Kestävät julkiset hankinnat Pertti Kukkonen kesytti betonin Mittarit tilajohtamisen apuna kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4 2009 Korkeimman oikeuden komeat puitteet
Kontrahti 4 2009 Sisältö Toivotamme asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Kontrahdin lukijoille Rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2010! 4 Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Korkein oikeus ehostettiin 200-vuotisjuhlakuntoon. Hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kiittäen, Senaatti-kiinteistöt 9 Julkisesti kohti kestäviä hankintoja 12 Tietotyö yhä tuottavammaksi ProWork-hanke osoitti yhteistyön ja sosiaalisten prosessien tehostavan tietotyön tuottavuutta. 15 Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkivalaistus kasvoi megatrendiksi. Jyväskylä näyttää mallia. 18 Mainettaan parempi betoni 21 Pinnalla Akustinen seinäelementti voi olla myös kaunis. 22 Kruununhaan katseenvangitsija Social- och kommunalhögskolan sai toimivan uudisrakennuksen. 26 Mittarit näyttävät johtamisen suunnan Tilanhallinta on strategisen johtamisen apuväline, jolla luodaan lisäarvoa varsinaiselle ydintoiminnalle. 28 Kolumni Annamari Kaminen 29 Ammattilaisen valinnat 30 Esittelyssä Konnunsuon vankila 31 Uutiset 34 Resumé 18 Mainettaan parempi betoni Pertti Kukkosen betoni taipuu moneksi. Johanna Kannasmaa Tuemme tänä vuonna Vanhustyön keskusliiton toimintaa. 22 Svenska social- och kommunal - högskolan Opiskelijoille uudisrakennus Kruununhakaan. 2 kontrahti 4 2009
Pääkirjoitus 9 Paula Lehtomäki Kestävissä hankinnoissa raha ei ratkaise. 30 Picasso Helsinkiin Noin 200 Pablo Picasson työtä on esillä Ateneumissa 6. tammikuuta asti. Jari Härkönen Jari Härkönen Energia haasteena Energiakysymykset ovat parin viime vuoden aikana nousseet tiedotusvälineissä päivittäiseksi puheenaiheeksi. Syynä ei ole energian kärkiasema maailman suurimpana liiketoiminta-alana, vaan sen merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen tuottajana. Ongelmana sinänsä ei ole käytetyn energian määrä vaan sen laatu. Olisi voitava voimakkaasti vähentää fossiilisten energianlähteiden, toisin sanoen polttoaineiden määrää, ja vastaavasti hiilidioksidista vapaiden, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa tulisi lisätä. Yleisesti uskotaan, että ellei energiahaastetta pystytä ratkaisemaan tällä vuosisadalla, jää 2000-luku historiaan kirjoitetun aikakauden onnettomimpana vuosisatana. Hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista työtä kaikilla sektoreilla. Rakentamisessa meidän on omaksuttava sellaiset arvot ja estetiikka, jotka saavat oikeutuksensa energiatehokkuudesta. Tämä koskee rakennusten muotokieltä, julkisivuja, rakenteita ja vahvasti myös korjausrakentamista. Emme voi enää taistella tuulimyllyjä vastaan. Matalaenergia ja passiivitalorakentaminen on jo vahvasti priorisoitu Senaatti-kiinteistöjen investointitoiminnassa. Investointiprosessi ja kaikki ohjeistus on käännetty palvelemaan energiahaastetta. Seuraavaksi muutamme koko Senaatti-kiinteistöjen vision ja strategian niin, että niiden ydin on rakennettu toteuttamaan hiilidioksidihaastetta. Uskomme saavamme tässä työssä myös asiakkaidemme tuen. Toivotan asiakkaillemme ja kaikille lehden lukijoille oikein hyvää joulua! Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen
Täysistuntosalissa osastosihteeri Taru Välimaa, oikeusneuvos Mikko Tulokas ja projektipäällikkö Pertti Pietilä Pöyry CM Oy:stä. Kaikki kuvat Jari Härkönen 4 kontrahti 4 2009
Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Presidentinlinnan viereinen arvokiinteistö antaa hienot puitteet korkeimmalle oikeudelle. Ylimmän tuomioistuimen 200-vuotisjuhlan kunniaksi tilat ehostettiin juhlakuntoon rakentamalla uusi oikeussali, parantamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Arvokkaat tilat tuovat päätöksiin vakuuttavuutta. Marjo Tiirikka Osoitteessa Pohjoisesplanadi 3 on seissyt jyhkeä kivitalo jo lähes kahden vuosisadan ajan. Korkein oikeus (KKO) ja korkein hallinto-oikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna 1934. Valtio osti myöhemmin myös viereisellä Helenankadulla sijaitsevan rakennuksen. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna 1984. Tänä vuonna tehty remontti liittyi keskeisesti sisäilman laadun parantamiseen.»esimerkiksi istuntosali piti tuulettaa parin tunnin välein. Lisäksi istuntosaliin pääsi ainoastaan Helenankadun puolelle rappuja pitkin, mikä oli etenkin liikuntarajoitteisille hankalaa. Samoin piharakennuksen toimitiloissa oli huono ilmanvaihto», kertoo oikeusneuvos Mikko Tulokas. Arvokiinteistön kunnostajaksi ei ollut tunkua, sillä urakkatarjouksia tuli ainoastaan yksi. Mikko Tulokas arvioi vanhan talon korjaamisen ja siinä mahdollisesti ilmenevien lisäongelmien pelottaneen rakennusurakoitsijoita.»ennen Vuosaaren sataman rakentamista raskas rekkaliikenne ajoi Esplanadia pitkin niin että kristallit vain kilisivät. Puupaaluille rakennettuun perustukseen liittyy omat ongelmansa.» Lopulta ainoa yllätys oli Pohjoisesplanadin puolella olevan kupolin vesivuodon osoittautuminen arvioitua suuremmaksi. Vesikaton korjaaminen aiheuttikin ylimääräisiä kustannuksia, vaikka lopulta budjetti alittui. Sisäilman laatua parannettiin tehostamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Uudet ilmanvaihtokoneet sijoi- kontrahti 4 2009 5
Kaikki kuvat Jari Härkönen tettiin nykyisten rakennusten vaipan sisään. Samalla vanhat käyttöön jäävät kanavat nuohottiin ja tiivistettiin. Ilmanvaihtoon lisättiin lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen tuloilmakoneet varustettiin jäähdytyspattereilla. Pääasiallisena lämmitystapana säilyi edelleen vesipatterilämmitys, ja patterit varustettiin uusilla termostaattisilla patteriventtiileillä. Oikeussali sai uuden paikan Näkyvin muutos remontissa oli Helenankadulla sijainneen oikeussalin siirtäminen Pohjoisesplanadin puolelle kolmanteen kerrokseen. Asiakasliikenne saatiin näin keskitettyä pääovesta tapahtuvaksi. Entinen oikeussali muutettiin koulutustilaksi ja kirjasto sai lisätilaa sen aputiloina toimineista huoneista. Kirjaamo sijoitettiin Pohjoisesplanadille sisääntulon yhteyteen. Tilojen sähköasennukset uusittiin ja valaistusta parannettiin lisäämällä valaistustehoja työhuoneissa ja uusimalla valaisimia. Sisätilojen lattia- ja kattopintoja ehostettiin osittain, mutta asetuksella suojellun rakennuksen vanhojen tilojen Info Korkein oikeus, kunnostus 2009 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy/ Arja Vehanen-Sinda Pääurakoitsija: NCC-Rakennus Oy, Rakennuttajakonsultti: Pöyry CM Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt arvokas luonne pyrittiin säilyttämään huolella. Merivesi on toisinaan noussut Kauppatorille asti, ja tähän yritettiin varautua tehos tamalla kellaritilojen pumppujärjestelmää. Mikko Tulokkaan mielestä tilat ovat aiempaa käyttäjäystävällisemmät ja toimivammat. Nyt korkeimman oikeuden työ saattaa jatkuu aiempaa toimivammissa tiloissa noin 80 työntekijän voimalla. 6 kontrahti 4 2009
Korkein oikeus 200 vuotta Korkein oikeus viettää tänä vuonna maamme ylimmän lainkäytön historiaan liittyvää merkkivuotta. Lokakuun 2. päivänä tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun autonomisen Suomen ylintä lainkäyttöä edustanut hallituskonseljin oikeusos asto aloitti toimintansa. Vuonna 1816 hallituskonseljin oikeusosasto muuttui senaatin oikeusosastoksi. Suomen itsenäistyttyä oikeusosastosta tuli vuonna 1918 korkein oikeus. Uusi oikeussali (ylhäällä vas.) täyttää kansainväliset kriteerit. Korjaus töissä noudatettiin Museoviraston toivetta: tehtiin vain se, mikä oli välttämätöntä. Seinään jätettiin näkyville myös alkuperäistä pintaa (alhaalla oik.).»on hienoa, että henkilökunta sai jo alkuvaiheessa tehdä oman kartoituksen ja kertoa muutostarpeista. Sisäilmakin on selvästi muuttunut paremmaksi.» Arvokkaat tilat tukevat päätöksiä Kun aiemmin kaikista hovioikeuden päätöksistä sai valittaa korkeimpaan oikeuteen, valitustulva ruuhkautti käsittelyt. Käytäntöä muutettiin vuonna 1980 niin, että ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttävästä KKO:sta tuli pääasiassa ennakkotapauksia ratkaiseva tuomioistuin. Jos alempien tuomioistuinten päätöksistä halutaan valittaa, esittelijä esittelee tapauksen kahdelle oikeusneuvokselle eli KKO:n jäsenelle. Mikäli valituslupa myönnetään, asia ratkaistaan tavallisesti viiden jäsenen muodostamassa jaostossa. kontrahti 4 2009 7
Seiniä koristaa moderni ja historiallinen taide. Mari Rantasen työ "Only a Matter of Time" lainattiin Kiasmasta. Tietopalvelupäällikkö Marjut Kokko on saanut huoneeseensa Ateneumista lainatun Magnus Enckellin teoksen "Lukusali" vuodelta 1899. Vuosittain myönnetään 150 200 valituslupaa. Kaikista hakemuksista lähempään tutkintaan otetaan 6 7 prosenttia.»olennaista ei ole se, muuttuuko päätös vai ei. Päätehtävämme on antaa yleisemmin sovellettavia oikeusohjeita. Annamme lakia täydentäviä kannanottoja ja ennakkopäätöksiä käsittelemällä yksittäisiä juttuja.» Oikeusneuvoksen mielestä arvokkaat tilat tukevat korkeimman oikeuden päätöksiä.»tuomioistuimeen joutuva uskoo tietenkin olevansa oikeassa. Jotta asianosainen tulisi vakuuttuneeksi tuomion oikeellisuudesta, komeista puitteista on kieltämättä apua», Mikko Tulokas uskoo. Pohjoisesplanadi 3:n historiaa Merikapteeni Carl-Gustaf Castegren rakennutti vuosina 1813 1816 kodin osoitteeseen Pohjoisesplanadi 3. Suunnittelijana toimi arkkitehti Pehr Granstedt, jonka käsialaa on myös alun perin yksityiskäyttöön tehty Presidentinlinna. Muutaman omistajan jälkeen kiinteistö päätyi vuonna 1883 kaartinkapteeni Hugo Standertskjöldille, ja siitä kehkeytyi vuosikymmeniksi Helsingin seurapiirien kohtaamispaikka. Rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi ja se sai nykyisen uusrenessanssisen ulkoasunsa. Pohjakerroksessa sijaitsi liiketiloja, ylimmän kerroksen tiloja vuokrattiin asuin- ja toimistokäyttöön. Standertskjöld asui rakennuksen toisessa kerroksessa kuolemaansa asti vuoteen 1931, jonka jälkeen perilliset luovuttivat kiinteistön Suomen valtiolle perintöverojen kuittaamiseksi. Korkein oikeus ja korkein hallintooikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna 1934. Tilojen käytyä ahtaaksi valtio osti vuonna 1978 myös viereisen Helenankatu 3:ssa sijaitsevan rakennuksen, jossa toimi Helsingin Pantti Oy. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna 1984. Suomalaisen taidemaalarin Oscar Kleinehin (1846-1919) maalauksessa Korkeimman oikeuden rakennuksessa on vielä kaksi kerrosta. Maalauksen omistaa Stockmann-museo. 8 kontrahti 4 2009
Jari Härkönen Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain 27 miljardin euron arvosta. Nyt ympäristöministeriö ohjaa valtiota ja kuntia kohti kestäviä hankintoja. Tavoitteena on vähentää tuntuvasti sekä ympäristökuormitusta että ilmastovaikutuksia. Vesa Ville Mattila Hallituksen keväällä tekemän periaatepäätöksen mukaan julkinen sektori ryhtyy nykyistä ripeämmin edistämään kestäviä hankintoja. Viimeis tään vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökulma. Kuntien ja valtion paikallishallintoa puolestaan kehotetaan sisällyttämään ympäristöseikat vuonna 2010 vähintään neljänneksessä ja vuonna 2015 puolessa hankinnoista. Lisäksi valtion keskushallinto ja virastot velvoitetaan asettamaan omat energiansäästötavoitteensa ja laatimaan suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Julkisissa organisaatioissa otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmät tai -ohjelmat vuoden 2010 aikana. Julkisesti kohti kestäviä hankintoja kontrahti 4 2009 9
»Mittavat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet edellyttävät julkishallinnolta nopeita toimintata pojen muutoksia. Haluamme näyttää esimerkkiä ja osaltamme vahvistaa ympäristöteknologian kehittämistä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii avainhenkilöiden sitoutumista, pelkkä periaatepäätös ja paperinivaska eivät vielä vie pitkälle», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Paljon potentiaalia ja haasteita Eniten kestävän hankinnan potentiaalia Lehtomäki arvioi löytyvän kaikkein haasteellisimmilta alueilta. Kysymykseen tulevat rakentaminen ja kiinteistönhoito, ruokahuolto, logistiikka ja liikenne.»kestäviä hankintoja koskeva periaatepäätös ei tyydy pelkkiin pyrkimyksiin, vaan se sisältää lukuisia konkreettisia tavoitteita, joita pystytään mittaamaan», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki.»Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista.» Kiinteistönhoidossa periaatepäätös ohjaa hankkimaan nykyistä enemmän uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.»kaikki energiantuotantomuodot ovat kuitenkin tavalla tai toisella haitallisia ympäristölle. Ei edes uusiutuvan energian hyödyntäminen oikeuta tuhlaamaan energiaa», Lehtomäki muistuttaa. Uudisrakentamisessa hallitus neuvoo aluksi suosimaan matalaenergiaratkaisuja ja jatkossa passiivitaloja.»energiatehokkuusvaatimusten kiristäminen on selvä suunta, vaikka esimerkiksi passiivitaloa ei meillä vielä yksiselitteisesti määritellä. Tarvitsemme sitä varten lisää tarkkoja tutkimuksia ja selvityksiä», Lehtomäki toteaa. Raha ei ratkaise Euroopan unionin lainsäädäntö ja Maailman kauppajärjestö WTO edellyttävät, että julkisissa hankinnoissa noudatetaan taloudellisuuden, avoimuuden, kilpailun, syrjimättömyyden ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteita. Ympäristökriteerien asettaminen yhdeksi hankintakriteeriksi ei ole EU:n komission mukaan ristiriidassa tavaroiden vapaan liikkumisen tai tarjoajien syrjimättömän kohtelun kanssa.»suomessa on valitettavan yksioikoinen käsitys hinnan etulyöntiasemasta muiden kriteerien joukossa. Kilpailu- ja hankintalainsäädäntömme ei velvoita 10 kontrahti 4 2009
Jari Härkönen asettamaan hintaa ratkaisevaksi tekijäksi», Lehtomäki huomauttaa. Huomionarvoista kestävän kehityksen hankinnoissa on se, etteivät ne maksa muita enemmän päinvastoin. PricewaterhouseCoopers Oy arvioi EY:n komission toimeksiannosta vihreiden hankintojen vaikutuksia hankintabudjettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimuksen mukaan ympäristönäkökulman sisällyttäminen hankintoihin voi vähentää organisaation hankinta- ja käyttökuluja keskimäärin prosentin verran. Kasvihuonekaasupäästöt kevenevät samalla noin 25 prosenttia. Koska kestävät hankinnat ja innovaatiot usein kulkevat käsi kädessä, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes työstää parhaillaan rahoitusmallia, joka madaltaisi kynnystä hankkia uutta ympäristöteknologiaa. Neuvonta nousee avainasemaan Ympäristökriteerien korostaminen nostaa avainasemaan tarjouspyynnön laatimisen. Sen ja monen muun kestävän hankinnan edellyttämän taidon omaksuminen edellyttää neuvontaa. Vauhdittaakseen ja tukeakseen organisaatioiden oppimisprosessia ympäristöministeriö aikoo pistää pystyyn maksuttoman sähköisen tietopankin. Se tulee tarjoamaan tietoa muun muassa kestävän hankinnan kriteereistä ja parhaista käytännöistä.»valmistelemme myös käyttötukipalvelun perustamista», Lehtomäki kertoo. Motiva Oy:n yhteydessä jo toimii ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu. Kymmenkunta suomalaista kaupunkia hyödyntää omaa Ekohankintaverkostoaan hankinnoista vastaavien keskustelufoorumina. Kuntaliiton kehittämis- ja konsultointiyhtiö Efektia Oy:n ylläpitämä Hymonet on julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille tarkoitettu hankintojen ympäristötietokanta. Investoinnit isossa roolissa Senaatti-kiinteistöissä kestävät hankinnat liittyvät ennen kaikkea investointeihin eli uudis- ja korjausrakentamiseen. Tehokkain keino tehostaa tilojen energiankäyttöä on kehittää työympäristöä strategisesti.»kestävä hankinta liittyy meillä pitkälti energiatalouteen ja sen ympäristövaikutuksiin. Koska investoinnit joiden määrä vuositasolla nousee noin 300 miljoonaan euroon maksavat enemmän kuin ylläpito, niissä on myös enemmän potentiaalia ympäristön kannalta», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Juha Muttilainen. Senaatti-kiinteistöjen tehokkaimpana keinona tehostaa energiansäästöä Muttilainen pitää strategista työympäristön kehittämistä. Se tarkoittaa sekä organisaation toimintojen kehittämistä että toimitilojen optimointia. Suomessa asutaan ahtaasti, mutta työpaikoilla toimitaan väljästi.»jos työtiloja saataisiin supistettua noin kolmanneksella 35 neliöstä 25 neliöön työtekijää kohden, vähenisivät tilojen ympäristövaikutukset lähes samassa suhteessa», Muttilainen toteaa. Hyvät ja hankalat tavoitearvot Muttilaisen mielestä hallituksen periaatepäätös kestävän kehityksen edistämiseksi ohjaa oikeaan suuntaan. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa hän luottaa normiohjaukseen. Mutta aiheuttavat määrälliset tavoitteet ongelmiakin. Esimerkkinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuusluokkia koskevat vaatimukset erikoisrakennuksissa, esimerkiksi laboratorioissa.»energialuokitus ei voi olla mikään itseisarvo. Monissa energialuokitukseltaan alhaisissa erikoisrakennuksissa piilee enemmän erilaista energiakäytön tehostamispotentiaalia kuin tavallisissa toimistorakennuksissa», Muttilainen arvioi.»tällä alalla joutuu aina tekemään kompromisseja eikä kaikkea voi ottaa huomioon. Silti ohjeiden tulee olla niin selkeitä, että ne pystyy ymmärtämään yksiselitteisesti ja tarvittaessa toteuttamaan.» Muttilainen vertaa rakennuttamisen kokonaisuutta automatkaan.»rakentamisen ketjussa urakoitsija ja suunnittelija ovat ratissa, rakennuttajakonsultti lukee karttaa ja Senaatti-kiinteistöjen kaltainen rakennuttaja opastaa takapenkiltä!» Jari Härkönen kontrahti 4 2009 11
Tietotyötä tehdään yhä enemmän mutta miten ja millaisin tuloksin? Juuri päättyvä ProWorktutkimushanke osoittaa, että yhteistyö ja sosiaaliset prosessit tehostavat tietotyön tuottavuutta. TIETOTYÖ yhä tuottavammaksi Vesa Ville Mattila Tietotyötä voi vain harvoin tehdä yhdellä tavalla, eikä se yleensä synnytä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Lisäksi perinteiset tuottavuuden mittarit, esimerkiksi tuotos-panos -malli eivät hevin taivu tietotyön mittaamiseen. Tuottava tietotyö on siis ehdottomasti tutkimisen arvoinen asia. ProWork-hankkeessa tuottava tietotyö kiteytyi kolmen tekijän malliin. Siihen vaikuttavat tehtävien vaativuus ja tavoitteet, työympäristötekijät ja vuorovaikutustavat. Siis mitä tehdään, missä tehdään, miten tehdään?»ylipäätään ProWork-hanke on tarkentanut tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät tietotyön tuottavuutta, mitkä sitä ehkäisevät unohtamatta hyvinvoin- Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Kuvat ovat Microsoftin markkinoinnin ja myynnin toimipisteestä Hollannista. Kaikki kuvat Anne Sundqvist 12 kontrahti 4 2009
tinäkökulmia», toteaa TKK:n tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikön professori Matti Vartiainen. Vartiaisen mukaan neljään kansainväliseen tietotyötiimiin kohdistuneessa tutkimuksessa löydettiin joukko tietotyön esteitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviä tekijöitä ovat erityisesti keskeytykset keskittymistä vaativissa tehtävissä, melu, vaikeus löytää kollegoja laajoissa tiloissa ja riittämättömät tietotekniset välineet yhteistyöhön etäällä olevien kanssa. Esimerkiksi langattomat yhteydet, webkamerat ja jopa kännykät usein puuttuivat. Toisaalta juuri kollegat ovat suurin sosiaalinen voimavara. Tietotyötä edistävät läheisyys kollegoihin joko fyysisesti tai virtuaalisesti. ProWork-tutkimushankkeen tulosten mukaan puolet tietotyöstä on yksilötyötä ja puolet ryhmätyötä. Tutkimuspäällikkö Suvi Nenonen TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmästä muistuttaa sekä tiedon että tietotyön sosiaalisesta luonteesta.»tietoa on siellä, missä ihmisiäkin. Yhteistyö ja sosiaaliset prosessit, joissa tieto siirtyy, ovat osa tietotyön tuottavuutta.» Mikä on ProWork-hanke?»Eikä työpaikka merkitsee vain fyysistä ympäristöä, vaan siihen sisältyvät myös sosiaalinen ja virtuaalinen ulottuvuus», Nenonen mainitsee. Työympäristön fyysiset, virtuaaliset ja sosiaaliset voimavarat Työympäristön kehittämiseltä tuottava tietotyö edellyttää muutakin kuin Vuosina 2006 2009 toteutetun Tekes-rahoitteisen ProWork-hankkeen perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tehostavat tuottavan tietotyön tekemistä ja mitä se vaatii työympäristöltä. Hankkeessa haluttiin myös rakentaa menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat käyttäjäorganisaatioita analysoimaan ja arvioimaan tietotyön edellyttämiä työympäristöjä: fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia työpaikkaresursseja. Kolmas tavoite oli luoda käyttäjäorganisaatioiden tietotyötä edistäviä työympäristöjohtamisen palvelukonsepteja. ProWork-hankkeeseen osallistuivat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Nokia, HP, NCC, Nordea ja Martela. Hanketta vetivät TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmä ja tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikkö. Tutkimushankkeeseen panoksen toi myös Stanfordin yliopisto. Lisätietoja: www.proworkproject.com kontrahti 4 2009 13
ergonomisia ratkaisuja, työympäristöjohtamiselta muutakin kuin taloudellisten mittareiden tarkastelua.»työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia tekijöitä tulee tarkastella niin kokonaisuutena kuin eri näkökulmista. Mielestäni meidän pitää pohtia entistä enemmän esimerkiksi tiimityöskentelyn dynamiikkaa ja mahdollisuuksia», Vartiainen sanoo. Vaikka kyse on tietotyöstä, virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen saattaa jäädä hunningolle. Tekniikkaa ei osata kunnolla käyttää eikä esimerkiksi videokonferenssitaitoja hallita. Kartta työympäristön kehittämiseksi Hankkeen tulosten pohjalta kehitettiin työympäristöresurssin johtamisen kehikko ja strategiakartta.»kehikko tarjoaa työympäristöjen tilasuunnittelijoille sekä tietotekniikan ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille pohjan kehittää yhteistyötään», Vartiainen arvioi. Työympäristöresurssin johtamisesta ProWork-hanke löysi neljä toisiinsa limittyvää lähestymistapaa: palvelu-, muutos-, verkosto- ja elämysjohtamisen agendat. Nenosen mielestä erityisesti verkostojohtamiseen ja käyttäjäkokemuksiin perustuvaan elämysjohtamiseen kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.»positiivisia elämyksiä tarjoava työympäristö lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja tuottavuutta.»»tuottavuuden kannalta haasteena on saada esille työympäristöön sisältyvä sosiaalinen pääoma. Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Siksi työpaikan kahvitila saattaa nousta uuteen arvoon», Nenonen pohtii. Kysymys on tilaratkaisuista, mutta ennen kaikkea niiden ominaisuuksista ja tavasta käyttää niitä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmessa neljästä tietotyöhön keskittyneestä suuryrityksestä kaikilla työntekijällä on edelleen oma työpiste, vaikka monipaikkaisesti tapahtuva työ on arkea. Anne Sundqvist Teoriasta käytäntöön ja päinvastoin»valtaosa organisaation toiminnan menoista aiheutuu itse työstä ja työprosesseista. Työprosessien kehittäminen onkin vaikuttavin tie tuottavuuden parantamiseen», uskoo Senaatti-kiinteistöjen tutkimushankkeen projektipäällikkö Anne Sundqvist. Tietotyöympäristöjen konseptien kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaan. Laaja-alainen, useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyö on asiakaskohtaisten ja toimipisteverkoston asiakasratkaisujen kehittämisessä jo arkea. Kuitenkin strategiaa palveleva sekä työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia osa-alueita integroiva toiminta tarjoaa käytännössä vielä paljon uusia haasteita. Se edellyttää entistä enemmän esimerkiksi moniammatillisuutta ja verkottumista. Mikä tietotyö? Tietotyössä on kyse siitä, että työ on siirtynyt käsistä korviemme väliin. Tietointensiivistä työtä tehdään usein tieto- ja viestintäteknologian avulla. Lähde: Wikipedia Kolme teesiä tietotyöympäristöstä: 1. Työympäristöjen tulee tukea ihmisten läheisyyttä ja yhteistoimintaa: projekti tilat yhteiselle työskentelylle ovat tärkeitä. 2. Toimiva IT-infrastruktuuri ja sen käyttämisen kulttuuri ja tavat edistävät tuottavaa tietotyötä. 3. Tietotyö kannattaa tehdä näkyväksi tilassa. Esimerkiksi prototyypit, sähköiset tai fyysiset muistilistat, piirrokset ja mallit auttavat hahmottamaan prosesseja ja kehittymistä. ProWork-hankkeessa Senaattikiinteistöt pystyi yhdistämään oman asiakasprojektinsa teoreettiseen tutkimustoimintaan.»kytkimme tutkijat Kuopiossa toteutettuun Tulevaisuuden TE-toimisto -työympäristökonseptin kehittämishankkeeseen ja saimme hyödyllistä tukea asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun kehittämiseen. Hankkeen ja lukuisten muiden käytännön toteutusten pohjalta me puolestamme annoimme jatkuvaa palautetta tutkimuksen tarpeista ja hyödynnettävyydestä.» Sundqvistin mielestä tietotyöympäristön osallistavan kehitysprosessin ja ratkaisujen tuottaman lisäarvon todentaminen on edelleen haaste. Eurojen ja neliöiden lisäksi tarkastelussa pitää olla myös asiakas- ja käyttäjäpalau - te kuten esimerkiksi henkilöstöbaro - metri, sidosryhmäkysely ja mielikuvatutkimus. 14 kontrahti 4 2009
Anne-Marjut Rauhala Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkitilaa valaistiin pitkään lähinnä funktionaalisesti. Millennium toi mukanaan visuaalisen murroksen, ja esteettis-tekninen urbaani kaupunkivalaistuskulttuuri kasvoi globaaliksi megatrendiksi. Myös kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. kontrahti 4 2009 15
Kaupunkitilan pysyvän valaistuksen juuret ovat 1600-luvun lopun Pariisissa, jonka kaduille pystytettiin pylväitä ensin kynttilä- ja sitten öljylyhtyjä varten. Siihen asti valonlähdettä oli kuljetettu kädessä. Hehkulampun kehittämisen myötä öljylyhdyt alkoivat 1800 1900-lukujen taitteessa myös Suomessa vaihtua sähkövaloksi, mutta valaistuksen visuaalisuuteen saati elämyksellisyyteen ei tuhlattu huomiota: vain pimeässä liikkuvien turvallisuutta varmistettiin. Kauppaliikkeiden valaistut, kooltaan kasvavat näyteikkunat alkoivat vähitellen osallistua urbaanistuvan pimeän tilan valtaukseen, mutta kaupunkien hämäränä pysyneen yleisilmeen pintarakennetta ei puhkaistu kuin lähinnä juhlapäivien ilotulituksilla ja kynttiläkulkueilla. 1930-luvulla yleistyneiden neonmainosvalojen esittelemä viihteellinen, mutta aktiivisia merkityksiä välittävä ja tuottava kuvasto loi pimeän kaupungin pintastruktuuriin ensimmäisen tietoisen visuaalisen, urbaanin kerroksen. Mainosvalot ovatkin osa prosessia, joka on muuttanut pimeän kaupungin siellä liikkuvalta visuaalista lukutaitoa vaativaksi kuvastoksi ja tekstiksi. Elämysteollisuus synnytti valaistustrendin Kaupunkitilan valaistuksen olemus alkoi ratkaisevasti muuttua vasta 1990-luvulla, jolloin elämysteollisuus asettui osaksi länsimaista yhteiskuntaa. Myös sähköva laistussuunnittelu siirtyi pitkän teknisen kehityskauden jälkeen uuteen vaiheeseen: turvallisuuden lisäksi myös kaupunkitilan valaisemisen tavoitteiksi määriteltiin viihtyisyyden, visuaalisten kokemusten ja esteettisten elämysten tuottaminen. Kun ymmärrettiin, että tekniset inno- Vuonna 2003 Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi. Jyväskylälle voitto kansainvälisessä valaistuskilpailussa Jyväskylän kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden pitkäjänteinen ja tuloksekas työ kaupunkivalaistuksen kehittäjänä on saanut merkittävän, kansainvälisen tunnustuksen. Kaupunki sai kansainvälisen city.people.light-kilpailun ensimmäisen palkinnon 10 000 euroa. Palkinto ja siihen liittyvä 10 000 euron rahasumma luovutettiin Jyväskylän edustajille kansainväli sen valon kaupunkien yhdistyksen yleiskokouksen yhteydessä lokakuussa Etelä-Koreassa. Puolueettomista valaistusalan ammattilaisista koostuvan kilpailujuryn mielestä Jyväskylässä on osattu erinomaisesti hyödyntää valaistuksen mahdollisuudet kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä. Valaistus on olennainen osa Jyväskylän kaupunki-identiteettiä: se on energiatehokasta, valosaastetta vähentävää ja turvallisuutta parantavaa sekä kohottaa asukkaiden elämänlaatua. Jyväskylä sai erityisesti kiitosta siitä, että valaistusta on laajamittaisen kaupunkisuunnittelun lisäksi osattu hyödyntää myös pienemmissä, julkisissa tiloissa kuten puistoissa, joissa valo on suoraan kosketuksissa ihmisiin. City.people.light-kilpailun järjestävät vuosittain monikansal linen elektroniikka-alan yritys Philips ja kansainvälinen valon kaupunkien yhdistys LUCI (Lighting Urban Community International). Kilpailun tarkoituksena on edistää valon käyttöä kaupunkien kehittämisen olennaisena osatekijänä. Nyt seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 20 kaupunkia. Toisen palkinnon sai Kiinan Hangzhou ja kolmannen Sveitsin Lachen. Viime vuonna kilpailun voitti Etelä-Korean pääkaupunki Soul. vaatiot mahdollistavat samanaikaisesti sekä energiankulutuksen hillitsemisen että valaistuksen lisäämisen, pimeän ajan kaupunkiympäristöjä ryhdyttiin piirtämään, maalaamaan ja värittämään valolla jopa aivan uusiksi maailmoiksi saakka. Urbaani, esteettis-tekninen valaistus ajattelu erottaa toisistaan kaksi eri julkisen kaupunkitilan areenaa, päivänvaloisan ja yönpimeän, ja ymmärtää, että niiden ilmiasut, merkitykset ja tulkinnat ovat erilaisia. Pimeyden uhkaa vastaan ei enää taistella yrittämällä muuttaa pimeä ympäristö päivänvaloisan kaltaiseksi, vaan pimeälle kaupungille hyväksytään oma kielioppinsa. Tämän päivän ammattimaiset valaistussuunnittelijat yhdistävät estetiikkaa ja tuoreinta tekniikkaa innovatiivisin tavoin, draaman ja kuvataiteen keinoja hyödyntäen. Yleissuunnitelmia tehdään ahkerasti Maailman kaupunkien 1990-luvun puolivälissä aloittama valaistuksen yleissuunnitelmien suosio levisi pian myös Suomeen. Jyväskylä hyödynsi ensimmäisten joukossa esteettis-teknisen kaupunkivalaistuskulttuurin tarjoamat valaistusajattelun mahdollisuudet ja teetti vuonna 2000 suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin apuvälineeksi keskustan ja lähialueiden ulkovalaistuksen yleissuunnitelman. Helsinki sai yleissuunnitelmansa vuonna 2003, Hämeenlinna ja Tampere pari vuotta myöhemmin. Nykyisin valais- Jyväskylän kaupunki/juhana Konttinen 16 kontrahti 4 2009
tuksen Master Planeja laaditaan jo yleis esti vähintään kaupunkien keskusta-alueille. Vuonna 2003 käynnistyneen stra tegisen Valon kaupunki -hankkeen myötä Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi ja sitoutui kehittämään alueensa ulkovalaistusta eheäksi kokonaisuudeksi. Hankkeen puitteissa on paitsi rakennettu Jyväskylään noin 60 pysyvää valaistuskohdetta puistoja, aukioita, rakennuksia, katuja, siltoja, taideteoksia myös opastettu kuntalaisia ja ammattilaisia kaupunkivalaistuksen toteuttamisessa tavoitteena niin turvallisuuden ja viihtyisyyden kuin matkailuimagon parantaminen. Hankkeen myötä kaupunkiin kotiutui myös kahden vuoden välein järjestettävä, urbaanin kaupunkivalaistuksen mahdollisuuksia esittelevä ja pohtiva Valo on Jyväskylässä -tapahtuma. kokemusta: esimerkiksi 68 prosenttia vastaajista pitää valaistua näkymää Jyväsjärven yli itselleen läheisenä kotimaisemana. Lisäksi valaistuksella on vaikutusta muun muassa kotikaupungin koettuun imagoon, sillä 83 prosenttia kokee runsaiden valaistuskohteiden tukevan Jyväskylän julkisuuskuvaa ajan hermolla elävänä kaupunkina. Artikkeli perustuu toimittaja, taidehistorioitsija Anne-Marjut Rauhalan pro gradu -työhön Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi. Uudenlainen valaistus miellyttää Vuoden 2009 helmikuussa Jyväskylässä toteutetun asukaskyselyn mukaan urbaani valaistus on nykyisin luonnollinen ja tärkeä osa pimeän ajan arkiympäristöä. 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa pitävänsä siitä, että arkkitehtuuria, taidetta, puita tai esimerkiksi siltoja valaistaan ja 82 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että oma arkiympäristö on pimeällä kauniisti valaistu. 84 prosenttia vastaajista kokee, että viime vuosina toteutetut valaistuskohteet ovat lisänneet kaupungin viihtyisyyttä. 54 prosenttia vastaajista kertoo valaistuskohteiden lievittäneen myös pimeän vuodenajan aiheuttamaa alavireisyyttään. Valaistus on asettunut myös osaksi asukkaiden henkilökohtaista kotipaikkakontrahti 4 2009 17
Betoni tunnetaan arkisen harmaana rakennus aineena, jonka mielletään soveltuvan raakoihin rakenteisiin ja peitettäviin pintoihin. Todellisuudessa betoni on upea ja monimuotoinen materiaali, joka tekee vahvasti tuloaan rakentamisen ohella myös taiteen puolelle. Mainettaan parempi Kuvat Johanna Kannasmaa betoni Tuija Holttinen Karkea, tylsä, ikävä, rujo ja ankea. Betoninharmaita määritelmiä, jotka tuntuvat pysyvän kovin sitkeässä, vaikka betonista löydetään jatkuvasti yhä mielenkiintoisempia ja mielikuvituksellisempia ominaisuuksia ja käyttökohteiden määrä monipuolistuu koko ajan. Yksi betonin puolestapuhujista on taiteilija Pertti Kukkonen.»Betoni on hiivatin hieno materiaali. Sen kanssa työskentely tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja ahaa-elämyksiä», Pertti Kukkonen toteaa ja jatkaa hurahtaneensa betoniin täysillä.»betoni itsessään, sen kemia, muunneltavuus ja haasteet. Käytössä ja työstämisessä on tietenkin omat rajoituksensa, mutta myös aivan älyttömästi käyttämättömiä mahdollisuuksia.» Inspiraatiota ja huimaa innostusta vasti uusia hämmästyksen aiheita kaiken nähneille asiantuntijoillekin.» Betonin uusimmista ominaisuuksista Kukkonen mainitsee läpinäkyvyyden. Läpinäkyvää betonia?»läpinäkyvässä betoniseinässä on betonin kestävyys mutta ennennäkemävälissä. Ensimmäiset taideteoksensa hän teki tästä muiden hylkimästä materiaalista Helsingin Ruoholahteen 1990-luvun alkupuolella. Kukkonen on ollut mukana myös kehittämässä betonin uusia ominaisuuksia alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä.»nautin yhteistyöstä betoniasiantuntijoiden, insinöörien ja arkkitehtien kanssa. Aika paljon työskentelen kuitenkin yksin», Kukkonen kertoo työskentelytavoistaan.»testailen omassa pienessä betonilaboratoriossani ensin keksintöjäni ja betonitehtaiden kanssa tehdään sitten sama isommassa mittakaavassa.» Ryhmätyöskentelyn parhaina puolina Kukkonen pitää kollektiivista inspiroitumista ja innostumista.»tästä työstä nauttii koko ajan ja on hauskaa jakaa ja levittää innostusta ja tietoa muillekin. Betoni tarjoaa jatku- Pertti Kukkonen kiinnostui betonista ja sen kehittämisestä jo 1980-luvun puoli- Pertti Kukkonen käyttää kehittämäänsä läpinäkyvää betonia muun muassa Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelissa. 18 kontrahti 4 2009
Betoninkäytön Pelle Peloton Emilia Weckman ja Teresa Rönkä LOCI maisema-arkkitehdit Oy:stä suunnittelivat Arabianrantaan teoksen nimeltä Vene. Pertti Kukkonen toteutti työn. tön valonläpäisy. Takana olevien puiden tai ihmisten varjot piirtyvät upeasti läpinäkyvän betoniseinän läpi. Tulen käyttämään tätä materiaalia Pyhän Laurin kappelissa.» Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelin taideteoksesta järjestettiin viime vuonna suunnittelukilpailu, jonka Pertti Kukkonen voitti ehdotuksellaan Ristin tie. Työ koostuu ison kappelin ja pienen kappelin koko seinän peittävistä reliefeistä ja muurien valaisimista. Kappeli valmistuu syksyllä 2010. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on syntynyt vuonna 1954 Hämeenlinnassa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Koulutukseltaan Kukkonen on hammasteknikko ja Suomen Kuvataideakatemian koulusta vuonna 1982 valmistunut kuvataiteilija. Hän on tehnyt myös opetustöitä muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa sekä viimeksi Bergenin Taidekorkeakoulussa. Kukkosen töitä on ollut runsaasti esillä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä ja kokoelmissa. Pertti Kukkonen käyttää töissään materiaalina puuta, pronssia ja betonia. Hän on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä. Kukkosen ensimmäinen patentoitu betonikeksintö oli kuparibetoni. Innovaatiossa saatiin syntymään sinistä väriä kun betoniin lisätään kuparijauhetta ja betoni käsitellään patinointiaineilla. Uusimpia innovaatioita on kemiallisella värjäysmenetelmällä aikaan saatu ruskea betoni. Monipuolinen osaaja Pitkäaikaisen ja perusteellisen tutkimustyönsä ansiosta Kukkonen on monipuolinen betonin osaaja. Suunnittelun lisäksi hän toimii projekteissa myös betonineuvonantajana. Oman yrityksensä nimissä hän on ollut mukana toteuttamassa muillekin taiteilijoille ja ympäristösuunnittelijoille vaativia betonirakenteita. kontrahti 4 2009 19
Vuosikymmenien käytännön kokemusten kautta hän tietää kuinka betonia voi tai ei voi käyttää, mikä on järkevää ja mitä erilaisia mahdollisuuksia on hienoon lopputulokseen.»betonitöissä työllä on materiaalin lisäksi suuri merkitys. Esimerkiksi muottityö on erittäin tärkeä työvaihe. Meillä on lavastepuuseppä, joka tekee muottien kanssa ensiluokkaisen tarkkaa jälkeä. Usein betonitöiden»rönttöiseen» fiilikseen ja tahattomasti röpelöiseen jälkeen onkin juuri syynä huolimattomasti tehdyt muotit», Kukkonen huomauttaa. Käyttötaidetta kulkijoille Betonin käyttö näkyvillä paikoilla on Suomessakin etenemässä. Mallia voisi vielä kuitenkin ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa betonia käytetään jo erittäin runsaasti ja monipuolisesti ympäristörakentamisessa. Siitä on seurannut, että betoniteollisuudessakin kiinnitetään enemmän huomiota väribetoneihin ja näkyviin jäävään betoniin. Suomessa puolestaan näkymättömiin ja maan alle jäävä betoni ja sen ominaisuudet on teollisuudessa suurempi kiinnostuksen kohde. Mutta parempaan suuntaan ollaan Kukkosen mukaan ehdottomasti menossa. Toisaalta betonin jalostaminen ja työstäminen uusin menetelmin ei välttämättä aina lisää materiaalin tunnettuutta.»kun väriä ja hiottua pintaa käytetään teoksissa ja rakenteissa, käy helposti niin, ettei katsoja enää tajuakaan materiaalia betoniksi», hän naurahtaa. Kukkonen muistelee matkan varrelle mahtuneen useitakin erityisen mieluisia Betoni jaksaa hämmästyttää kaiken nähneitä asiantuntijoitakin. on pikku hiljaa kehkeytymässä muidenkin arvostamaksi kaunottareksi.»betoni on paljon mainettaan parempi materiaali, kunhan vain ihmiset uskaltautuvat näkemään sen monipuolisuuden.» Kuvanveistäjät alkavat jo oppia käyttämään sitä materiaalina töissään siinä kuin puuta ja metalliakin, itsenäisenä materiaalina. Betonin tuntemusta lisää sekin, että taiteen käyttö ylipäänsä lisääntyy ja taide otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Betonirakennusten yhteyteen sopii myös betoninen taide joko erillisenä tai osana rakennetta.»uskon, että tämä nostaa vähitellen betonin imagoa sellaiseksi laatumateriaaliksi, jota se todellisuudessa on.» Betoni on materiaalina kestävää ja monipuolista, sitä voi valaa, hioa ja värjäprojekteja betonin parissa. Monet mukavista töistä liittyvät ympäristörakentamiseen. Tänä syksynä suunnittelun alla on Espooseen valutekniikalla toteutettava taideteos kevyen liikenteen alikäytävään. Mieleen ovat jääneet myös Kotkaan viime vuonna tehdyt betonipenkit, jotka rikkovat hauskalla tavalla käyttöesineen ja taideteoksen rajoja.»niitä ei ehkä voi sanoa puhtaasti veistoksiksi, mutta eivät ne mitään tavallisia penkkejäkään ole», taiteilija miettii sopivaa termiä.»kannattaa käydä Kotkan keskustassa katsomassa ja istumassa!» Ankanpoikasesta joutseneksi Pertti Kukkosen mielestä betoni on vähän kuin ruma ankanpoikanen, joka 20 kontrahti 4 2009