Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

Transkriptio

1 Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Työllistävä vaikutus Verotuotot Arvonmuodostus Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Oluen myynnin kehitys ja jakauma Työllistävä vaikutus Suorat työllisyysvaikutukset Epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti Oluen välilliset työllisyysvaikutukset Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat Mallasteollisuus Itämeren laivamyynti Pullonpalautus Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot Epäsuora ja välillinen arvonlisävero Tuloverot ja henkilöstösivukulut Muut verot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Arvonmuodostus Suora arvonmuodostus Epäsuora arvonmuodostus Välillinen arvonmuodostus Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät Myydyn tuotannon arvo Tuotannon kustannukset LIITTEET Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt Liite 2: Julkaisut Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset Liite 4: Metodologia, verotus Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus

3 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2013 Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti yhteensä henkilöä ja kerrytti veroja milj.. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus lisäsi yhteiskunnalle arvoa noin milj. vuonna Verrattuna aikaisempiin vuosiin, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti selkeästi vähemmän henkilöitä ja muodosti vähemmän arvoa, mutta kerrytti enemmän veroja. 1.1 Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Juomakategoria Suora Epäsuora Vähittäiskauppa & ravintolat Välillinen Pullonpalautus & mallasteollisuus Yht Olut n/a n/a Virvoitusjuomat ja Kivennäisvedet n/a n/a Siiderit n/a n/a Lonkero n/a n/a Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa juomakategorioittain ja jaettuna suoraan, epäsuoraan ja välilliseen työllisyyteen. Oluen osuus panimoja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta on merkittävä (noin 55 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen työllisyys (yht henk.) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys juomakategorioittain (yht henk.) 18 % 8 % 17 % Suora Epäsuora 8 % 8 % 8 % 55 % Olut Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Siiderit 57 % Välillinen: Ravintola Välillinen: Vähittäiskauppa 21 % Lonkero Kategorioille yhteinen 1 EY laskelmat (2015) luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2

4 Oluen jälkeen tuotekategorioista suurin työllisyysvaikutuksiltaan on virvoitusjuomat ja kivennäisvedet, joka työllistää henkilöä. Siiderin ja lonkeron tuotanto ja myynti työllistää yhteensä henkilöä. Lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää mallastamoteollisuuden ja pullonpalautuksen kautta 66 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2011, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitiin työllistävän yhteensä henkilöä, on työllisyys laskenut yli henkilöllä (11 %). Sekä suora, epäsuora että välillinen työllisyys on laskenut. 2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen kehitys yht yht Muut välilliset Välillinen: Vähittäiskauppa Välillinen: Ravintola Epäsuora Suora EY laskelmat (2015). EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 3 Lähteet: Vuoden 2011 työllisyys: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. Vuoden 2013 luvut: EY laskelmat (2015). 3

5 1.2 Verotuotot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä 2013 (yht milj. ) 4 Tuloverot ja henkilöstösivukulut 16 % Muut verot 7 % Suora ALV ja tuoteverot 45 % Epäsuora ja välillinen ALV 32 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti veroja Suomessa milj. vuonna Verojen määrä on huomattava, jos sitä vertaa esimerkiksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihtoon, joka vuonna 2013 oli 886 milj.. 5 Suurin veroerä oli suora arvonlisävero ja tuoteverot 914 milj. (45 %), sisältäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä-, alkoholijuomavero- ja virvoitusjuomaverokertymät. Epäsuora ja välillinen arvonlisäverokertymä oli 643 milj. (32 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. (16 %), kattaen suoran, epäsuoran ja välillisen työllisyyden verotuksen. Muut verot olivat 151 milj. (7 %), sisältäen muun muassa energiaverotuksen, yhteisöverotuksen ja kiinteistöverotuksen. Vuonna 2013 verokertymä oli 135 milj. suurempi kuin vuonna 2011, jolloin veroja kertyi milj.. 6 Verokertymän kasvusta suoran arvonlisä- ja tuoteverojen lisäyksen osuus oli 81 milj. 7. Epäsuora ja välillinen verokertymä kasvoi 63 milj.. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen kertymä pienentyi noin 6 milj. eurolla, johtuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen vähentymisestä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihto laski 9 milj. vuodesta 2011 vuoteen EY laskelmat (2015) 5 Lähde: Tilastokeskus; Yritysten tilinpäätöstiedot EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 7 Lähde: EY laskelma (2011). Vuoden 2011 suora ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. 8 Lähde: Tilastokeskus. Yritysten tilinpäätöstiedot

6 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa juomaryhmittäin 2013 (yht milj. ) 9 Muun panimoteollisuuden verokertymä; 638; 31 % Oluen verokertymä; 1 401; 69 % Oluen osuus verokertymästä oli noin milj., eli 69 % koko panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymästä. Vuonna 2013 litrasta olutta maksettiin keskimäärin 3,01 veroja. 10 Ravintoloissa oluesta maksettiin veroja 5,58 /litra ja vähittäiskaupassa 2,59 /litra. 11 Verojen osuus on keskimäärin 59 % oluen kuluttajahinnasta. 12 Oluen verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin veroja maksettiin oluesta yhteensä milj.. 13 Muut juomakategoriat kerryttivät veroja 772 milj. (36 %), sisältäen virvoitusjuomien, siiderien ja lonkeron verotuksen. Myös muiden juomakategorioiden verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli alle 610 milj EY laskelmat (2015) 10 EY laskelmat (2015). 11 EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Maksettu ALV per litra perustuu keskimääräiseen kuluttajahintaan. Tässä tutkimuksessa arvioidut oluen eri verojen verokertymät on jaettu vähittäiskaupalle ja ravintola-alalle litramääräisen oluen myynnin jakauman mukaan. Muut verot kertymässä on huomioitu panimoteollisuudelle kuuluvat elintarvikekaupan ja ravitsemistoiminnan muut verot erikseen. Oluen osuus muut verot - verokertymästä perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta. 12 EY laskelmat (2015). Oluen kokonaisverokertymä jaettuna oluen kokonaiskulutuksen arvoon, joka perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin. 13 EY laskelma (2015). EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Oluen kerryttämään veroon on lisätty vuoden 2011 epäsuora ja välillinen ALV kertymä. 14 Lähde: EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. Vuoden 2011 verokertymään on lisätty epäsuora ja välillinen arvonlisävero. 5

7 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa veroryhmittäin 2013 (yht milj. ) 15 Epäsuorat ja välilliset verot; 1071; 53 % Suorat verot; 968; 47 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora verokertymä oli 968 milj., eli noin 47 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymästä vuonna Suorat verot sisältävät suoran arvonlisäveron ja tuoteverot kokonaisuudessaan, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuden tuloveroista ja henkilöstösivukuluista sekä muista veroista. 16 Epäsuorilla ja välillisillä veroilla tarkoitetaan epäsuoraa ja välillistä arvonlisäverokertymää, joka syntyy ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja arvoketjussa, sekä verotuottoja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyyden seurauksena. Vuonna 2013 epäsuorat ja välilliset verot olivat milj. (53 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymän kehitys milj milj Muut verot Tuloverot ja henkilöstösivukulut Epäsuora ja välillinen ALV Suora ALV ja tuoteverot arvio 2014 arvio EY laskelmat (2015) 16 EY laskelmat (2015). Oluen osuus muista veroista perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta EY laskelmat (2015). Vuosille 2014 ja 2015 on arvioitu sama epäsuora ja välillinen työllisyys kuin vuonna

8 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Arvonlisäveroa sekä alkoholiveroa ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen tarkastelujakson aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä- ja tuoteverokertymän arvioidaan kasvavan lähes 20 prosenttia vuosina Vuosien 2014 ja 2015 arvioissa on otettu huomioon vain toteutettujen ja kaavailtujen veromuutosten vaikutukset energiaverojen, yhteisöveron ja kiinteistöveron kohdalta. 18 Tällöin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä olisi milj. vuonna 2014 ja milj. vuonna Vuoden 2015 verokertymässä on huomioitu myös pienpanimoiden verohuojennus, jonka arvioitu kokonaismäärä on noin 6 milj. vuonna , eli noin 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna Laskelmissa ei ole huomioitu yritysten edustusmenojen verovähennyskelvottomuutta eikä sen muutosten vaikutuksia verokertymiin. 18 Lähde: Valtion talousarvioesitys Lähde: Valtion talousarvioesitys

9 1.3 Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on arvioitu myös arvonmuodostuksen pohjalta. Arvonmuodostusta kuvataan tässä tutkimuksessa jalostusarvon kautta, joka kertoo yritysten toiminnallaan tuottamasta arvosta. Arvonmuodostus lasketaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta tuotantoon liittyvien ostojen ja palvelujen kustannukset. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Juomakategoria Suora Epäsuora Välillinen Yhteensä Vähittäiskauppa Ravintola Olut Siideri & Lonkero Virvoitusjuomat & kivennäisvedet Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli milj. vuonna 2013, koostuen suorasta (279 milj ), epäsuorasta (162 milj. ) ja välillisestä (742 milj. ) arvonmuodostuksesta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen arvonmuodostus 2013 (yht milj. ) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus: Olut ja muut juomakategoriat 2013 (yht milj. ) 18 % 23 % Suora arvonlisäys Epäsuora arvonlisäys 35 % Olut 14 % Välillinen arvonlisäys: Ravintola 65 % Muut 45 % Välillinen arvonlisäys: Vähittäiskauppa Oluen osuus arvonmuodostuksesta oli 773 milj., eli noin 65 %. Muiden kategorioiden arvonmuodostus oli yhteensä 411 milj., josta virvoitusjuoma- ja kivennäisveden osuus oli 246 milj. ja siiderin & lonkeron 164 milj EY laskelmat (2015). 21 EY laskelmat (2015). Lähde: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain

10 Arvonmuodostuksen määrään vaikuttaa sekä kulutus, tuotannon tehokkuus että raaka-aineiden ja palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus on vähentynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja milj yht milj yht milj Välillinen arvonmuodostus: Vähittäiskauppa Välillinen arvonmuodostus: Ravintola Epäsuora arvonmuodostus Suora arvonmuodostus 22 EY laskelmat (2015) 9

11 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, arvioida toimialan Suomessa kerryttämien verojen kokonaismäärä, sekä kartoittaa toimialan arvonmuodostusta ja sen kehitystä Suomessa Analyysi ja lähestymistapa pohjautuu EY:n, Regioplanin ja The Brewers of Europen tehtyyn tutkimukseen The Contribution made by Beer to the European Economy, jossa on arvioitu oluen vaikutusta Euroopan talouselämään. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu suomalaiseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen liittyvät erityispiirteet, jotka alkuperäisessä Euroopan laajuisessa tutkimuksessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen sisältyviä juomakategorioita ovat oluen lisäksi siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat sekä kivennäisvedet. Tässä tutkimuksessa on alkuperäisen The Contribution made by Beer to the European Economy - tutkimuksen mukaisesti mitattu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoria, epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia kolmella osa-alueella (työllisyys, verokertymä, ja arvonmuodostus). Nämä vaikutukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kolme eri tapaa katsoa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutuksia Suomen talouselämään. Tässä raportissa vastataan seuraaviin avainkysymyksiin: Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora ja epäsuora työllistävyysvaikutus juomakategorioittain? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Suomessa eri tuotealueilla (oluet, virvoitusjuomat, siiderit ja lonkerot, kivennäisvedet)? Miten arvonmuodostus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja mitkä tekivät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia? 10

12 2.1 Työllistävä vaikutus Tutkimuksen rakenne: Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutukset Suomessa Suora Epäsuora Välillinen Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Tässä dokumentissa on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta työllisyyteen Suomessa päivittämällä EY:n aiemmin laatima raportti ( Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, 2011) viimeisimmän tilastotiedon perusteella. Tutkimuksessa on otettu huomioon suorat, epäsuorat, sekä välilliset työllisyysvaikutukset. Suorat työllisyysvaikutukset on laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suorien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja ne perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamaan työntekijöiden määrään Suomessa. Tähän lukeutuvat olutta, siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvesiä tuottavien yritysten henkilökunnat. Epäsuoria työllisyysvaikutuksia on tutkittu tarkastelemalla valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia raaka-aine- ja ulkopuolisten palveluiden ostojen työllisyysvaikutuksia toimitusketjun yrityksissä. Välillisillä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutusta eri myyntikanavien yrityksissä. Analyysissä on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin osalta. Lisäksi on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutukset suomalaisten erityispiirteiden, kuten Itämeren laivaliikenteen sekä pullon- ja tölkinpalautustoimialojen osalta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös mallasteollisuuden osalta. Suomessa panimot eivät omista mallastamoita, jolloin työllisyysvaikutuksiin on laskettu mallasteollisuuden piirissä olevat työntekijät olutmaltaan valmistuksen osalta. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta panimoteollisuudesta, jonka osalta mallasteollisuus sisältyy pääosin panimoteollisuuteen, sillä suurpanimot omistavat mallastamot. 11

13 2.2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Selvityksessä on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymää sekä suorien että epäsuorien ja välillisten verojen kautta. Suorilla veroilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia veroja, joista merkittävimmät ovat arvonlisäverot ja muut tuoteverot. Suoriin veroihin kuuluvat myös panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden henkilöstön tuloverot ja henkilöstösivukulut, yhteisöverot sekä energiaverot. Epäsuorilla veroilla tarkoitetaan veroja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta. Välillisiä veroja kertyy puolestaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotusta on analysoitu neljässä kategoriassa: suora arvonlisäja muut tuoteverot, epäsuorat ja välilliset arvonlisäverot, tuloverot ja henkilöstösivukulut, sekä muut verot. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä aiempiin EY:n tutkimuksiin. Arvonlisäveron ja tuoteverojen analyysin pääasiallisena lähteenä toimivat valtiovarainministeriön vuosittain julkaisemat tiedot verokertymistä, joista on erotettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus. Epäsuora arvonlisävero perustuu panimoteollisuuden ostoihin. Välillinen arvonlisävero perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat arvonlisäverot. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen analyysi perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. Muiden verojen analyysi perustuu EY:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen elintarvikkeiden verotuksesta, josta panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus on erotettu. Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa on huomattava sekä tuotannon että kulutuksen kannalta, on oluen verokertymää tarkastelu tutkimuksessa erikseen. 2.3 Arvonmuodostus Arvonmuodostuksen osalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana, sekä arvioida mitkä tekijät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia. Arvonmuodostusta arvioidaan Regioplanin ja The Brewers of Europen (2013) tutkimuksen mukaisesti, arvioimalla jokaisen juomakategorian arvonmuodostus. Arvonmuodostuksella tarkoitetaan markkinahinnan ja raaka-aineiden sekä palvelujen ostohinnan erotusta, joka kuvaa tuotannon jalostusarvoa. Termi arvonmuodostus vastaa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä termiä valueadded. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Suoran arvonmuodostuksen lähteenä toimivat Tilastokeskuksen tilastot teollisuuden tuotannosta. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuorasta ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta. Suora arvonmuodostus koostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotannon kautta syntyvästä arvosta. Epäsuora arvonmuodostus muodostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusketjussa, raaka-aine- ja palveluostojen kautta. Välillinen arvonmuodostus muodostuu ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin kautta. Tässä tutkimuksessa ei ole huomioitu pullonpalautusalan tai mallastamoiden kautta tapahtuvaa välillistä arvonmuodostusta. Arvonmuodostuksen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu haastattelemalla alan toimijoita. 12

14 3. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa 3.1 Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden alle kuuluu oluen valmistuksen ja myynnin lisäksi eurooppalaisesta panimoteollisuudesta poiketen myös muita juomakategorioita, kuten siideri, lonkero, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kokonaiskulutus 23 ja kokonaistuotannon bruttoarvo % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kokonaiskulutus (litraa) % 6% 10% 31% 49% Siideri Long drink Kivennäisvedet* Virvoitusjuomat* Olut Tuotannon bruttoarvo (milj. ) 2012 Arvonlisäys Toiminnan kustannukset Siideri Virvoitusjuomat ja lonkero** ja vedet Olut Oluen osuus oli vuonna 2013 lähes 50 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden litramääräisestä kokonaiskulutuksesta. Muista juomakategorioista merkittävin kokonaiskulutuksella mitattuna olivat virvoitusjuomat (31 %) ja kivennäisvedet (10 %). Lonkeron osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 6 %, ja siiderin puolestaan noin 5 % Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamiin myyntilukuihin (Lähteet: Canadean, Panimoliitto, Valvira, THL). 24 Tilastokeskus. Teollisuus toimialoittain. * Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutusluvut ovat arvioita. **Sisältää vain käymisteitse valmistetun lonkeron osuuden kokonaistuotannon arvosta. Todellisuudessa lonkeron arvonmuodostus on todennäköisesti suurempi. 25 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 13

15 Huolimatta muiden juomakategorioiden merkittävästä kulutusosuudesta, on oluen osuus kokonaistuotannon arvosta selvästi muita juomakategorioita korkeampi. Oluen valmistuksen arvonmuodostus oli 242 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja 501,2 milj. siirtyi toimitusketjussa taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet oli toiseksi suurin kokonaistuotannon arvolla mitattuna. Kokonaistuotannon arvo oli 90,4 milj., josta 29,5 milj. oli tuotannon arvonmuodostusta ja 61 milj. jakautui tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Siiderien ja käymisteitse valmistetun lonkeron kokonaistuotannon arvo oli 16,4 milj., josta 10,8 milj. jakautui taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tislatun lonkeron kokonaistuotannon arvoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Tislatun lonkeron osuus käymisteitse valmistetun siiderin ja lonkeron litramääräisestä tuotannosta on noin 20 %. 26 Näin ollen voidaan olettaa, että siiderin ja lonkeron kokonaistuotannon todellinen arvo on noin 20 milj.. 26 Perustuu THL:n ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen. 14

16 3.2 Oluen myynnin kehitys ja jakauma Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita myydään vähittäiskaupan ja ravintoloiden kautta. Oluen myynnin litramääräisestä volyymista noin 15 % myydään ravintoloiden ja 85 % vähittäiskaupan kautta. Tämän lisäksi matkustajatuonnin kautta tuodaan merkittävä määrä panimoteollisuuden tuotteita, erityisesti olutta. Oluen ravintolamyynti on laskenut 13 % (9 milj. litraa) vuodesta 2009 vuoteen Oluen matkustajatuonti sen sijaan on samana aikana kasvanut 22 % (6 milj. litraa). Ravintolakanavan osuuden lasku oluen litramääräisestä kokonaiskulutuksesta on jatkunut pitkään esimerkiksi vuonna 2000 ravintoloiden osuus oluen kotimaanmyynnistä oli vielä 28 %, eli kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Oluen ravintolamyynti ja matkustajatuonti milj. litraa Vähittäiskauppa myynti Ravintolamyynti Matkustajatuonti EY laskelmat (2015). Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kotimaanmyyntiin ja myynnin jakaumaan. Matkustajatuonti: 2013 luvut: Päihdetilastollinen vuosikirja luvut: TNS Gallup: Alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta

17 4. Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa henkilöä vuonna Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle on merkittävä (yli 48 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden litramääräisestä kokonaistuotannosta vuonna 2013), oluen työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu erikseen Suorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten henkilöstömäärä oli Suora työllisyys laski edelleen 104 henkilöllä vuonna 2014, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset työllistivät henkilöä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten suora työllisyys on vähentynyt vuosina noin 18%:lla (421 henkilöä) Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 29 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (2015) 16

18 4.2 Epäsuorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus luo työllisyyttä epäsuorasti raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitu epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä. Epäsuora työllistävyys on laskenut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuoran työllisyysvaikutuksen määräksi arvioitiin yhteensä henkilöä EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 17

19 4.2.1 Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen valmistuksella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Tilastojen mukaan oluen kokonaistuotannosta 501,2 milj. siirtyy toimitusketjussa taaksepäin tavaran ja palveluiden toimittajille. 31 Ostot jakaantuvat maatalouden, käyttöhyödykkeiden, pakkausteollisuuden, välineiden, kuljetusten, markkinoinnin ja median, sekä muiden palveluiden tuottajien välillä. Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset 32 Sektori Kotimaan osuus Liikevaihto/ työntekijä 33 (milj. ) % 34 (milj. ) (1 000 ) Työntekijöiden lukumäärä 2011 Maatalous 80,2 89 % 71,4 58, Hyödykkeet 40,1 98 % 39,3 1093, Pakkausteollisuus 120,3 83 % 99,8 428, Kone-ja työvälineteoll. 65,2 83 % 54,1 428, Kuljetus 75,2 98 % 73,7 176, Media ja markkinointi 105,3 98 % 103,2 208, Palvelut 15,0 86 % 12,9 83, Yhteensä Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Valmistuksen epäsuora kokonaisvaikutus Kokonaisuudessaan oluen epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä, perustuen vuoden 2012 ostomääriin. Verrattuna vuoteen 2011 on oluen epäsuora työllisyysvaikutus pienentynyt 157 henkilöllä, eli 4 %. 31 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Laskentamalli: The Contribution made by Beer to the European Economy (2011). 33 Tilastokeskus.Yritykset toimialoittain The Contribution made by Beer to the European Economy. (2011). 18

20 4.2.2 Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus valmistaa ja myy myös siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvettä. Oluen tavoin osa näiden juomakategorioiden kokonaistuotannosta jakaantuu toimitusketjussa taaksepäin ostoina tavaran- ja palveluiden toimittajilta. Muun panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kautta 75 milj. jakaantui taaksepäin toimitusketjussa. 35 Siiderin, Lonkeron, Virvoitusjuomien ja kivennäisveden työllistävä vaikutus 36 Ostot tavaran- ja palveluiden toimittajilta Kotimaan osuus Liikevaihto /työntekijä Työntekijöiden lukumäärä 2011 (milj. ) % (milj. ) (1 000 ) Siiderit 6,2 90 % 5,6 328, Lonkerot 37 6,2 90 % 5,6 328, Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet 61,0 90 % 54,8 328, Yhteensä 75,4 90 % Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Tuotannon epäsuora kokonaisvaikutus Siiderin ja lonkeron valmistaminen työllistää epäsuorasti 36 henkeä, ja virvoitusjuomien sekä mineraaliveden valmistaminen puolestaan 169 henkilöä. Olettaen ensimmäisen kierroksen osuuden olevan 65 % kokonaisvaikutuksesta, panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut juomakategoriat työllistävät kaiken kaikkiaan 312 henkeä. Kokonaisuudessaan muun kuin oluen epäsuora työllistävyys on laskenut vuoden 2011 raporttiin verrattuna 36 hengellä, eli noin 10 % Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Pohjautuu Tilastokeskuksen siiderin ja muiden tislaamattomien juomien tilastoon, josta siiderin osuus on laskettu alkoholin kokonaiskulutusmäärien pohjalta. 36 EY laskelmat (2015). Kotimaan osuus (%) ja liikevaihto/työntekijä perustuu oluen epäsuorassa työllisyyden laskennassa käytettyjen lukujen keskiarvoihin. Lähde: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan tässä tutkimuksessa lonkeron kokonaistuotannon arvon ja ostojen määrän olevan vähintään yhtä suuria kuin siiderin. 19