Nuorten tekemät joukkosurmat -

Samankaltaiset tiedostot
Perhesurmat ja nuorten tekemät joukkosurmat -

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

Luonnos Miksi nuori surmaa? yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista. taustoista

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Sisäinen turvallisuus

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Miksi nuori surmaa? Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista. Sisäinen turvallisuus

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

M I K A L I N D É N

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi Tarja Mankkinen

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Kouluterveyskysely 2017

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

Kouluterveyskysely 2017

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?

Laiskuus on katsojan silmissä

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Transkriptio:

Nuorten tekemät joukkosurmat - taustalla olevia tekijöitä ja ennalta ehkäisyn mahdollisuuksia Helsinki 28.5.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 5.6.2013

Esityksen sisältö Miksi nuori surmaa selvitys yhteiset ja erottavat tekijät, ennalta ehkäisevät toimenpiteet Johtopäätökset 5.6.2013 2

Tarkasteltavat tapaukset Aika Paikka ja tapahtumat Uhrit Tekijä Motiivi 25.1.1989 Raumanmeri 2 luokkatoveria 14-vuotias poika, koulun oppilas Ehkä koulukiusaaminen 24.8.2001 Loppi, kesämökki Pariskunta 4 poikaa, 16-18 v. Raha, ryhmäpaine? 11.10.2002 Vantaa, Myyrmannin ostoskeskus 7.11.2007 Tuusula, Jokelan koulu 7 kuollutta, 80 loukkaantunutta 19-vuotias mies 8 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Tuntematon Ihmisviha, kosto 19.7.2008 Kerava, urheilukenttä 14 vuotias tyttö 18-vuotias mies Mielenterveysongelmat 23.9.2008 Kauhajoki, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tilat 30.3.2012 Orivesi, toimisto ja yhteiskoulu 26.5.2012 Hyvinkää, keskusta 2 kuollutta, 7 loukkaantunutta 10 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Ihmisviha, kosto 1 loukkaantunut 23-vuotias mies Kosto, mielenterveysongelmat 18-vuotias mies 5.6.2013 3

Miksi nämä tapaukset on valittu? Poikkeavuuksia verrattuna tyypillisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin suunnitelmallisia, ei impulsiivisuutta selvä tarkoitus ja suunnitelma tappaa useissa tapauksissa tavoitteena useita uhreja tekohetkellä selvinpäin, monella kielteinen suhde päihteisiin Tarkastelu rajattu 2000-luvun tapauksiin Raumanmeri mukana vertailun vuoksi 5.6.2013 4

Yhteisiä piirteitä tekijöiden välillä nuoria miehiä yksinäisiä, syrjään vetäytyviä, osalla myös ystäviä ei rikostaustaa eikä väkivaltarikoksia tekohetkellä yhtä lukuun ottamatta selvin päin yleensä tekoa suunniteltu ei ongelmallista perhetaustaa koulukiusattuja, mielenterveysongelmia vähintään keskinkertaisia koulussa vain yksi koulupudokas 5.6.2013 5

Mielenterveyteen liittyvät kysymykset keskeisiä 6/8 tekijä mielenterveyshäiriössä tai aiempia mielenterveysongelmia kaikki joilla ongelmia mielenterveyspalvelujen piirissä lääkehoito ahdistus, paniikkihäiriö, masennus 2/8 surmasi itsensä, yksi uhkaillut itsemurhalla 5.6.2013 6

koulusurmissa osoitettu ihmisviha poikkeuksellista ei mielenterveyteen liittyviä selityksiä mielenterveyslääkitys ja hoito eivät estäneet tekoja oliko hoitodiagnoosi ja lääkitys oikea oliko hoito oikea-aikaista ottaen huomioon terveydentilassa tapahtuneet muutokset masennuslääkitys ei tehonnut psykoosiin? 5.6.2013 7

Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Enemmistöllä ei tekohetkellä merkittävää seurustelusuhdetta 2/8 suhteen katkeamisella ehkä merkitystä tekoon Passiivisia, enemmistöllä ei ryhmäyttäviä harrastuksia eräät myös ryhmässä yksinäisiä Osa aktiivisia verkossa toinen persoonallisuus 5.6.2013 8

Aseet käytetyt ampuma-aseet laillisia osa ottanut käyttöön isän aseen luvatta motivoituneella tekijällä helppo pääsy perheen asekaappiin 3/8 ampuma-aseharrastus osalla harrastus syntyi teon vuoksi, kiinnostus kuitenkin jo aiemmin kahdessa teossa ei käytetty ampuma-asetta teräase, räjähteet 5.6.2013 9 5.6.2013 9

Motiivi ja uhrivalinta Kosto keskeinen motiivi ennalta valitut uhrit tai laajemmin uhrien valinta riippuu siitä, kuka on "syyllinen" yksilö, yhteisö vai ihmiskunta Joillakin tekijöillä itsellään kirkas käsitys motiivista ja sen logiikasta ympäristö ei uskonut, koska piti tekoa mahdottomana Osa tekijöistä sai tukea verkkoyhteisöistä 2/8 teoista keskeistä julkisuuden tavoittelu 5.6.2013 10 5.6.2013 10

Väkivaltaviihde ja pelit ei tieteellistä yksimielisyyttä siitä, lisääkö väkivaltaviihde nuoren riskiä syyllistyä suunnitelmalliseen väkivaltaan väkivaltaviihde ja pelit kehittyneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien esimerkiksi tietokoneella pelattavien taistelupelien realistisuus ensin kiinnostus, sitten aineiston etsiminen netistä kyetty kuitenkin osoittamaan, että henkilöt, joilla on väkivaltaisia taipumuksia, kuluttavat mielellään väkivaltaista viihdettä 5.6.2013 11 5.6.2013 11

Koulukiusaaminen koulukiusaaminen lisää nuorten väkivaltariskiä yleisesti tutkittua tietoa alaluokilla tapahtuneen kiusaamisen vaikutuksista Yhdysvalloissa 71 % kouluampujista kokenut joutuneensa koulukiusaamisen, ahdistelun tai väkivallan kohteeksi koulukiusaamisen vaikutukset väkivaltaisuuteen yksilöllisiä kiusaaminen yhdistettynä muihin haavoittuvuuksiin 5.6.2013 12 5.6.2013 12

Yhteisöllisyys voimakas yhteisöllisyys pienellä paikkakunnalla saattaa olla jopa riski kokemus omasta "arvottomuudesta" tai vallanpuutteesta peilautuu lähiyhteisön kautta suomalaisen yhteiskunnan heikkoja kohtia: odotus nuorten varhaisesta itsenäistymisestä, riippumattomuus arvona, negatiivinen solidaarisuus jätetään toinen rauhaan 5.6.2013 13 5.6.2013 13

Verkkoyhteisöt verkko ja nuorisokulttuuri voivat "kaksinkertaistaa" ulkopuolisuuden tunteen verkkoyhteisön usein valheellinen tuki vastustajat hiljaisia kannattajat äänekkäitä verkkoidentiteetti voi poiketa arkisesta identiteetistä, verkko voi toimia väkivallan hautomona väkivaltaa ei verkossa kohtaa sattumalta, motivaatio sen etsimiseen muualta 5.6.2013 14 5.6.2013 14

Koulut ja oppilashuolto koulupsykologien ja koulukuraattorien palvelujen saatavuus kriittinen tekijä koululuokan koko ja oppimisympäristön pysyvyys vaikuttavat koulumenestykseen ja hyvinvointiin Aseiden saatavuus ristiriitaisia tuloksia siitä, ehkäiseekö asekontrollin tiukentaminen joukkosurmia tai muuta aseellista rikollisuutta kuitenkin järkevää kontrolloida aseiden saatavuutta ja säilytystä impulsiiviset teot, suuri uhrimäärä vain ampuma-aseella, ilman oikeita kontakteja vaikea saada käyttöön laitonta asetta 5.6.2013 15

Johtopäätöksiä 5.6.2013 16

Ennalta ehkäisy vaatii uusia väyliä Olennaista on havaita haavoittuvuuksien kasaantuminen tekijöiden yhteisvaikutus olennaista, ei yksittäiset tekijät yksinään Tunnistaminen siellä, missä yksilöt kohdataan Perhesurmat - erotilanne Nuoret mielenterveyspalvelut, koulu 5.6.2013 17

Perinteinen nuorten tekemä väkivalta Tyypillistä: päihdeongelmat, impulsiivisuus, perheongelmat, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen Polku väkivaltaan: ryhmässä, pikkurikollisuudesta vakavampiin tekoihin, rikoskierteeseen Ennalta ehkäisyn keinot: rikoskierteen katkaisu alkuvaiheessa ANKKURIMALLI, sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24 Nuorten tekemä suunnitelmallinen väkivalta Tyypillistä: yksinäisyys, eristäytyminen, koulukiusaaminen, ulkonaisesti varsin pärjäävä, mielenterveysongelmat Polku väkivaltaan: yksin, ei edeltäviä tekoja, tarkka ja usein pitkä suunnittelu, vahva kostomotiivi Ennalta ehkäisyn keinot: tunnistaminen riskitekijöiden avulla, mielenterveyspalvelut ja koulu 5.6.2013 18

Vakavan väkivallan vähentäminen, STO, kohta 5.10 Havainto yksilöstä, jolla väkivallan riskitekijät kasaantuvat Vakavia mielenterveysongelmia, pakkohoitoon (MtL) Uhka-arviointi, nopea väylä terveyspalveluihin (STO tp 37) Järjestöjen palvelut väkivallasta irti pääsemiseksi (STO tp 38) Rikosprosessi ja pakkokeinot 5.6.2013 19

Väkivallan ehkäisy ja toimijoiden roolit ennalta ehkäisyssä Turvallisuus ei ole vain kontrolliturvallisuutta vaan myös hyvinvointiturvallisuutta terveydenhuollon työtekijät, lääkärit, opettajat, nuorisotyöntekijät miten säilyttää luottamus ja samalla puuttua varhain 5.6.2013 20

KIITOS! 5.6.2013 21