Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Luento 22.11.2016
Kaupunkitutkimushanke: Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä syrjäytymisen vastainen SOTE Turussa Tutkimushankkeen tavoitteena on rakentaa tietopohjaa nuorten aikuisten syrjäytymisriskeistä ja syrjäytymisen vastaisista toimista Turussa. Laaja kiinnostus nuorten hyvinvointia ja syrjäytymistä kohtaan Nuori aikuisuus uusi sosiaalinen riski? Hyvinvointijärjestelmien osittainen kykenemättömyys vastaamaan muutoksiin Pääpaino on perustutkimuksen tuottamisessa. Tutkimushanke toteutetaan Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineissa vuosina 2015 2016. Vastuulliset johtajat sosiaalityön professori Katja Forssén ja sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio. Hankkeen rahoittaa Turun kaupungin kaupunkitutkimusohjelma (100 000 ).
Osatutkimukset Osatutkimus 1: Hyvinvointipuutteiden kasautuminen nuorilla toimeentulotukiasiakkailla Turussa Tutkimuksen kohteena Turussa toimeentulotukiasiakkuudessa olleet nuoret aikuiset Aineisto: Turussa tehty toimeentulotukiasiakkaiden elinoloja, hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva haastatteluaineisto Osahankkeessa on valmisteilla toimeentulotukiasiakkaiden hyvinvointipuutteita koskeva artikkeli. Osatutkimus 2: Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskit Tarkastellaan nuorten aikuisten hyvinvointia ja syrjäytymisen riskitekijöitä alueellisesti. Aineisto: THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto Tutkimusraportti nuorten hyvinvoinnin eroista kuusikkokunnissa julkaistiin kesäkuussa 2016 THL:n Raportti-sarjassa (Raportti 5/2016) Osatutkimus 3: Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Tarkastellaan nuorten aikuisten palveluiden käyttöön liittyviä tekijöitä ja selvitetään erilaisia nuorten aikuisten palvelutarpeeseen liittyviä kysymyksiä. Osahankkeessa toteutetaan syksyllä 2016 nuorten kanssa työskenteleville toimijoille suunnattu kysely, jossa kartoitetaan toimijoiden välisen yhteistyötä monia palveluita tarvitsevien nuorten aikuisten kohdalla.
Raportin esittely Tarkastellaan vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia ja syrjäytymisriskejä kuudessa suurimmassa kaupungissa eli ns. kuusikkokunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) Kuuden suurimman kaupungin vertailu keskenään ja näiden kaupunkien vertaaminen Suomen muihin kuntiin. Analyysit perustuvat THL:n syntymäkohorttiaineisto 1987 -tutkimuksen rekistereihin Kirjoittajat Turun yliopistosta ja THL:n Oulun yksiköstä.
Miksi vertailla kuutta suurinta kaupunkia? Kaupunkitutkimushanke ja kiinnostus verrata Turkua suhteessa muihin kuntiin Nuorten aikuisten määrä kaupungeissa kasvanut ja kasvaa edelleen. Vuonna 2012 syntymäkohortista 1987 asui kuusikkokunnissa n. 40 % (25-v.) Hyvinvointierojen kasvu alueellisesti Sosiaalisten ongelmien kasautuminen suuriin kaupunkeihin ja toisaalta huoli syrjäseutujen nuorten hyvinvoinnista Kaupunkien erilaiset palvelujärjestelmät ja väestörakenne Lähde: Maanmittauslaitoksen yleiskarttasarja ja kuntajako 3/2016
Syrjäytymisen riskitekijöiden tarkastelu Tarkastelussa Koulutus- ja työmarkkinat Työttömyysetuudet ja toimeentulotuki Mielenterveysdiagnoosit Synnytykset alle 20-v. Rikollisuus Huono-osaisuuden kasautuminen ja perhetausta Muuttoliikkeen yhteys näihin osa-alueisiin Keskittyminen syrjäytymisen riskitekijöihin varsinaisesti syrjäytyminen moniulotteinen prosessi Tiedot poikkileikkaustietoja vuodelta 2012 (paitsi rikollisuus 2008) nuorten ollessa 25- vuotiaita Erityinen kiinnostus seuraaviin riskitekijöihin: Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Toimeentulo-ongelmia Mielenterveys Kasautuvaa huono-osaisuutta
Aineisto ja menetelmät Aineisto: Kansallinen syntymäkohortti 1987 THL:n ylläpitämä pitkittäinen rekisteriaineisto, johon koottu eri viranomaisrekisterejä Kattaa kaikki Suomessa v. 1987 syntyneet henkilöt (N=59 476) Tietoja sekä nuorista että heidän perhetaustastaan Aineisto täydentyy jatkuvasti Menetelmät Kuvailevat tilastoanalyysit Muuttoliikettä kuvaavien muuttoryhmien muodostaminen sekvenssianalyysillä
Lähde: THL 2015
Keskeiset tulokset
Koulutus ja työmarkkinat Koulutus (koulutusaste 25-vuotiaana) Yliopistokaupungeissa korkeimmat koulutusasteet Naisten koulutusaste oli miehiä korkeampi 13 % nuorista perusasteen koulutuksen varassa, yliopistokaupungit kaikki alle tämän ka:n Kuusikkokunnista Vantaa poikkeus: Vantaalla perusasteen varassa lähes 18 % Yliopistokaupungeissa koko ikänsä asuneet olivat useammin perusasteen varassa kuin sinne muuttaneet Pääasiallinen toiminta (työssäolo, opiskelu, työttömyys tai työmarkkinoiden ulkop.) Suurin osa nuorista opiskelemassa tai töissä: lähes 90 % koko maan tasolla vuonna 2012 Yliopistokaupungeissa suurempi osa opiskelijoita kuin muualla Työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella noin kymmenesosa nuorista Oulussa ja Vantaalla muita kuusikkoja enemmän nuoria työttöminä tai työmarkkinoiden ulkopuolella Työttömyyspäivät (yhteenlaskettu työttömyyspäivien lukumäärä) Lyhyet työttömyysjaksot tavanomaisia nuorten kohdalla: lähes 60 % työttömyyspäiviä Espoossa ja Helsingissä n. 60 % ei lainkaan työttömyyspäiviä (vs. Oulu n. 30 %) Oulussa liki viidesosalla työttömyyspäiviä vuoden verran tai enemmän
Koulutusasteet Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Perusaste Keskiaste tai alin korkea-aste Ylioppilas Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto N=59 476
Perusasteen tutkinnot muuttoryhmittäin Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 1. Pääosan elämästään kunnassa asunut 2. Muuttanut muista kunnista varhain (2005-2008) 3. Muuttanut muista kunnista myöhemmin (2009-) 4. Muuttanut kehyskunnista 5. Muuttanut pääkaupunkiseudulta Oulu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% N=2 564
Pääasiallinen toiminta Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Opiskelu Työssä Työtön Muu N=57 641
Työttömyyspäivien kertyminen Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat N=59 476 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei työttömyyspäiviä Alle 6kk 6-12 kk 1 vuosi - 1,5 vuotta 1,5 vuotta tai yli
Työttömyysetuudet ja toimeentulotuki Työttömyysetuudet (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) Noin kolmasosa joskus saanut työmarkkinatukea, noin kymmenesosa peruspäivärahaa Oulussa lähes puolet nuorista oli saanut työmarkkinatukea, yli kymmenesosa peruspäivärahaa Kuusikoihin muuttaneilla hieman enemmän työmarkkinatuen saantia kuin siellä lähes koko ikänsä asuneilla Toimeentulotuki (saanti ylipäätään, toistuvuus ja pitkäaikaisuus) Kuusikkokunnissa lähes viidennes nuorista saanut totua joskus (väh 1kk), mutta isolla osalla saanti lyhytaikaista Oulussa, Vantaalla ja Tampereella enemmän totua saaneita nuoria kuin muissa kuusikoissa Useammin kuin kolmena vuotena totua saaneita eniten Oulussa ja Vantaalla Pitkäaikaisesti (yht. yli 24 kk) totua saaneiden osuus korkein Vantaalla
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% Työmarkkinatuki Peruspäiväraha Työmarkkinatuki N=20 653 Peruspäiväraha N=6 447
Työmarkkinatuki ja muuttoliike Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 1. Pääosan elämästään kunnassa asunut 2. Muuttanut muista kunnista varhain (2005-2008) 3. Muuttanut muista kunnista myöhemmin (2009-) 4. Muuttanut kehyskunnista 5. Muuttanut pääkaupunkiseudulta Oulu 0 10 20 30 40 50 60 % N=6 318
Toimeentulotuki Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Toimeentulotuki N=17 584
Toimeentulotukikuukausien määrä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 1-3 kk 4-12 kk 13-24 kk yli 24 kk
Mielenterveys Tarkastelussa ICD-10 tautiluokituksen F-diagnoosit, joka kattaa kaikki mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyvien häiriöiden diagnoosit luokassa monenlaisia sairauksia Noin joka kuudennella kohortin nuorella oli jokin mielenterveyteen liittyvä diagnoosi. Diagnoosit olivat yleisempiä naisilla (18 %) kuin miehillä (15 %). Pääkaupunkiseudulla enemmän diagnooseja kuin muissa kuusikkokunnissa tai muualla Suomessa voi kertoa myös hoidon saatavuuden eroista Vantaalla asuneista naisista yli viidenneksellä oli jokin F-diagnoosi.
Mielenterveyteen liittyvät diagnoosit* Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% *Kaikki ICD-10 tautiluokituksen F-luokkaan kuuluvat diagnoosit Naiset Miehet
Rikollisuus Tarkastelussa rikollisuuteen liittyvät rekisterimerkinnät ja rikostuomiot (tiedot vuodelta 2008). Miehillä huomattavasti enemmän rikollisuuteen liittyviä rekisterimerkintöjä tai tuomioita kuin naisilla Koko maan tasolla miehistä lähes neljäsosalla rekisterimerkintä tai tuomio, naisilla osuus alle 15 % Varsinaiset tuomiot kuitenkin paljon harvinaisempia: miehistä 14 % oli tuomio, naisista n. 3 % Kuusikkokunnissa merkinnät ja tuomiot harvinaisempia kuin muualla Suomessa Poikkeuksena Vantaa: lähes 40 % miehistä rekisterimerkintä tai tuomio
Rikostuomiot* Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% mies nainen * tiedot vuoden 2008 lopusta N=5 215
Kasautuva huono-osaisuus Tarkastelussa kolmen hyvinvointipuutteen kasautuminen: Perusasteen koulutus Toimeentulotuen käyttö Mielenterveysdiagnoosi Noin joka kuudennella (15 %) nuorella oli jotkin kaksi näistä riskitekijöistä. Koko maan tasolla 4 % nuorista kasautuivat kaikki kolme hyvinvointipuutetta. Kasautuva huono-osaisuus kuusikkokunnista selkein vantaalaisten nuorten kohdalla: 18 % nuorista oli jotkin kaksi puutetta 6 % nuorista Vantaalla asuneista naisista oli kolme puutetta
Kahden hyvinvointipuutteen kasautuminen Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Toimeentulotuki ja diagnoosi Toimeentulotuki ja perusasteen tutkinto Perusasteen tutkinto ja diagnoosi
Kasautuva huono-osaisuus kolmella ulottuvuudella Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Muut kunnat 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Naiset Miehet
Yhteenveto Suurin osa nuorista näyttää näiden mittareiden perusteella voivan hyvin Erotettavissa kuitenkin joukko nuoria, joilla on erilaisia syrjäytymisen riskitekijöitä ja osalle nämä riskit kasautuvat Yleisesti ottaen kuusikkokunnissa eli suurissa kaupungeissa asuvilla nuorilla vähemmän riskitekijöitä kun muualla asuvilla nuorilla Kuusikkokuntien välillä on eroja, mutta ei kovin suuria Poikkeuksina Vantaa ja Oulu Oulussa nuorilla työttömyyttä, mutta esim. koulutustaso korkea Vantaalla nuorilla eniten syrjäytymisen riskitekijöitä Monilta osin syrjäytymisen riskitekijät paikantuvat kuitenkin kuusikkokuntien ulkopuoliseen Suomeen Muuttoliike: vaikka suuriin kaupunkeihin muuttaa pienituloisia nuoria, he eivät ole suurin huolenaihe syrjäytymisen riskitekijöiden suhteen. Poikkeuksena Vantaa, johon muuttanut etenkin pääkaupunkiseudulta nuoria, joilla erilaisia hyvinvoinnin vajeita.
Lisätietoja Raportti ladattavissa (pdf) osoitteesta: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-662-9 Tutkimushankkeen nettisivut: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sospol_ja_sostyo/tutki mus2/tutkimushankkeet/nuoriaikuisuus/sivut/home.aspx Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/kansallinen-syntymakohortti-1987
Kiitos! Elina Sutela, projektitutkija Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos E-mail: elisut@utu.fi