Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua! Markku Pursiainen, RKTL Hämeen ja maakuntien kalastusaluepäivä Vapriikki, Tampere 14.11.2013 Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Luonnonkannat vaihtelevat! Sisävesillä muikkukantojen vaihtelu tiedetään ja tunnetaan (ja syyllistä muikkukadolle haetaan joka kerran) Vakaita kanalintukantoja ei ole, myyräkannat vaihtelevat Itikoitakaan (hyttysiä / sääskiä) ei ole joka kesä yhtä paljon Eniten vaihtelevilla kannoilla on yhteisiä piirteitä: Lyhyt elinkierto ( keski-ikä <1 4 vuotta) Suuri lisääntymispotentiaali (paljon jälkeläisiä / naaras) Taustalla usein lajien herkkyys luonnollisille olosuhdemuutoksille Miten täplärapu näihin näköaloihin sijoittuu? Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Täpläravun alkuperä on eteläinen
Havaintoja täpläravun alttiuksista Viljelykokemukset parhaat haudontatulokset > 6 C:ssa Pikkujärvien ja jokien usein heikot täplärapuistutusten tulokset Havainnoilla oli yksi yhteinen piirre (kun havaintoja ja ilmiöitä kokonaisuutena tarkasteltiin): syksyn ja talven vaihtelevat ja usein alhaiset lämpötilat! Jokiravulla näitä heikkouksia ei samassa määrin ole Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Täpläravun kannanvaihtelu on jo todettu!
Kannanvaihtelun havaitseminen Kasvukauden ja ravustuskauden olosuhteet Kuorenvaihtojen ajoittuminen, kylmät tai lämpimät vedet Hiljakkoin kotiutetut populaatiot Kun tilaa ja ravintoa on, kasvunopeus tasaa vaihteluja Erilaiset vedet ja niiden sijainti Syvät tai matalat järvet, etelä-pohjois- tai itä-länsisuunnan erot Kun koko kaudella yksikkösaalis on pieni, mutta ravut suuria, tai vastaavasti saalis on runsas, mutta ravut pieniä Kyse on kannanvaihtelusta = vuosiluokkien runsauseroista Saalis ja sen rakenne on määräytynyt 2-3 (4) v. aikaisemmin! Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Täpläravun kannanvaihtelun syyt? Liian tehokas pyynti? Tuskin, pyynti on itsesäätyvää (pienvesissä tilanne voi olla toinen) Alamittasäätelyn puute sukukypsät pois ennen lisääntymistä? Tuskin, kauppakoko >10 cm, lisääntyminen alkaa 8 cm:ssä Ympäristöolosuhteet? Veden laatu tai muut muutokset vain paikallisia vaikutuksia Lajiin sisäänrakennettu syklisyys, vrt. kanalintujen 7 v. jaksot Mahdollista, mutta vaadittaisiin vuosikymmenien seurantoja Täpläravun poikastuotantoon liittyvä ilmiö, joka liittyy täpläravun biologiaan ja lisääntymiskierron säätelyyn? Tämä hypoteesi tuntui oikealta tutkitaan tarkemmin! Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Täpläravun lisääntymiskierron säätely Ensin tehtiin laaja kirjallisuusselvitys ja siitä johtopäätökset 1. Aurinko säätää isoa pyörää Juhannus naaraan kuorenvaihto mädin kypsyminen Parittelu ja muninta voivat alkaa noin 15.9 ( ). 2. Lämpötila hienosäätää Parittelu ja muninta alkavat noin 13 C:ssa ( ), muninta päättyy noin 10 C:ssa ( ). 3. Alkionkehitys ennen talvea Edettävä tiettyyn vaiheeseen (X kpl solunjakautumisia) ennen jäähtymistä 4 C:een ( ). 4. Haudonta ja poikasten kuoriutuminen Kestää seuraavaan alkukesään, päiväastemäärä ratkaisee kuoriutumisajan Hyvin alhainen talvilämpötila lisää mädin kuolleisuutta
Levinneisyys ja kannanvaihtelu sukulaisia Pohjoisen olot rajoittavat täpläravun levinneisyyttä vaikuttamalla lisääntymiskiertoon Jäljiteltiin etelän ja pohjoisen lämpötiloja: Etelä-Saimaa (61 04N, 28 16E) Kemijoki, Vanttauskoski (66 22N, 26 41E) Simuloinnit Laukaan vesiviljelyn koetiloissa Neljä peräkkäistä koesarjaa, kesto 387 päivää Muninta- ja hedelmöittymiskoe Talviaikainen haudontakoe Poikastuotantokoe Poikasten kasvukoe Kemijoki Laukaan koetilat Etelä-Saimaa Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Lämpötilasimulaatiot ja koesarjat
Koe 1: Muninta ja hedelmöityminen Munintalämpötila ja -kesto: Saimaa: lokakuun alkupuoli, 12-10 C, 22 vrk Kemijoki: loka-marraskuu, 8 6 (2) C, 67 vrk Hedelmöittyminen: Saimaa: >90 % naarailla hedelmöittynyttä mätiä Kemijoki: 25% naaraista menetti munansa tai ne eivät olleet hedelmöittyneitä Aikainen syksy ja alhainen syksylämpötila alentavat täpläravun muninta- ja hedelmöittymistulosta.
Koe 2: Talvinen haudonta Mätihävikki: Saimaa: 82-95 % emoista mätiä kantavia Kemijoki 4 C: 70 % emoista mätiä kantavia Kemijoki 1 C: vain yhdellä emolla mätiä Mädin laatu (eloonjäänti): Saimaa: 60-80 % mätiä elossa ennen kuoriutumista Kemijoki 4 C: 38 % eloonjäänti Kemijoki 1 C: ei eläviä mätimunia Aikainen syksy ja sitä seuraava alhainen talvilämpötila lisäävät mätikuolleisuutta.
2-asteen poikasia / emo 4.10.2006 18.10.2006 1.11.2006 15.11.2006 29.11.2006 13.12.2006 27.12.2006 10.1.2007 24.1.2007 7.2.2007 21.2.2007 7.3.2007 21.3.2007 4.4.2007 18.4.2007 2.5.2007 16.5.2007 30.5.2007 13.6.2007 27.6.2007 11.7.2007 Lämpösumma (pv-astei Koe 3. Poikastuotanto 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 SA4 SA1 KE4 Kuoriutumisen ajoittuminen ja päiväasteet: Saimaa 4 C: 18. kesäkuuta, 1600 d C Saimaa 1 C: 28. kesäkuuta, 1550 d C Kemijoki 4 C: 23. heinäkuuta, 1700 d C Kemijoki 1 C: ei eloonjäänyttä mätiä 400 200 0 Poikastuotanto 140 120 100 80 60 40 20 0 Saimaa 4 Saimaa 1 Kemi 4 Poikastuotanto: Saimaa 4 C: 130 poikasta / naaras Saimaa 1 C: 75 poikasta / naaras Kemijoki 4 C: 50 poikasta / naaras Aikainen syksy, kylmä talvi ja myöhäinen kuoriutuminen yhdessä rajoittavat levinneisyyttä ja etelässä todennäköisesti aiheuttavat kannan romahduksen!
Koe 4. Poikasten 1. kasvukausi Kasvukauden pituus ja päiväasteet (> 10 C ): Saimaa: 107 vrk, 1.790 d C Kemijoki 4 C: 67 vrk, 1.005 d C Eloonjäänti: Saimaa: 55 % Kemijoki 4 C: 62 % Kasvu: Etelässä 1-kesäiset poikaset ovat lähes 3 x painavampia kuin pohjoisen oloissa kasvaneet Lyhyen kasvukauden johdosta 1-kesäiset poikaset pohjoisessa jäävät pieniksi - riittävätkö energiavarat, selviävätkö pienet 1-kesäiset poikaset 1. talvestaan?
Täpläravulla on tarkka lisääntymisikkuna 1. Aurinko säätää isoa pyörää Juhannus naaraan kuorenvaihto mädin kypsyminen parittelu ja muninta voivat alkaa noin 15. syyskuuta ( ). Jos mädin kehitysaika ei riitä, tulee naaraalle välivuosi. 2. Lämpötila hienosäätää Parittelu ja muninta alkavat noin 13 C:ssa ( ), muninta päättyy noin 10 C:ssa ( ). Jos naaras ei ehdi munia tässä välissä, mäti regeneroituu. 3. Alkionkehitys ennen talvea Edettävä tiettyyn vaiheeseen (X kpl solunjakautumisia) ennen jäähtymistä 4 C:een ( ). Knowledge-based solutions, for sustainable choices
parittelu ja muninta voivat alkaa auringon rytmittämänä parittelu ja muninta alkavat keskimäärin 13 C:ssa 2002 keskimäärin 2009 2008 parittelu ja muninta päättyvät keskimäärin 10 C:ssa alkionkehitys pysähtyy 4 C:ssa, jolloin alkion on oltava kehittynyt?? Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Pieni lisääntymisikkuna 2002, seuraukset
Syyskuun kokojakaumat ja kannanvaihtelu 25 % 26 % 16 % 66 % 31 % 33 % 54 % 19 %
Asiakas Ongelma/haaste Seuranta Ratkaisumalli Tutkimus Knowledge-based solutions, for sustainable choices
Haaste: kannanvaihtelun ennakoiminen? Yksikkösaaliin runsaus suhteessa edellisvuosiin (erit. syksyllä). Elo-syyskuun vaihteessa naaraiden limarauhasten tilanne! Normaalisti yli 8 cm pituisista naaraista on >70 % LR+. Pintalämpötila 15. syyskuuta alkaen kunnes 4 C! Kun lokakuun alussa on vielä > 10 C ja ennen lokakuun loppua ei olla < 4 C:ssa, ollaan turvassa.
Suomessa lokakuun puolivälissä 2013 http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi_ja_meri/Vesitilanne_ja_ennusteet/Veden_lampotila 2014 normaali (hyvä) poikastuotanto!(?)
Kiitos