo Eero Löytönen Heikki Saarento Janne Virtanen Naantalin kaupunki Merimaskun kunta Rymättylän kunta Tiehallinto, Turun tiepiiri Merenkulkulaitos Turun seudun kehittämiskeskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto 3

TIIVISTELMÄ Avattavan sillan rakentamisella Särkänsalmen kautta Naantaliin vievä vesiväylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon ja yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet pääsevät Askaistenlahdelle sekä Naantalin vierassatamaan. Avattavaa siltaa tarvitaan myös Naantalin Kylpylän hotellilaivan telakointiin ja laivan vaihtamiseen. Väylän toteuttaminen synnyttää aluetaloudellisia hyötyjä. Hanke lisää veneilyn matkailutuloja ja tukee hotellilaivatoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa seudun merellistä ilmettä ja purjehdusharrastuksen mahdollisuuksia. Korkeamastoisen purjeveneiden pääsy Naantalin vierassatamaan lisää matkailutuloja vähintään noin 75 000 /veneilykausi. Jos Naantalin suosio veneilykohteena kasvaa merkittävästi, voi matkailutulon lisäys olla jopa noin puoli miljoonaa euroa/kausi. Vaikutuksen aluetaloudellinen painoarvo vastaa vierasveneilyn kehityksestä riippuen jopa kahden prosentin lisäystä Naantalin matkailutuloissa. Lisätulo voi synnyttää jopa 10 työpaikkaa. Hotellilaivan telakoinnin lisäkustannusten, myyntitulojen menetysten ja työntekijöiden lomautusten välttämisen taloudellinen merkitys on Naantalin Kylpylälle miljoonaluokkaa telakointikertaa kohti. Mikäli kulkuyhteyttä ei rakenneta, uhkaa hotellilaivatoiminnan lakkaaminen. Kylpylän myyntitulot voivat pienentyä jopa 10 milj. /vuosi. Työpaikkoja menetetään suoraan 50 70 ja välillisesti noin 20. Aluetaloudellinen merkitys on suuri, noin neljäsosa Naantalin matkailutuloista ja noin viidennes matkailun välittömästä työllistävyydestä. Purjehdusharrastuksen olosuhteiden paraneminen voi vaikuttaa asuinpaikan ja vapaa-ajan asunnon valintaan sekä rantakiinteistöjen kysyntään ja arvoon etenkin Naantalissa ja Rymättylässä. Joka tapauksessa jo nykyisten seudulla asuvien harrastajien venekokojen kasvu vaikuttaa positiivisesti alueen vene- ja varustekauppaan. Sillan avaaminen korkeamastoisille purjeveneille aiheuttaa lyhyitä tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana enintään 2 4 kertaa päivässä. Avaamistiheys on suurin juhannuksesta elokuun alkuun. Ilman liikenteen sopeutumista tieliikenteen viivytykset kohdistuvat veneilysesongin ulkopuolella enimmillään 300 autoon/vrk ja sesonkina enimmillään 600 autoon/vrk (2 7 % vuorokausiliikenteestä). Jonon pituus on ajankohdasta riippuen 14 140 autoa/suunta. Keskimääräinen viivytys on sesongin ulkopuolella enimmillään 5 minuuttia/auto ja sesonkiaikana enimmillään 7,5 minuuttia/auto. Tieliikenteen matka-ajan menetysten arvo on enimmillään noin 63 000 /kausi. Yli puolet viivytyksistä kohdistuu saaristokuntien asukkaiden ja kesäasukkaiden matkoihin. Viivytyksiä aiheutuu myös mantereelta saaristoon suuntautuvilla matkoilla. Lomakaudella merkittävä osa tienkäyttäjistä on vapaa-ajan matkalla. Raskaita ajoneuvoja on jonoissa enimmillään 4 15 ajoneuvoa/vrk. Kuljetuskustannusten välitön lisäys on pieni. Kun sillan avaukset rajataan tieliikenteen kysyntähuippujen ulkopuolelle ja tienkäyttäjät sopeutuvat aikatauluun, vähenevät viivytykset jopa puoleen arvioiduista enimmäismääristä. Siltaa avataan hotellilaivan vuoksi vain noin viiden vuoden välein. Sillan avaus kestää noin neljä tuntia. Yöllä viivytys kohdistuu enimmillään 30 autoon. Illalla ja päivällä viivytys kohdistuu enimmillään 700 1 100 autoon. Matka-ajan menetysten arvo on ajankohdasta riippuen 900 29 000 /avaus. Tiedottaminen ja kiertotieopastukset lieventävät haittaa tehokkaasti. Saaristokuntien asukkaille ja yrittäjille tehdyn suppean kyselyn mukaan veneliikenteestä aiheutuvat tieliikenteen viivytykset voivat heikentää muuttoliikettä ja haitata elinkeinoelämän kuljetuksia niin, että vaikutukset heijastuvat negatiivisesti aluekehitykseen ja aluetalouteen. Konkreettista näyttöä uhasta ei ole saatu. Tieliikenteen haittojen minimointiin on kuitenkin panostettava avattavan sillan toiminnan ja tieliikenteen tiedottamisen suunnittelulla. 4

SISÄLLYS 1. JOHDANTO...6 2. NYKYTILANTEEN KUVAUS...7 2.1 TARKASTELUALUEEN KUNTIEN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖSSÄKÄYNTI...7 2.2 TIELIIKENNE...10 2.2.1 Maantie 189 ja liikenteen määrä...10 2.2.2 Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne...12 2.3 VESILIIKENNE...15 2.3.1 Väylät ja satamat...15 2.3.2 Alusliikenne...16 2.4 MATKAILUELINKEINOT...17 2.4.1 Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous...17 2.4.2 Naantalin vierassatama...18 2.4.3 Naantalin Kylpylä...19 2.5 AVATTAVIA SILTOJA SUOMESSA...20 3. AVATTAVAN SILLAN TOIMINTA JA VAIKUTUS LIIKENTEESEEN...21 3.1 SILLAN KUVAUS JA TOIMINTAVAIHTOEHDOT...21 3.1.1 Siltaratkaisu...21 3.1.2 Sillan avaamiset...22 3.2 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN...23 3.2.1 Veneliikenne...23 3.2.2 Tieliikenne...26 3.2.3 Herkkyystarkastelu...28 4. AVATTAVAN SILLAN VAIKUTUKSET NAANTALIN MATKAILUUN JA VENEILYYN...30 4.1 NAANTALIN VIERASSATAMA...30 4.2 NAANTALIN KYLPYLÄ...32 4.3 PURJEHTIMINEN KOTISATAMISTA JA YKSITYISISTÄ VENELAITUREISTA...34 5. KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUS RYMÄTTYLÄSSÄ JA MERIMASKUSSA...36 5.1 TUTKIMUSMENETELMÄ...36 5.2 YLEINEN KEHITYS...36 5.3 LIIKKUMINEN, ELINOLOT JA YRITYSTOIMINTA...36 5.4 KUNTIEN TALOUDELLINEN KEHITYS...37 5.5 KUNTIEN IMAGO...39 5.6 MUITA NÄKEMYKSIÄ...39 6. VAIKUTUSTARKASTELUN YHTEENVETO...41 6.1 VESILIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS...41 6.2 TIELIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN MUUTOS...42 6.3 KYSELY- JA HAASTATTELUTUTKIMUKSET TULOKSET...44 6.4 ALUETALOUDELLINEN ARVIOINTI...44 7. JOHTOPÄÄTÖKSET...47 Lähteet Liitteet Liite 1 Yksittäin haastatellut tahot Liite 2 Kysely Merimaskun ja Rymättylän kunnanvaltuutetuille sekä kylätoimikunnille Liite 3 Ryhmähaastattelun teemat 5

1. Johdanto Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys on laadittu yhteistyössä Naantalin kaupungin, Merimaskun ja Rymättylän kuntien, Turun seudun kehittämiskeskuksen, Merenkulkulaitoksen, Turun tiepiirin sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Selvityksen ovat laatineet konsultit Juha Tervonen (JT-Con) sekä Antti Meriläinen, Mikko Seila ja Annamari Ruonakoski (Linea Konsultit Oy). Tässä selvityksessä arvioidaan Särkänsalmen meriväylän kehittämisen vaikutuksia vesi- ja tieliikenteeseen sekä elinkeinoihin ja elinolosuhteisiin Naantalissa, Merimaskussa ja Rymättylässä. Tulokset palvelevat Särkänsalmen meriväyläyhteyden osoittamistarpeen arviointia Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Särkänsalmen meriväylän kehittämisellä tarkoitetaan avattavan sillan rakentamista tiepenkereeseen Särkän ja Otavan saarten väliin seututiellä 189. Väylää voivat sen jälkeen käyttää yli 16,5 metriä korkeat purjeveneet ja muut väylälle mahtuvat korkeat alukset. Avattavan sillan rakentamisella Naantalin vanhan kaupungin satamaan vievä väylä voidaan liittää veneilyn runkoväyläverkkoon. Avattava silta lisää veneilyä, ja se synnyttää tulovirtoja Naantalin vierassataman läheisyydessä sijaitseville elinkeinoille. Vierassatamassa käyvät korkeamastoiset purjealukset lisäävät Naantalin merellistä vetovoimaa myös maitse tapahtuvassa matkailussa. Naantalin Kylpylä tarvitsee kulkuyhteyttä hotellilaivan telakoinnin ja muun siirtelyn vuoksi. Avattavan sillan myötä kuntien asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä harrastusyhteisöjen purjehdustoiminta voi kehittyä ilman aluskokoon kohdistuvaa rajoitetta. Se voi vaikuttaa edelleen alueen vetovoimaan asuinpaikkana sekä kesänviettokohteena. Tätä kautta, kuin myös matkailun työllisyysvaikutusten ansiosta, vesiliikenteen olosuhteiden paranemisella voi olla taloudellista ja laadullista merkitystä Naantalin ohella myös muille kunnille. Avattavasta sillasta aiheutuu tieliikenteen viivytyksiä veneilykauden aikana. Viivytykset kohdistuvat saariston asukkaiden ja kesäasukkaiden työssäkäynti-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin sekä yritysten kuljetuksiin ja ammattiliikenteeseen. Viivytykset voivat heikentää elinolosuhteita ja lisätä elinkeinojen kustannuksia. Vaikutukset voivat heijastua saariston houkuttelevuuteen asuinpaikkana sekä yritysten sijaintipaikkana. Tässä työssä arvioidaan avattavasta sillasta aiheutuvia tieliikenteen viivytyksiä ja viivytyksiin liittyviä herkkyystekijöitä sekä vesiliikenteen olosuhteiden paranemisen vaikutuksia veneilyn määrään, hotellilaivatoimintaan, matkailutuloihin ja seudun laadullisiin ominaispiirteisiin. Näistä tekijöistä tehdään numeerisia arvioita. Meriväylän kehittämisen aluetaloudellisia vaikutuksia arvioidaan välittömien vaikutusten suuruusluokan pohjalta sekä numeerisin että laadullisin menetelmin. 6

2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Tarkastelualueen kuntien väestö, elinkeinot ja työssäkäynti Väestö ja elinkeinot Naantalissa oli 14 072 asukasta vuonna 2006. Väkiluku kasvoi 10 prosenttia vuodesta 1997. Muuttovoitto on voimakkaimmillaan ollut yli sata henkeä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli vajaa 500 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 430). Naantali on palvelujen keskus. Muun muassa ylempi perusopetus sekä terveydenhuolto on järjestetty Naantalissa kuntayhtymässä Rymättylän ja Merimaskun kanssa. Naantalin elinkeinoelämän tukijalat ovat öljynjalostus, merenkulkuun liittyvät elinkeinot sekä matkailu. Yritystoimipaikkoja oli noin 650 vuonna 2005 (taulukko 2.1). Tarkastelualueen kunnista Naantali on teollistunein. Naantalin painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 11 prosenttia. Työssäkäyvistä alle prosentti työskenteli alkutuotannossa, 35 prosenttia jalostuksessa ja 58 prosenttia palveluissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 73 prosenttia vuonna 2004. Merimaskussa oli 1 599 asukasta vuonna 2006. Väkiluku kasvoi 21 prosenttia vuodesta 1997. Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Taajamiin on rakennettu kymmeniä pientaloja. Vuonna 2006 kunnassa oli noin 900 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 820). Asukasmäärä nousee kesäaikaan 2 900 henkeen. Merimaskussa oli 75 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 80. Merimaskun painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,1 prosenttia vuonna 2005. Merimaskussa on muun muassa rakennusalan yrityksiä, konepajoja sekä puutuotteiden valmistusta. Maatiloja on noin 40. Merimaskun työpaikkaomavaraisuus oli 43 prosenttia vuonna 2004. Rymättylässä oli 2 067 asukasta vuonna 2006. Väkiluku kasvoi seitsemän prosenttia vuodesta 1997. Viime vuosina muuttovoitto on ollut useita kymmeniä henkilöitä vuodessa. Vuonna 2006 kunnassa oli noin 2 200 kesäasuntoa (vuonna 1997 kesäasuntoja oli 1 950). Kesäaikana asukasmäärä nousee 5 300 henkeen. Rymättylässä oli 151 yritystoimipaikkaa vuonna 2005 (taulukko 2.1). Vuonna 1997 toimipaikkoja oli noin 130. Suurin yritys on Boyfood (kalatuotteiden jalostus, noin 50 työntekijää). Muita yrityksiä ovat muun muassa Durat Oy (vesikalusteiden valmistus), Terhi Oy (veneiden valmistus, noin 30 työntekijää) ja Bistro-Tuote Oy (ravintolakeittiöiden laitevalmistus). Maataloustuotannon yritystoimipaikkoja oli seitsemän ja kalatalousyrityksiä kahdeksan, joka kertoo alkutuotannon merkityksestä. Majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjosi 15 yritystä vuonna 2005. Majoituspalvelut, etenkin mökkien tarjonta, ovat lisääntyneet. Rymättylän painoarvo Turun seutukunnan yritysten liikevaihdossa oli noin 0,3 prosenttia vuonna 2005. Maatiloja oli noin 120. Rymättylän työpaikkaomavaraisuus oli 69 prosenttia vuonna 2004. 7

Taulukko 2.1. Turun seutukunnan ja tarkastelualueen kuntien yritystoimipaikat, yritysten henkilöstö sekä liikevaihto seutukunnan ja kuntien tasolla, eräät toimialat eriteltynä (Tilastokeskus). Osuus seutukunnasta / toimialasta seutukunnan 2003 2005 tasolla (2005) Toimipaikkoja Turun seutukunta*, yhteensä 15 148 15 866 Osuus seutukunnasta - Merimasku 76 75 0,47 % - Rymättylä 137 151 0,95 % - Naantali 669 652 4,11 % Henkilöstö Turun seutukunta, yhteensä 79 952 79 529 Osuus seutukunnasta - Merimasku 126 119 0,15 % - Rymättylä 284 326 0,41 % - Naantali 2 933 2 977 3,74 % Liikevaihto (1000 ) Turun seutukunta, yhteensä 13 601 079 15 343 320 Osuus seutukunnasta - maa-, riista- ja metsätalous 48 812 61 181 0,40 % - kalatalous 335 2 420 0,02 % - teollisuus 4 455 209 5 014 286 32,68 % - rakentaminen 974 616 1 233 782 8,04 % - tukku- ja vähittäiskauppa 4 650 524 5 092 189 33,19 % - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv. 1 311 624 1 473 167 9,60 % Merimasku, yhteensä 11 183 10 357 0,07 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous 24 183 0,30 % (toimialasta) - kalatalous - - - - teollisuus 2 945 2 098 0,04 % (toimialasta) - rakentaminen 2 428 2 287 0,19 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa 1 435 1 121 0,02 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv. 2 081 2 089 0,14 % (toimialasta) Rymättylä, yhteensä 42 698 48 030 0,31 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous 1 325 1 610 2,63 % (toimialasta) - kalatalous - 1 849 76,40 % (toimialasta) - teollisuus 24 920 26 107 0,52 % (toimialasta) - rakentaminen 4 482 6 992 0,57 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa 4 458 5 413 0,11 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv. 1 649 2 238 0,15 % (toimialasta) Naantali, yhteensä 1 286 069 1 658 260 10,81 % (seutukunnasta) - maa-, riista- ja metsätalous 109 - - - kalatalous - 262 10,26 % (toimialasta) - teollisuus 832 379 1 145 312 22,84 % (toimialasta) - rakentaminen 31 640 33 489 2,71 % (toimialasta) - tukku- ja vähittäiskauppa 185 789 192 382 3,78 % (toimialasta) - kiinteistö-, vuokr.-, tutk.palv. 18 421 24 791 1,68 % (toimialasta) *Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. 8

Työssäkäynti Särkänsalmen kautta kulkee runsaasti työssäkäyntiliikennettä. Saaristokunnista käydään paljon töissä mantereen puolella. Myös mantereen puolelta käydään töissä saaristokunnissa. Pääosa työssäkäyntimatkoista tapahtuu saaristokuntien ja Turun kaupunkiseudun välillä. 1 Vuonna 2004 Merimaskusta ja Rymättylästä kävi Turun kaupunkiseudulla päivittäin töissä yhteensä noin 860 henkeä (taulukko 2.2). Vastaavasti kunnissa kävi Turun kaupunkiseudulta päivittäin töissä yhteensä noin 250 henkeä (taulukko 2.3). Ainakin 1 110 henkeä siis käytti Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä päivittäiseen työssäkäyntimatkaan. 2 Vuodesta 2000 määrä lisääntyi lähes 200 hengellä. Virtoja voidaan tarkastella myös kunnittain. Merimaskusta kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 470 henkeä (62 prosenttia työssäkäyvistä merimaskulaisista), joista noin 80 henkeä Naantalissa (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 100 hengellä vuodesta 2000. Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Merimaskussa päivittäin töissä noin 90 henkeä (30 prosenttia Merimaskussa työskentelevistä), joista noin kolmasosa oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 30 hengellä vuodesta 2000. Rymättylästä kävi vuonna 2004 päivittäin Turun kaupunkiseudulla töissä noin 390 henkeä (44 prosenttia työssäkäyvistä rymättyläläisistä), joista Naantalissa noin 80 henkeä (taulukko 2.2). Määrä lisääntyi noin 50 hengellä vuodesta 2000. Vuonna 2004 Turun kaupunkiseudulta kävi Rymättylässä päivittäin töissä noin 160 henkeä (25 prosenttia Rymättylässä työskentelevistä), joista noin puolet oli naantalilaisia (taulukko 2.3). Määrä lisääntyi noin 20 hengellä vuodesta 2000. Taulukko 2.2. Merimaskussa ja Rymättylässä asuvien tärkeimmät työssäkäyntisuunnat (Tilastokeskus). 2000 2002 2004 Osuus vuoden 2004 työllisistä Merimasku; työlliset yhteensä, henkeä 645 714 753 Työssäkäyntikunta, henkeä - Merimasku - Rymättylä - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) 200 8 374 (78) 197 14 439 (84) 201 12 469 (81) Rymättylä; työlliset yhteensä, henkeä 888 897 889 Työssäkäyntikunta, henkeä - Rymättylä - Merimasku - Turun kaupunkiseutu (josta Naantali) 450 10 350 (78) 452 8 370 (82) 423 5 392 (83) 27 % 2 % 62 % 48 % 1 % 44 % 1 Turun kaupunkiseutuun kuuluvat Turku, Naantali, Raisio, Kaarina ja Lieto. 2 Lisäksi saaristokunnista käydään (Särkänsalmen kautta) töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolella, ja vastaavasti saaristokunnissa käydään töissä Turun kaupunkiseudun ulkopuolelta. 9

Taulukko 2.3. Merimaskussa ja Rymättylässä Turun kaupunkiseudulta työssäkäyvät (Tilastokeskus). 2000 2002 2004 Vuoden 2004 osuus kunnassa sijaitsevista työpaikoista Merimasku; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 57 (22) 72 (20) 90 (28) noin 30 % * Rymättylä; työssäkäynti Turun kaupunkiseudulta (josta Naantali), henkeä 140 (64) 132 (67) 161 (77) noin 25 % ** * Merimaskussa on noin 290 työpaikkaa. ** Rymättylässä on noin 700 työpaikkaa. 2.2 Tieliikenne 2.2.1 Maantie 189 ja liikenteen määrä Naantali Rymättylä -maantie 189 on Rymättylän ja Merimaskun tieliikenteen pääväylä. Henkilöliikenne ja kuljetukset käyttävät pääasiassa Särkänsalmen kautta kulkevaa tietä. Tie kuuluu myös matkailijoiden suosimaan Saariston rengastiehen. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli Särkänsalmen kohdalla 5 866 ajoneuvoa (kuva 2.1). Raskaita ajoneuvoja (kuorma-autot ja linja-autot) oli 160, eli kolme prosenttia vuorokauden liikennemäärästä (kuva 2.2). Särkänsalmen kohdalla on 60 km/h nopeusrajoitus. Kuva 2.1. Tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). 10

Vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta johtuen kesäajan liikennemäärä on yli neljänneksen suurempi koko vuoden keskimääräiseen liikenteeseen verrattuna. Kesällä 2006 liikennemäärä (KKVL) oli Särkänsalmen kohdalla 7 392 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantie 189 haarautuu heti Särkänsalmen jälkeen Rymättylään ja Merimaskuun. Rymättylän kirkonkylä sijaitsee 11 kilometriä etelään päin. Vuonna 2006 Rymättylään vievän tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 3 472 ajoneuvoa (noin 60 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Tien nopeusrajoitus on 60 80 km/h. Tie jatkuu Rymättylän kirkonkylän jälkeen Rymättylä Hanka -maantienä 1890 Airismaan ja Aaslaluodon saariin, joiden välissä liikennöi Hämmärönsalmen lossi. Mynämäki-Merimasku -maantie 1930 suuntautuu Särkänsalmesta pohjoiseen kohti Merimaskun keskustaa ja Askaisia. Merimaskun kirkonkylä sijaitsee Särkänsalmesta neljän kilometrin päässä Kirkonsalmen rannalla. Samassa kohti sijaitsee vuonna 2002 valmistunut Kirkonsalmen silta. Vuonna 2006 tien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 2 288 ajoneuvoa (noin 40 prosenttia Särkänsalmen ylittävästä liikenteestä). Kuva 2.2. Raskaan tieliikenteen kokonaismäärät vuonna 2006 (tierekisteri). Vuorokausiliikenne on kasvanut Särkänsalmen kohdalla lähes 50 prosenttia vuosina 1996 2006 (kuva 2.3). Vuosikasvu on ollut 3,6 prosenttia. Raskaan liikenteen määrä (ml. linjaautot) on vaihdellut tarkastelujaksolla vajaasta 100 ajoneuvosta runsaaseen 300 ajoneuvoon vuorokaudessa (vuoden kaikkien vuorokausien keskiarvo). Viime vuosina määrä on ollut noin 155 160 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 11

Seututien 189 käyttö on lisääntynyt yleisen autoistumisen sekä Merimaskun ja Rymättylän muuttovoiton myötä. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa on nykyään yhteensä yli 3 000 kesäasuntoa, joiden omistajat perheineen ovat tien käyttäjiä. Kirkonsalmen sillan valmistuminen lossin paikalle on oletettavasti lisännyt tien käyttöä myös Velkuan ja Askaisten suunnalta. Trendiennusteen mukaan vuorokausiliikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä runsaalla neljänneksellä (28 prosenttia) ja on noin 7 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2030 liikennemäärä on trendiennusteen mukaan noin 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. 9 000 8 000 KVL KVLRAS 7 507 8 690 7 000 6 000 5 000 4 000 4 009 4 049 4 170 4 968 5 152 5 255 5 345 5 545 5 600 5 712 5 866 3 000 2 000 1 000 0 320 323 333 86 89 91 93 155 157 160 160 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2020 2030 Kuva 2.3. Liikennemäärien kehitys Särkänsalmen kohdalla vuosina 1996 2006 sekä trendin mukainen ennuste vuosille 2020 ja 2030 (tierekisteri). 2.2.2 Liikenteen vaihtelu, matkaryhmät ja joukkoliikenne Suurimmat liikennemäärät Särkänsalmen kohdalla ajoittuvat niin heinä- kuin lokakuussa iltapäivään klo 15 17 tuntiliikenteen ollessa viikkotasolla heinäkuussa keskimäärin 650 700 autoa/h ja lokakuussa 410 570 autoa/h (kuva 2.4). 4 Lokakuisen arkiliikenteen tuntivaihtelussa erottuu työmatkaliikenteen aiheuttama huippu klo 6 8 (keskimäärin 400 autoa/h). Kesällä 2007 tehdyn laskennan mukaan kevyen liikenteen määrä Särkänsalmen sillalla oli yhteensä 109 kulkijaa/vrk. 3 Rymättylässä ja Merimaskussa autojen lukumäärä on kasvanut väkilukuun suhteutettuna viimeisen kymmenen vuoden aikana noin neljänneksen. Autoja on nyt 540 tuhatta asukasta kohti (AKE). 4 Suomalaiset liikkuvat eniten kesäkuukausina. Arkiliikkuminen maanantaista torstaihin on hyvin samankaltaista. Perjantain matkasuorite on korkein, sillä tällöin aloitetaan viikonlopun matkat. 12

800 700 600 Heinäkuu 9. 16.7.2007 (vko) Lokakuu 1. 8.10.2007 (vko) Heinäkuu 9. 16.7.2007 (arki) Lokakuu 1. 8.10.2007 (arki) 800 700 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0 0:00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Kuva 2.4. Liikenteen keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla heinä- ja lokakuussa 2007 (Turun tiepiiri). Kesällä suurimmat tieliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla ovat kesämökkiläiset, työssäkävijät ja vapaa-ajanmatkalaiset (taulukko 2.4). Vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen osuus on kokonaisuutena yli puolet kaikista matkoista (52 prosenttia). Syksyllä työssäkäyntimatkojen suhteellinen osuus on kesää suurempi, mutta silti vapaa-ajan viettoon liittyvien matkojen yhteen osuus on edelleen lähes puolet kaikista matkoista (48 prosenttia). 5 Taulukko 2.4. Vuorokausiliikenteen matkaryhmät Särkänsalmen kohdalla vuonna 2006 (Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma ja tierekisteri). Suhteellinen osuus Määrä Matkaryhmät Kesä Syksy Kesä Syksy Työssäkäyntimatka 27 % 32 % 1 584 1 877 Ostos- ja asiointimatka 13 % 10 % 763 587 Vapaa-ajan matka 21 % 13 % 1 232 763 Mökkimatka 31 % 35 % 1 818 2 053 Muu matka 8 % 10 % 469 587 Kuvassa 2.5 esitetään säännöllisen tavaraliikenteen ja kausiluonteisten kuljetusten keskimääräinen tuntivaihtelu Särkänsalmen sillan kohdalla kesäkaudella 2002. Tiedot perustuvat yrittäjäkyselyyn (Tiehallinto 2002). Tavaraliikenne saaristokunnista suuntautuu pääasiassa Turun kaupunkiseudulle Naantaliin, Raisioon ja Turkuun. Säännöllisen tavaraliikenteen huippuajankohdat ajoittuivat keskipäivään (klo 10 14) ja iltapäivään (klo 14 16). Kausiluonteisten kuljetusten huippuajankohdat ajoittuvat aamupäivän ja iltapäivän tunteihin, mutta liikennettä on myös iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana. 5 Syksyn matkaryhmissä tutkimuspäivä (perjantai), saattaa vääristää matkaryhmien jakaumaa. 13

Huomionarvioista on, että kausiluonteisia kuljetuksia oli havaintoajankohdalla selvästi säännöllisiä kuljetuksia enemmän. Satokauden kuljetukset ovat saaristokuntien alkutuotannolle merkittäviä. Kausiluonteiset kuljetukset ajoittuvat toukokuulta syksyyn, kuljetettavien tuotteiden vaihtuessa kauden edetessä. Markkinaolosuhteiden muutosten vuoksi tuotteiden valikoima ja tuotantomäärät voivat muuttua. Saariston asema erikoisviljelyssä on kuitenkin hyvä ja tuotanto säilyy tuotevalikoiman sopeutuessa markkinoiden muutoksiin. 35 30 Säännöllinen tavaraliikenne Kausiluonteiset kuljetukset 25 kuljetusten lkm 20 15 10 5 0 06 08 08-10 10 14 14 16 16 18 18-20 20 06 klo Kuva 2.5. Kuljetusten tuntivaihtelu Särkänsalmen kohdalla kesällä 2002 (Tiehallinto 2002). Särkänsalmen kautta kulkevat koululaiskuljetukset ovat Merimaskun ja Rymättylän yläasteja lukiolaisten kuljetuksia. 6 Kuntien sisäiset koululaisvuorot ovat avointa joukkoliikennettä tai kuntien koululaiskuljetuksia, jotka hoidetaan taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytettävissä. Rymättylän ja Merimaskun joukkoliikenteen vuorot ajettiin aikaisemmin Turkuun, mutta nyt ne päättyvät Naantaliin. Yhteys Turkuun edellyttää vaihtoa päivisin 10 minuutin ja iltaisin sekä viikonloppuisin 15 minuutin vuorovälillä ajettavaan Naantali Raisio Turku Kaarinalinjaan. Tiheän vuorovälin ansiosta vaihtoajat eivät ole kovin pitkiä, mutta vaihto joka tapauksessa lisää kokonaismatka-aikaa ja matkustaja joutuu varautumaan vaihtoaikaan. Runkolinjalla Naantali Heikinmäki Rymättylä Röölä liikennöidään arkisin noin kerran tunnissa (10 vuoroa/suunta). Merimaskun kirkonkylälle ajetaan lisäksi kaksi vuoroa. Ensimmäinen vuoro Röölästä Naantalin suuntaan lähtee klo 6.20. Viimeinen vuoro Naantalista Röölän suuntaan lähtee klo 18.30. Merimaskun palveluliikenne on käynnistynyt syksyllä 2007. Se suuntautuu Merimaskun kirkolta Naantalin linja-autoasemalle, ja vuoroja on suuntaansa 3 4. 6 Merimaskussa, Rymättylässä ja Askaisissa on omat alakoulunsa. Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin yhteinen yläkoulu sijaitsee Naantalissa, missä sijaitsee myös lähin lukio. Askaislaisten yläkoulu ja lukio sijaitsevat Nousiaisissa. Ammatillista toisen asteen koulutusta on tarjolla muun muassa Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. 14

2.3 Vesiliikenne 2.3.1 Väylät ja satamat Askaistenlahti on meren lahti, jota ympäröivät Merimaskun, Naantalin, Maskun, Lemun ja Askaisten kunnat (kuva 2.6). Lahdelle johtaa saarten ja mantereen välistä kolme vesiväylää, joiden yli kulkee maantiesiltoja. Tämän työn kannalta niistä keskeisimmät ovat: - Ukkopekan silta (valmistunut 1932) sijaitsee Luonnonmaan ja mantereen välissä. Sillan kohdalla on 2,4 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 11 metriä. 7 - Särkänsalmen silta (valmistunut 1970) sijaitsee Luonnonmaan ja Otavan saaren välissä. 8 Sillan alla on kaksi aukkoa, joilla on eri syväys. 5,5 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 16,5 metriä. 4 metriä syvän aukon kohdalla alikulkukorkeus on 15,5 metriä. 9 - Kirkonsalmen silta (avattu valmistunut lokakuussa 2002) sijaitsee Merimaskun kirkonkylässä. Sillan alta kulkee 2,1 metriä syvä vesiväylä. Alikulkukorkeus on 16 metriä. Kuva 2.6. Vesiväylät Askaistenlahdelle ja siltojen sijainti. Särkänsalmesta johtaa syväväylä Naantalin vanhan kaupungin satamaan. Sen ja Kirkonsalmesta tulevan väylän lisäksi muita merkittyjä väyliä ei ole. Naantalissa on Askaistenlahden ainoa vierassatama. Kunnallisia venepaikkoja on Naantalissa ja Merimaskussa. 10 Lisäksi vesialueen rannoilla on runsaasti yksityisiä venelaitureita. 7 Saman väylän yli kulkee myös muita siltoja, joista osa on kevyen liikenteen käytössä. 8 Särkänsalmen silta on peruskorjattu 2006 2007. 9 Naantalin vierassataman ilmoittama tieto. Alikulkukorkeustiedot vaihtelevat eri lähteissä. Esimerkiksi Merenkulkulaitos (2005b) ilmoittaa vain yhden mitatun alikulkukorkeuden 15,5 metriä. 10 Naantalilla on yhteensä noin 900 vuokrattavaa venepaikkaa seitsemässä kohteessa. Vain yksi (Porhonkallio) on meren puolella Särkänsalmea. Merimaskulla on noin 170 venepaikkaa, ja ne sijaitsevat Särkänsalmessa tiepenkereen pohjoispuolella. 15

Vuoteen 2002 saakka korkeamastoiset purjeveneet käyttivät Kirkonsalmen väylää. Väylän käyttö edellytti väylän tuntemusta, koska väylä on pitkä, kapea ja matala. Myös matka Turun suunnalta Naantaliin on sitä kautta pitkä. Kirkonsalmen sillan valmistumisen jälkeen lahdelle ei ole päässyt yli 16,5 metriä korkeilla aluksilla. Hyötyliikenteessä rajoite koskee isoja risteilyaluksia sekä eräitä puolustusvoimien aluksia (Merenkulkulaitos 2005b). Viranomaisten alukset sekä hinaajat, kalastusalukset ja pienet matkustaja-alukset voivat liikkua Askaistenlahdelle alikulkukorkeuksien puolesta. Korkeusrajoitus voi estää yksittäisiä alusvierailuja, esimerkiksi valtiovierailuja tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Korkeusrajoitus haittaa ennen kaikkea korkeamastoisia purjeveneitä. Kynnys muodostuu jo matalampien veneiden liikkumiselle, koska kulku koetaan epävarmaksi. Myös vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa asiaan. Naantalin vanhan kaupungin satamaan johtava väylä ei kuulu veneilyn runkoväyläverkkoon. Runkoväylällä alikulkukorkeus on vähintään 18 metriä (syväys vähintään 2,4 metriä). Särkänsalmen väylä on mittojen ja kulkusuunnan puolesta luontevin väylä järjestää korkeamastoisten alusten kulkuyhteys Askaistenlahdelle. Merenkulkulaitoksen ylläpitämä veneilyn runkoväyläverkko alkaa Haminan itäpuolelta Vironlahdelta ja jatkuu Suomenlahden rannikkoa myöten Saaristomerelle, missä se haarautuu kahteen osaan. Väylät liittyvät yhteen Kustavin pohjoispuolella, mistä väylä jatkuu rannikkoa myöten Kristiinankaupunkiin. Runkoväylää jatketaan Ouluun, ja väylä voi laajentua myös Ahvenanmaalle. 2.3.2 Alusliikenne Kirkonsalmen väylä on pienempien veneiden reitti. Vesibussit ja pienet risteilyalukset käyttävät pääasiassa Ukkopekan sillan ali kulkevaa väylää. Se on suorin ja nopein reitti Turusta päin saavuttaessa. Väylää on parannettu laivajohteilla, tukipaaluilla ja lisäämällä syväystä. Särkänsalmen väylän mitat (syväys ja silta-aukkojen leveydet; kuva 2.7) sallivat suurimman kokoluokan alusten liikennöinnin, mutta alikulkukorkeus rajoittuu 16,5 metriin. Väylien liikennettä ei tilastoida, mutta esimerkiksi siltahankkeiden yhteydessä tehdään venelaskentoja. Vierassatamien kävijätilastot eivät kuvaa väylien käyttöä oikein. Suuri osa veneja alusliikenteestä on paikallisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä viranomaisten ja elinkeinonharjoittajien liikennettä. Kuva 2.7. Särkänsalmen maantiesilta Luonnonmaan ja Särkän saaren välissä. 16

2.4 Matkailuelinkeinot 2.4.1 Naantalin ja muiden kuntien matkailun talous Naantali on imagoltaan Suomen arvostetuin matkailukaupunki, jossa käy vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Vierailukohteita ovat Muumimaailma, Naantalin Kylpylä, vanha kaupunki satama-alueineen sekä esimerkiksi Kultaranta. Matkailu on vahvasti kesäsesonkipainotteista. Useat kohteet ja satama-alueen liikkeet ovat auki vain kesäkauden. Heinäkuussa matkailuliikkeissä rekisteröidään lähes 40 000 yöpymistä, kun keväällä, syksyllä ja talvella niitä on kuukaudessa noin 15 000 (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). 11 Matkailijamääriä ja matkailun taloudellisia vaikutuksia tasaa kylpylän ympärivuotinen toiminta. 12 Vuonna 2005 Naantalin matkailutulot olivat noin 37 M (taulukko 2.5). Työllisyysvaikutus oli yli 400 henkilötyövuotta, josta noin 65 prosenttia oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Välitön ja välillinen matkailutulo synnytti yli 13 M palkkatulot, ja verotuloja karttui (kunnille ja valtiolle) yhteensä 2,2 M. Verotulot ja palkkojen ostovoima kerrannaisvaikutuksineen kohdentuvat myös lähikuntiin matkailuyritysten työntekijöiden kotipaikkakuntajakauman mukaisesti. Taulukko 2.5. Naantalin matkailutulot vuonna 2005 (Haaga-Perho tutkimuspalvelut 2007). Sektori M % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25,5 67 Ohjelmapalvelut 4,3 12 Vähittäiskauppa 5,6 15 Huoltamot ja auton korjaus 0,2 1 Muut palvelut 1,7 5 Yhteensä 37,3 100 Majoitus- ja ravitsemisalan toimialatilastojen mukaan matkailun painoarvo Naantalin kaupungin elinkeinorakenteessa on kasvanut selvästi (taulukko 2.6). Myös Merimaskun ja Rymättylän elinkeinorakenteessa matkailun merkitys on kasvanut. Taulukko 2.6. Yritystoiminta majoitus- ja ravitsemisalalla 1997 ja 2005 (Tilastokeskus). 1997 2005 Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Yrityksiä Henkilökunta Liikevaihto, M Naantali 42 206 21,8 35 309 31,4 Merimasku 1 - - 3 3 0,3 Rymättylä 8 11 0,7 15 22 2,2 Yhteensä 51 217 22,5 53 334 33,9 11 Vuonna 2005 kaupungissa oli majoituskapasiteettia noin 1 000 vuodepaikan verran. 12 Esimerkiksi Muumimaailman noin kolmen toimintakuukauden työllistävyys vastaa noin 50 henkilötyövuotta (Muumimaailma Oy:n yhteiskuntavastuuraportti). 17

2.4.2 Naantalin vierassatama Naantalin vierassatama on perinteikäs kattavin palveluin varustettu veneilykohde aivan vanhan kaupungin yhteydessä. Luonnonympäristö, satama-alueen palvelut sekä vanha kaupunki muodostavat tasokkaan kokonaisuuden. Satamassa on noin 180 venepaikkaa sekä useampia laitureita suuremmille aluksille kylkikiinnitystä varten. Ravintoloita ja kahviloita rannan tuntumassa on yli kymmenen. Kauppoja ja gallerioita on likimäärin saman verran. Palvelutasolla mitattuna Naantalia vastaavia vierassatamia ei ole Manner-Suomessa. Lähin vastaava kohde on Maarianhamina. 13 Vuonna 2007 satamassa yöpyi yhteensä noin 4 000 venekuntaa (yksittäin ja tapahtumissa yöpyneet venekunnat; taulukko 2.7). Miehistöjen keskikoko on 2 3 henkeä, joten vierasveneilijöiden henkilölukumäärä oli noin 10 000. Veneiden vuorokausisäilytyksiä ja päiväkäyntejä oli noin 300. Vierassataman liikevaihto oli yli 50 000. Kesäkausi työllistää satamavahteina kuusi opiskelijaa. Naantalissa vierasveneilijöiden rahankäytöksi on arvioitu 120 /henkilö/vrk. Yöpyvä venekunta tuo Naantaliin siten noin 300. Vierasveneilyn Naantaliin tuoma rahavirta on yli miljoona euroa/kausi. Se koostuu päivittäistavaroiden hankinnasta, huoltamopalveluista sekä ravintolapalveluista. Satamamaksujen osuus on vain murto-osa rahankäytöstä. Vierasveneet muodostavat merkittävän osan rannassa toimivien yritysten liikevaihdosta. Taulukko 2.7. Naantalin vierassataman tilastot (Naantalin Matkailu Oy). Yöpyneitä venekuntia Tapahtumien ja kilpailujen yhteydessä yöpyneet Veneen vuorokausisäilytys Päiväkävijöitä Koko kesäksi vuokrattuja venepaikkoja 1998 2 763 624 243 54-1999 2 961 472 486 42 6 2000 2 914 548 591 46 18 2001 3 287 936 438 17 19 2002 2 751 1227 167 32 22 2003 3 074 387 395 36 22 2004 2 996 437 461 37 29 2005 3 163 324 356 38 29 2006 3 220 487 242 56 31 2007 3 332 613 283 45 37 Vierasveneilijät saapuvat Naantaliin pääasiassa etelän suunnasta. Esimerkiksi vuonna 2001 vierailijoista 74 prosenttia tuli pääkaupunkiseudulta. Sesonki ajoittuu juhannuksesta heinäkuun lopulle. Touko-kesäkuu sekä elo-syyskuu ovat hiljaisempaa kautta. Lokakuusta huhtikuuhun satama on suljettu. Kesän aikana satamassa käy noin 40 pientä risteilijää, joiden matkustajamäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä pariin sataan henkeen. Alukset, jotka eivät voi kiinnittyä laituriin, voivat ankkuroitua Naantalinaukolla, ja matkustajat kuljetetaan maihin veneillä. 13 Maarianhaminassa on useita vierassatamia. Niiden kävijämäärät eivät ole tiedossa. Ahvenanmaan pääsaaren vierassatamissa (7) on rekisteröity viime vuosina yhteensä noin 20 000 yöpynyttä vierasvenettä/kausi (ÅSUB 2007). 18

2.4.3 Naantalin Kylpylä Naantalin Kylpylä tuo merkittävän osan Naantalin matkailutulosta. 14 Kylpylähotellissa on lähes 400 hotellihuonetta. Hyvinvointi-, kokous- ja ravintolapalvelut muodostavat suuren osan liikevaihdosta. Huoneiden ja muiden palvelujen käyttöaste on ympärivuotisesti erittäin korkea. Työntekijöitä on ympärivuotisesti yli 200, ja sesonkiaikoina enemmän. Työntekijöistä puolet on kotoisin Naantalista, Rymättylästä ja Merimaskusta. Kylpylän yhteydessä on toiminut kesästä 1998 lähtien hotellilaiva, jolla kasvatettiin palvelukapasiteettia. Hotellin laajenemismahdollisuudet mantereella ovat rajalliset. Hotellilaivalle on vuokrattu Naantalin kaupungilta vesialue 50 vuodeksi vuodesta 1997 alkaen. Vuokrasopimuksen mukaan hotellilaiva ei saa olla pois paikaltaan 12 kuukautta pidempää aikaa. Hotellilaivan paikka on merkitty Naantalin asemakaavaan. Ensimmäinen hotellilaiva toimi vuosina 1998 2002. Sunborn Princess on toiminut vuodesta 2002 (kuva 2.8). Huoneluku on noin 140 ja laivalla on kokoustiloja sekä 150 hengen ravintola. Laivan pituus on 119 metriä ja leveys 18,4 metriä. Hotellilaivan osuus kylpylän liikevaihdosta on Sunborn Oy:n arvion mukaan yli kolmasosa. Laivassa sijaitsevat kalleimman hintaluokan huoneet. Huoneliikevaihto on lähes 7 M /vuosi. Kokoustilojen ja ravintolapalvelujen myynti mukaan luettuna hotellilaivan osuus liikevaihdosta on lähes 10 M. Osuus kylpylän henkilökunnasta on 50 70 henkeä. Tarkka määritys on vaikea, koska hotellilaiva on tiivis osa kylpylän toiminnallista kokonaisuutta. 15 Hotellilaivan välittömät työpaikat pitävät lisäksi välillisesti yllä noin 20 työpaikkaa. Kuva 2.8. Naantalin Kylpylä ja hotellilaiva Sunborn Princess. 14 Naantalin Kylpylän omistajayhtiöllä (Sunborn Oy) on Naantalissa myös kaksi ravintolaa. Yhtiö työllistää tytäryhtiöineen yhteensä noin 800 henkeä (joista osa on ulkomailla). 15 Hotellilaiva voi toimia itsenäisenä hotellina tai sillä lisätään rannassa toimivan hotellin majoituskapasiteettia. Majoitus- ja muuta palvelukapasiteettia voidaan muuttaa vaihtamalla laivaa. Hotellilaiva voi myös siirtyä kysynnän mukana eri kohteisiin. Hotellilaiva on sinänsä vetovoimainen majoitus- ja matkailukohde. Sunborn -hotellilaivat on suunniteltu tarjoamaan korkealuokkaisia majoitus-, kokous- ja ravintolapalveluja. Sunborn International Oy:llä on kaksi hotellilaivaa. Ensimmäinen hotellilaiva toimii hotellina Lontoossa Royal Docks -alueella. Kolmas rakenteilla oleva hotellilaiva sijoittuu Barcelonaan. 19

2.5 Avattavia siltoja Suomessa Suomen tieverkolla on useita kymmeniä avattavia siltoja, joita käytetään hyvin erilaisissa liikenteellisissä olosuhteissa. Eräistä avattavista silloista on koottu keskeisiä toimintatietoja taulukkoon 2.8. Esitetyt tiedot havainnollistavat ennen kaikkea avattavien siltojen avaamisaikatauluja. Tietoja käytetään mallina määritettäessä suuntaa antava kuvaus Särkänsalmen avattavan sillan mahdollisesta toimintatavasta (luku 3.1.2). Särkänsalmen sillan avausten lukumäärä on kuitenkin selvästi pienempi, kuin tieverkolla nyt toimivilla avattavilla silloilla. Taulukko 2.8. Avattavia siltoja Suomessa (Merenkulkulaitos 2005b ja 2007). 16 Tieliikenne Sillan avaamiset Silta (kunta) KVL/KKVL (2006) Muita tietoja Strömma (Kemiö) Alikulkukorkeus 3,4 metriä. Kyrönsalmi (Savonlinna) Lemström (Ahvenanmaa) Hevossalmi (Helsinki) Jännevirta (Siilinjärvi) Päiväranta (Kuopio) Pohja (Tammisaari) Visuvesi (Ruovesi) 1 700 / 2 100 19 500 / 22 200 Avataan ammattiliikenteelle ympäri vuorokauden.* Avataan vapaa-ajan liikenteelle 15.4. 15.6. ja 16.8. 31.10. klo 7 22 sekä 16.6. 15.8. klo 7 24. Avaus tilataan Tiehallinnon liikennekeskuksesta vähintään 15 minuuttia ennakkoon. Aukaisuja noin 600/vuosi. Avataan tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Avataan vapaa-ajan liikenteelle avovesikauden aikana ma pe klo 9, 10, 11, 13, 14, 15 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 6 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein. Ei avata ruuhka-aikoina klo 6 9, 11 13 eikä 15 18. Aukaisuja noin 400/vuosi (noin 200 rahtialusta ja 250 venettä). Avausten aikana liikenne katkeaa 5 15 minuutiksi. Avataan tarvittaessa kesä-, heinä- ja elokuussa tasatunnein klo 8 22. Avataan toukokuussa ja 1.9. 14.10. tasatunnein klo 8 18. Avataan 7.5. 13.5. ma su klo 8.15 15.45 puolen tunnin välein.* Avataan 14.5. 31.10. ma su klo 7.15 22.45 puolen tunnin välein. Sillan aukaisu ja sulkeminen kestää minimissään kuusi minuuttia. 5 100 / 6 200 29 000 / 31 200 14 300 / 16 000 2 300 / 2 900 Avataan vain tilauksesta Saimaan syväväylien purjehduskauden aikana. Ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo 6.30 8 ja 16 18. Avataan tilaamalla (30 minuuttia ennen avausta) 13.5. 31.10. ma su klo 6 22.* Avataan tarvittaessa vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo 6, 9, 10, 11, 13, 14 ja klo 18 jälkeen tasatunnein klo 22 saakka sekä viikonloppuisin tasatunnein klo 6 16 ja 19 22. Avataan ympärivuotisesti jääolosuhteiden salliessa tilauksesta. Siltaa ei avata yksinomaan vapaa-ajan liikenteelle ma pe klo 6.30 8 ja 16 18. Avataan tilauksesta 12.5. 31.8. tasatunnein klo 8 23 (ei klo 16).* Avataan tilauksesta 1.9. 30.9. tasatunnein klo 8 18. Avataan tilauksesta 1.10. 31.10. tasatunnein klo 9 17. Silta avataan avovesikauden aikana tilauksesta päivittäin klo 7 19 puolen tunnin välein. Lillholm 2 700 / (Parainen) 3 800 * Avaamispäivämäärä vesiliikennekauden alussa on ohjeellinen. Alikulkukorkeus kiinteän sillan kohdalla 12 metriä ja läpän kohdalla 10,3 metriä. Aukon leveys 16 metriä. Alikulkukorkeus 3,3 metriä. Alikulkukorkeus 3,5 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 2 metriä. Aukon leveys 11,8 metriä. Alikulkukorkeus 3,1 metriä. Alikulkukorkeus 4,2 metriä. Aukon leveys 25 / 36 metriä. Alikulkukorkeus 1,4 metriä. 16 Avattavien siltojen toiminnallisista arkkitehtuureista, ks. Tiehallinto (2004). 20