Asumisterveysasetuksen melua koskeva sovellutusohje Asumisterveys ja melu 1.12.2016 Hotel Arthur Kari Pesonen Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy Helsinki, sähköposti: Kari.Pesonen(ät)welho.com puh. 0400-423 728
Taustaa terveydensuojelulaki (TSL) TSL 19.8.1994/763 (11.11.2016/942) Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 2
Taustaa terveydensuojelulaki (TSL) TSL 19.8.1994/763 (11.11.2016/942) 27 : Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Melumittauksissa on selvitettävä, mitkä tekijät ovat johtaneet epäkohtaa (terveyshaittaa) aiheuttavaan meluun tai tärinään. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 3
Taustaa terveydensuojelulaki (TSL) TSL 19.8.1994/763 (11.11.2016/942) 27 : Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Mitä tarkoitetaan riittävillä ja luotettavilla mittauksilla? Yksi kriteeri: Päätös/tulos ei muutu, vaikka tehtäisiin lisämittauksia tai/ja joku toinen asiantuntija mittaisi ja arvioisi tapauksen. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 4
Taustaa terveydensuojelulaki (TSL) TSL 19.8.1994/763 (11.11.2016/942) 45 : Terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia sekä teettää niihin liittyviä tutkimuksia. Tarkastuksen tai tutkimuksen tekijällä on oikeus tehtävänsä suorittamiseksi: 3) tehdä tarvittavat mittaukset sekä ottaa tarvittavat valokuvat ja muut mahdolliset tallenteet sekä ottaa tutkimusten tekemiseksi edustava näyte. Mitä ovat muut mahdolliset tallenteet? Mahdollistaa äänitallenteen (nauhoituksen, wavtiedoston) esim. melun syiden tunnistusta varten. Äänityksestä on syytä sopia kaikkien osapuolten kanssa ennalta. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 5
Taustaa rakennusmääräykset (C1) ja asumisterveysasetus Rakennusmääräykset koskevat LVIS-laitteiden melun osalta rakennuksia, joiden rakennuslupa on myönnetty 1.7.1976 jälkeen Huom. nykyisin osa C1:n lukuarvoista on määräystasoisia, osa ohjeellisia. Aiemmin kaikki rakennusmääräysten meluarvot olivat määräystasoisia. Asumisterveysasetuksen toimenpidearvot koskevat kaikenikäisten rakennusten teknisten laitteiden sisämeluja (huom. TSL 2, toinen momentti). Esimerkiksi räminällään unihäiriöitä tuottava peltikatto on tekninen laite, samoin oven postiluukku. Melusta vastaava toiminnanharjoittaja asunto-osakeyhtiöissä: selviää lainsäädännön kunnossapitovastuusta. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 6
Meluvalitusten tutkiminen ohjeiden taustana 1 Suurin osa melumittauksista liittyy valitusten käsittelyyn ja ratkaisuun. Syytä muistaa: Pelkkä melun voimakkuus ei aina ole kovin validi (kaikkien) terveyshaittojen indikaattori. Terveydensuojelusäädökset sanktioivat haitalliset vaikutukset, ei esimerkiksi desibelien tuottamista. Ei ole olemassa yksikäsitteistä selvää db-rajaa, terveyshaittaa aiheuttavan ja ei-aiheuttavan melun erottamiseksi toisistaan. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 7
Meluvalitusten tutkiminen ohjeiden taustana 2, tyypillisiä valituskohteita Lähde: Jukka Hirvonen, Suomalaisen naapuruuden piirteitä asukaskyselyn valossa, Aalto Yliopiston julkaisusarja, Tiede + Tekniikka 4/2013 Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 8
Äänitasomittareiden standardit 1 Nykyisin voimassa olevat äänitasomittareiden IEC-standardit IEC 61672-1:2013 Electroacoustics Sound level meters Part 1: specifications Aiemmat versiot: IEC 61672-1:2002, IEC 60651:1993 + IEC 60804:1993 (EN-IEC v. 1994) IEC 61672-2:2013 Electroacoustics - Sound level meters - Part 2: Pattern evaluation tests Aiemmat versiot: IEC 61672-2:2003. IEC 61672-3:2013 Electroacoustics - Sound level meters - Part 3: Periodic tests Aiemmat versiot: IEC 61672-3:2006. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 9
Äänitasomittareiden standardit 2 Nykyisin voimassa olevat oktaavi- ja osaktaavisuodattimien IEC-standardit IEC 61260:2014 Electroacoustics - Octave-band and fractional-octave-band filters - Part 1: Specifications Aiemmat versiot: 61260:1995 IEC 61260-2:2016 Electroacoustics - Octave-band and fractional-octave-band filters - Part 2: Patternevaluation tests IEC 61260-3:2016 Electroacoustics - Octave-band and fractional-octave-band filters - Part 3: Periodic tests Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 10
Äänitasomittareiden standardit 3 Nykyisin voimassa olevat kalibraattoreiden IEC-standardit IEC 60942:2003 Electroacoustics - Sound calibrators - Part 1: Specifications Aiemmat versiot: 61260:1995 IEC 61260-2:2016 Electroacoustics - Octave-band and fractional-octave-band filters - Part 2: Patternevaluation tests IEC 61260-3:2016 Electroacoustics - Octave-band and fractional-octave-band filters - Part 3: Periodic tests Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 11
Äänitasomittareiden standardit 4 Nykyisin voimassa olevat äänitasokalibraattoreiden IEC-standardit IEC 60942:2003 Electroacoustics - Sound calibrators Kolme tarkkuusluokkaa: LS (Laboratory Standard), luokka 1 ja 2 Luokan 1 toleranssi (sallittu epätarkkuus 1 khz:llä) ±0,4 db, luokan 2 ±0,75 db. VTT Mikesillä on normaaliäänilähteiden (kalibraattoreiden) ja mikrofonien kalibrointipalvelu. Normaaliäänilähteiden kalibroinnin epävarmuus esim. 1 khz:llä ±0,08 db. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 12
Äänitasomittareiden standardit 5 Muita merkittäviä nykyisin voimassa olevia äänitasomittareiden hyväksyntämenettelyjä OIML R 58:1998 Sound level meters Äänitasomittarityypin tyyppiarvojen ja tarkkuuden todennusmenettely. OIML R102:1992 Sound calibrators + v. 1995 Annex B (Test methods for pattern evaluation) ja C (Test report format). Todennusmenettely. Welmec (European Cooperation in Legal Metrology) Kattaa mm. digitaalisten mittareiden varusohjelmistojen suojauksen (EU:n Measuring Instruments Direktiivin 2004/22/EC toimeenpano-ohjeisto) Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 13
Äänitasomittareiden standardit 6 Esimerkki Vanhan IEC 60651:1979 ja uudemman IEC 61672-1:2003 taajuusvastetoleranssit Erot eivät kovin suuria. Huom. Taajuudet alle 20 Hz Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 14
Äänitasomittareille asetut vaatimukset Vähimmäisvaatimukset mittareille IEC 60651:1993 (+ IEC 60804:1993) Suositellaan IEC 61672-1:2002 tai uudempi Pienitaajuinen melu, 1/3-oktaavisuodattimet: IEC 61260:1995 tai uudempi Eksponentiaalinen tehollisarvon ilmaisu, paitsi L Cpeak -tason mittauksessa ja pienitaajuisen melun terssipaitasojen mittauksessa. Toiminta (tarkkuus) tarkistettava kalibraattorilla ennen ja jälkeen mittauksen tai mittausnäytesarjan. Varmuuden vuoksi! Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 15
Kalibraattorin toiminnan tarkastus Tarvitaan kaksi tarkkuusluokan 1 kalibraattoria, A ja B IEC 60942:1995 sallii ±0,4 db toleranssin (tietyissä mittausoloissa). Kalibraattoreiden A ja B äänitasojen ero voi olla standardin mukaan enintään 0,8 db. Useimmiten luokan 1 kalibraattorin äänitason epätarkkuus on pienempi kuin sallittu ±0,4 db. Jos ero on suurempi kuin sallittu toleranssi, selvitettävä syy. Esimerkiksi enemmän kalibraattoreiden välisiä vertailuja, jotta tunnistetaan, mikä (A vai B) lähetetään uudelleen kalibroitavaksi tai korjattavaksi. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 16
Melua ja sen voimakkuutta mittaavat fysikaaliset suureet Enimmäistaso ja ekvivalentti- eli keskiäänitaso + korjaukset Lähtökohtana ovat oletukset: Hetkellinen äänitaso indikoi hetkellisiä eli akuutteja vaikutuksia eli hetkellinen vaikutus korreloi parhaiten hetkelliseen äänitasoon ja sen vaihteluun, mutta osa vaikutuksista edellyttää ilmetäkseen (tai vakioituakseen) vuosia kestävää altistumista. Pitkän ajan ekvivalentti- eli keskiäänitaso indikoi pysyviä, pitkän ajan keskimääräisiä vaikutuksia eli kroonisia vaikutuksia eli vaikutusten ( melutautien ) esiintyvyys ja ilmaantuvuus (henkilövuosia kohden) korreloivat parhaiten pitkän ajan keskiäänitasoon (tai sitä vastaavaan muuhun melun toistuvuuden ja keston huomioon ottavaan suureeseen). Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 17
Melumittausten epävarmuus 1 Samassakin huonetilassa melun mittaustulos vaihtelee eri aikoina ja eri paikoissa sekä eri mittauslaitteilla mitattuna. Epävarmuutta voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1) Mittaustuloksen epävarmuus. 2) Terveyshaitan esiintyvyyden arviointiin liittyvä epävarmuus (aiheuttaako ko. melu TSL:ssä tarkoitettua terveyshaittaa vai ei). Jälkimmäiseen liittyvä epävarmuus on ainakin melun ollessa lähellä toimenpidearvoa yleensä paljon suurempi kuin edelliseen liittyvä. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 18
Mittausepävarmuus 2 Melun terveysvaikutusten arvioinnin kannalta melut voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: 1. Melun voimakkuus ja ominaisuudet eivät vaihtele tai vaihtelevat vain vähän eri aikoina. tulos: melun vaikutus ei vaihtele melun vaihtelun vuoksi. 2. Melun voimakkuus ja/tai ominaisuudet vaihtelevat paljon eri aikoina. tulos: melun vaikutus vaihtelee melun voimakkuuden ja/tai ominaisuuksien vaihtelun vuoksi. Pulma: Mitä suuretta ja sen pysyvyysarvoa pitäisi käyttää terveysvaikutuksen arviointiin? Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 19
Mittausepävarmuus 3 Mittausepävarmuuden osatekijät Toistettavuus (eri mittaaja, eri mittalaitteet, sama mittauspaikka + muut olot vakioita), Toimintaolojen vaihtelu (x kpl mittaustoistoa, sama mittaaja, samat laitteet ja menetelmät, sama paikka), Sää- ja ympäristöolojen vaihtelu (etenkin ulkomelun ja ulkoa sisään kuuluvan melun mittauksessa usein merkittävä) Taustamelun (muu kuin mitattava melu) vaikutus/osuus Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 20
Mittausepävarmuus 4 Logaritmisten suureiden keskiarvo ja varianssi. Energiakeskiarvo (ol. kaikissa näytteissä L Aeq,i sama mittauksen kesto, T) L Aeq 1 10lg n 10 L Aeq, i 10 Varianssi, joka kuvaa logaritmisen suureen energeettistä tai ekvivalenttitasollista hajontaa 2 L Aeq, i 2 10 1 Aeq, ln 10 n L 5 L 5 L 5 10 10 10 i Huom. Ero YM:n mittausohjeen 1/1995 kaavoihin. M. Maurin, The Logic of Levels, what about variances, covariances and linear regression?, Proceedings of INTERNOISE 99, Florida, USA 1999 Aeq Aeq Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 21
Melumittausten epävarmuus 5 Aiheuttaako melu TSL:ssä tarkoitettua terveyshaittaa vai ei? Miten ottaa huomioon ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevan melun (tilastollinen) vaihtelu? Muuttuisiko päätös, jos mitataan useammassa pisteessä ja useamman kerran esim. eri päivinä tai eri kellonaikoina? Jos muuttuisi: tee/vaadi lisää mittauksia, jos ei muuttuisi, lisämittauksia ei (välttämättä) tarvita. Harkinnan peruste: mahdollisen terveyshaitan aiheuttajan ja haitasta mahdollisesti kärsivän oikeusturva ja terveysvalvonnan päätösten oikeusvarmuus. Meillä on ns. harmaalla alueella olevia tapauksia eli tapauksia, joissa ei ole selvää, yksikäsitteistä mittaustuloksiin perustuvaa perustetta haitallisuudelle. TSL 2: Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 22
Mittausepävarmuus 6 Esimerkki pitkän ajan tilastollisesta vaihtelusta: Tuulivoimalamelu. Milloin ja kuinka pitkään mitata? L Aeq,10min taso vaihteli 2 vuoden aikana referenssioloissa n. 15 db. Taustamelu oli riittävän alhaista 7 % ajasta (valkoinen alue alakuvassa). Amplitudimodulaatiota esiintyi 19 % hyväksyttävien olosuhteiden ajasta. Öhlund O, Larsson C, Meteorological effects on wind turbine sound propagation. Appl. Acoust. 89(2015), 34-41 Larsson C, Öhlund O, Amplitude modulation of sound from wind turbines under various meteorological conditions, JASA 135(2014).67-73 Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 23
Esimerkki, pienitaajuinen melu 1 Esimerkki mittaustulosteesta, jossa selvitettiin yöaikaista ilmanvaihtomelua makuuhuoneessa. Vasen: taajuuspainottamaton terssispektri, Oikea: A-painotettu terssispektri. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 24
Esimerkki, pienitaajuinen melu 2 Miksi painottamaton spektri ja toimenpidearvot? Mikrofonin ja mittarin sähköinen kohina pienillä taajuuksilla on paremmin hallinnassa. Yli 1 khz kaistoilla kuvan terssitasot pääosin sähköistä kohinaa. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 25
Esimerkki, musiikkimelu 1 Karaokeravintola, meluvalitus, yläpuolella oleva asunto. Miten mitata, jos vain yksi äänitasomittari? Soitetaan samaa kappaletta, samoilla äänentoistolaitteiden säädöillä. Huom. Tauot eivät näy selvästi makuuhuoneen äänessä. Mitä yhteistä voidaan havaita? Taustamelun syy? Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 26
Esimerkki, musiikkimelu 2 Esimerkki, jossa selvitetty, löytyykö makuuhuoneen melun ajallisesta vaihtelusta yhteisiä piirteitä ravintolamelun kanssa. Alla 100 ekasekuntia koko mittauksesta. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 27
Esimerkki, hissimelu, impulssimaisuus Esimerkki hissimelumittauksesta makuuhuoneessa. Erotus L AImax L ASmax ei ole kovin hyvä impulssimaisuuden indikaattori. Tässä kuulohavainnot ja 10,6 db ero riittävä peruste impulssimaisuudelle (ks. myös muiden piikkien erot). Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 28
Esimerkki, jätehuoneen melu L px Esimerkki makuuhuoneen alapuolisesta jätehuoneesta kuuluvan melun testimittaus. Makuuhuoneessa näkyy jätehuoneen melun piikkejä. Makuuhuoneen L Aeq -tason kehittymisessä piikkien vaikutus on melko pieni. Kuuluvat ja ainakin vaikeuttavat nukahtamista kuuluessaan. Todennäköisesti joskus herättävät, kuten asukas valitustaan perusteli. On piikkejä, joiden L AImax L ASmax 10 db. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 29
Taustamelukorjaus 1 Miksi taustamelukorjaus? Vaikka elinympäristö melujen terveysvaikutukset riippuisivat kokonaismelusta ja kokonaisaltistuksesta, niin 1. Toiminnanharjoittajat voidaan asettaa vastuuseen vain kukin omasta melustaan tai omista meluistaan. 2. Meluntorjunnan tapojen ja mahdollisuuksien arviointi edellyttää lähdekohtaista arviointia. 3. Voi olla, että terveyshaittojen poistaminen edellyttää monien melujen vähentämistä. Tärkeysjärjestys? Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 30
Taustamelukorjaus 2 Summamelun voimakkuus = L p db Taustamelun voimakkuus = L pt db Tutkittavan melu voimakkuus L px db. L px = 10 lg 10 L p 10 10 L pt 10 Oletukset: L pt db kuvaa taustamelun voimakkuutta sinä aikana kuin L p mitattiin ja tutkittava melulähde oli toiminnassa tuottaen tasoa L px. Kaikki signaalit keskenään korreloimattomia ja riittävän leveäkaistaisia. Usein taustamelun voimakkuus vaihtelee. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 31
Frekvenssi /% Esimerkki taustamelu korjaus 10,0 5,0 0,0 Lämpökeskuksen melu 28 db SVAN912AE Tieliikenteen osuutta L Aeq = 40,1 db(a) 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 Äänitaso /db(a) Makuuhuone, johon kuuluu lämpökeskuksen melua ja tieliikennemelua. 30 min mittaus, L AF -tason tilastollinen jakautuma. L Aeq,30min = 40,1 db(a). Ylittää yöaikaisen melun 30 db toimenpiderajan (oletetaan, että melun tilastollinen vaihtelu on samanlaista koko yön). Mitattiin L AF -tason ajallista vaihtelua näytteistyksellä 10 näytettä/s ja tulostettiin yllä esitetty histogrammi. Analyysi osoittaa, että 30 db ylityksen syynä on tieliikennemelu (lämpökeskuksen melu vakiomelua, so. ei vaihtele ajallisesti). Enpä, jos lämpökeskuksen melu olisi ollut 35 db? Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 32
Kapeakaistaisuus ja impulssikorjaus Ei ole olemassa validia, kaikille meluille/äänille soveltuvia yleispäteviä menetelmiä, kun kriteerinä on melun/äänen terveysvaikutus (tai YSL/MRL:n viihtyisyysvaikutus). On meluvaikutuksia, joiden osalta ei ole edes tutkimuksia. Esimerkiksi kapeakaistaisuuden unenhäirintä (heräämisriskin kasvu) ja sydänverisuonitautien riskin kasvu [aseiden yöaikaisille äänille löytyy yksi tai muutama unihäiriö/heräämisriskitutkimus]. Korjauksia kuitenkin tarvitaan vertailtaessa ominaisuuksilta erilaisia ääniä/meluja, kun halutaan asettaa niitä yhteismitalliseksi jonkun vaikutuksen suhteen. Yleensä perusteena on äänekkyys tai kiusallisuus. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 33
Ajallisesti vaihtelevan melun L Aeq -tason mittaus Kuinka kauan/pitkään/usean kerran L Aeq -tasoa on syytä mitata? Niin kauan/pitkään/usein, että tiedetään, että tulos ei muutu merkittävästi (haitan arvioinnin kannalta), vaikka mittausta jatkettaisiin. Tarkoittaa yhden näytteen mittauksessa, että tulos, L Aeq -taso, stabiloituu eli vakiintuu. Jos tiedetään, että olosuhteet vaikuttavat melutasoon, niin yleensä on parempi mitata useampi lyhyt stabiloitunut näyte eri oloissa, kuin yksi pitkä samoissa oloissa. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 34
Melutpahtumien määrä yössä /kpl Heräämisiä vuosittain /kpl Unihäiriöiden arviointi ei onnistu sisämelun L AE -tasojen keskiarvon perusteella Mittausarvojen epävarmuus? Unihäiriöiden arvojen epävarmuus? 400 350 300 250 200 150 100 50 Kevyet ajoneuvot KVL = 644 ajoneuvoa klo 22 07 Raskaat ajoneuvot KVL = 31 ajoneuvoa klo 22 07 Kevyt liikenne Ins.tsto Kari Pesonen Oy 0 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94 Sisämelun äänialtitustaso L AE /db(a) Kevyen ja raskaan liikenteen L AE -tason jakautumat per yö. Raskas liikenne 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Kevyet ajoneuvot KVL = 644 ajoneuvoa klo 22 07 Raskaat ajoneuvot KVL = 31 ajoneuvoa klo 22 07 Ins.tsto Kari Pesonen Oy Raskas liikenne Kevyt liikenne (ei heräämisiä) Heräämisiä yhteensä 268 kpl/v 0 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94 Sisämelun äänialtistustaso L AE /db(a) Kevyen ja raskaan liikenteen unihäiriöiden jakautumat per vuosi Pesonen K, Ohiajotyyppisen melun aiheuttamien unihäiriöiden arviointi, Ympäristö ja Terveys, 39(2008)3 4, 54 60. Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 35
Melun mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja Pysyvä kuulovaurio Tilapäinen kuulon alenema Unihäiriöt Sydän-verisuonisairaudet Henkinen terveys (ml. psykosomaattiset vasteet) Vaikutus immuunivasteeseen? Puheenhäirintä Kuullun ymmärtämisen vaikeutuminen Puheen artikuloinnin huonontuminen Kognitiivisten toimintojen vaikeutuminen Muistiin painumisen huonontuminen Oppimistulosten huonontuminen Keskittymisvaikeudet Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 36
Lisätietoja saa näistä (ja niiden kirjallisuusviitteistä) Pesonen K, Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2005:14, 174 s. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe-3654.pdf Asumisterveysopas, 3. korjattu painos, Ympäristö- ja Terveys-lehti, ISBN 978-95299637-38-6- Pesonen K, Musiikkimelun vaarallisuus yleisön kuulolle pop- ja rock.konsereissa, diskoissa ja ravintoloissa, Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2002:10, 84 s. Pesonen K, Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, Ympäristöminiteriön raportteja 34/2014, 148 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135967/ymra_4_2014.pdf?sequence=1 Pesonen K, Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, Ilmailulaitos Finavia, julkaisu A4/2008, 113 s. http://archive.finavia.fi/files/finavia2/ymparistoraportit_pdf/lentomelun_vaikutuksista_a4-2008.pdf 37
Asumisterveys ja melu 1.12.2016 Hotel Arthur Kiitokset tarkkaavaisesta kuuntelusta Kari Pesonen KYSYMYKSIÄ? puh. 0400-423728 Ins.tso Kari Pesonen Oy, Helsinki 38