Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä: sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :ssä säädetään sosiaalihuoltoon kuuluvista tehtävistä, joista kunnan on huolehdittava sen sisältöisinä ja laajuisina kuin kulloinkin säädetään. Kansanterveyslain ( 66/1972) 5 :n nojalla kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kyseisessä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 :ssä puolestaan säädetään erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain ( 733/1992) 4 :ssä säädetään toiminnan järjestämisen muodoista. Erikoissairaanhoitolain 3 :n ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain ( 519/1977) 6 :n nojalla kunnilla on velvollisuus kuulua sairaanhoitopiirin ja kehitysvammahuoltoa järjestävän erityishuoltopiirin kuntayhtymiin. Kunnan vastuulla on näidenkin tehtävien osalta huolehtia siitä, että asukkaat saavat tarpeellisen sosiaali- ja terveydenhuollon. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta voidaan puhua ns. jaetusta järjestämisvastuusta. Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu -väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä -julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa -sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä -sosiaali-ä ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta -sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta -sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä -tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta -järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta -voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta -sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Järjestämisvastuun toteutumisen kannalta on tärkeää, että vastuutaholla on -itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimintakyky -mahdollisuus tuotantotapojen valintaan -mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjavalintoihin
-kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön -kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan -riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta -kyky ohjata kokonaisuutta Järjestämisvastuussa oleva taho elikkä kunta päättää itse palveluiden tuotantotavasta parhaaksi katsomallaan tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista uudistamista valmisteltaessa kunnat ovat tehneet sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistamispäätöksiä säilyttääkseen lähipalvelut kunnassa ja turvatakseen palvelut haluamallaan tavalla. Näitä kuntia ovat mm. Rääkkylä, Puolanka, Tohmajärvi, Kärsämäki, Posio ja Tervola, mitkä kunnat ovat tehneet kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut kattavia ulkoistuksia. Eräänä palveluiden kokonaisulkoistamisen perusteena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuvasti nousevien kustannusten hallintaan saaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistamisella saavutettaisiin palveluiden kustannuskehitykseen jonkinlaista ennakoitavuutta. Kustannukset on mahdollista sitoa esim. useamman edellisvuoden keskimääräisiin kustannuksiin kuitenkin palvelutasomäärittelyn huomioonottaen Lumijoen perusturvan hallinnonalalla on kolmen viimeisen vuoden aikana toteutettu laajasti erilaisia toimenpiteitä palvelutuotannon kustannusten hallintaan saamiseksi. Asiakkaita on ohjattu kevyempiin palveluihin ja avoimeksi tulleita vakansseja on jätetty täyttämättä. Vanhuspalveluissa palvelurakennetta ollaan muuttamassa kotihoitopainotteisemmaksi, ja ympärivuorokautisen hoivan paikkalukua on alennettu. Palveluiden myöntämiskriteereitä on ajantasaistettu lähinnä sosiaalipalveluiden osalta. Toteutetuista toimenpiteistä huolimatta sekä terveys-, että sosiaalipalveluiden kustannukset ovat kasvaneet Lumijoella merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan perusturvan bruttokustannukset ovat olleet
5.372.918. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan ne ovat 6.513.094. Nousua on kolmessa vuodessa ollut 1,1 miljoona euroa. Kokonaiskustannusten nousu neljän vuoden tarkasteluajanjaksona on 25 %, kun taas vastaavana aikana väestömäärä on kasvanut 3 %. Asukaskohtaiset menot ovat kasvaneet 20 %. Kustannukset vuosina 2013-2015 ja talousarvio vuodelle 2016 ovat seuraavat: 2013 2014 2015 2016 Erikoissairaanhoito 2169 2158 2133 1934 Terveysasema 937 1076 1093 1025 Vuodeosasto 176 300 293 290 Hammashuolto 220 229 201 218 Vanhuspalvelut 1605 1686 1671 1686 Vammaispalvelut 587 666 565 494 Perhepalvelut 168 138 135 95 Muut palvelut 456 407 444 429 KUSTANNUKSET YHT. 6318 6660 6534 6170
Verrattuna Lumijoen asukaskohtaisten menojen kasvua muuhun Pohjois-Pohjanmaahan voidaan sen todeta olleen kiivaampaa. Koko maassa asukaskohtaiset kustannukset ovat vastaavana ajanjaksona kasvaneet 18 %. Merkittävimmin kustannukset ovat nousseet erikoissairaanhoidossa, vuodeosastohoidossa ja vammaispalveluissa. Viimeisen vuoden aikana toimeentuloturvan kustannukset ovat nousseet, mitä osittain selittää työttömyyden lisääntyminen. Erikoissairaanhoito ja ikäihmisten palvelut muodostavat 58 % Lumijoen sosiaali-ja terveystoimen menoista. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat, verrattuna muihin Pohjois-Pohjanmaan kuntiin, hieman keskiarvoa alhaisemmat, mitä selittää kunnan väestön ikäjakautuma. Terveyskeskuspalvelun osuus kaikista toimintakuluista on 17 %. Ikäihmisten palveluiden kustannukset muodostavat 25 % kunnan sote -menoista. Lumijoen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan olivat 6.513.094. Vuoden 2016 sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on 6.165.742, mikä on osoittautunut riittämättömäksi ja ylityksiä tulee olemaan erikoissairaanhoidon, vuodeosastohoidon ja vammaispalveluiden sekä toimeentuloturvan sektoreilla. Tässä tilanteessa ainoana keinona kustannusten hallintaan saamiseksi on nähtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistaminen, mikä mahdollistaisi kustannusten kasvun pysähtymisen joksikin aikaa. Lumijoen kunta turvautuu sote - palveluiden tuottamisessa merkittävässä määrin ulkoisiin palveluntuottajiin. Omavaraisuusaste on n. 44 %. Erikoissairaanhoidon lisäksi merkittävimmät ostot
suuntautuvat perusterveydenhuollon palveluihin. Ostopalveluiden kokonaiskustannukset v. 2015 ovat olleet 3,7 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä vuoden 2019 alusta lähtien maakuntahallinnolle uhkakuvana on lähipalveluiden siirtyminen suurelta osin pois Lumijoelta. Tätä kirjoitettaessa uudistusta Pohjois-Pohjanmaan osalta valmistelevien työryhmien työ on vielä kesken. Työryhmien väliraportit julkaistaan lokakuussa. Palveluverkostosta saadaan tietoa myöhemmässä vaiheessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen merkitsisi Lumijoen osalta * lähipalvelujen turvaaminen ja niiden kehittäminen kotikunnassa * kustannustason hallintaan saaminen ja kustannusten nousun hillitseminen pitkällä aikavälillä sekä kustannusten ennakoitavuus * työpaikkojen säilyminen Lumijoella * palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen * lääkäripalvelun turvaaminen * alueellisen hoitoketjun toimiva integraatio * vanhuspalveluiden kehittäminen niin, että entistä suurempi osa 75 vuotta täyttäneistä pystyy asumaan omassa kodissaan toimivien kotiin annettavien palveluiden turvin Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistamisen valmisteluun tulee kunnan varata riittävästi ulkopuolista asiantuntijaresurssia. Asiantuntijaosaamista tarvitaan hankinta-asiakirjojen valmisteluun ja koko hankintaprosessin läpiviemiseen. Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. hankinnassa käytettävä menettely ja henkilöstön siirtymisessä noudatettavat periaatteet. Päätösehdotus(ptj): Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto kilpailutetaan palveluiden kokonaisulkoistamista silmälläpitäen. Edelleen perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kilpailutuksen valmisteluun ja toteutukseen käytetään ulkopuolista asiantuntijaresurssia, ja että asian jatkovalmistelusta vastaa kunnanhallitus. Päätös: Käydyssä keskustelussa Silvo Nybacka ehdotti, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen valmistelua ei jatketa. Nybackan esitys ei saanut kannatusta. Päätösehdotus tuli kokouksen päätökseksi. Silvo Nybacka jätti asiaan eriävän mielipiteen.