1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1
2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3 2.1.Hypoteesi 3 2.2 Tutkimusmenetelmä 3 3.Aikaisempia tutkimustuloksia 4 3.1.Vertailua 4 3.2.Liikunta ja sen vaikutukset 4 4.Tutkimustulokset 4 4.1.Tutkimuksen kohderyhmä 5 4.2 Tulosten analyysi 5 4.3 Luotettavuuden tarkastelu 9 5.Yhteenveto 9 6.Lähteet 10 7.Liitteet 11 2
3 1. Johdanto Tästä kyseisestä aiheesta ei löydy suoraa tutkimusta, mutta lähellä oleva tutkimus on liikunnan vaikutus koulumenestykseen ja sieltä ollaan löydetty tulokseksi yleensä se, että liikuntaa harrastavat opiskelijat pärjäävät usein paremmin koulussa. Myöskin tulokset viittaavat, että pojat liikkuvat tyttöjä hieman enemmän. Pojat yleensä liikkuvat ryhmissä, kun tytöillä liikkuminen taas useammin tapahtuu yksilönä. Liikuntaa harrastavat nuoret myöskin ovat varmempia jatko opinnoista ja tulevat paremmin toimeen muiden ihmisten kanssa. Yhden aiemman tutkimuksen pohjalta liikunnan vaikutukset laskutaitoon ja lukutaitoon olivat selvempiä pojilla kuin tytöillä. Myöskin samassa tutkimuksessa huomattiin, että liikuntaa harrastavat nuoret pärjäsivät paremmin tarkkaavaisuustestissä. Koulupäivän aikana oleva liikunta vaikutti positiivisesti keskittymiskykyyn ja osallistumista oppitunneille. Liikunnalla on myös rentouttava ja virkistävä vaikutus, joten se nostaa yksilön stressinsietokykyä. 2. Tutkimuksen suorittaminen 2.1 Hypoteesi Niin kuin monien muiden tutkimusten perusteella voi todeta, harrastukset vaikuttavat lukiolaisten koulumenestykseen kurssiarvosanoja nostavasti. Tämä voi kertoa harrastusten vaikuttavan lukiolaisen mielialaan kohentavasti. Jos harrastuksiin kuitenkin käyttää liikaa aikaa, se saattaa aiheuttaa lisää stressiä, jolloin koulunkäynti vaikeutuu. Liikunta on tutkittu vaikuttamaan mielialaan ja moniin tunne elämän asioihin. Muut kuin liikuntaharrastukset esimerkiksi taideharrastukset vaikuttavat mielialaan, riippuen kuinka paljon henkilö nauttii harrastuksestaan. Harrastukset myös antavat vastapainoa koulunkäynnille, sekä tekevät elämästä monipuolista. 2.2 Tutkimusmenetelmät Oma tutkimuksemme oli poikittaistutkimus, koska tutkimme eri ikäisiä lukiolaisia opiskelijoita samaan aikaan, emmekä odottaneet saman ikäluokan vanhenevan, jotta voisimme kysyä heiltä uudestaan, kun he ovat vanhempia niin kuin pitkittäistutkimuksessa tehtäisiin. Tutkimuksessamme ikä ei kuitenkaan ollut keskeisin asia, sillä tutkimme yleisesti lukiolaisia opiskelijoita. Jaoimme kysely monisteita satunnaisille oppilaille lukiossamme eri oppitunneilla (kyselylomake raportin lopussa). Lomakkeessa oli 9 kysymystä, joista vain yhdessä oli avokysymys. 3
4 3. Aikaisempia tutkimustuloksia 3.1 Vertailua Tulokset osoittivat, että pojat käyttivät harrastuksiin keskimäärin enemmän aikaa kuin tytöt. Pojilla myös motivaation kasvu oli suurempi. Toisaalta tytöt ovat yleisesti vaativampia koulumenestyksensä suhteen kuin pojat. Muutkin tutkimukset osoittavat samoja tuloksia motivaation nousun suhteen. Liikunta ja harrastukset kohottavat motivaatiota sekä arvosanoja, kuten myös monet muutkin asiat. Hypoteesi vastasi lopputuloksia omassa sekä muiden tutkimuksissa. Saimme kuitenkin paljon lisää tietoa lukiolaisten harrastuksista ja niiden määrästä vapaa ajalla. 3.2 Liikunta ja sen vaikutukset Liikunnan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen selittää ainakin osin se, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn. Vähäinen liikunnan harrastaminen on yhteydessä nuorten tunne elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin sekä tarkkaavaisuus ja käytöshäiriöihin. Vähän liikkuvat nuoret kokevat yleisen terveydentilansa huonommaksi kuin liikunnallisesti aktiiviset nuoret. Kuitenkin liikunnallinen ylirasitus voi olla haitallista koulumenestyksen sekä muun elämän kannalta, joten liikuntaakin pitää harrastaa maltillisesti. Liikunnan nojalla myös unen tarve on erittäin tärkeää varsinkin nuorille, joten liikunta ja uni pitää tasapainottaa ettei kumpikaan jää liian vähäiseksi. 4
5 4. Tutkimustulokset 4.1 Tutkimuksen kohderyhmä Vastaajien ikää kuvaavia diagrammeja tarkastellessa, voi huomata suurimman osan vastaajista olevan 17 18 vuotiaita. Tämä ei välttämättä vaikuta tutkimustuloksiin, sillä jokainen vastannut henkilö on lukiolainen, joten yhden vuoden ikäero tuskin vaikuttaa tuloksiin. Kuvio 1. Vastanneiden ikäjakauma (diagrammi, 16 19 vuotta). 4.2. Tulosten analyysi Tytöillä ja pojilla selvästi suosituin harrastusmuoto oli urheilu.taideharrastukset olivat kuitenkin suosittuja vain tytöillä. Muita suosittuja harrastuksia oli tietokonepelien pelaaminen ja koiran ulkoiluttaminen, joita jotkut eivät välttämättä pidä harrastuksina. Harrastuksen määritelmä onkin yksilöstä itsestään kiinni. Vastauksien perusteella voi päätellä pojilla olevan laajempi käsitys harrastuksista kuin tytöillä, sillä poikien muu harrastus sarake oli käytetympi. Yksikään tyttö ei ollut merkinnyt itselleen tietokonepelaamista harrastukseksi, vaikka luultavasti he myös käyttävät tietokonetta runsaasti tai jopa pelaavat sillä. Muita eroja harrastuksen määrittelemiseen eri opiskelijoilla oli kuntosalilla käynti. Vaikka se kuulostaa urheiluharrastukselta, kaikki eivät olleet rastittanut sitä urheilusarakkeeseen vaan muihin harrastuksiin. Myös 5
6 koiran ulkoiluttaminen voi olla kyseenalainen monille henkilöille, mutta monille (myös kyselyyn vastanneille) se on harrastuksen kriteerit täyttänyt. Kuvio 2. Lukiolaisten harrastukset sukupuolittain (diagrammi, prosentteina). Kyselylomakkeisiin opiskelijat merkitsivät myös harrastuksiinsa käytettävän ajan määrän. Tulokset poikkesivat huomattavasti yksilöiden välillä, sillä monilla harrastuksiin käytettävän ajan määrä oli yli 10 tunnin luokkaa, ja taas joillain se oli vain pari/muutama tunti. Kaikki oppilaat eivät näiden tulosten mukaan pidä omaa toimintaansa harrastuksena, sillä johonkin he luultavasti käyttävät aikaansa, mutta se ei heidän mielestä välttämättä täytä henkilökohtaisia harrastuksen kriteerejä. Kuten tutkimustuloksia kuvaava diagrammi näyttää, poikien vastaukset harrastuksiin käytettävästä ajasta jakautuivat jokaiseen sarakkeeseen tasaisesti, kun taas tytöillä yli puolet ovat 4 6h sektorissa. Voi olla, että monilla tytöillä saattaa olla samoja harrastuksia, jolloin he merkitsivät juuri tämän harrastuksen lomakkeeseen, jonka ulkoapäin ohjautuvia harjoituksia pidetään juuri 4 6h viikossa. 6
7 Kuvio 3. Harrastuksiin käytettävä aika viikossa (diagrammi, prosentteina). Motivaation lasku oli molemmilla selvästi pienempi kuin sen kasvu. Pojat käyttivät keskimäärin enemmän aikaa harrastuksiinsa kuin tytöt, mutta silti tytöillä melkein 50% ei riittänyt aika läksyihin, kun pojilla vastaavasti vain n. 10% koki läksyjen jäävän tekemättä. Yksi mahdollinen selitys on se, että tytöt panostavat kouluun enemmän ja tuntevat laiminlyövänsä koulutyöt herkemmin kuin pojat. Toisaalta poikkeuksia löytyy aina. 7
8 Kuvio 4. Harrastusten vaikutus koulumenestykseen (diagrammi, prosentteina) 4.3 Luotettavuuden tarkastelu Koska tutkimus suoritettiin nimettömästi, niin siinä on kaksi mahdollisuutta. Toinen on, että ihmiset uskaltavat vastata rehellisemmin kuin omalla nimellä ja tulokset ovat pitäviä. Toinen on, ettei ihmiset vaivaannu vastaamaan tosissaan kyselyyn, koska se tulee nimettömänä ja jouduimme hylkäämään muutaman kyselylomakkeen, koska ne olivat epäselviä. Emme myöskään määritelleet kyselylomakkeeseen harrastusta, joten jätimme harrastuksen määrittelyn vastaajalle. 8
9 5. Yhteenveto Hypoteesimme osui oikeaan hyvin ja saimme tulokseksi suurimmaksi osaksi, että harrastukset nostavat opiskelumotivaatiota. Poikien kohdalla tulokset näyttivät selvemmin, että heidän motivaationsa nousi. Kyselyymme vastanneet harrastivat pääsääntöisesti yksilölajeja, mutta koska saimme vain pienen osan lukion oppilaista vastaamaan kyselyyn, tulokset eivät kata koko lukion oppilaiden keskimääräisiä tuloksia. Tutkimusta tehdessämme opimme, että harrastusten käsitys oli erilainen yksilöiden välillä. Tero menestyi hyvin koulussa hyvän urheiluharrastuksen ansiosta 9
10 6. Lähteet https://www.thl.fi/fi/web/terveyden edistaminen/toimijat/terveyden edistaminen eri toi mialoilla/terveyden ja hyvinvoinnin edistaminen ammatillisessa koulutuksessa/liikunt a ravinto ja lepo/liikunta opiskelu ja tyokyvyn perustana, 03.05.2016 http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtuvmdqvmdivmtbfmtbfntbfm znfmy5fu3l2x29qyv9mdxbhx2xpawtrdwffamffdxjozwlsbgffmy4zljiwmtvfsg VpZGlfU3l2X29qYS5wZGYiXV0/3.%20Syv%C3%A4oja_Lupa%20liikkua%20ja%20u rheilla%203.3.2015_heidi%20syv%c3%a4oja.pdf, 11.05.2016 http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu 201301111001.pdf, 28.04.2016 10
11 7. Liitteet Kysely harrastusten vaikutuksesta koulumenestykseen 1. Sukupuolesi ( ) poika ( ) tyttö ( ) muu 2. Minkä ikäinen olet? ( ) 16 ( ) 17 ( ) 18 ( ) 19 3. Mitä harrastat? ( ) urheilu mikä? ( ) taide mikä? ( ) joku muu mikä? ( ) ei ole 4. Kuinka monta tuntia harrastuksen parissa kuluu viikossa? ( ) 1 3h ( ) 4 6h ( ) 7 9h ( ) 10 13h ( ) >13h 11
12 5. Miten mielestäsi pääset tavoitteisiisi opiskellessasi? ( ) paremmin kuin odotan ( ) hyvin ( ) vaihtelevasti ( ) huonosti Käännä > 6. Mikä on keskiarvosi? ( ) 4 5 ( ) 6 7 ( ) 7 8 ( ) 9 10 7. Miten harrastus vaikuttaa nukkumiseesi? ( ) nukun huonosti (menen myöhään nukkumaan/nukun liian vähän) ( ) nukun hyvin (unirytmini säilyy ja pystyn nukkumaan tarpeeksi) ( ) vaihtelevasti 8. Entä harrastuksen vaikutus koulunkäyntiisi? ( ) en ehdi tehdä läksyjä ( ) motivaationi nousee (Jaksan opiskella seuraavan päivänä) ( ) motivaationi laskee (en jaksa opiskella) 9. Entä harrastuksen vaikutus hyvinvointiin? ( ) positiivisesti (vähentää stressiä ja rentouttaa) ( ) negatiivisesti (aiheuttaa stressiä ja lisää paineita) ( ) ei juuri ollenkaan KIITOS VASTAUKSESTASI! 12
13 13