BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

Samankaltaiset tiedostot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Kuulohavainnon perusteet

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

800 Hz Hz Hz

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Tiedonkeruu ja analysointi

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Mono- ja stereoääni Stereoääni

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Tiedonkeruu ja analysointi

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS Helsinki. Arto Leminen

Aaltoliike ajan suhteen:

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

Mukauta kuuntelukokemustasi kotona

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

S Laskennallinen Neurotiede

16 Ääni ja kuuleminen

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Akustiikka ja toiminta

S Signaalit ja järjestelmät

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Melulukukäyrä NR=45 db

Sikiöseulonta ja eettiset arvot

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v

Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki

Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä

Taustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä

Melu (buller, noise)

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Tietoliikennesignaalit & spektri

PEREHDYTYSOHJEET VIKINGSELECT TM -LAITTEELLA TEHTÄVIIN HERÄTEVASTE- TUTKIMUKSIIN

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

TYÖPISTEKOHTAINEN PEITTOÄÄNI AVOTOIMISTOSSA. Jani Kankare, Kalle Lehtonen, Vesa Viljanen, Tero Virjonen

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

MAHDOLLISUUS MUUTOKSEEN

YLEISKUVA - Kysymykset

11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )

Kommunikaattori. K ä yttöohje. Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 5 A 4 Puh. (09)

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

TARKISTA AIKATAULUT WEBOODISTA!

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

U-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

Speedwayn melupäästömittaukset

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Lopetusasetus turkiseläinten lopetuksessa. ylitarkastaja Tiina-Mari Aro Vaasa

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Ylä-Savon Luki-yhdistys ry PEKU Luki-kuntoutusprojekti Juhani Ahon tie Lapinlahti

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

1. luokan terveystarkastus

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Transkriptio:

BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan. Nostetaan vasteen puuttuessa. Ei kovin huonokuuloisille. Toiseen korvaan peiteääneksi kohinaa (esim. 30 db jos norm kuulo) Ärsykkeitä n. 10 /s (PHKS 11,1/s)

Rekisteröinti Akt. A1 ja A2 (tai kartiolisäkkeen päälle) Ref. Cz tai Fz Yleensä 2 kanavaa Etäiskenttäpotentiaaleja Amplitudit 0,1-0,2 uv Keskiarvoistus 1000-2000 kpl, toistetaan Suodatus esim. 30 3000 Hz

Aallot

Aaltojen lähteet I: kuulohermo II: ydinjatkos III, IV: aivosilta V: keskiaivot VI-VII: keski - isot aivot Syntyvät <10 ms kuluessa

Merkintä Ipsivaste eli ärsykkeen puoleinen kanava: Merkitään aallot I-V Merkitään I ja V amplitudimittausta varten Kontravaste : ei merkitä, mutta auttaa aallon V tunnistamisessa (jos pieni tai IV haittaa) Intervallit I-V, I-III, III-V Jos vain yksi aalto jäljellä se on yleensä I tai V

Vasteen ominaisuuksia Hyvin toistettava samalla yksilöllä Yksilöiden välillä enemmän eroja Aalto I huonokuuloisilla usein pieni Aalto II voi puuttua terveillä Aallot IV ja V voivat sulautua yhteen (merkitään V:ksi) VI-VII voivat puuttua. Eivät diagnostisia. Mittausten kannalta tärkeät I, III ja V.

Tulkinta Vaurio pidentää seuraavien aaltojen latensseja ja/tai pienentää amplitudeja Vertailu vastakkaiseen puoleen Aaltointervallit tärkeitä: korvavika pidentää kaikkia latensseja I-V mutta ei aaltointervalleja Lääkitys ei vaikuta tulokseen

Käyttö Sentraalisen kuuloradastovaurion epäily Tarvittaessa lisämenetelmänä: MS-tauti (60%:lla poikkeava.), kasvaimet (akustikusneurinooma), verenkiertohäiriöt Tajuttomat (tila ja ennuste), aivokuolema Lapset (karkea kuulotutkimus) Leikkauksen aikainen monitorointi Huimaus: melkein aina normaali

Hyötynäkökohtia Yksinkertainen ja halpa Kertatutkimus toteaa vain pysyvän vaurion Toistotutkimus ja monitorointi toteaa trendit ja ohimenevän häiriön Teho-osastolääkitys ei haittaa tulkintaa

Normaali

Normaali (PAM-lihasvaste)

Normaali (IV/V-merkintäongelma) V

Sisäkorvavaurio

Lievä aivorunkoinfarkti

Lievä pons-vaurio vas.

Lievä pons-kontuusio

Vasemman puolen aivorunkoinfarkti

Tulevaisuus?