Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Samankaltaiset tiedostot
Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Osta Suomalaista Luo työtä

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Lapin metsäbiotalous

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen Olavi Rantala ETLA

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Keski-Suomen metsäbiotalous

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Kymenlaakson metsäbiotalous

Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Kainuun metsäbiotalous

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Uudenmaan metsäbiotalous

Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

Arvokas juusto Anja Pölönen

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj.

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11.

Pirkanmaan metsäbiotalous

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

Satakunnan metsäbiotalous

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

TAK Rajatutkimus 2015

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Helsinki tapahtumakaupunkina Juhlii ja hurmaa

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Nurmes A KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Transkriptio:

Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen ja verotuloihin 8.11.2016

Lähtökoh<a taloudellisille vaikutuksille Tero Saarinen Company edistää ja kehifää korkeatasoisen nykytanssin harrastusta. Sen taiteellisena strategiana on luoda elämyksellisiä ja aikaa kestäviä kokonaistaideteoksia. Tanssiryhmän työ on myös taloudellista toimintaa, joka saa aikaan välifömiä ja välillisiä vaikutuksia Helsingin ja laajemman alueen talouteen. Taloudelliset vaikutukset Tanssiryhmä Työllistää taiteellista, teknistä ja hallinnollista henkilöstöä Maksetut palkat välifyvät kulutukseen ja niistä maksetaan veroja Tavaroiden ja palveluiden ostot muilta yrityksiltä välifyvät laajas< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Tanssiesitysten katsojat Ryhmän esitykset vetävät ulkomailta ja muualta Suomesta tanssitaiteen harrastajia, jotka majoifuvat ja kulufavat Helsingissä Seudun asukkaat sekä Helsingissä vierailevat matkailijat käyvät esityksissä ja kulufavat silloin myös muita palveluita Tanssiesitysten aikaansaama lisäkulutus välifyy laajal< talouteen, lisäten työllisyyfä ja verotuloja Ryhmän järjestämä kurssitoiminta Helsingissä Muualta Suomesta ja ulkomailta tulevat kurssilaiset asuvat ja kulufavat Helsingissä

Laskelmat Tero Saarinen Companyn taloudellisista vaikutuksista Indikaa9orit Tuotos Arvonlisäys Työllisyys Palkkasumma Verotulot Helsingille, muille kunnille ja val<olle Aluetasot Helsinki Muut kunnat Koko maa Taloudellisia vaikutuksia aikaansaavat toiminnot Tanssiryhmän toiminta (Suomeen kohdistuvat vaikutukset) Vuodet 2006-2015 keskimäärin Vuosi 2015 Vuoden 2025 vision mukaisella toiminnan volyymillä, katsojamäärillä ja kurssitoiminnalla Tanssiesitysten kävijöiden lisäkulutus Vuoden 2015 katsojamäärällä Helsingissä (noin 18 000) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden katsojamäärillä (20 000, 25 000, 30 000, 35 000) Kurssitoiminta Viime vuosien keskimääräinen osallistujamäärä (noin 50) Vaihtoehtoisilla tulevaisuuden osallistujamäärille (100, 150, 200)

Menetelmät, <etolähteet ja tulokset Panos-tuotos-malli Mallilla voidaan selvifää <etyn toiminnan taloudellisia vaikutuksia kokonaisuutena Kokonaistuotos syntyy toiminnan aikaisista suorista vaikutuksista sekä kerrannaisvaikutuksista Suorat vaikutukset, kuten oman henkilöstön aikaansaama tuotos tai matkailijoiden lisäkulutus Kerrannaisvaikutukset yritysten hankintaketjusta, kuten alihankinnasta ja tavaroiden tuotantoketjuista Kerrannaisvaikutukset työllistyvien palkkasumman välifymisestä kulutukseen Arvonlisäys saadaan kun kokonaistuotoksesta vähennetään välituotekäyfö Arvonlisäyksen käyfö Palkansaajakorvaukset, joka synnyfää kulutuksen kaufa kerrannaisvaikutuksia ja joista maksetaan veroja Yritysten toimintaylijäämä (voifo), josta maksetaan mm. yhteisöverot Poistot ym. suhteellisen pieniä eriä Työllisyysvaikutus Suorat ja kerrannaisvaikutukset lisäävät työllisyyfä ketjun eri vaiheissa Kokonaisvaikutus on useimmilla toimialoilla 10-20 henkilötyövuofa milj. kokonaistuotosta koh< EsiFävän taiteen aloilla mm. tanssi työllisyysvaikutukset ovat keskimääräistä suuremmat, koska toiminta on työvoimavaltaista ja palkkataso on melko alhainen Tietolähteet TSC:n talous- ja toiminta<edot: vuosikertomukset 2006-2015 TSC & Tanssin talo,yleisötutkimus. Mustonen, 2015 Tilastokeskus: Panos-tuotos-tutkimus 2012 Helsingin osuus valtakunnallisista tuloksista arvioitu eri tutkimusten perusteella

Yhteenveto Tero Saarinen Companyn toiminnasta Indikaa9ori v. 2015 v. 2025 Toiminnan kokonaisvolyymi, 1 000 1 240 2 300 Katsojamäärä Helsingissä vuodessa 18 000 35 000 Kursseille osallistujat vuodessa 50 200 Palkkasumma, 1 000 520 1 000 Henkilöstö, Htv 18 35

Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2015 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 1,24 milj. Helsingin kaupungin toiminta-avustus: 84 924 Katsojamäärä Helsingissä: 18 300 Kurssilaisia: 50 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus Arvonlisäys, 1 000 1 987 1 513 474 Palkkasumma, 1 000 937 668 269 Työllisyys, Htv 33 24 9 Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä 435 307 102 26 Tulo- ja yhteisöverot 237 110 102 26 Arvonlisävero 197 197

Yhteenveto vaikutuksista talouteen ja veroihin vuonna 2025 Tero Saarinen Companyn toiminnan volyymi: 2,3 milj. Katsojamäärä Helsingissä: 35 000 Kurssilaisia: 200 Indikaa9ori Yhteensä TSC:n toiminnan vaikutus (suora ja välillinen) Arvonlisäys, 1 000 4 695 2 866 Katsojien ja kurssilaisten lisäkulutuksen vaikutus 1 829 Palkkasumma, 1 000 2 302 1 265 1 037 Työllisyys, Htv 79 45 34 Verolaji, 1000 Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Verotulot yhteensä 1 153 822 252 79 Tulo- ja yhteisöverot 615 284 252 79 Arvonlisävero 538 538

Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta v. 2015 TSC:n toiminnan volyymi, joka kohdistui Suomeen, oli noin 1,2 M vuonna 2015, jolloin se oli reaalises< suurin v. 2006 alkaen Työllisyysvaikutus noin 24 Htv Josta 18 Htv on palkatun henkilöstön suoraa vaikutusta Välillinen työllisyysvaikutus (ostopalveluksista ja kulutuksesta) 6 Htv Noin 18 Htv (3/4) kohdistuu Helsinkiin Henkilöstöstä 2/3 asuu Helsingissä Palkkasumma noin 670 000 Josta 520 000 TSC:n henkilöstön palkkoja Lisäksi toiminta generoi 150 000 palkkasumman muualla talouteen Palkkasumma välifyy pääosin kulutukseen (kerrannaisvaikutus) Verotulot 265 000 Josta Helsinki 74 000, joka kertyy lähes kokonaan kunnallisverosta Val<on osuus 183 000, josta suurin osa kertyy arvonlisäverosta Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus vähäinen viime vuosien osallistujamäärillä (noin 50 / vuosi)

Tulosten avausta Tero Saarinen Companyn toiminta ssa v. 2025 (35 000 katsojaa, 200 mestarikursseille osallistujaa) ssa v. 2025 TSC:n toiminnan volyymi 2,3 M /vuosi (1,2 M v. 2015) Työllisyysvaikutus noin 45 Htv (24 v. 2015) Palkkasumma 1 265 (670 000 v. 2015) Verotulot 499 000 (265 000 v. 2015) Josta Helsinki 140 000 (74 000 v. 2015) Kurssitoiminnan taloudellinen vaikutus 7-kertaistuu, jos osallistujamäärä kasvaa 50 à 200 /vuosi Palkkasumma 26 000 (200 osallistujaa) v.s. 3 500 (50 osallistujaa) Sil< taloudellinen vaikutus on vähäinen varsinaiseen toimintaan verrafuna

Vaikutus katsojien lisäkulutukseen TSC:n Helsingin esitysten yhteenlaskefu katsojamäärä oli 18 300 v. 2015 Arvio katsojien asuinpaikan jakaumasta ja kulutuksesta v. 2015 70 % pääkaupunkiseudulta Osa kulufaa enemmän esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 20 % muualta Suomesta 14 % päiväkävijöitä tai muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 7 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus Helsingissä (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) 10 % ulkomailta 8 % muusta syystä Helsingissä vierailevia, jotka tulevat esitykseen; lisäkulutus esitystapahtuman yhteydessä (ravintolat, liikkuminen ym.) 2 % esityksen vuoksi yöpyviä tai vierailuaan vähintään yhdellä yöllä pidentäviä; kulutus PKseudulla (majoitus, ravintolat, liikkuminen, ostokset ym.) Erityises< tanssiesityksen vuoksi tulevat ja Helsingissä yöpyvät ulkomaiset ja ko<maiset asiakkaat saavat aikaan suuren lisäkulutusvaikutuksen Vaikutuslaskelmat tehty vaihtoehtoisille tulevaisuuden visioille katsojamääristä 20 000 / 25 000 / 30 000 / 35 000 katsojaa Oletus: mitä suurempi katsojamäärä, sitä suurempi osuus ulkomaalaisia kävijöitä

Tulosten avausta Katsojien lisäkulutuksen taloudelliset vaikutukset Katsojien vaikutus v. 2015: katsojia Helsingissä 18 300, joista noin 9 % ulkomailta Katsojien lisäkulutus 550 000 Työllisyysvaikutus 9 henkilötyövuofa Palkkasumma 265 000 Verotulot 168 000 Helsinki 28 000 Val<o 123 000, josta 2/3 arvonlisäverosta Katsojien vaikutus ssa 2025 35 000 katsojaa vuodessa, joista lähes puolet ulkomailta Lisäkulutus 2 100 000 Työllisyysvaikutus 33 henkilötyövuofa Palkkasumma 1 000 000 Verotulot 614 000 Helsinki 104 000 Val<o 468 000

TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset v. 2015 Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, 1 000 1 716 1 163 7 546 Kokonaistuotos, 1 000 3 271 2 218 14 1 039 Arvonlisäys, 1 000 1 987 1 513 6 468 Palkkasumma, 1 000 937 668 4 265 Työllisyys, Htv 33 24 0 9 Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, 1 000 84 84 Kunnallisvero, 1 000 116 94 22 Yhteisövero, 1 000 37 26 8 4 Arvonlisävero, 1 000 197 197 Verotulot yht., 1 000 435 307 102 26

TSC:n toiminnan ja sen aikaansaaman kulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset ssa 2025 (35 000 katsojaa, 200 kursseille osallistujaa vuodessa) Indikaa9ori Yhteensä TSC toiminta Kursseille osallistuvien kulutus Esitysten katsojien kulutus Toiminta / kulutus, 1 000 4 304 2 166 54 2 084 Kokonaistuotos, 1 000 8 192 4 126 103 3 963 Arvonlisäys, 1 000 4 695 2 866 46 1 783 Palkkasumma, 1 000 2 302 1 265 26 1 011 Työllisyys, Htv 79 45 1 33 Verolaji Yhteensä ValMo Helsinki Muut kunnat Tulovero, 1 000 207 207 Kunnallisvero, 1 000 294 227 67 Yhteisövero, 1 000 116 77 25 14 Arvonlisävero, 1 000 538 538 Verotulot yht., 1 000 1 153 822 252 79

TSC:n toiminnan suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri vuosina sekä ssa 2025 Indikaa9ori TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta 2006-2015 keskim.** Toiminta / kulutus, 1 000 1 163 2 166 995 950 Kokonaistuotos, 1 000 2 218 4 126 1 888 1 809 Arvonlisäys, 1 000 1 513 2 866 1 391 1 274 Palkkasumma, 1 000 668 1 265 613 562 Työllisyys, Htv 24 45 24 23 Verot TSC toiminta 2015 TSC toiminta 2025 TSC toiminta 2014 TSC toiminta 2006-2015 keskim.** Helsinki, 1 000 74 140 68 62 Muut kunnat, 1 000 25 46 22 21 Val<o, 1 000 183 343 165 154 Yhteensä, 1 000 265 528 240 223 *ilman katsojien ja mestarikurssien kulutusvaikutusta **v. 2015 hintatasossa

Esitysten katsojien lisäkulutuksen* suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri katsojamäärillä** Indikaa9ori V. 2015 toteutunut 18 300 kats. 20 000 katsojaa/v. 25 000 katsojaa/v. 30 000 katsojaa/v. 35 000 katsojaa/v. Toiminta / kulutus, 1 000 546 721 1 162 1 602 2 084 Kokonaistuotos, 1 000 1 039 1 371 2 210 3 047 3 963 Arvonlisäys, 1 000 468 617 995 1 371 1 783 Palkkasumma, 1 000 265 350 564 777 1 011 Työllisyys, Htv 9 12 19 26 33 Verot V. 2015 toteutunut 18 300 kats. 20 000 katsojaa/v. 25 000 katsojaa/v. 30 000 katsojaa/v. 35 000 katsojaa/v. Helsinki, 1 000 28 37 60 84 104 Muut kunnat, 1 000 10 13 22 31 41 Val<o, 1 000 123 162 261 360 468 Yhteensä, 1 000 160 212 344 475 614 * Esityksiin osallistumisen generoima lisäkulutus arvioitu eri katsojaryhmille matkailijoiden kulutusta koskevien tutkimusten perusteella. **Oletus: suurempi katsojamäärä à suurempi osuus ulkomaisia katsojia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

Kursseille osallistuvien lisäkulutuksen suorat ja välilliset talous- ja verovaikutukset eri osallistujamäärillä* Indikaa9ori V. 2015 toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Toiminta / kulutus, 1 000 7 22 37 54 Kokonaistuotos, 1 000 14 42 70 103 Arvonlisäys, 1 000 6 19 32 46 Palkkasumma, 1 000 4 11 18 26 Työllisyys, Htv 0 0 1 1 Verot V. 2015 toteutunut 50 osall. 100 osall./v. 150 osall./v. 200 osall./v. Helsinki, 1 000 0,3 1,1 1,8 2,6 Muut kunnat, 1 000 0,2 0,7 1,2 1,8 Val<o, 1 000 1,4 4,2 7,0 10,3 Yhteensä, 1 000 1,8 6,0 10,0 14,7 *Oletus: suurempi osallistujamäärä à suurempi osuus ulkomaisia kurssilaisia, joilla suurempi kulutusvaikutus kuin ko<maisilla.

TSC:n toiminta v. 2015 ja ssa v. 2025 V. 2015 toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, 1000 1 162,6 Kokonaistuotos, 1000 2 218,0 Arvonlisäys, 1000 1 513,1 1 145,9 Palkkasumma, 1000 668,2 504,9 Toimintaylijäämä, 1000 80,8 48,5 Työllisyys, työvuosia 24,0 18,0 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, 1000 78,5 70,7 Yhteisövero-osuus, 1000 4,0 3,0 Verotulot yhteensä, 1000 82,5 73,7 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, 1000 60,1 Yhteisövero, 1000 10,6 Arvonlisävero, 1000 112,0 Verotulot yhteensä, 1000 182,8 v. 2025 Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, 1000 2 165,6 Kokonaistuotos, 1000 4 125,5 Arvonlisäys, 1000 2 866,3 2 177,6 Palkkasumma, 1000 1 265,2 959,1 Toimintaylijäämä, 1000 144,3 86,6 Työllisyys, työvuosia 45,4 34,2 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, 1000 148,7 134,3 Yhteisövero-osuus, 1000 7,1 5,4 Verotulot yhteensä, 1000 155,8 139,6 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, 1000 113,9 Yhteisövero, 1000 19,0 Arvonlisävero, 1000 210,6 Verotulot yhteensä, 1000 343,4

TSC:n toiminta v. 2014 ja v. 2006-2015 keskimäärin v. 2015 hinnoin V. 2014 toiminta Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, 1000 995,4 Kokonaistuotos, 1000 1 888,0 Arvonlisäys, 1000 1 390,6 1 065,2 Palkkasumma, 1000 612,8 468,6 Toimintaylijäämä, 1000 59,0 35,4 Työllisyys, työvuosia 24 18 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, 1000 72,2 65,6 Yhteisövero-osuus, 1000 2,9 2,2 Verotulot yhteensä, 1000 75,1 67,8 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, 1000 55,2 Yhteisövero, 1000 7,8 Arvonlisävero, 1000 101,8 Verotulot yhteensä, 1000 164,7 V. 2006-2015 keskim./v. Tunnusluvut, keskim./vuosi Alueellinen jakauma Yhteensä Helsinki Tuotos = toim.vol. Suomi, 1000 950,1 Kokonaistuotos, 1000 1 808,6 Arvonlisäys, 1000 1 274,4 969,2 Palkkasumma, 1000 562,4 426,8 Toimintaylijäämä, 1000 62,9 37,7 Työllisyys, työvuosia 23 17 Kuntaverot, keskim./vuosi Yhteensä Helsinki Kunnallisvero, 1000 66,1 59,8 Yhteisövero-osuus, 1000 3,1 2,3 Verotulot yhteensä, 1000 69,2 62,1 ValMon verot, keskim./vuosi ValMo Tulovero, 1000 50,6 Yhteisövero, 1000 8,3 Arvonlisävero, 1000 95,4 Verotulot yhteensä, 1000 154,2