Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2005 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27 %. Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Lapsiperheiden hyvinvointi Sukupuolten välinen tasa-arvo. Valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla seuraavat koko hallituskaudelle ulottuvat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Väestöryhmien väliset terveyserot supistuvat Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee Alkoholin kansanterveydelliset haitat vähenevät Huumausaineiden käytöstä koituvat haitat vähenevät Työikäisten työ- ja toimintakyky kohenee Yli 75-vuotiaiden toimintakyky paranee Vanhusten kotona asuminen ja selviytyminen paranee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Ympäristöterveyden alueen tavoitteet Ennaltaehkäistään home- ja kosteusvaurioita ja kohennetaan homevaurioista kärsivien asemaa Valmistellaan kansallista kemikaalivalvontaa koskeva ohjelma. Työelämän vetovoiman lisääminen Työelämässä pysytään 2 3 vuotta nykyistä kauemmin Sairauksien ja ammattitautien aiheuttamat poissaolot kääntyvät laskuun ja vähenevät 15 prosenttia Työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee Työikäisten tupakointi ja alkoholin kulutus kääntyvät selvään laskuun Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat ja yhteistyö kuntoutuksen kanssa tehostuu Toimeentuloturva- ja eläkejärjestelmien kannustavuus paranee, työssä pysyminen ja työhön paluu lisääntyvät. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat Toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee Lapsiperheiden köyhyys alenee Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja lisätään Päihdehuollon, mielenterveyden ja lastensuojelun palveluita lisätään Huumehoitopalvelujen saatavuus paranee Hallinnonalojen yhteistyötä syrjäytymisen torjunnassa tiivistetään Asunnottomien määrä vähenee. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua Turvataan henkilöstön riittävyys Uudistetaan palvelujen järjestämisen rakenteita Vahvistetaan seudullista yhteistyötä Varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta Edistetään vammaisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa Taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva Turvataan sosiaalivakuutusten kestävä rahoitus. Kansalaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turvataan palvelujen saatavuus esimerkiksi kohtuullisin käsittelyajoin Turvataan käsittelyjen ja ratkaisujen yhdenmukaisuus muutoksenhakuasteissa Parannetaan valvontaa ja sen laatua. Lapsiperheiden hyvinvointi Tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä Helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta Tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia Vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Sukupuolten välinen tasa-arvo Valmistellaan ja toimeenpannaan tasa-arvon toimintaohjelma Uusittu tasa-arvolaki tulee voimaan Naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat Määräaikaiset palvelussuhteet vähenevät Naisten osuus päätöksenteossa ja taloudessa kasvaa Naisyrittäjyys lisääntyy Naisiin kohdistuva väkivalta sekä prostituutio vähenevät Tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Tavoitteita arvioidaan seuranta-asiakirjoissa. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista ja arvioinnista. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2005 2006 2007 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 3,800 1,428-5,228 Vuoden 2005 sitoumukset 1,015 1,500 0,818 3,333 Valtuudet yhteensä 4,815 2,928 0,818 8,561 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003 2005 v. 2003 tilinpäätös 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 v. 2005 esitys 1000 Muutos 2004 2005 1000 % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 61 318 67 066 65 990-1 076-2 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21 045 21 910 22 400 490 2 03. Työttömyysturvalautakunta 1 725 1 795 1 795 04. Tarkastuslautakunta 1 776 1 630 1 777 147 9 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 4 195 4 870 4 876 6 0 07. Työterveyslaitos 35 335 37 175 39 950 2 775 7 08. Kansanterveyslaitos 34 227 44 444 43 270-1 174-3 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 4 657 5 047 4 930-117 - 2 10. Säteilyturvakeskus 11 386 11 330 11 400 70 1 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 2 549 2 574 2 574 12. Valtion koulukodit 588 588 588 13. Työsuojelun piirihallinto 21 927 22 608 22 800 192 1 14. Valtion mielisairaalat -193 607 607 15. Perhekustannusten tasaus 1 362 410 1 433 600 1 426 100-7 500-1 16. Yleinen perhe-eläke 39 716 41 000 39 000-2 000-5 17. Työttömyysturva 676 486 678 000 696 500 18 500 3 18. Sairausvakuutus 727 950 786 000 1 050 000 264 000 34 19. Eläkevakuutus 1 472 859 1 614 000 1 560 001-53 999-3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
v. 2003 tilinpäätös 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 v. 2005 esitys 1000 Muutos 2004 2005 1000 % 20. Tapaturmavakuutus 13 404 13 500 13 000-500 - 4 21. Rintamaveteraanieläkkeet 105 919 98 000 90 000-8 000-8 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 256 739 252 928 236 908-16 020-6 23. Muu sodista kärsineiden turva 2 615 2 750 2 550-200 - 7 28. Muu toimeentuloturva 15 910 33 950 31 460-2 490-7 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 064 717 3 564 784 3 773 488 208 704 6 33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 21 254 6 700 6 325-375 - 6 53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 759 9 760 9 860 100 1 57. Lomatoiminta 200 600 201 500 201 750 250 0 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 400 585 405 945 410 945 5 000 1 Yhteensä 8 571 458 9 364 061 9 770 844 406 783 4 Henkilöstön kokonaismäärä 3 799 3 937 3 996 1) 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ministeriö toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti ja käyttää siinä apunaan virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa solmittujen tavoitteiden mukaisesti. Ministeriö toteuttaa ja seuraa vastuullaan olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita ja suorittaa niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Ottaa huomioon alueellisen ja kuntien tasa-arvoisen kehittämisen. Prosessit ja rakenteet Toteutetaan ja varmistetaan tieto- ja tilastotoiminnan tuotanto. Käydään läpi ydinprosessit, arvioidaan prosessien laadunhallinnan tila ja kehitetään prosesseja. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Kehitetään hallinnonalan tulosohjausta ja -raportointia tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen mukaiseksi. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Toteutetaan uusi palkkausjärjestelmä. 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 515 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Kehitetään rekrytointimenettelyä. Varmistetaan toimintastrategian edellyttämän henkilöstön osaaminen. Valmistaudutaan vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuskauteen. Resurssit ja talous Suunnitellaan ja varmistetaan tehokas resurssien käyttö strategian suuntaisesti. Toteutetaan hallinnonalan tuottavuusohjelma. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa ja muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Bruttobudjetoidun toiminnan tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) 2003 2004 2005 TP TA TAE Johto ja erillisyksiköt 3 406 4 184 4 450 Johdon tuki Hallinto-osasto 8 551 9 152 9 550 Talous- ja suunnitteluosasto 3 952 5 444 5 610 Vakuutusosasto 2 545 2 951 3 110 Perhe- ja sosiaaliosasto 3 516 3 383 3 550 Terveysosasto 3 925 4 260 4 580 Työsuojeluosasto 4 519 4 941 5 150 Muita Työterveyshuollon koulutus 188 270 270 estm-hanke 1 021 2 000 380 Yhteensä 31 623 36 585 36 377 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Maksuperustelain mukaiset suoritteet (sisältää netto- ja bruttobudjetoidun toiminnan, 1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 021 1 797 2 640 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 752 1 685 1 605 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 269 112 1 035 Kustannusvastaavuus, % 136 107 164 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Erityislakien mukaiset suoritteet (RAY, Peliriippuvuus, 1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 136 232 237 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 136 232 237 Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 19. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2005 talousarvio 15 000 000 2004 talousarvio 16 000 000 2003 tilinpäätös 13 258 860 21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 150 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan 5 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 100 000 euroa Barentsin neuvoston puheenjohtajuudesta aiheutuvana kertamenona ja 300 000 euroa WHO:n mielenterveyskonferenssin järjestämisestä aiheutuvana kertamenona. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsiasiainvaltuutetusta. Lailla on tarkoitus perustaa lapsiasiainvaltuutetun virka 1.9.2005 lukien sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa valvoa ja edistää lasten ja lapsiväestön oikeuksia ja etuja sekä huolehtia Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimusta koskevasta tiedotuksesta ja seurannasta. Voidakseen hoitaa laaja-alaisen tehtävänsä asianmukaisesti lapsiasiainvaltuutettu tarvitsee tuekseen ammattitaitoista asiantuntija- ja avustavaa henkilöstöä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 104 000 euroa palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona momentilta 33.02.21 sekä 125 000 euroa kahden viran perustamiseen liittyvinä palkkaus- ja muina menoina siirtona momentilta 33.01.63. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Tulot 1 054 1 864 2 861 maksullinen toiminta 1 054 1 839 2 856 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) - 10 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
muut tulot - 15 - Menot 33 423 35 584 37 011 henkilöstömenot 19 916 21 258 21 647 toimitilavuokrat 2 906 2 910 2 960 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 7 847 10 217 9 793 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 656 2 200 2 250 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 1 054 1 864 2 861 toimintamenomomentille budjetoidut menot 33 423 35 584 37 011 toimintamenorahoitus, netto 32 369 33 720 34 150 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 816 myönnetty 32 472 käytetty 32 369 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 919 2005 talousarvio 34 150 000 2004 talousarvio 33 720 000 2003 tilinpäätös 32 472 000 29. (33.01.64) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 460 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää myös rahoitusavustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä saumattoman palvelun laajentuessa valtakunnalliseksi. Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelun toteuttaminen. 2005 talousarvio 460 000 2003 tilinpäätös 2 682 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 815 000 euroa. Vuonna 2005 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 3 333 000 eurolla. Mikäli vuoden 2004 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisella kokeilualueella toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa lukuun ottamatta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2005. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 263 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 3 552 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi 2005 2006 2007 Yhteensä Vuoden 2002 2004 sitoumukset 3,800 1,428-5,228 Vuoden 2005 sitoumukset 1,015 1,500 0,818 3,333 Yhteensä 4,815 2,928 0,818 8,561 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloite Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,521 - - 0,401 0,922 Euroopan sosiaalirahasto 0,412 0,055 1,944-2,411 Yhteensä 0,933 0,055 1,944 0,401 3,333 2005 talousarvio 4 815 000 2004 lisätalousarvio 2004 talousarvio 5 511 000 2003 tilinpäätös 2 378 911 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 375 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 125 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muina menoina siirtona momentille 33.01.21. Vastaavasti momentilta palkattavien henkilötyövuosien enimmäismäärää on vähennetty kahdella. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian toteuttaminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma Terveys 2015-kansanterveysohjelma Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvä naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution sekä ihmiskaupan ehkäisyhanke Veto-ohjelma (työllisyysohjelma) Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjelman toimeenpano Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Alkoholiohjelman toimeenpano Palvelulainsäädäntöhanke Työterveyshuoltolain toimeenpano-ohjelma Uusien hankkeiden käynnistäminen Vakuutustoiminnan kansallinen rahoitusosuus EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus 2005 talousarvio 7 375 000 2004 talousarvio 7 500 000 2003 tilinpäätös 7 000 000 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 190 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2005 talousarvio 4 190 000 2004 talousarvio 4 335 000 2003 tilinpäätös 3 526 172 S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toimintaympäristön muutokset Stakesin toimintaympäristössä keskeisiä haasteita ovat muun muassa muuttuvan maailmantalouden ja muun globaalin kehityksen heijastusvaikutukset suomalaiseen hyvinvointiin. EU-työvoiman vapaa liikkuvuus ja muu maahanmuutto vaikuttavat maan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen ja väestöryhmittäinen jakautuminen on entistä epätasaisempaa. Syrjäytymiskehityksen kannalta erityisiä huolen aiheita ovat lasten ja nuorten psykososiaalinen pahoinvointi sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien korkeaksi jäänyt taso. Kansantalouden ja erityisesti kuntatalouden heilahtelut vaikeuttavat lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä. Maan väestön sisäinen muuttoliike horjuttaa palvelujen tasapuolista saatavuutta sekä alueellisesti että paikallisesti. Terveydenhuollon teknologia tuottaa uusia laitteita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla kaikilla on taipumus lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia uusine sovelluksineen kehittyy voimakkaasti ja helpottaa muun muassa palvelujärjestelmien ja kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Työelämän ja työympäristöjen nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti myös sosiaali- ja terveysalalle, jonka työntekijöiden lähivuosien runsas eläköityminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, ellei ammatillisen henkilöstön saantia ryhdytä turvaamaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Strategiset linjaukset Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Stakes vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan tiedon ja osaamisen kärjessä. Se luo uudenlaisia tutkimuksen, kehittämisen ja tietovarantojen yhdistelmiä ja tiedon hyödyntämisen käytäntöjä. Stakes on tavoiteltu yhteistyökumppani kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhteisönä se kannustaa luovuuteen ja yhteistoimintaan. Keskeiset tulostavoitteet Vuonna 2005 Stakesin toimintaa suuntaavat erityisesti hallitusohjelman, valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden, Terveys 2015 -kansanterveysohjelman sekä uuden tavoite- ja toimintaohjelman toteuttaminen ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaalija terveysalan tavoitteita, jotka tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia menetelmiä. Sosiaali- ja terveysalan tieto-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. Stakes osallistuu kansallisen terveysprojektin ja sosiaalialan kehittämisohjelman hankkeiden toteuttamiseen. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. Tavoitteet on johdettu erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemistä lähivuosien strategisista linjauksista, joista Stakesin kannalta keskeisiä ovat toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Prosessit ja rakenteet Stakesin ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Stakesin organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee strategisia linjauksia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Resurssit ja talous Stakesin rahoitusrakenne 2003 toteutuma 2004 arvio 2005 arvio 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 23 656 323 24 144 323 22 400 326 Liiketaloudelliset suoritteet 6 828 23 5 920 22 5 980 22 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 8 353 91 9 200 102 8 500 99 Muut valtion virastot 6 336 6 800 6 500 EU 890 1 100 1 100 Muu 1 127 1 300 1 100 Yhteensä 38 837 437 39 264 447 36 880 447 Stakesin rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Stakes toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Maksuttoman toiminnan budjettimäärärahojen käyttö tulosalueittain 2003 2005 2003 toteutuma 2004 ennakoitu 2005 arvio Tulosalue 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Palvelut 5 072 142 5 443 145 5 820 145 Hyvinvointi 3 024 87 3 545 92 3 290 92 Stakes Tieto 4 928 106 5 253 106 5 310 106 Hallintopalvelut 7 999 63 8 919 65 8 250 65 Hedec 50 22 120 22 50 22 ALKU 395 17 322 17 290 17 Säätiö 543-542 - 570 - Erilliskustannukset yhteensä 22 011 437 24 144 447 22 400 447 Talousarviosta 21 045 21 910 22 400 Siirtomääräraha ed. vuodelta 2 611 2 234 - Maksullisen toiminnan siirtomääräraha 589 - - Käytettävissä yhteensä 24 245 24 144 22 400 Siirto seuraavalle vuodelle 2 234 - - Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 6 831 6 350 6 400 muut tuotot -3 - - Tuotot yhteensä 6 828 6 350 6 400 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 130 6 350 6 400 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 14 0 0 Kustannusvastaavuus, % 111,4 100 100 21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 400 000 euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön toiminnan laajentamiseen sekä vähennyksenä 104 000 euroa siirtona momentille 33.01.21. 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Tulot 8 918 8 350 7 980 maksullisen toiminta 6 827 5 920 5 980 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 2 017 2 400 2 000 muut tuotot 74 - - Menot 30 339 30 260 30 380 henkilöstömenot 19 595 20 000 19 800 toimitilavuokrat 2 599 2 650 2 700 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 6 557 7 000 6 560 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 9 249 9 614 9 000 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 8 918 8 350 7 980 toimintamenomomentille budjetoidut menot 30 339 30 260 30 380 toimintamenorahoitus, netto 21 421 21 910 22 400 29.88.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 510 400 400 24.50.66 Lähialueyhteistyö 625 500 500 STM:n rahoitus 6 019 5 400 5 100 muu erittelemätön talousarviorahoitus 518 500 500 Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä 7 672 6 800 6 500 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 611 myönnetty 21 045 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
käytetty 21 421 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 234 2005 talousarvio 22 400 000 2004 talousarvio 21 910 000 2003 tilinpäätös 21 045 000 S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 03. Työttömyysturvalautakunta Työttömyysturvalautakunta on erityistuomioistuimeen rinnastettava sosiaalivakuutuksen lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, koulutuspäivärahaa, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendiä, vuorottelukorvausta, palkkaturvaa ja kotoutumistukea koskevissa asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2003 vireille tuli 7 885 valitusasiaa. Vuonna 2004 vireille arvioidaan tulevan vireille noin 8 500 ja vuonna 2005 noin 9 000 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää sekä taloudellinen epävarmuus että 1.1.2003 voimaan tullut uudistettu työttömyysturvalainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvalautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa noin 12 prosentissa ja pitää kantelujen määrä vähäisenä. 2003 2004 2005 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet ja laatu Valitusten käsittelyaika (kk) 4,7 5,0 5,0 Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 12 12 12 Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 215 223 223 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 245 273 273 Työttömyysturvalautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia, joten virasto on bruttobudjetoitu. 21. Työttömyysturvalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 795 000 euroa. Toiminnan menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Menot 1 695 1 795 1 795 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
henkilöstömenot 1 414 1 498 1 507 toimitilavuokrat 164 176 180 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 82 105 105 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 42 16 3 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 190 myönnetty 1 725 käytetty 1 695 siirtynyt seuraavalle vuodelle 220 2005 talousarvio 1 795 000 2004 talousarvio 1 795 000 2003 tilinpäätös 1 725 000 S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 04. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea, eläkkeensaajien asumistukea ja maahanmuuttajan erityistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2003 tarkastuslautakuntaan saapui 12 087 valitusta. Valituksista 7 024 koski Kansaneläkelaitoksen ratkaisemia eläke-, hoitotuki- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita 747, sairausvakuutusasioita 759 ja yleistä asumistukea koskevia asioita 3 008. Vuonna 2005 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla. Vuonna 2003 ratkaistiin 12 109 valitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Kansalaisten oikeusturvaa edistetään toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on pitää valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa noin 20 prosentissa ja seurataan kantelujen määrää. Prosessit ja rakenteet Tarkoituksena on myös edelleen kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin. 2003 2004 2005 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet ja laatu Valitusten käsittelyaika 8 kk 5 pv 8 kk 7 kk Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 16,8 20 20 Tuottavuus ja taloudellisuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 142 145 148 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 396 390 390 Tarkastuslautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia, joten virasto on bruttobudjetoitu. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Työn tuottavuutta ja laatua pyritään parantamaan kehittämällä edelleen palkkausjärjestelmää siten, että tehtävien vaativuus otetaan huomioon. 21. Tarkastuslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 777 000 euroa. Toiminnan menot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Menot 1 721 1 630 1 777 henkilöstömenot 1 451 1 465 1 474 toimitilavuokrat 145 150 158 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 85 100 101 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 40 40 44 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 71 myönnetty 1 776 käytetty 1 721 siirtynyt seuraavalle vuodelle 126 2005 talousarvio 1 777 000 2004 talousarvio 1 630 000 2003 tilinpäätös 1 776 000 05. Vakuutusvalvontavirasto S e l v i t y s o s a : Vakuutusvalvontaviraston toiminnan tavoitteena on vakuutusten kattamien etujen turvaaminen, vakuutus- ja eläkelaitosten vakaa toiminta sekä luottamuksen säilyminen vakuutustoimintaan. Toimintaympäristön muutokset Vakuutusvalvontaviraston valvottavien vakavaraisuus on yleisesti ottaen melko hyvä. Vakavaraisuuden kehitys jatkossa riippuu mitä suurimmassa määrin yleisestä talouskehityksestä ja sen vaikutuksesta rahoitusmarkkinoihin. Finanssisektorin rakennemuutos on jatkuvaa. Rajat ylittävien vakuutus- ja rahoitusryhmittymien valvonta edellyttää tiivistä yhteistyötä Rahoitustarkastuksen sekä muiden maiden vakuutus- ja rahoitusalan yritysten valvojien kanssa. Finanssikonglomeraattien valvontaa koskevan direktiivin säännöksiä sovelletaan vuoden 2005 alusta lähtien. Euroopan unionin komission antama asetus velvoittaa listautuneet vakuutusyhtiöt laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) mukaisesti vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä ei kuitenkaan vielä ole olemassa vakuutussopimuksiin sovellettavaa IAS-standardia. IAS-standardien käyttöönotosta seuraa merkittäviä muutoksia suomalaisten vakuutusyhtiöiden tilinpäätöskäytäntöön, joskin soveltaminen Suomessa rajautuu näillä näkymin vuonna 2005 pakollisena ainoastaan listattujen vakuutusyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin ja vapaaehtoiselta pohjalta muiden vakuutusyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Marraskuussa 2003 perustettiin Euroopan komission päätöksellä Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea (CEIOPS), jonka tehtävänä on 1) neuvoa komissiota vakuutusta, jälleenvakuutusta ja työeläkkeitä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden valmistelussa, 2) edistää EU-direktiivien yhtenäistä toimeenpanoa sekä yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden valvontasäännöksiä, 3) toimia foorumina valvonnallisen yhteistyön edistämiseksi sekä valvottaviin liittyvän informaation vaihtamiseksi ja 4) yhtenäistää valvojien valvontakäytäntöjä. EU:n vakuutuslaitosten vakavaraisuuskehikon uudistamiseen tähtäävä solvenssi II -projektin on tarkoitus toteuttaa niin että direktiiveihin kirjattaisiin vain yleiset periaatteet ja yksityiskohtaisempi sääntely työstettäisiin CEIOPS:n työryhmissä. Vakuutusedustusta koskevat säännökset tulevat voimaan vuoden 2005 alusta. Vakuutusvalvontaviraston tulee rekisteröidä vakuutusedustajat, joihin uuden direktiivin mukaan luetaan myös vakuutusyhtiöiden asiamiehet sekä varmistua siitä, että vakuutusedustajien ammatilliset vaatimukset täyttyvät. Viraston tulee myös huolehtia palvelupisteestä, josta sähköisessä muodossa ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävät rekisteritiedot ovat saatavilla. Strategiset linjaukset Viraston strategian mukaisesti sen tehtävänä olevassa vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien valvonnassa ja tarkastuksessa painottuvat talouden, menettelytapojen ja vakuutustuotteiden valvonta. Talouden valvontaa suoritetaan tarkastamalla ja arvioimalla valvottavien vakavaraisuutta ja sen kehitystä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmiä sekä hallinnon luotettavuutta. Menettelytapojen valvonnassa virasto valvoo, että vakuutusja eläkelaitokset, vakuutuksenvälittäjät sekä työttömyyskassat käyttävät asiakassuhteissaan asianmukaisia menettelytapoja. Vakuutustuotteiden valvonta kattaa vakuutusehtojen ja lakisääteisten vahinkovakuutusten vakuutusmaksujen lainmukaisuuden valvonnan. Virasto valvoo myös valvottavien toiminnan lainmukaisuutta ja hyvän vakuutustavan noudattamista. Tutkimustoiminnallaan virasto pyrkii siihen, että vakuutustoiminnan riskien tuntemus ja tutkimus Suomessa on korkeatasoista. Keskeiset tulostavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuustavoitteet Talouden valvonnan tavoitteena on, että valvottavilla on riittävät taloudelliset resurssit vastuullaan olevien vakuutusten mukaisten velvoitteiden hoitamiseen ja että valvottavien hallinto, sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat asianmukaisella tasolla. Virasto osallistuu vakuutusyrityksiä koskevan EU-sääntelyn ja yhdenmukaisen valvonnan kehittämiseen CEIOPS:n puitteissa, kotimaiseen lainsäädännön valmisteluun yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä kehittää omia määräyksiään ja ohjeitaan. Menettelytapojen valvonnassa on tavoitteena, että vakuutusyritysten ja vakuutuksenvälittäjien markkinointi on säännösten ja hyvän vakuutustavan mukaista, kaikki valvottavat noudattavat asiakassuhteissaan asianmukaisia toimintatapoja ja että työttömyyskassoissa etuuslakien toimeenpano on säännösten ja ohjeiden mukaista sekä yhdenmukaista eri kassojen välillä. Vakuutustuotteiden valvonnan tavoitteena on, että Suomessa markkinoitavien vakuutusten vakuutusehdot ovat lainmukaisia ja että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen vakuutusmaksuissa noudatetaan niitä koskevia säännöksiä. Prosessit ja rakenteet Vakuutus- ja rahoitusryhmittymien valvonnan varmistamiseksi virasto toimii yhteistyössä Rahoitustarkastuksen ja ulkomaisten rahoitus- ja vakuutusvalvojien kanssa valvontasopimusten perusteella muodostetuissa ryhmittymäkohtaisissa valvontaryhmissä. Viraston valvontatehtävissä noudatetaan yhteisesti sovittuja menettelytapoja. Kaikki säännöllisesti kerättävä numeerinen valvontatieto käsitellään sähköisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Virasto käsittelee valvottavien rekisteröintiä, sääntöjen vahvistamista tai poikkeuslupia koskevat sekä muut viraston päätöstä edellyttävät hakemukset kohtuullisessa ajassa. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstöä koulutetaan sekä keskitetysti että henkilökohtaisesti sovittavan suunnitelman mukaisesti. Samalla virasto varmistaa osaamisen siirtämisen kokeneilta henkilöiltä nuorille työntekijöille. Henkilöstön motivaation ja sitoutumisen lisäämiseksi virasto kehittää johtamisjärjestelmäänsä lisäämällä johtamisvalmiuksia. Varmistaakseen kilpailukykynsä työnantajana virasto kehittää myös kannustamisen ja palkitsemisen muotoja. Resurssit ja talous Kokonaiskustannukset valvottavaryhmittäin (1 000 euroa) 2003 toteutuma 2004 arvio 2005 arvio Valvottavaryhmä 1 000 %-osuus 1 000 %-osuus 1 000 %-osuus 1. Henkivakuutusyhtiöt 862 19,1 1 033 18,5 1 131 18,5 2. Vahinkovakuutusyhtiöt 879 19,4 1 051 18,8 1 149 18,8 3. Työeläkevakuutusyhtiöt 866 19,1 1 113 20,0 1 210 19,8 4. Eläkesäätiöt ja eläkekassat 604 13,4 660 11,8 723 11,9 5. Muut vakuutuskassat 110 2,4 181 3,2 198 3,2 6. Lailla perust. eläkelaitokset 57 1,3 56 1,0 61 1,0 6.a. Kuntien eläkevak., Valtion eläkerah. ja Kirkon eläkerah. 83 1,8 98 1,8 108 1,8 7. Eläketurvakeskus 14 0,3 16 0,3 18 0,3 8. Vakuutusyhdistykset 93 2,1 191 3,4 210 3,4 9. Vakuutuksenvälittäjät 163 3,6 171 3,1 188 3,1 9.a. Työttömyyskassat 755 16,7 975 17,5 1 067 17,5 9.b. Tyött.vak.rahasto ja Koulutusrahasto 20 0,4 13 0,2 14 0,2 10. Muut valvottavat 17 0,4 20 0,4 22 0,4 Valvottavaryhmät yhteensä 4 523 100,0 5 578 100,0 6 099 100,0 Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 4 531 5 580 6 100 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 4 531 5 580 6 100 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - - - Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 Virasto mitoittaa ja kohdentaa resurssit tehtäviä vastaavasti seuraamalla työajan käytön jakaantumista. Henkilöstön määrää ei olennaisesti lisätä nykyisestä, vaan resursseja kohdennetaan valvonnan painopistealueille toimintatapoja ja henkilöstön asiantuntemusta kehittämällä. Viraston toimintakustannukset pidetään hallinnassa lisäämällä henkilöstön kustannustietoisuutta vastuualueittain ja valvottavaryhmittäin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii raskauden keskeyttämistä, steriloimista, oikeuspsykiatriaa, ihmisten elimien ja kudoksien lääketieteellistä käyttöä, lääketieteellistä tutkimusta sekä kuolemansyyn selvittämistästä koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille määrää. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä 2003 toteutuma 2004 ennuste 2005 ennuste 2004/2005 muutos % Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen 6 966 7 000 7 000 0 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröiminen 6 150 6 000 6 000 0 Kanteluiden määrä 252 230 260 13,0 Hoitovirhe-epäilylausunnot 135 130 140 7,7 Muut valvonta-asiat 179 170 180 5,9 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintaan vaikuttavat terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus ja julkisuuskuva, väestön odotukset sekä terveyspalvelujen järjestämiseen, tarjontaan ja käyttöön vaikuttavat muutokset. Erityisesti valvontaviranomaisen tehtäviin vaikuttavat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset, hoitomuotojen ja teknologian jatkuva kehittyminen sekä ikääntymisen ja koulutustason nousun vaikutus väestön käyttäytymiseen ja palveluihin kohdistuvaan vaatimustasoon. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentaminen terveydenhuollon valvonnassa ja osittain myös sosiaalihuollon valvontaan lisää toteutuessaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja merkitsee uusia tehtäviä ja voimavaratarpeita. Strategiset linjaukset Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tärkeimmät strategiset tavoitteet terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa ovat osallistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen ja valvonnan kehittämiseen toimien tiiviissä yhteistyössä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, muiden valvontaviranomaisten, palvelujen tuottajien ja oppilaitosten kanssa todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja epäasianmukaisten menettelyjen ennalta ehkäisemiseksi sekä valvonnassa saadun tiedon hyödyntämiseksi. Oikeusturvakeskuksen omia toimintatapoja ja prosesseja kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutosten valvonnalle asettamia haasteita. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen valvontaa ja ammattihenkilöiden liikkuvuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Oikeuslääkintä- ja lupa-asioissa tärkeimpiä strategisia tavoitteita ovat mielentilatutkimusten ja -lausuntojen korkean laatutason ylläpitäminen sekä oikeusturvakeskuksen tehtäviin kuuluvien lupa-asioiden käsitteleminen asiantuntemuksella ja viivytyksettä. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Vaikuttavuustavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskus edistää kansalaisten oikeusturvaa varmistamalla kanteluiden ja muiden terveydenhuollon valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukaisen käsittelyn oikeusturvakeskuksessa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus edistää kansalaisten oikeusturvaa varmistamalla oikeuslääkinnällisten asioiden asiantuntevan ja nopean käsittelyn oikeusturvakeskuksessa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tehostaa informaatio-ohjausta valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus osallistuu käytettävissä olevin resurssein mielentilatutkimuksiin ja kriminaalipotilaiden mielenterveyslain mukaiseen hoitoon liittyvien säädösten ja ohjeiden ja kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien säädösten ja ohjeiden muutostarpeiden arviointiin ja uudistamiseen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus osallistuu valmisteltavana olevan uuden EU:n ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin. Prosessit ja rakenteet Palvelutavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat (keskimäärin) 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 tavoite 1. Luvat Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 3 pv 3 pv 3 pv raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 5 pv 5 pv 5 pv 2. Ammatinharjoittamista koskevat lupaasiat ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupaasiat 14 pv 14 pv 14 pv lausuntoja ja lisäselvityksiä vaativat lupaasiat, enintään 90 pv 90 pv 90 pv 3. Mielentilaa koskevat lausuntoasiat (sisältää tutkimusjakson) 4 kk 4 kk 4 kk 4. Valvonta kanteluasiat, joissa potilas on kuollut 18 kk 18 kk 18 kk muut kanteluasiat 12 kk 18 kk 18 kk muut valvonta-asiat 24 kk 24 kk 24 kk Resurssit ja talous Tuottavuus ja taloudellisuus Viraston rahoitusrakenne ja henkilötyövuodet 2003 toteutuma 2004 tavoite 2005 tavoite 1000 htv 1000 htv 1000 htv Bruttobudjetoitu toiminta 2 483 28,6 2 670 29,3 2 676 29,0 Maksullinen toiminta 633 9,6 752 10,6 755 11,0 julkisoikeudelliset suoritteet 588 9,6 691 10,6 694 11,0 liiketaloudelliset suoritteet 45 (1/3) 61 (1/3) 61 (1/3) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19