2012 VUOSIKERTOMUS
Sisällys Katsaus toimintavuoteen 2012... 3 Yksityissektorin edunvalvonta...4 Kuntasektorin edunvalvonta... 5 Valtiosektorin edunvalvonta... 7 Korkeakoulusektorin edunvalvonta...8 Kirkon sektorin edunvalvonta...9 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta...9 Yksilöedunvalvonta...10 Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta...10 Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen...11 Koulutuspolitiikka... 12 Akavan Erityisalat on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattijärjestö. Kasvavaan liittoomme kuuluu 24 itsenäistä jäsenyhdistystä, joissa on lähes 28 000 jäsentä. Arvojamme ovat Avoimuus ja luottamus Inhimillisyys Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Jäsenkunta... 13 Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen... 14 Jäsenrekisterin ja jäsenpalvelun kehittäminen... 16 Opiskelijatoiminta...17 Aluetoiminta... 18 Koulutustoiminta... 19 Urapalvelut... 19 Jäsenedut... 20 Tutkimustoiminta... 21 Viestintä ja markkinointi...22 Hallinto...25 Henkilöstö...26 Jäsenyhdistykset...28 Huomionosoitukset...28 Akavan Erityisalojen hallitus...29 Edustukset...30 Tilinpäätös 2012... 31 Akavan Erityisalat AE ry Puhelin 0201 235 340 Faksi (09) 147 242 Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki www.akavanerityisalat.fi Akavan Erityisalat AE ry Taitto Olli Luotonen Erweko Oy 2013 2 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2012 T yömarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2011 saavuttama raamisopimus helpotti alakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja ja toi Akavan Erityisalojen jäsenistölle prosentuaaliset palkankorotukset vuonna 2012. Raamisopimuksen myötä käynnistyi myös työelämän laatuhankkeita, selvityksiä ja lakiesityksiä, joiden valmistelutyöhön Akavan Erityisalojen edunvalvonta osallistui vaikuttamalla Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen kautta. Tärkeänä painopistealueena edunvalvonnassa oli akavalaisten työehtosopimusten ulkopuolelle jäävän jäsenistön ja kokonaan sopimuksettomien jäsenten aseman parantaminen työpaikoilla. Lisäksi Akavan Erityisalojen työ YTN:n järjestö sektorin osalta tuotti konkreettista tulosta, muun muassa uusia työehtosopimuksia. Yhteiskunnallista vaikuttamista tehtiin osana Akava-työtä ja omana hankkeena oli Akavan Erityisalojen kuntavaalivaikuttaminen ja sen myötä tutkimusjulkaisu sekä paikalliset tilaisuudet. Akavan Erityisalojen elinvoiman ja talouden positiivisen kehityksen tueksi vuonna 2012 kiinnitettiin huomiota jäsenpitoon ja uusjäsenhankintaan. Kasvu jatkui hyvänä ja talous pysyi vakaana. Akavan Erityisaloihin liittyi yksi uusi jäsenyhdistys Suomen Geronomiliitto ry. Vuonna 2012 toteutettiin myös Akavan Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimus. Jäsenkunnalle tarjottavat ydinpalvelut, kuten henkilökohtainen oikeudellinen neuvonta, palkkaneuvonta ja edunvalvonta palvelut yleensä koettiin tutkimuksen mukaan entistä tärkeämmiksi. Palvelut saivat kiitosta myönteisestä kehittymisestä ja myös Akavan Erityisalojen palveluiden saatavuus oli parantunut aiemmasta. Tärkeä oli myös työttömyyskassan saama positiivinen palaute myönteisestä kehityksestä. Akavan Erityisalojen viestintä niin edunvalvonnasta kuin muistakin palveluista oli tutkimuksen mukaan onnistunut aiempaa paremmin. Organisaation kehittämisessä liittostrategian toteuttaminen jatkui. Toimintavuonna uudistettiin myös Akavan Erityisalojen säännöt ja vaalisäännöt. Uusien sääntöjen myötä uudeksi viralliseksi nimeksi tuli Akavan Erityisalat AE ry. Vuosi 2012 oli Akavan Erityisalojen vaali vuosi ja syysliittokokous äänesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2013 2014 Risto Tolosen. Toimintavuosi oli Akavan Erityisalojen 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosi huomioitiin liiton viestinnässä, jäsentilaisuuksissa, aluetoiminnassa sekä syksyn työmarkkinaseminaarin yhteydessä järjestettävässä juhla- ja sidosryhmätapahtumassa. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat vietti 40-vuotisjuhlavuottaan pääasiassa työn merkeissä. Vuosi huipentui juhlaseminaariin marraskuussa. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 3
YKSITYISSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisaloissa yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, joka kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Neuvottelukunta toimi ennen muuta liiton yksityissektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena oli monimuotoisen yksityissektorin kentän edunvalvonta, henkilöstöedustusjärjestelmän puutteet ja työehtosopimusten ulkopuolelle jääminen. Liitto uusi vähimmäispalkkasuositukset ja työsuhteen ehtoja koskevat suositukset viittomakielen tulkeille, kääntäjille, kulttuurituottajille, kasvatustieteilijöille, toimintaterapeuteille, tradenomi HSOille ja viestinnän ammattilaisille. Viittomakielialan Osuuskunta Vialle ja Viittomakieliset Palvelut Aro VIPAROlle solmittiin työehtosopimukset ajalle 1.1.2013 31.1.2014. Liiton yksityisiä museoita koskevaa työehtosopimuskautta (1.4.2012 30.4.2013) jatkettiin osana raamisopimusta ja työehtosopimusta sovellettiin ensimmäistä kertaa yleissitovana. Työnantajille ja jäsenistölle viestittiin muutoksista. AV-käännösalalla Akavan Erityisalat neuvotteli yhdessä Suomen Journalistiliiton kanssa mahdollisuuksista saada jäsenistöä av-käännösalan työehtosopimuksen piiriin. Liitot joutuivat myös julistamaan alan johtavalle yritykselle ylityökiellon ja hakusaarron 22.11.2012, mikä toi samalla asiantuntijatyön palkka- ja työsuhdekysymyksille huomattavasti medianäkyvyyttä. Edunvalvontatyössä hyödynnettiin yksityisen sektorin työmarkkinatutkimusta 2011. Marraskuussa toteutettiin osana YTNtutkimusta seuraava työmarkkinatutkimus, jossa painotettiin työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kysymyksiä palkkauksen ja työsuhteen ehtojen lisäksi. Yksityissektorin jäsenistöä kokoava Inspiraatiopäivä järjestettiin huhtikuussa otsikolla Kulttuuri pidentää (työ)ikää! Tapahtu massa tutkittiin kulttuurin merkitystä työterveydelle ja -hyvinvoinnille. Akavan Erityisalat järjesti luottamusmiehilleen oman luottamusmiesseminaarin akavalaisesta asiantuntija- ja esimiestyöstä työsuojeluteemalla. Liiton museoalan luottamusmiehille pidettiin lisäksi oma seminaarinsa työehtosopimuskysymyksistä. Lisäksi liiton henkilöstöedustajat osallistuivat täydentävään YTN:n luottamusmieskoulutukseen. Liiton piirissä on toiminut koeluonteisina kaksi ammatillista taustaryhmää. Järjestöalan ammatillinen ryhmä kokoontui Yksityissektorilla työskenteli vuoden 2012 lopussa 12 814 jäsentä. Jäseniä työskentelee kymmenillä eri toimialoilla eri työehtosopimusten piirissä. Suuri osa jäsenkunnasta on ilman työehtosopimusten suojaa. toimintavuonna neljä kertaa ja järjesti järjestösektorille jäsentoimintaa sekä kaksi edunvalvontailtaa. Käännösalan ryhmä järjesti jäsenistölle kaksi urailtaa. Ammatillisia Kysy työstä -palvelukonsepti lanseerattiin kevään 2012 Inspiraatiopäivässä. Kuvassa (vas.) yksityissektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju ja lakimies Minna Hälikkä. 4 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 Kuva: Markku Ojala
ryhmiä koskenut kokeilu päättyi toimintavuoden lopussa. SOPU-hanke Erityisesti sopimuksettomien tai vieraiden työehtosopimusten piirissä olevan jäsenistön edunvalvonnan tehostamiseen ja kehittämiseen tähtäävä SOPU-hanke työryhmineen jatkoi toimintaansa. SOPUhanke vei tehokkaasti käytännön tasolle kärkihankkeitaan muun muassa lanseeraamalla matalan kynnyksen toimintamallin Kysy työstä visuaalisine ilmeineen, käynnistämällä palkkaneuvonnan tehostamiseen tähtäävän palkkapilotin sekä viemällä Kysy työstä -konseptia sisältöineen koulutukseen, aluetoimintaan ja sosiaaliseen mediaan. Konseptiin liittyvän Suomi24-palstan suunnittelu käynnistyi. Tavoitteena on ensimmäisenä ammattiliittona avata työelämäkysymyksiä käsittelevä, kaikille avoin keskustelupalsta sosiaalisessa mediassa. Palsta päätettiin suunnata työttömyysuhan alaisille. YTN-toiminta Akavan Erityisalat jatkoi toimintaansa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton resursseja kohdennettiin liiton jäsenkunnan kannalta keskeisille aloille kuten järjestösektorille ja kaupan alalle. Liiton asiamies toimi vastuullisena asiamiehenä järjestösektorilla. Liitto osallistui myös YTN:n hallitustyöskentelyyn ja liiton asiamiehet toimivat YTN:n neuvottelijoina, kouluttajina ja kummiasiamiehinä YTN-yritysyhdistyksille. YTN Järjestösektorilla jatkettiin työehtosopimuksiin tähtäävää työtä opiskelijajärjestöissä tuloksena muun muassa valtakunnallinen alakohtainen työehtosopimus ylioppilaskuntiin. Voimassa olevat työehtosopimukset neuvoteltiin raamiratkaisun mukaisiksi ja loppuvuodesta solmittiin talokohtainen sopimus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:een. YTN pyrki aktiivisesti myös sopijapuoleksi sosiaalialan järjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. Sopimuksettomille järjestöille valmisteltiin yleissopimusta, johon järjestöt voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Järjestösektorin jäsenkunnalle tuotettiin sähköinen työsopimusmalli, joka esiteltiin jäsenkoulutuksessa. Sektorin jäsentiedotus hoidettiin Extratiedottein ja verkkosivuston välityksellä. Kaupan alalla YTN:n pyrkimykset edistää sopimustoimintaa kilpistyivät edelleen työnantajan vastustukseen ja alan heikkoon painostusvalmiuteen. Kaupan alan suurin ponnistus oli Tuloksen tekijät -kampanja, joka kannusti alan ylempiä toimihenkilöitä järjestäytymään ja aktivoitumaan työpaikkatason edunvalvonnassa. KUNTASEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta, joka kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnan painopisteinä olivat neuvottelukuntatyön kehittämisen lisäksi sopimusneuvottelujen tulosten arviointi, tutkimukset, luottamusmiestoiminta, järjestövalmius ja kuntasektorin pitkän tähtäyksen edunvalvontasuunnitelman valmistelu. Neuvottelukunta tutustui Akavan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n toimintaan maaliskuussa ja teki kesäkuussa matkan Ruotsiin tutustuen Akavaa vastaavan Sacon (Sveriges akademikers centralorganisation) sekä kulttuuri- ja viestintäalojen korkeakoulutettuja edustavan DIKin toimintaan. Neuvottelukunnan jäseniä osallistui kesäkuun Rauman ja elokuun Lappeenrannan kuntasektorin työmarkkinaseminaareihin. Neuvottelukunta seurasi kuntauudis tuksen etenemistä ja valmisteli liiton kuntavaali vaikuttamista. Neuvottelukunta keskusteli sääntöjensä päivittämisestä ja arvioi toimikauden toimintaansa. Neuvottelukunta käsitteli vuoden lopulla myös jo alustavia neuvottelutavoitteita tulevalle sopimusneuvottelukerrokselle. Kuntasektorilla toteutettiin toimintavuoden syksyllä työmarkkinatutkimus, jonka painopisteenä oli palkka- ja työsuhdekysymysten lisäksi työhyvinvointi. Kysymyksiä valmisteltiin kunnan neuvottelukunnassa. Keväällä 2013 julkaistavat tulokset antavat pohjaa edunvalvonnan tavoitteille. Yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa valmisteltiin kuntasektorin tehtävien vaativuuden arviointityöhön oppaat Kuntasektorin viestinnän työtehtävät ja vaativuustasot Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestin kanssa ja Kuntasektorin suuhygienistin työtehtävät ja vaativuustasot Suomen Suuhygienistiliiton kanssa. Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEAn, VAKAVAn ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteistyönä. Koulutuksi Kuntasektorilla työskenteli vuoden 2012 lopussa 6 246 jäsentä. Jäsenet ovat pääosin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. en teemoina olivat uuteen sopimukseen liittyvä tiedotus ja luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen. Liitto järjesti luottamusmiehilleen myös oman luottamusmiesseminaarin akavalaisesta asiantuntija- ja esimiestyöstä työsuojeluteemalla. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2012 2013 sopimusaika on 1.1.2012 28.2.2014. Vuonna 2012 palkankorotukset olivat 1.1.2012 lukien 1,7 prosentin yleiskorotus ja kertaerä 150 euroa. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 5
Kuntasektorin taustaryhmä Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitten muodostamassa kuntasektorin taustaryhmässä valmisteltiin vuoden aikana kuntapalveluja koskevaa Onnea elämään ja säästöjä -taustatilaisuutta ja kuntavaaleihin liittyvän Elämänlaatua kuntapalveluilla -aluekiertueen teemoja. Järjestövalmiustyö Akavan Erityisalojen kuntasektorin järjestövalmiutta kehitettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten ja muiden akavalaisten liittojen kanssa. JUKOn kaikkia kuntasektorin sopimusaloja koordinoiva järjestövalmiusryhmä valmisteli yhteistä järjestövalmiusorganisaatiota suuriin kaupunkeihin. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEAn kuntaryhmällä oli vuoden 2012 aikana 10 kokousta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies toimi JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana. Kuntasektorin asiamies oli JUKOn kunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, KVTES-jaoston varapuheenjohtaja ja jäsen kuntasektorin järjestövalmiustyöryhmässä, KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat neuvottelukierroksen arviointi, JUKOn edustaman jäsenkunnan asema kuntien säästötoimissa ja järjestövalmiuden kehittäminen. Kuntasektorin asiamies oli JUKOn edustajana pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuden seurantaryhmässä. Jäsenviestintää hoidettiin muun muassa 12 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimitiedotteella. Kuntatiimissä käsiteltiin sekä KVTES- että Teknisen sopimuksen kysymyksiä. Liiton edustaja toimi Kuntatiimin vastaavana toimittajana ja tiedote toimitettiin Akavan Erityisaloissa. Vuonna 2012 Kuntatiimi ilmestyi neljä kertaa ja se ilmestyi myös ruotsinkielisenä Kommunteamet-tiedotteena. Kuntasektorilla tuotettiin perusteluaineistoa jäsenten työn vaativuuden arviointiin. Yhdessä jäsenyhdistyksen kanssa laadittiin opas suuhygienisteille ja viestinnän asiantuntijoille. KUNTASEKTORIN SUUHYGIENISTIN TYÖTEHTÄVÄT JA VAATIVUUSTASOT KUNTASEKTORIN VIESTINNÄN TYÖTEHTÄVÄT JA VAATIVUUSTASOT Ohjeistus viestinnän asiantuntijoille Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Akavan Erityisalat ry Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Akavan Erityisalat ry 6 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
VALTIOSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisaloissa valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtion neuvottelukunta, joka piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta ja seminaarin. Neuvottelukunta seurasi valtion muutostilanteita erityisesti henkilöstön aseman ja etujen näkökulmasta sekä osallistui virastojen virkaehtosopimusneuvottelujen edistämiseen ja luottamusmiesten tukemiseen. Neuvottelukunnan seminaarissa arvioitiin neuvottelukuntatyön onnistumista toimintamuotojen ja sisällön näkökulmasta sekä suunniteltiin vuoden 2013 toimintaa. Akavan Erityisalojen valtiosektorin työmarkkinatutkimus valmistui keväällä 2012. Työmarkkinatutkimusta käsiteltiin valtion neuvottelukunnassa sekä koulutus- ja jäsentilaisuuksissa. Tutkimuksesta saadut tiedot antavat pohjaa liiton valtiosektorin edunvalvonnan tavoitteille. Syksyllä toteutettiin seuraavaa työmarkkinatutkimusta koskeva kysely, jossa painopisteenä oli palkkausta ja työehtoja koskevien kysymysten lisäksi työhyvinvointi. Tulokset julkistetaan keväällä 2013. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Liitto järjesti luottamusmiehilleen myös oman luottamusmiesseminaarin akavalaisesta asian tuntija- ja esimiestyöstä työsuojeluteemalla. Sopimusneuvottelut Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.3.2012 31.3.2014. Toimintavuonna Valtiosektorilla työskenteli vuoden 2012 lopussa 3 003 jäsentä. Jäsenet ovat valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä hallinnonala- ja virastokohtaisten virka- ja työehtosopimusten piirissä. 2012 yleiskorotus toteutettiin 1.2. lukien ja sen suuruus oli 1,9 prosenttia ja kuitenkin vähintään 39,50 euroa kuukaudessa. Lisäksi toteutettiin 0,5 prosentin suuruinen virastoerä 1.4. lukien. JUKOn valtion neuvottelukunta on asettanut tavoitteeksi akavalaisten asiantuntijoiden ja esimiesten palkkakilpailukyvyn parantamisen ja tähän Akavan Erityisalat oli mukana järjestämässä Museoviraston henkilöstön mielenilmausta helmikuussa 2012. Kuva: Kari Hulkko Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 7
liittyen JUKO ohjeisti luottamusmiehiä virastoerää koskevia neuvotteluja varten ja seurasi neuvottelujen onnistumista. Järjestövalmius Sopimustoimintaan liittyvää järjestövalmiustyötä jatkettiin JUKOn valtiosektorilla. Liiton edustajat olivat mukana valtion keskuslakkotoimikunnassa ja muissa valmisteluryhmissä. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Liitto osallistuu JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn valtiosektorin asiamiehet kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään ajankohtaisia valtion muutostilanteita ja neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita. JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 12 kertaa käsittelemään valtion muutoshankkeita, uudistettuja palkkausjärjestelmiä, seuraavan kauden neuvottelutavoitteita ja pääsopijoiden keskustason työryhmien tilanteita. Liiton valtiosektorin asiamies toimi JUKOn valtion neuvottelukunnassa. Lisäksi asiamies toimii JUKOn edustajana sopimustoiminnassa niissä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä ja yhtenä JUKOn neuvottelijana AVIen ves-neuvotteluissa. Toimintavuotta leimasivat edelleen useat valtion muutoshankkeet, kuten keskushallinnon uudistaminen, valtion tuottavuus- ja tuloksellisuushanke sekä sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen. Jäsenille tiedotettiin valtiosektorin edunvalvonnasta akavalaisten liittojen yhteisellä Keppi ja porkkana -tiedotteella, joka ilmestyi toimintavuonna neljästi. Museoviraston määrärahaleikkaukset, määräaikaisten virkasuhteiden päättyminen, yt:t ja niistä aiheutunut henkilöstövähennysuhka koko museoalalle kärjistyi alkuvuodesta. Liitto järjesti viraston henkilöstön kanssa mielenilmauksen, jatkoi mediavaikuttamista ja tapasi viraston johtoa ja kansanedustajia ratkaisujen löytämiseksi kehystilanteeseen. Loppuvuodesta jäsen voitti liiton ajamana museoviraston käyttämistä laittomista määräaikaisuuksista nostetun oikeusjutun. KORKEAKOULUSEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalat perusti toimintavuonna korkeakoulujaoston huolehtimaan korkeakoulujen edunvalvonnasta entisen yliopistojaoston sijaan. Korkeakoulujaosto kokoontui neljä kertaa toimien ennen muuta liiton korkeakoulusektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena olivat voimakkaassa murroksessa oleva korkeakoulusektori, rahoituskysymykset ja henkilöstövähennykset. Osana edunvalvontaa seurattiin vuoden 2011 työmarkkinatutkimuksia ja marraskuussa toteutettiin korkeakoulusektorille uusi työmarkkinatutkimus. Määräaikaisuusja palkkauskysymysten lisäksi sektorilla painotettiin työhyvinvointikysymyksiä. Liitto osallistui yliopistoneuvottelukuntatyöhön Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa, joka edustaa akavalaisia yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat osallistuu JUKOn työskentelyyn osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. Jäsenille yliopistokentän muutoksista viestittiin liittojen yhteisellä Yliote-tiedotteella, joka ilmestyi toimintavuonna neljästi. Ammattikorkeakoulupuolella Akavan Erityisalat osallistui Akavan AMK-ryhmätyöskentelyyn ja muun muassa AMK-rehtoreiden Arene-yhteistyöhön. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla järjestettiin jäsenillat sektorin Yliopistoissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 1 080 jäsentä ja ammattikorkeakouluissa 550. Jäsenet työskentelevät yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä sekä ammattikorkeakouluissa kunnan ja valtion virkaehtosopimusten sekä yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä. lainsäädäntömuutoksista ja kehityshaasteista. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin myös liiton sähköisellä uutiskirjeellä. 8 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
KIRKON SEKTORIN EDUNVALVONTA A kavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä työskenteli eniten seurakuntien viestinnän ja hallinnon tehtävissä. Jäsenten yhteydenotot liittoon koskivat pääasiassa kirkon palkkausjärjestelmän soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirkon sektorilla toteutettiin 2012 raamisopimuksen mukainen 1,9 prosentin yleiskorotus ja 0,5 prosentin seurakuntakohtainen erä. Seurakunnissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 165 jäsentä. Kaikki jäsenet olivat kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN EDUNVALVONTA A kavan Erityisaloissa ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koordinoi ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, joka kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Toimikunnan puheenjohtaja edusti liittoa Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmässä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Akavan Erityisalojen ensimmäinen mentorointiohjelma, johon ilmoittautui seitsemän mentoria ja 15 aktoria. Ilmoittautuneille järjestettiin koulutukset mentoroinnista ja vuorovaikutuksesta. Mentorointipareja muodostui seitsemän ja ne aloittivat toimintansa keväällä. Marraskuussa pareille järjestettiin vielä yhteinen arviointi- ja keskustelutilaisuus. Toimintavuoden aikana osallistuttiin Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-ohjelman hakuun Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen ja yrittäjyyden lisääminen. Tarkoituksena oli hakea rahoitusta yrittäjien työhyvinvointia koskevaan hankkeeseen. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnattiin liikunnallinen jäsen- ja verkostoitumistilaisuus marraskuussa. Toimintavuoden aikana alkanut kolmas liiton ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnattu ASLAK-kuntoutus järjestettiin Punkaharjun Kruunupuistossa. Siihen osallistui kuusi Toimintaterapeuttiliiton, kolme Specian ja yksi Aito HSO:n jäsen. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille järjestettiin koulutustilaisuudet immateriaali oikeuksista Helsingissä, taloushallinnostatampereella ja itsensä johtamisesta Helsingissä. Toimikunnan oma koulutustoiminta aiheesta Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä jatkui. Kohderyhmänä olivat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutus järjestettiin Specian ja Viestin jäsenille Turussa, Toimintaterapeuttiliiton jäsenille Helsingissä, Pää- tai sivutoimisina ammatinharjoittajina tai yrittäjinä työskenteleviä jäseniä oli vuoden 2012 lopussa 750. KAJ:n jäsenille Tampereella sekä TAKUn ja MAL:n jäsenille Tampereella. Toimintavuoden aikana osallistuttiin Itsensä työllistäjien työryhmän toimintaan. Työryhmä oli edustettuna myös TEM:n asettamassa työryhmässä, jonka tarkoituksena on työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutostrendien selvittäminen ja kehittäminen. Työryhmä julkisti väliraporttinsa toukokuussa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa hoidettiin myös toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa (EPO) ja Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmässä. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 9
J äsenyhdistysten jäsenet ottivat yhteyttä yksilöedunvalvontakysymyksissä Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiehiin sekä palkkaneuvontaan ennen muuta sähköpostitse ja puhelimitse. Eniten jäsenistöä askarruttivat työsuhteen aloittamiseen ja päättämiseen liittyvät kysymykset varsinkin yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla kysymysten pääpaino oli palkkauksessa. Kaikilla sektoreilla jäsenet ottivat yhteyttä myös työaika-, perhevapaa- ja työsuojelullisissa kysymyksissä. YKSILÖEDUNVALVONTA Jäsenistöstä monet työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa, pätkätöissä, freelancereina ja yrittäjinä. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnassa olivat keskeisesti esillä palvelusetelijärjestelmä, alihankintasopimuksiin sisältyvät kilpailukiellot sekä toimeksiantosopimusten laatimiseen ja tulkintaan liittyvät asiat. Toimintavuoden loka-marraskuussa seurattiin tehostetusti, miten paljon ja millaisia kysymyksiä jäseniltä tulee liiton yksilöedunvalvontaan. Yhteydenotot tilastoitiin myös jäsenyhdistyksittäin. Seurannan avulla kehitetään osaltaan edunvalvonnan palveluosaamista. Jäsenistölle tarjottiin myös yksilöllistä tilastollista palkkaneuvontaa, joka perustuu liiton ja jäsenyhdistysten tekemiin palkkatutkimuksiin ja -suosituksiin. Jäsenistö on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa Erkossa, joka palveli jäseniä työttömyyskassan etuuksiin liittyvissä kysymyksissä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA EDUNVALVONTA A kavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan mutta myös Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. Vaikutuskanavia ovat tarvittaessa myös eri yhteistyöjärjestöt. Suoraan itsenäisenä järjestönä Akavan Erityisalat toimii Suomen julkisen alan ammattijärjestöjen EU-järjestössä FIPSU ry:ssä. Siellä liitolla oli toimintavuonna edustus järjestön hallituksessa, jossa edustajana oli toiminnanjohtaja, ja sihteeristössä, jossa edustajana oli kuntasektorin asiamies. Fipsu ry:n vuoden 2012 toiminnan painopisteenä oli Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palveluiden suhde julkisissa palveluissa -selvityksen toteuttaminen. Lokakuussa julkistetussa selvityksessä analysoitiin julkisten palvelujen ulkoistamista ja sen taustoja Suomessa ja muualla EU:ssa. Selvitykseen sisältyi kenttäkartoitus esimerkkeineen siitä, miten julkisia palveluja on ulkoistettu Suomessa ja millaisia kokemuksia henkilöstöllä siitä on ollut. Jäsenkuntaamme koskeva esimerkki oli viitomakielialalta. Akavan Erityisalat oli vuonna 2012 jäsen lisäksi seuraavissa: NOFS (Norden Offentliganställdas Fackliga Samorganisation), EPSU (European Federation of Public Service Union) ja PSI (Public Services International). Akavan Erityisalojen hallitus päätti, että liitto eroaa PSI-järjestöstä, jonne toimitettiin eroilmoitus 31.12.2012. Tieto- ja vaikuttamiskanavana toimi myös FinUnions, joka on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. EU-tasolla keskeisiä teemoja vuonna 2012 olivat työaikadirektiivin eteneminen, lähetettyjen työntekijöiden asema ja raskaana olevan työntekijän suojelu sekä ns. sosiaaliseen dialogiin ja ohjelmiin vaikuttaminen. 10 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN H allitusohjelma ja työmarkkinajärjestöjen raamisopimus tarjosivat toimintavuonna ammattijärjestöille useita mahdollisuuksia työelämän kehittämiselle. Akavan Erityisalat vaikutti työelämän kehittämiseen erityisesti Akavan ja akavalaisten neuvottelujärjestöjen toiminnan kautta. Keskeisiä hankkeita Akavassa olivat toimintavuonna Akavan aluevaikuttamisen uudistaminen, Akavan linjaukset taloudesta ja työstä sekä kuntavaalivaikuttaminen. Järjestöpuolella esillä olivat akavalaisen yhteistoiminnan periaatteet. Liitto osallistui terveyspalvelualan toimintaan Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa toimikunnassa sekä sen alaisuuteen perustetun Akavan terveyspoliittisen ohjelman valmistelutyössä. Valmistelutyötä tehtiin yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliiton ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton kanssa. Liitolla oli edustus myös Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa. Akavan Erityisalojen keskeisin oma yhteiskunnallisen edunvalvonnan hanke oli kuntavaalivaikuttamiseen liittynyt kampanja. Liitto valmisteli omat kuntavaalitavoitteensa ja antoi panoksensa Akavan kuntatavoitteiden valmisteluun. Akavan Erityisalat kampanjoi tavoitteitaan järjestämällä yhdeksällä paikkakunnalla kuntavaaliehdokkaiden paneelitilaisuudet teemalla Elämänlaatua kuntapalveluilla. Tilaisuudet olivat avoimia yleisölle, mutta toimivat samalla jäsentilaisuuksina. Kiertuepaikkakunnat olivat Kuopio, Rovaniemi, Vaasa, Oulu, Joensuu, Tampere, Jyväskylä, Turku ja Helsinki. Kaikkiaan liitto tapasi kymmeniä kuntavaaliehdokkaita ja kontaktoi kattavasti puolueorganisaatioita sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Vaalivaikuttamista taustoitettiin Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista ja kuntahallinnosta -galluptutkimuksella, jonka julkistaminen medialle 11.9. käynnisti kampanjan. Tutkimus osoitti, että kansalaisten kulttuurimyönteisyys on pysynyt korkeana. Tuloksista ilmeni myös, etteivät kansalaisten odotukset kuntahallinnon avoimuudesta tai hyvästä kuntaviestinnästä täyty. Tutkimuksen kulttuuriosio toteutettiin nyt kolmannen kerran. Syyskuussa Akavan Erityisalat järjesti yhdessä Kumulan kanssa Kuntamarkkinoilla Helsingissä tietoiskuseminaarin hallinnon etiikan teemalla. Vierailevina puhujina olivat tutkija Olli-Pekka Viinamäki ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Seminaaria varten tuotettiin video Kumulan kuntahallintoa edustavan jäsenen kommenttipuheenvuorosta. Tietoiskuseminaariin osallistui noin 30 kunta-alan asiantuntijaa. Maaliskuussa Akavan Erityisalat toteutti yhdessä Kumulan, TAKUn, TOIn, MAL:n ja Nuolen sekä Suomen Mielenterveysseuran kanssa taustaseminaarin Helsingissä teemalla Onnea elämään ja säästöjä! Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä edustamiemme kuntapalvelujen mahdollisuuksia erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä ja torjua säästötoimien kohdistumista näihin palveluihin. Esillä olivat yhdistysten valitsemat esimerkkitapaukset kirjastosta (Lahti), Akavan Erityisalat panosti vaikuttamistyöhön syksyn 2012 kuntavaalien alla. Yhdeksän paikkakunnan vaalipaneelien sarja päättyi lokakuussa Helsingin tilaisuuteen. Kuva: Markku Ojala Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 11
toimintaterapiasta (Seinäjoki), museoalalta (Tampere), nuorisotyöstä (Vantaa) ja kulttuuripalveluista (Helsinki). Tilaisuudessa kuultiin myös kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen tervehdys. Liitto julkisti seminaarin yhteydessä kannanoton otsikolla Pienillä erityisaloilla on luovia keinoja ehkäistä syrjäytymistä. Taustaseminaari kokosi runsaat 30 asiantuntijaa ja median edustajaa aiheen äärelle. Edustettuina olivat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Kuntaliitto, opetusja kulttuuriministeriö, Valtion taidemuseo, Sitra, Aalto-yliopisto, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen kirjastoseura, Helsingin Sanomat ja Yleisradio. Liitto otti vuoden aikana kantaa myös hyvinvointiyhteiskunnan puolesta sekä kommentoi Kokoomuksen puoluevaltuuston esitystä ensimmäisestä palkattomasta sairauspäivästä. Piirrokset: Vesa Junttila Akavan Erityisalat kävi kuntavaalikampanjan teemalla Elämänlaatua kuntapalveluilla! Kuvassa kampanjamateriaalia. KOULUTUSPOLITIIKKA K oulutuspolitiikassa Akavan Erityisalat edusti liiton jäsenryhmiä Akavan eri toimielimissä ja hankkeissa. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla oli edustus. Ammattikorkeakoulupuolella vuonna 2012 ajankohtaista olivat suunnitellut aloituspaikkamääriä, rahoitusta, rakenteita ja lainsäädäntöä koskevat muutokset. Akavan Erityisalat osallistui aktiivisesti Akavan muiden ammattikorkeakoulusektoria edustavien liittojen kanssa ammattikorkeakouluvaikuttamiseen ja muun muassa yhteistyöhön ammattikorkeakoulurehtorien ARENE-verkoston kanssa. Liitto otti yhdessä Nuoriso- ja Liikuntaalan asiantuntijat ry:n kanssa kantaa nuorisoalan korkeakoulutuksen järjestämiseen Pohjois-Suomessa. Suomen Restonomit SURE ry:n kanssa laadittiin kannanotto restonomikoulutuksen kattavan järjestämisen puolesta. 12 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
JÄSENKUNTA V uonna 2012 Akavan Erityisalat sai uuden jäsenyhdistyksen, kun Suomen Geronomiliitto ry liittyi jäseneksi syyskuun alussa. Saman vuoden helmikuussa perustettu Suomen Geronomiliitto valitsi Akavan Erityisalat useista eri järjestövaihtoehdoista. Geronomit työskentelevät vanhustyön asiantuntijatehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa usein kuntasektorilla, järjestöjen palveluksessa, yksityissektorilla tai yksityisinä vanhuspalvelujen tuottajina. Jäsenyhdistyksistä Finncomm Airlines Pilot Association sekä AEL:n ylemmät toimihenkilöt erosivat liiton jäsenyydestä 31.12. Viimeksi mainitun yhdistyksen jäsenet siirtyivät pääosin Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäseniksi. Akavan Erityisalojen jäsenistön ikärakenteessa oli huomattavia eroja jäsenyhdistysten välillä. Kokonaisjäsenkunnasta miesten keski-ikä (44) oli naisten keski-ikää (40) korkeampi. Kunnan ja valtion palveluksessa työskentelevät olivat keskimäärin yksityissektorin palveluksessa olevia iäkkäämpiä. Naisten osuus jäsenkunnasta oli vuoden lopussa 83 prosenttia (82 prosenttia vuonna 2011). Miesten suhteellinen osuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun, mikä selittyy osaltaan liittyvien jäsenten sukupuolijakaumalla ja miesten keskimääräistä hieman korkeammasta ikärakenteesta seuraavalla eläköitymiskehityksellä. Jäsenistöstä 49 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen (48 prosenttia vuonna 2011). Alempi korkeakoulututkinto oli 26 prosentilla jäsenkunnasta (27 prosentilla vuonna 2011). Yliopistotutkinnoista humanistiset alat olivat erittäin vahvasti edustettuja. Toinen merkittävä ryhmä olivat kasvatustieteilijät. Ammattikorkeakoulututkinnoista yleisimpiä yksittäisiä tutkintonimikkeitä olivat toimintaterapeutti, tradenomi HSO ja restonomi. Edunvalvonnallisesti jäsenistö jakautui siten, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn piiriin sijoittui 45 prosenttia (49 prosenttia vuonna 2011) ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvonnan sekä liiton omien sopimusten piiriin 53 prosenttia jäsenistöstä (48 prosenttia vuonna 2011). Yleisin yksittäinen sopimusala oli kunnan yleinen virka- ja työehtosopimus, jonka piirissä työskenteli 6 246 jäsentä (6 318 vuonna 2011). Työttömien suhteellinen osuus koko jäsen kunnasta nousi hieman toimintavuoden aikana ollen vuoden lopussa 4,1 prosenttia (3,9 prosenttia vuoden 2011 lopussa). Työttömien suhteellinen osuus oli korkeimmillaan elokuussa ollen silloin 5 prosenttia (vuonna 2011 syyskuussa 4 prosenttia). Maantieteellisesti jäsenistö painottui vahvasti Uudellemaalle ja sen lisäksi suurien maakuntayliopistojen läheisyyteen. Loppu jäsenkunnasta jakautui suhteellisen tasaisesti valtakunnan alueelle. Ulkomailla työskenteli toimintavuoden lopussa 97 jäsentä (121 vuoden 2011 lopussa). Jäsenkunnan ikäjakauma (%) Jäsenkunnan työnantajasektorit (%) Jäsenkunnan maantieteellinen jakauma (%) Vuonna 2012 perustettu Suomen Geronomiliitto liittyi Akavan Erityisalojen jäseneksi. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 13
JÄRJESTÖORGANISAATION JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN A kavan Erityisalojen tavoitteita määrittävät liittostrategia ja siinä vuosiksi 2009 2013 määritellyt keskeiset tavoitteet, joihin Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet. Samansuuntaisesti toimiva kokonaisuus (liitto ja jäsenjärjestöt) on pohja sille, että strategiassa on mahdollista onnistua ja tavoitteet mahdollista saavuttaa. Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten yhteistoiminta perustui edelleen vuonna 2010 laadittuun Yhteistoiminnan periaatteet -asiakirjaan, jossa on sovittu työnjaosta ja osallistumistavoista strategisissa prosesseissa. Järjestöorganisaation kehittämistä jatkettiin tuomalla yhteistoimintaasiakirjaa käytännön tasolle yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Vuonna 2012 erityistä huomiota kiinnitettiin Akavan Erityisalojen sisäisen me-hengen vahvistamiseen sekä jäsenhankinnan ja jäsenpidon kehittämiseen. Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä kehitettiin edelleen Avain-intranetin kehittämisellä sekä parantamalla tiedonvaihtoa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyötä lujitettiin liiton ja jäsenyhdistysten toimihenkilöiden yhteisseminaarissa, jossa luotiin yhdessä katsaus tulevaan vuoteen operatiivisen toiminnan tasolla ja kehitettiin toimintatapoja, joilla jäsenkunnan edunvalvontaa pystytään kehittämään entistä vaikuttavammaksi. Akavan Erityisalojen kevätliittokokous päätti liiton sääntöjen ja vaalisäännön päivittämisestä. Uudistetut säännöt rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 23.11.2012. Sääntöuudistuksessa kevennettiin liiton päätöksentekotapoja vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. Samalla epävirallisessa käytössä vakiintunut liiton nimen lyhenne AE otettiin osaksi liiton virallista nimeä, Akavan Erityisalat AE ry. Käytännön arkiviestinnässä liitosta käytetään jatkossakin lyhyempää Akavan Erityisalat -nimeä. Akavan Erityisalojen järjestötyön strategisen kehittämisen tueksi vuonna 2011 perustettu järjestötoimikunta piti neljä kokousta vuoden 2012 aikana. Liiton hallitus päätti toimintavuonna ottaa omalle vastuulleen järjestötoimikunnan toimialaan kuuluvat tehtävät ja toimikunta lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Aiempina vuosina järjestetyn kehittämispäivän sijaan jäsenyhdistyksille suunnattiin liiton toiminnan kehittämiseen tähtäävä Akavan Erityisalojen 40-vuotisjuhlaa vietettiin marraskuussa Helsingissä. Kuva: Veikko Somerpuro 14 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
kysely, jonka tulokset esiteltiin kevätliittokokouksen yhteydessä parina jäsentyytyväisyystutkimukselle. Jäsenyhdistyksiltä kysyttiin näkemyksiä Akavan Erityisalojen toiminnan strategisista kehittämissuunnista ja -tarpeista. Kehittämiskyselyn ja jäsen tyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta Akavan Erityisalat suunnitteli muun muassa vuoden 2013 toimintasuunnitelmaa kehittämällä palveluja jäsenkunnan tarpeiden mukaisesti. Toimintavuosi oli Akavan Erityisalojen 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosi huomioitiin viestinnässä, jäsentilaisuuksissa, aluetoiminnassa sekä syksyn työmarkkinaseminaarin yhteydessä 9. marraskuuta järjestetyssä sidosryhmätapahtumassa, johon kuuluivat juhlapäivän seminaari ja iltajuhla. Seminaarin teema oli Uuden ajan ay-liike yhteisöllisyys ja luottamus työelämän rakentajina. Päivän puhujina olivat puheenjohtaja Jorma Rihto, työ- ja elinkeinoministeriöstä yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Kontaktitoimisto Toisen luova johtaja Jani Halme, yhteiskuntakriitikko ja rap-artisti Karri Miettinen alias Paleface ja toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Akavan Erityisalojen syysliittokokous järjestettiin Helsingissä 10. marraskuuta. Risto Tolonen valittiin liittokokouksessa Akavan Eritysalojen uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 2013 2014. Tolonen voitti liittoa vuodesta 2004 johtaneen Jorma Rihton äänin 230 214. Kuva: Johanna Kannasmaa Akavan Erityisalojen 40-vuotisseminaarissa saatiin neljä liiton puheenjohtajana toiminutta yhteiskuvaan. Vasemmalta Jorma Rihto (puheenjohtajana 2004 2012), Salla Luomanmäki (1999 2004), Juhani Perttola (1995 1998) ja Jorma Puhakka (1983 1995). UUDEN PUHEENJOHTAJAN KAUSI ALKAA VALTIOLLA MYLLERTÄÄ TAAS NYT NIMENÄ ON VATU JUHLASEMINAARI: LISÄÄ LUOTTAMUSTA TYÖELÄMÄÄN! YT:T ALKAVAT MISTÄ APUA? KATSO KOKO KEVÄÄN MAKSUTTOMAT KOULUTUKSET! Syysliittokokous valitsi Akavan Erityisalojen uudeksi puheenjohtajaksi Risto Tolosen. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 15
JÄSENREKISTERIN JA JÄSENPALVELUN KEHITTÄMINEN Tietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Akavan Erityisalat vastaa jäsenyhdistysten jäsenrekisterien ylläpidosta. Jäsenrekisterin kehittämiseen Akavan Erityisalat osallistui yhteistyössä jäsenrekisteritoimittaja Digia Oyj:n yleisten kehitystyöryhmien (Open Point Lyyti, KUHA ja jäsenyhdistysten Open Point Dora) sekä liittokohtaisten muutosten kautta. Akavan Erityisalat toimittaa kuukausittain intranettiin tiedot jäsenyhdistysten ja eri edunvalvontasektoreiden jäsenmääristä yhdessä sovittujen ryhmittelyjen mukaisesti. Kuukausiraportit sisältävät mm. jäsenet työnantajasektorin mukaan, jäsenten kokonaismäärän jäsenyhdistyksittäin, jäsenyyslajin mukaan ja alueittain, maksavat jäsenet ja maksuvapautetut jäsenet sekä tiedot liittyneistä ja eronneista jäsenistä eroamisen syyn mukaan luokiteltuina sekä opiskelijatilastot. Jäsenrekisteritiedon luokittelua ja ryhmit telyä kehitettiin vuoden 2012 aikana ja sitä kehitetään edelleen. Vuonna 2012 erityisenä kehittämiskohteena oli Akavan Erityisalojen tilastointityön parantaminen. Tämän tueksi Akavan Erityisalat hankki helmikuussa BI-järjestelmän, jolla pystytään tilastoimaan jäsenistöä koskevia tietoja myös takautuvasti ja trendeihin paneutuen. Toimintavuonna kehitettiin jäsenten sähköisiä asiointimahdollisuuksia sekä yhteistyötä Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten välillä, jotta jäsenrekisteritiedot pysyvät ajan tasalla. LEX (Liiton Extra) -projekti käynnistettiin toukokuussa, jolloin Digia suoritti LEX-ympäristön asennukset. LEXin testaus käynnistyi syyskuussa. Tuotantoon ei kuitenkaan siirrytty suunnitellusti joulukuussa, koska päätettiin odottaa järjestelmän kevääksi 2013 luvattua uutta versiota. Jäsenrekisteriä hyödynnetään muun muassa jäsenille suunnatussa Palkkapuntari-verkkopalvelussa, joka tarjoaa tilastollisia palkkatietoja ammattinimikkeittäin. Palvelun osittain vanhentunut ammattinimikkeiden luokittelu uusitaan toimintavuoden 2013 aikana. Akavan Erityisalojen kokonaisjäsenmäärän kehitys 1972 2012 16 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
A kavan Erityisalojen opiskelijatoimintaa koordinoi toimintavuonna opiskelijatoimikunta, joka kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Toimikunnan roolia arvioitiin uudelleen vuoden aikana, ja toimielin päätettiin korvata vuonna 2013 verkostomaisemmalla tavalla toimia. Uudistus pyrkii lisäämään opiskelijatoiminnan vaikuttavuutta liiton edunvalvontatyössä ja suuntaamaan käytettävissä olevia resursseja konkreettisemmin suoraan opiskelijoiden hyväksi tehtävään työhön. Akavan ja sen jäsenjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa, jossa liittoa edustivat opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja ja opiskelija-asiamies. Opiskelijajäsenmaksu päätettiin syksyn liittokokouksessa muuttaa niin, että jäsenmaksua maksetaan vuoden 2013 alusta kaikesta palkkatulosta. Uusi opiskelija-asiamies valittiin loppuvuodesta ja hän aloitti tehtävänsä joulukuun alussa. OPISKELIJATOIMINTA Uusia opiskelevia jäseniä liittyi jäsenyhdistyksiin vuoden 2012 aikana 1 437 ja opiskelijajäseniä erosi tai erotettiin 337. Liiton kokonaisopiskelijamäärä oli vuoden 2012 lopussa 4 967 jäsentä, mikä on 487 enemmän kuin vuonna 2011. Akavan kevätkiertueella Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen oli esillä 11 paikkakunnalla ja syksyllä Akava Camp -kiertueella 16 eri paikkakunnalla. Luentoja ja infotilaisuuksia järjestettiin pyynnön ja tarpeen mukaan yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen, korkeakoulujen tai ainejärjestöjen kanssa. Vuoden alussa aloittaneet neljä alueellista opiskelijatoimijaa osallistuivat Akavan kiertueille sekä Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten tapahtumiin. Liitto osallistui myös useille eri koulutusja opiskelijamessuille sekä pääkaupunkiseudulla että sellaisilla paikkakunnilla, joissa liiton edustamien alojen opiskelijoiden järjestäytyminen on perinteisesti ollut heikompaa. Opiskelevia jäseniä kannustettiin liiton palvelujen hyödyntämiseen esimerkiksi tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista opiskelijoiden sähköisessä uutiskirjeessä, joka ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Liiton opiskelijaesite ja opiskelijoiden verkkosivusto aivanerityinen. fi uusittiin toimintavuoden aikana. Opiskelijaesite uusittiin toimintavuoden aikana. Opiskelijatoimikunnan ja alueellisten opiskelijamarkkinoijien kaksipäiväinen rekrytointia ja opiskelijatoiminnan strategiaa käsitellyt seminaari järjestettiin Helsingissä helmikuussa. Opiskelijatapahtuma järjestettiin maaliskuussa Turussa. Tapahtuma tarjosi opiskelijoille tilaisuuden kartuttaa tietoa työllistymisestä, työnhausta, työsopimusedunvalvonnasta sekä kuulla liiton uraohjauksesta. Syksyn opiskelijatapahtuma Joensuussa jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Rovaniemen opiskelijatapahtuma liitettiin Rovaniemen aluetapahtuman yhteen. Jäsenhankinnan tueksi valmistui uusi, opiskelijoille suunnattu esite. Myös opiskelevien jäsenten verkkosivusto uusiutui. Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistyksesi palvelut ja jäsenedut ovat kattavasti käytössäsi jo opiskeluaikana. Taita keskeltä, kostuta alareunan liimapinta toiselta puolelta ja sulje lomake on valmis postiin. Hyödynnä jäsenetusi heti liity nyt! Akavan Erityisalat maksaa postimaksun Akavan Erityisalat Tunnus 5005895 00003 VASTAUSLÄHETYS Humanisti Konservaattori Kääntäjä Taiteen maisteri Viittomakielen tulkki Toiminta terapeutti Tiedottaja Restonomi Hallintotieteilijä Suu hygienisti Kirjastonhoitaja Aito HSO Taide- ja kulttuurialan asiantuntija Nuoriso- tai liikun ta-alan asiantuntija Tulkki Kasvatus tieteilijä Geronomi Tutustu ja kysy lisää Star-Offset Oy tammikuu 2013 Akavan Erityisalat Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Puhelin 0201 235 340 Turvaa työelämään jo opiskeluaikana Millaista palkkaa haluaisit saada? Mitä työsopimuksessa pitäisi lukea? Millaiset ovat työelämän pelisäännöt? Millainen on hyvä CV? AE_Opiskelijaesite_puu_linnnut_v4_148x210_6s_OFFSET_SB.indd 1 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 17
A kavan Erityisalojen alueryhmät toimivat yhteensä 14 alueella. Alueet olivat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Keski-Suomi, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Uusimaa ja Kainuu. Yhteensä ryhmissä toimi 116 liiton eri yhdistysten jäsentä, joista aluesihteereitä oli 15. Alueiden määrää ei toimintavuonna lisätty. Liiton eri yhdistysten jäsenistä muodostuvat alueryhmät järjestivät toimintavuonna alueilla yhteensä noin 90 kulttuuriin, hyvinvointiin, virkistykseen ja edunvalvontaan liittyvää tilaisuutta tai tapahtumaa. Tapahtumiin osallistui noin 1 500 jäsentä. Alueilla järjestettiin syksyn aikana laaja kuntavaalikiertue teemalla Elämänlaatua kuntapalveluilla. Kiertuepaikkakunnat ALUETOIMINTA olivat Kuopio, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa, Joensuu, Tampere, Oulu, Turku ja Helsinki. Alueryhmät auttoivat paikallisten puheenaiheiden viestinnässä ja tilaisuuden markkinoinnissa. Aluetoimintaa markkinoitiin aktiivisesti muun muassa liiton ja jäsenyhdistysten julkaisuissa ja verkkosivuilla. Liiton sähköisestä uutiskirjeestä laadittiin joka kuukausi kullekin alueelle oma versionsa ajankohtaisine tapahtumineen. Myös yhteistyötä Akavan aluetoimikuntien kanssa jatkettiin. Liiton aluesihteereistä muodostuva aluetoimikunta kokoontui vuoden aikana vain yhden kerran alueryhmäseminaarin yhteydessä Savonlinnassa maaliskuussa. Aluetoimikunta päätettiin lakkauttaa, koska se ei tuottanut lisäarvoa muutenkin aktiiviselle viestinnälle aluesihteereiden ja toimiston aluetoiminnasta vastaavan asiamiehen välillä. Aluesihteerit kokoontuivat myös neljäpäiväiseen tapaamiseen lokakuussa. Aluesihteeriseminaarin pääaiheena oli edunvalvonnallisuuden lisääminen aluetoiminnassa. Vuosittaiseen alueryhmäseminaariin osallistui viisikymmentä alueryhmäläistä kaikilta alueilta. Seminaarissa käytiin läpi ajankohtaisten alueryhmäkuulumisten lisäksi mm. visioita akavalaisuuteen Akavan Erityisalojen näkökulmasta sekä Akavan Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Alueryhmäseminaari tarjosi jälleen kerran eri puolilta Suomea tuleville jäsenille väylän keskustella ja suunnitella yhdessä liiton aluetoimintaa. Syyskuussa Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon jäsenet virkistäytyivät venyttelyn parissa Leppävirralla Akavan Erityisalojen aluetilaisuudessa. Kuva: Medialouhos 18 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012
A kavan Erityisalat järjesti toimintavuonna ympäri Suomea 44 yleistä jäsenkoulutustilaisuutta, joihin osallistui 887 jäsentä. Kolme jäsenkoulutuksista peruuntui liian pienen osallistujamäärän takia. Koulutta jina toimivat joko liiton tai ulkopuoliset asiantuntijat. Yhteistyökumppaneita olivat muun muassa CareerStorm ja Muutostaito. Lauantaikoulutuksissa olivat aiheina onnistunut kehitys- ja tuloskeskustelu sekä esimies hyvinvoinnin johtajana. Ammatinharjoittajille ja yrittäjille kohdennettiin koulutuksia immateriaalioikeuksista, pienyrittäjän taloushallinnosta ja itsensä johtamisesta. Työelämän avaimet koulutus suunnattiin etenkin opiskelijajäsenille. Yhteistyössä liiton opiskelijatoiminnan kanssa suunniteltiin opiskelijoille tarkoi tettu Työelämäpäivä -koulutuspaketti Joensuuhun ja Rovaniemelle, mutta molemmat koulutukset peruuntuivat liian vähäisen ilmoittautumismäärän takia. Liiton lakimiehet kouluttivat lisäksi iltakoulutuksina palkkaneuvotteluista, työelämän vapaista, hankintalaista sekä yksityisyyden suojasta työelämässä. Esimies hyvinvoinnin johtajana sekä Kouluttajan Kuva: Johanna Kannasmaa KOULUTUSTOIMINTA Yt-asiamies ja Akavan Erityisalojen entinen lakimies Helena Lamponen puhui liiton 40-vuotisseminaarissa hyvän yhteistoiminnan edellytyksistä. ABC innostavaa oppimista toteutettiin myös iltakoulutuksina. Kouluttajina toimivat liiton ulkopuoliset asiantuntijat. Uutena kokeiluna myös aamupäivän koulutusta kokeiltiin menestyksekkäästi aiheesta Työn ja ajan hallinta asiantuntijatyössä. Liiton 55 vuotta täyttäneille jäsenille kohden nettiin Työssä vai eläkkeelle -koulutusilta Tampereella. YTN, JUKO sekä TJS Opintokeskus tarjosivat koulutusta luottamushenkilöille, järjestöaktiiveille, luottamusvaltuutetuille sekä yhteyshenkilöille. Liitto osallistui osaltaan neuvottelujärjestöjen henkilöstön edustajille järjestämien koulutusten järjestämiseen. TJS myönsi kurssitukea yhteensä 44 liiton jäsenkoulutukseen, joihin osallistui 927 jäsentä. Näistä miehiä oli 47 ja naisia 880. Opetustuen yhteismäärä oli 5 930 euroa. Koulutuksista tiedotettiin liiton nettisivuilla, uutiskirjeissä, Yhteenveto-lehdessä sekä eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Koulutustilaisuudet olivat jäsenille maksuttomia ja niihin ilmoittauduttiin liiton sähköisen asioinnin kautta. Ilmoittautumiset otettiin ensin vastaan kevään koulutuksiin ja vasta kesällä syyskauden koulutuksiin. URAPALVELUT A kavan Erityisalojen jäsenkunnalle tarjoa mat urapalvelut uusiutuivat toimintavuonna. Vuoden aikana käynnistyi yhteensä 139 uudenlaista urapalveluprosessia. Suoraa jäsenneuvontaa eli palvelun tiimoilta jäsenen uravalmennus aikaa toteutui reilut 200 tuntia. Henkilökohtainen uravalmennus toteutettiin pääsääntöisesti puhelimitse. Valmennusprosessit koostuivat puhelinkeskustelujen lisäksi jäsenen itsenäisesti tehtävistä harjoituksista ja itserefklektiosta esimerkiksi CSN (CareerStorm Navigator) -nettityökalun avulla, jota käytettiin vuoden aikana 57 uravalmennusprosessissa. Palautetta urapalveluista kerättiin maaliskuusta 2012 lähtien, ja vuoden loppuun mennessä 40 palvelua käyttänyttä jäsentä antoi palautetta sähköisellä palautelomakkeella. Suurin osa palautteen antaneista palvelun käyttäjistä asioi työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi palvelussa käsiteltiin muita uraan liittyviä kysymyksiä kuten työssä kehittymistä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Palautteen mukaan ajanvarausjärjestelmä sekä puhelimitse toteutettava valmennus rakentaa toimivan, selkeän ja helppokäyttöisen konseptin. Palvelu koettiin asiantuntevaksi, ystävälliseksi ja kannustavaksi. 70 prosenttia vastaajista kertoi palvelusta olleen paljon hyötyä. Yksikään palautetta antanut ei kokenut urapalvelua hyödyttömäksi. Avoimen palautteen mukaan kehitettäviä osa-alueita on ajanvarauksen ruuhkaisuus ja liian lyhyeksi koettu keskusteluaika, sekä konkreettisempia toimenpiteitä vaativassa tilanteessa liian kevyt palvelutarjonta. Jotkut aktiivisessa työnhakutilanteessa olevat 50+ -vuotiaat kaipasivat ikäistänsä valmentajaa sekä nopeita käytännöntoimia uudelleensijoittumiseen. Tähän tarpeeseen käynnistettiin 50+ -vuotiaille kohdennetun valmennusprosessin suunnittelu tarjouskilpailuineen. Urapalvelusta vastaava asiamies osallistui Akavan uraryhmän verkostotapaamisiin sekä uraohjauksen sanakirjan työstämiseen yhdessä uraryhmän ja Aarresaaren koulutus- ja ohjausryhmän kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Monster.fi -työnhakupalvelun sekä CareerStormin kanssa. Urapalvelusta vastaava asiamies toimi myös Vipua ja vetoa töihin! -hankkeen (ESR) ohjausryhmän jäsenenä. Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012 19
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon etuudet Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten palkansaajajäsenet on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa Erkossa. Erko maksoi vuonna 2012 työttömyyspäivärahaa 18 753 475 euroa (14 481 734 euroa vuonna 2011) 2 406 jäsenelle (2 242 jäsenelle vuonna 2011). Päivärahaa maksettiin yhteensä 295 142 päivältä (245 543 päivältä vuonna 2011). vuorottelukorvausta vuorotteluvapaalla oleville jäsenelle 1 578 130 euroa (1 172 011 euroa vuonna 2011) 1 295 jäsenelle (205 jäsenelle vuonna 2011). Akavan Erityisalat oli edelleen aktiivisesti mukana kehittämässä Erkon toimintaa. Liitolla on edustajansa työttömyyskassan hallituksessa ja vuosikokouksessa. JÄSENEDUT Muut jäsenedut Akavan Erityisalojen jäsenkunta oli vakuutettu vakuutusyhtiö Ifissä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella sekä liittovakuutuksella, joka sisältää vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liitolla oli yhteistyösopimuksia muun muassa Teboilin, useiden kuntokeskusten, autovuokraamojen sekä matkanjärjestäjien kanssa. Myös koulutus- ja rekrytointipalveluja tarjottiin jäsenille kohdennetusti jäsenetuhintaan. Liitto kuului akavalaisten liittojen lomajärjestö A-lomiin, joka järjestää lomatoimintaa ja vuokraa jäsenhintaisia lomahuoneistoja jäsenliittojensa jäsenille. A-lomat on jäsenenä uudessa palkansaajajärjestöjen yhteisessä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:ssä, jonka hyvinvointipalveluja Akavan Erityisalat markkinoi aktiivisesti jäsenkunnalle. Akavan Erityisalojen jäsenkunnalle tarjoamat muut ostoedut on keskitetty yhteisakavalaiseen jäsenedut.fi -palveluun, jota Akavan Erityisalat tukee markkinoimalla palvelua. Ostoetujen hankinnan keskittäminen on vapauttanut resursseja kehittää liiton ydintehtävää tukevia jäsenetuja. Tärkeimpiä näistä ovat vakuutusetujen lisäksi urapalvelut, mentorointi sekä perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta. Erityisenä kehittämiskohteena vuonna 2012 oli Akavan Erityisalojen jäsenkunnalle tarjoaman urapalvelun uudistaminen. Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenilleen monipuolisia ostoetuja ympäri maan yhteisakavalaisen jäsenedut.fi-palvelun kautta. 20 Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2012