METALLITYÖLÄINEN Syksy 2008 Kuntavaali 2008 ennakkoäänestys 15.-21.10.2008 vaalipäivä 26.10.2008 Reilu Suomi TEHDÄÄN YHDESSÄ REILU JA VÄLITTÄVÄ HELSINKI Tässä lehdessä Yhdistyksen kirje Sd-valtuustoryhmälle Sivu 2 Säilyvätkö teollisuuspaikat Helsingissä... Sivu 2 Petri Ijäs: Maailmalta Sivu 3 Aulis Haarasen, Hannu Latva-Pietilän, Taina Karrikan ja Ansumana Saballyn esittelyt Sivu 4 Riku Aalto: Teamia ja paikallista sopimista Sivu 5 Jutta Ur pilainen: Unelmani on Reilu Suomi Sivu 6 Markku Laine: Luottamusta luottamusmiehille Sivu 7 Helsingin Sosialidemokraattien vaalitavoitteet: Täyden palvelun terveysasemat kaikille kaupunkilaisille - Laadukas julkinen terveydenhuolto on reilua - Tarvitsemme palvelukykyisiä terveysasemia - Nuorten terveyspalvelut kuntoon - Ei jonoja erikoissairaanhoitoon - Hyvillä hampailla on helppo hymyillä Huolenpitoa kaikista kaupunkilaisista - Turvallinen lapsuus ja nuoruus - Haluamme monipuolisia täyden palvelun vanhustenkeskuksia - Maahanmuuttajien osallistaminen - Eroon köyhyydestä - Henkilöstön saatavuus turvattava Jokaisella oikeus hyvään kouluun - Kaikki alle 18-vuotiaat koulutukseen - Luokkakoot pienemmiksi - Koulu on alueen sykkivä sydän Palkansaajaperheiden ja nuorten voitava asua Helsingissä - Rohkeutta asuntopolitiikkaan! - Asu ja elä hyvin kaupungissa - Viihtyisä lähiympäristö ja metropoli on yhteinen unelma Helsingin neljä vuodenaikaa - Helsingissä on voitava turvallisesti hengittää kaupunki-ilmaa - Itämeressä on voitava uida jatkossakin - Helsinki tarvitsee tiiviin ja energiaa säästävän yhdyskuntarakenteen - Helsingin on suosittava ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja - Arjen turvallisuus sekä riittävät virkistysalueet kuuluvat hyvään kaupunkiympäristöön Joukkoliikennekaupungissa voidaan hyvin - Liikkumisen tasa-arvoa ympäristöä säästäen - Rahaa raideliikenteeseen ja poikittaisliikenteeseen - Puolitetaan matkalipun hinta Kulttuurilla ja liikunnalla iloinen ja elinvoimainen Helsinki - Kirjasto kaupunkilaisen olohuone - Kulttuuripolku ja lastenkulttuuriseteli koululaisille - Helsingistä Itämeren alueen liikuntapääkaupunki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien uuden hallinnon esittely Sivu 8 Helsingin Ur heilupalkintotoimikunta, Taina Karrikan ja Hannu Latva-Pietiän ar tikkelit Sivu 9 Helsingin ja Uudenmaan Metallitaustaiset kuntavaaliehdokkaat Sivut 10-11 Arno Stam: Vallankäyttöä Sivu 12
2 metallityöläinen Vaikuttamisen paikkoja Kuluva syksy on ammattiyhdistystoiminnassa tai politiikassa toimiville kohtuullisen vilkasta aikaa. Politiikan puolella kunnallisvaalit kolkuttavat ovelle. Huolimatta usein esitetystä väitteestä, että kaikki puolueet ovat samanlaisia, väitän että värillä on väliä. Kannattaa tutustua tarkemmin eri puolueitten ohjelmiin (ehkä vähän liikaa vaadittu), ja ajatella itse mitä haluaa. Ei kannata antaa isolla rahalla rakennettujen mainoskampanjoiden vaikuttaa omiin valintoihin. Esimerkiksi eräs ruiskukkapuolue on useimmissa vaaleissa suoraan sanoen huijannut äänestäjiä erilaisilla mainostoimistojen rakentamilla kampanjoilla sinänsä kekseliästä, mutta mielikuvien sijaan todellinen elämä on aivan jotain muuta. Kunnallisvaaleissa vaikuttaminen on helppoa: valitset sopivan puolueen, sieltä mieleisen ehdokkaan ja sitten eikun äänestämään, ennakkoon tai sitten varsinaisena vaalipäivänä. Yhdistykseltä kirje Sd-valtuustoryhmälle Helsinki tarvitsee teollisuutta Helsingillä on pitkä ja menestyksekäs historia teollisessa toiminnassa. Helsinki on ollut Suomen suurin teollisuuspaikkakunta. Teollisuus on tuonut Helsinkiin työpaikkoja ja hyvinvointia. Kahdeksankymmentäluvulla yleisen elinkeinorakenteen muutoksen, mutta myös korkean yli 140 % työpaikkaomavaraisuusasteen, seurauksena kaupungin kiinnostus teollisuuteen väheni. Yrityksiä ja työpaikkoja siirtyi merkittävässä määrin naapurikuntiin ja muualle Suomeen. Yhdeksänkymmentäluvun lama herätti helsinkiläiset päättäjät arvostamaan uudestaan myös teollisuutta. Tämä näkyi mm. yleiskaavan teossa, elinkeinopoliittisessa ohjelmassa, teollisuuspoliittisessa ohjelmassa ja teollisuusalueiden kehittämisohjelmassa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että 2000-luvun lihavien vuosien myötä teollisuuden merkitys on taas lähes kokonaan unohdettu. Tästä ehkä selvimpänä esimerkkinä Helsingin elinkeinostrategia 2007. Tässä kolmekymmentäsivuisessa ohjelmassa teollisuutta sivutaan vain muutamalla lauseella. Esimerkiksi Helsinki maailmanlaajuisesti johtavana tapahtumakaupunkina saa moninkertaisesti enemmän huomiota osakseen. On taas aika nostaa teollisuuspolitiikka esiin. Esimerkiksi Hietalahden telakka-alueen vuokrasopimus on muutaman vuoden kuluttua umpeutumassa. On pidettävä huolta, että tämä helsinkiläisen yritystoiminnan kruununjalokivi voi toimia pitkäjänteisesti ja ettei toiminta lopu ainakaan kaupungin päätöksistä johtuen. Metallin Sos.Dem. yhdistys toivoo valtuustoryhmältä aktiivista toimintaa, ettei 80-90 lukujen taitteen yrityspako toistu. Pidetään yhdessä huolta Helsingin monipuolisesta elinkeinorakenteesta! Pidetään huolta, että teollisuudessa työskentelevien työpaikat säilyvät ja myös seuraavalle sukupolvelle annetaan mahdollisuus teollisen työn kautta jatkaa Helsingin hyvinvoinnin rakentamista! Helsinki tarvitsee edelleen teollisuutta! Säilyvätkö teollisuuspaikat Helsingissä missä työntekijät asuvat? Tämän lehden sivuilta löydät varmasti mieleisen ehdokkaan. Ammattiyhdistystoiminnan puolella on juuri sovittu työpaikkakohtaisesta palkankorotuserästä, sikäli kun on sovittu. Työnantaja- ja työntekijäpuolien näkemykset hyvästä tavasta jakaa korotuksia tuntuivat monella työpaikalla olleen pahasti ristissä. Paikallisissa neuvotteluissa on päädytty kompromissiin tai sitten on todettu, ettei yhteistä linjaa löydy. Luottamusmiehen näkökulmasta katsoen neuvotteluissa oli päätettävä, valitseeko kaikille vähän -linjan vaiko pienemmälle joukolle enemmän -linjan ja hyväksyykö työpaikan väki valitun linjan. Neuvottelutilanteissa luottamusmies ei aina tuntenut olevansa yhdenvertaisessa asemassa kukkaron nyörejä pitelevän vastaneuvottelijan kanssa. Jos työpaikkakohtaisen palkankorotuserän jakotavasta ei päästy sopimukseen, jäi paljon rahaa jakamatta. Tältä osin työehtosopimuksen sopimusmalleissa on vielä kehitettävää. Metalliliiton 20. Liittokokous päätti mm. alue-, piiri- ja seuturyhmätoiminnan kehittämislinjoista. Kehittämislinjat ja muut sääntömuutoksia vaativat asiat tulevat päätettäviksi ammattiosastojen syyskokouksiin. Työpaikoilla taasen on tulossa luottamusmiesten valinnat. Tervetuloa rohkeasti mukaan kokouksiin ja valitsemaan luottamushenkilöitä tai jopa itse ottamaan vastaan luottamustehtäviä. Käytä oikeuttasi vaikuttaa. Metallityöläinen Hannu Latva-Pietilä Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. Toimitusneuvosto: Päätoimittaja: Hannu Latva-Pietilä, Petri Ijäs, Arno Stam Sivunvalmistus: Tekstisetteri Oy Paino: Kehitys Oy, Pori 2008 Helsingin seudun taloudellinen kehitys on ollut vuosia er ityisen suotuisa, muuta maata parempi. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin palveluihin ja uuden tekniikan alalle. Mer kittävänä uutena työpaikka-alueena avautuu nyt mar r askuussa vuosien odottelun jälkeen Vuosaar en suur satama. Samalle alueelle sijoittuu myös teollisia työpaikkoja, suur impana investointina Pauligin kahvipaahtimo. Helsingin asuntotuotannon pullonkaupat ovat vuosien jälkeen aukeamassa, mutta kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen vaatii yhä suurta päättäväisyyttä. Helsinkiläinen sielunmaisema Helsinki on myös teollisuuden kaupunki. Metalliteollisuuden työpaikat ovat liki puolet kaupunkimme teollisista työpaikoista. Suuret työnantajat, telakat, sähköteollisuus ja nyt uutena ryhmänä informaatioteollisuus ovat osa helsinkiläistä sielunmaisemaa. Näiden työpaikkojen vähittäinen hiipuminen on ollut viime vuosien suuntauksena, mutta ei kaupungin tietoisten toimenpiteiden seurausta. Kaupungin rakenteellisissa muutoksissa olemme pystyneet luomaan uutta toimintaa teollisuuden taakseen jättämille tonteille. Vuoden alusta alkaneen toimikauteni aikana olen jo pariin kertaan varmistanut nykyisen teollisuuden toimintamahdollisuuksia Helsingissä. Valitettavasti maailman myrskyille ei Helsinki voi mitään. Teollisen toiminnan luonne on muuttunut. Rajanveto teollisuuden, kaupan tai palveluiden välille on yhä vaikeampaa. Kuitenkin ne ovat yhä kaupunkien kaavoitustoimissa toisistaan selvästi poikkeavia aluevarauksia. Uudentyyppisiin sekoittuneen rakenteen työpaikka-alueisiin meillä on jatkuvaa kysyntää. Muutamat uudet alueet Suutarilassa ja Kivikossa ovat saaneet heti tyytyväiset käyttäjänsä. Näiden alueiden kytkeminen muuhun kaupunkirakenteeseen laadukkaalla joukkoliikenteellä ei ole yhtä helppoa kuin perinteisillä teollisuusalueilla. Lähivuosina Helsingin kaavoitustoimessa tuleekin varmistaa kaikkien työpaikkojen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Samoin eräät toimistovaltaiset alueet voidaan muuttaa kohtuullisesti myös nykyaikaisen teollisen tuotannon sijaintipaikoiksi. Helsingin laajentuessa Sipooseen on myös näil-tä alueilta varattava työpaikoille tilansa. Työpaikkojen suunnittelu yhdessä lähikaupunkien kanssa on osa seudullista yhteistyötä, koska käytännön elämässä eivät työpaikat tunnista kaupunkien rajoja. Erityinen kehityskohde on meillä yhdessä Vantaan kanssa Vuosaaren ja Lentokentän välinen alue, joka on logistisesti mitä mainiointa työpaikka-aluetta. Puutetta asunnoista Työpaikka-alueita enemmän on viime vuosina ollut Helsingissä puutetta asunnoista. Vuosaaren sataman monet valitukset lykkäsivät asuntotuotannon tarpeellisia aloituksia mainioilla asuntotuotantoalueilla Jätkäsaaressa ja Sörnäisissä. Kaupungin edellisen asunto-ohjelman tuotantotavoitteet olivat varsin vähäisiä ja eritoten kohtuuhintaista vuokra- ja omistusasuntotuotantoa ei tuotettu lähellekään tarvetta vastaavasti. Halu asua Helsingissä on nyt synnyttänyt pitenevät vuokraasuntojonot. Useiden työpaikkojen työvoimapula johtuu myös kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Helsingin kaupunki yhdessä seudun 13 muun kaupungin kanssa allekirjoitti tämän vuoden alus-sa valtion kanssa asuntotuotannon aiesopimuksen. Sen keskeisiä kohtia olivat asuntotuotannon määrällinen kasvattaminen ja sosiaalisen "Metalliteollisuuden työpaikat ovat liki puolet kaupunkimme teollisista työpaikoista". asuntotuotannon toteuttaminen kaikissa seudun kunnissa. Helsinki täsmensi näitä tavoitteita vielä omassa maankäytön ja asumisen ohjelmassa 2008-2017. Määrälliseksi tavoitteeksi Helsinki asetti 5 000 uutta asuntoa vuosittain, joista 20% tulisi olla korkotuettuja araasuntoja, 20 % ns. välimallin vuokra-asuntoja, 20% hintavalvottuja Hitasasuntoja ja 40 % kovan rahan omistus- tai vuokra-asuntoja. Tämän tavoitteen suurimpana uhkana nähtiin alkuvuodesta hintavalvottujen asuntojen toteuttaminen. Nyt vuoden käännyttyä syksyksi on jo nähtävissä mahdollisuus hintavalvotun vuokra-asuntotuotannon voimakkaaseen kasvuun, mutta kovan rahan tuotanto on pysähtynyt kuin seinään. Todennäköiset tuotantomäärät ovat vaarassa jäädä jopa alle 3000 uuden asunnon tänä ja ensi vuonna! Ei markkinavoimien armoille Asuntopolitiikan onnistuminen vaatii monen tekijän yhteistä onnistumista. Keskeistä on kuitenkin se, että markkinavoimien armoille ei asuntoasioita saa jättää. Helsingin tasapainoinen ja sekoittunut asuntorakenne, jossa omistus- ja vuokra-asuntoja on suunnilleen yhtä paljon, on syytä ylläpitää jatkossakin. Kaupungin mittava vuokraasuntokanta pitää myös markkinavuokrat kurissa. Samoin kaupungin hitastuotanto heijastaa paremmin todellisia rakennuskustannuksia kuin vapaiden markkinoiden ahne käsitys asuntojen myyntihinnoista. Helsingin kaupungin, stadilaisten ja Stadin teollisuuden etu on kohtuuhintainen asuntotuotanto tässä kaupungissa. Samoin tarvitaan laaja-alaista näkemystä nykyisten teollisten työpaikkojen säilyttämiseksi ja etenkin uusien kehittämiseksi. Hannu Penttilä kaavoitus- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja
metallityöläinen 3 Maailmalta Suomesta on vihdoinkin tullut todellinen vaikuttaja maailmanpolitiikan näyttämöllä. Kun markkinatalous ei toimi, otetaan mallia piskuisesta suomesta ihan Ameriikassa asti. Ahon Esko käväisi Harvardin yliopistossa jakamassa ilosanomaa, nyt saavat vuorostaan veronmaksajat rapakon takana oman roskapankkinsa. Euroopastakin kuuluu kummia! Yle:n Patria uutisointi on aiheuttanut Sloveniassa oikeiston vaali tappion. Sosiaalidemokratia eteni taas piirun verran, hyvä. Vielä kun saataisiin Yle:ltä samaa herkkua täällä kotoisessa suomessa. Unelma Porvaripuolueiden valinnat ovat ideologisia. Miksi me Sosialidemokraatit emme tekisi seuraavalla hallitusvastuu kaudella samoin? ilmainen päivähoito, maksuton terveydenhoito ja ilmainen joukkoliikenne voisivat olla aivan hyvin muutakin kuin unelmia. Olkoonkin se kuinka typerää tahansa, muiden mielestä. Onhan unelmia esitetty muidenkin puolueiden taholta. Maltilliset palkankorotukset sekä puutarhakaupungit ympäri pääkaupunkiseutua, ovat unelmista oiva esimerkki. Iloinen veronmaksaja, niin kuin minä olen, hyväksyy unelmat riemumielin. Raha ei ole ongelma. Ensin pitää olla päämäärä ja siihen päästäksemme löydämme varmasti keinot toteuttaa unelmat. Ilmastotalkoiden huumassa kannatamme ruuhkamaksuja, mutta emme kiellä puunpolttoa kaupunki alueella. Se nimittäin aiheuttaa kolmanneksen pienhiukkaspäästöistä. Ruuhkamaksut eivät välttämättä vähennä päästöjä, ne saattavat kylläkin vähentää jonkun liikkumista Helsingin ydinkeskustassa. Itse en ole montakaan kertaa tänä vuonna autoillut ydinkeskustassa joten talkoisiin täytyy osallistua muulla tavalla. Tosin polttoaineen hinta aiheuttaa osaltaan päästövähennyksiä, kaikki turha autoilu on jäänyt pois. Yhteisöllisyys Kuntavaalit ovat ovella. Oletko valmis tekemään töitä ehdokkaiden puolesta? räntäsateessa, jakaen mainoksia, jutellen vaaliteltalla ihmisten kanssa tai vaikka jakamassa hernesoppaa. Jos et, ei se minua haittaa eikä niitä satoja innokkaita jotka aikovat osallistua vaalityöhön. Toivoisi kuitenkin kaikkien kokevan sen yhteisöllisyyden tunteen joka ympäröi vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä. Kunnallisvaaleissa ei välttämättä tarvitse päästä valtuutetuksi jotta voisi vaikuttaa. Lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa voi joissakin tapauksissa olla enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin valtuustossa. Näitä luottamustoimia jaetaan Helsingissäkin satoja. Äänimäärä ratkaisee nämäkin valinnat sekä sen mitkä lautakunnat tulevat meidän sosiaalidemokraattien vetovastuulle. Korva kiertue, toivotalkoot, Helsingissä on säpinää, polkupyöräilijöiden päähän potkiminen, lähi luomuruoka sekä savupiippujen halaajat. Listalla osa suurimpien helsinkiläisten puolueiden vaali sanomasta. Hohhoijaa. Omalukunsa on keskusta joka panostaa vaaleissa kotiin: Kotivaalit, kotibileet, kotikahvit. Unelmana reilu suomi, ei enää kuulostakaan hullummalta vaali lauseelta. Jäsenäänestys Toveriryhmittymä hylkäsi metallin liittokokouksessa jäsenäänestys mahdollisuuden TEAMliittohankkeesta. Sittemmin on toveripiireissä ilmennyt halukkuutta järjestää ko.äänestys. Tuntuu kummalliselta, etteivät juuri vaaleilla valitut liittokokousedustajat voi käyttää saamaansa mandaattia asiassa. Aika harva ehdokas teki kampanjaa TEAM-hankkeen puolesta tai vastaan, miksei tehnyt? Olihan tuolloin hyvin tiedossa mikä hankeen mahdollinen lopputulos on. Edustuksellisessa demokratiassa, päättävät ne jotka kulloinkin ovat valituksi tulleet. Voisimme tietenkin luoda uuden järjestelmän jossa saisimme ensin päättää mistä valituksi tulleet ehdokkaat saavat päättää. Tällöin pitää tietenkin muuttaa sääntöjä ja pitää uudet vaalit. Lisäksi mietittäväksi tulisi mitä kaikkea mahtaakaan tulevaisuudessa tapahtua. Seuraavassa liittokokouksessa tulee jakaa kristallipallo ja korttipakka kaikille edustajille kotiin viemisiksi. Näin voimme ennakoida tulevat tapahtumat ja pyytää äänestäjiltä lupa tehdä päätöksiä etukäteen. Luulen kuitenkin kentän äänen kuuluvan, kun päätöksiä tässä asiassa tehdään sillä päättämään valitut kuulevat herkällä korvalla äänestäjiä ja muodostavat käsityksensä keskustelujen kautta. Vuoden lopulla käydään monessa työpaikassa luottamusmies vaalit. Toivottavasti ehdokkaat kertovat ennen äänestyksiä mitä asioita aikovat painottaa seuraavan kahden vuoden aikana. Tällöin ei tarvitse vaatia uutta äänestystä luottamusmiehistä. Ympäristö Tiesitkö muuten, internetin tietoa siirtävät ja varastoivat palvelimet kuluttavat 60 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa! Energiamäärän tuottamisesta syntyy 2% ihmiskunnan hiilidioksidi päästöistä, eli saman verran kuin lentoliikenteestä. Lukemassa ei ole mukana kotitietokoneiden kuluttama sähkömäärä. Eli jos rajoitan matkustamista, surfaamista internetin ihmemaassa ja pidättäydyn autolla ajamisesta, hillitsen ilmaston muutosta olennaisesti, vai hillitsenkö? Pohtiessani näitä kertoi oikein tohtoris mies televisiossa, ettei ilmaston lämpeneminen johdukaan päästöistäni, vaan maapallon asemasta linnunradan tähdistössä. Mitähän sille asialle voisi tehdä? Tornionjoesta lähti ennätysmäärä lohenpoikasia merelle, mikäli riista ja kalatalouden tutkimuslaitokseen on luottaminen. Torjun toistaiseksi ilmastonmuutosta kävelemällä Helsingin rannoille kalastamaan ja paistan siellä makkarat, ihan pienellä nuotiolla. Petri Ijäs
4 Äänestäminen on edunvalvontaa metallityöläinen Duunareidenkin voitava asua Helsingissä Aulis Haaranen korostaa, että äänestäminen on työläisten ja kaikkien palkansaajien etu. Viisastenkiveä ei alhaiseen äänestysintoon ole helppo keksiä erityisesti Itä-Helsingin lähiöissä. Ilkka Taipale esitti, että Kontula maailmankartalle. - Arvelen hänen tarkoittaneen sitä, että lähiöiden ongelmat on nostettava nykyistä näkyvämmin esille ja löydettävä niihin myös ratkaisuja. Näin saadaan ihmisten luottamusta palautettua politiikkaan. Tämä on varmasti hyvä keino muuallakin kuin Itä-Helsingissä ja myös muualla kuin lähiöissä. - Huolissani ole myös erityiset duunarimiesten ja varsinkin nuorempien suhtautumisesta äänestämiseen. Olin tuossa 2000-luvun alussa Hietalahden telakalla töissä alihankkijalla. Siellä oli jo silloin paljon porukkaa, joka jätti äänestämättä, toteaa Aulis Haaranen. Aulis Haarasen ykkösasiat kunnallisvaaleissa ovat asuntopolitiikka, terveyspalvelut, teollisuuspolitiikka ja talousrikollisuus. - Kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus on turvattava. Vuokra- ja Hitasasumismuotoja ei saa heikentää. - Helsingin tulee harjoittaa sellaista elinkeinopolitiikkaa, jolla saadaan lisää teollisia työpaikkoja. - Terveyspalvelut on saatava kuntoon. - Talousrikollisuus on kitkettävä kaupungin uudisrakennus- ja korjaustyömailta pois. Vaikka menokohteita on kaupungilla paljon, lähtee Aulis Haaranen siitä, että nykyisen kunnallisveron on riitettävä. 766 Aulis Haaranen Ikä 53 Ammatti Hitsaaja, yli 30 v. Koulutus Ammattikoulu Työpaikka KPA Luottamustoimet Asuntolautakunnan varajäsen Harrastukset Kirjallisuus ja pyöräily Muuta Vapaa poikamies - Mielestäsi tällä 17,5 prosentilla, joka on esitys myös ensi vuodeksi, pitäisi tulla juttuun. Myös liikelaitosten riittävistä tuloutuksista kaupungille on huolehdittava. Näistä tärkein on energialaitos. Kunnallisvaaliehdokkaalla on selkeä näkemys, että palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi on pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettävä. - Olen sitä mieltä ollut jo kauan. Aloittaa voi vaikka Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä. Aulis Haaranen pitää tärkeänä, että myös Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista keskustelaan kuntavaalien yhteydessä. - Ei se ainakaan pahitteeksi ole. Kyllä tämä aika on sellainen yksilöllisyyttä korostavaa ja sanoisinko kireätä tavalliselle ihmiselle. Mielenterveyspalveluja on heikennetty kouluissa vallankin. Haluan, että Helsingin elinkeinorakennetta kehitetään monipuolisesti. Tavoite pitää olla, että kaupunkista löytyy mahdollisimman monen eri alan työpaikkoja. Helsingistä ei saa tulla pelkkää toimistojen tai viihteen kaupunkia, linjaa Hannu Latva-Pietilä. - Jotta Helsinki kehittyisi myös työtätekevien kaupunkina, on ykköskysymys kohtuuhintainen asuminen. Myös duunareilla pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä, muuten meiltä loppuvat jossain vaiheessa veronmaksajat. - Toinen kokonaisuus on joukkoliikenteen ja erityisesti työmatkaliikenne kehittäminen kohtuuhintaiseksi ja toimivaksi. Silloin siitä tulee todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja palkasta säästyy Helsingin muuta maata korkeampiin muihin kuluihin. - Kolmas asia jota erityisesti painotan muiden tärkeiden kysymysten rinnalla, on aktiivisempi teollisuuspolitiikka. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikessa päätöksenteossa kaavoituksesta alkaen pidetään mukana monipuolinen elinkeinorakenne ja erityisesti teollisuuden tarpeet, listaa Hannu Latva-Pietilä omia pääteemojaan kunnallisvaalikampanjaan. Kaupungin tulojen muodostuminen ja riittävyys mietityttävät kunnallisvaaliehdokasta. - Jos ajattelen veronmaksajana, niin nykyinen veroprosentti on ehkä kohtuullinen, jos sillä saadaan turvattua kaikki ne palvelut mitä haluamme. Toisaalta vaikka verotulot ovat kaupungille tulopuolella merkittävin erä, on myös muita tulonlähteitä. Esimerkiksi kaupungin liikelaitoksien tuloutukset ovat hyvin merkittävät. Energialaitos etupäässä. Ne myös huomioitava ja pidettävä huolta, että ne ovat jatkossakin käytettävissä. Hannu Latva-Pietilän on vahvasti sitä mieltä, että Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tulee yhdistää. Esimerkiksi joukkoliikenteen järjestäminen olisi tehokkaampaa ja tulisi todennäköisesti selvästi halvemmaksi kuin nykyinen malli. - Tämä on yhteistä työssäkäyntialuetta. Ihmiset liikkuvat myös monenlaisten palvelujen perässä yli kuntarajojen. - Realiteetit eivät kyllä tällä hetkellä tue mielipidettäni, mutta tavoitteena se on hyvä. Helsingin ja Vantaan yhdistäminen ilman muita pääkaupunkiseudun kuntia voisi olla perusteltua. Helsinki ja Vantaa voisivat näyttää esimerkkiä ja toivoa, että muut kunnat tulevat järkiinsä ja tulevat myöhemmin perässä. Hannu Latva-Pietilä on huolissaan äänestysaktiivisuudesta, mutta luotaa siihen, että työntekijät ovat sillä tavalla fiksuja ja valveutuneita, että he osaavat valita ehdokkaansa omiensa joukosta. - Kaupunginvaltuusto päättää isoista asioista, jotka vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämään ja sen takia ihmisten pitäisi olla kiinnostuneita ketkä heitä edustavat. Sanoisin, että esimerkiksi metallityöläisen kannattaisi valita ehdokkaansa niin, että hän on ajatusmaailmaltaan samantyyppinen kuin itse on. 808 Hannu Latva-Pietilä Ikä 50 v. Ammatti Pääluottamusmies Koulutus Ylioppilas ja ammattikoulu Työpaikka ABB Oy Luottamustoimet Ammattiosaston ja Metalliliiton Helsingin piirin puheenjohtaja, Liikepalvelulautakunnan varajäsen Perhe Vaimo Muuta Kaksi kissaa Työntekijöillä on valtuustossa aliedustus Erityisesti yksityisen sektorin työntekijöillä on räikeä aliedustus Helsingin kaupungin valtuustossa. Yksityisellä sektorilla työskenteleviä on Helsingissä noin 60 prosenttia palkansaajista, mutta valtuutettuina heitä on vain 16 prosenttia. Eläkeläiset äänestävät varsin usein eläkeläistä, samoin kaupungin omat työntekijät omiaan. Huomattavin yliedustus on ammattipoliitikoilla. - Tässä on mielestäni tärkein syy siihen miksi duunarin pitäisi äänestää toista duunaria. Olen vakuuttunut siitä, että vain näin saadaan välittymään todelliset, niin sanottujen tavallisten ihmisten, arjesta lähtevä tarpeet palveluista, asumisesta, liikenteestä ja kaikesta muusta. Oikeastaan on myös niin, että kaikkien puolueiden valtuutettuihin pitäisi saada lisää työntekijöitä, jotta näkökulma todella vaikuttaisi, sanoo Taina Karrikka. Hän pitää kunnallisvaalien tärkeimpinä kysymyksinä kunnallista terveydenhoitoa, asumista ja teollisuuspolitiikkaa. - Kaksi ensin mainittua ovat varmaan aika monen vaalikampanjassa esillä, 791 Taina Karrikka Ikä: 50 Ammatti: elektroniikkalaiteasentaja Koulutus: Peruskoulu, työn on opettanut Työpaikka: International Electric Oy Luottamustoimet: Pääluottamusmies, Ammattiosasto 77:n puheenjohtaja, Metalliliiton valtuuston jäsen Harrastukset: Ay-toiminta, puutarhapalstan pito, käsityöt, golf ja uusimpana mummoilu ensimmäisen lapsenlapsen kanssa Perhe: Aviomies ja kolme lasta mutta teollisuuden työpaikkojen säilyttäminen ja kehittäminen Helsingissä ei ole ollut merkitykseensä nähden riittävästi esillä. Helsinkikään ei tule toimeen pelkillä palveluilla. Monipuolinen ja tasapainoinen elinkeinorakenne on hyvinvoinnin perusta. Tässä on myös meillä demareilla terästäytymisen paikka. - Selvää on myös, että kunnallisvaaleissa ei voida ohittaa keskustelua ja johtopäätöksiä Kauhajoella ja vain vajaa vuosi sitten Jokelassa tapahtuneista tragedioista. Rahaa on löydyttävä ennaltaehkäisevään mielenterveys ja muuhun sosiaalitoimeen. On ryhdyttävä toimiin luokkakokojen pienentämiseksi ja lisättävä määrärahoja pätevien opettajien palkkaamiseen. On myös kiinnitettävä huomiota opettajien suuren vaihtuvuuden syihin. Vaikka lasten kasvatuksen päävastuu onkin kotona, on turvallinen opettajasuhde tärkeä, toteaa Taina Karrikka myös omiin kokemuksiinsa vedoten. Kunnallisvaaleissa puhutaan tietysti aina rahasta. Käytetäänkö verovarat oikeisiin kohteisiin ja onko kaupungilla riittävästi tuloja. - Mielestäni nykyisen 17,5 prosentin kunnallisveron säilyttäminen on hyvä tavoite, koska kaikki elämiseen liittyvä on Helsingissä kallista. Toisaalta ensisijaista on katsoa kunnallisten palvelujen tarve ja taso tarkasti ja verrata sitä nykyisen taloudenpidon painopisteisiin. Jos painopisteet ovat oikein, mutta palvelujen tasossa aukoja, voidaan harkita veroasteen nostoa. - Tässä yhteydessä tulisi ottaa rohkeasti esille myös pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ja yhdistyminen. Luonnollisin vaihtoehto josta voitaisiin lähteä liikkeelle, olisi Helsingin ja Vantaan yhdistäminen, pohtii Taina Karrikka Maahanmuuttajien asioihin uutta aktiivisuutta Ansumana Keba Sabally vaatii maahanmuuttajien parempaa hyväksyntää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. - Keba Sabally pitää ykkösteemoinaan kunnallisvaaleissa maahanmuuttajien yhteiskunnallisen hyväksynnän lisäämisen ohella kunnallisten palveluiden saatavuuden parantamista, kulttuurillisen rikkauden korostamista ja kansainvälisyyden huomioimista kunnalliselämässä. - Lisäksi hän korostaa maahanmuuttajien integrointia ja osallistumista, sekä aktiivista vaikuttamista tasa-arvoisin perustein oman kunnan asioihin. Äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi Keba Sabally esittää keskusteluja lähipiirissä. - Kantaaottavuus ajankohtaisiin asioihin ja kannustava osallistuminen työpaikoilla sekä vastuunkanto työtovereista. Yleensä uskallus vaikuttaa asioihin, ovat tärkeitä tekijöitä. Keba Sabally korostaa, että veroäyreillä maksetaan kaikkien tarvitsemat palvelut. - Äyrien jakaminen on poliittinen päätös ja siihen tarvitaan valtaa päättää veroäyrien käytöstä. Hänen mielestään palvelutehokkuuden ja julkisen liikenteen koordinoimiseksi on kuntalaisen edun mukaista, et- 852 Ansumana " Keba" Sabally Ikä noin 45, syntynyt Gambiassa, Suomessa vuodesta 1989 Ammatti Opettaja, hitsaaja, sisustusasentaja Koulutus Murikan kursseja Luottamustehtävät Ollut Hietalahden telakan luottamusmies ja ETMO-projektin koordinaattori, Sosiaalilautakunnan varajäsen Perhe Vaimo, 3 lasta, vuokra-asunto Kontulassa Harrastukset futis, kuntoilu, musiikki ja monen kulttuuriyhdistyksen jäsen tä metropolin kunnat järkeistävät toimintojaan ja yhdistävät palvelurakennettaan. - Jos suurempi aluekeskittyminen ei onnistu vielä, Helsingin ja Vantaan kannattaa yhdistyä jo kokeilumielessä. Kunnallishallintoa ja palvelujen tuottamista on rakennettava veronmaksajan eikä byrokratian lähtökohdista, korostaa Keba Sabally.
5 Uuden puheenjohtajan syksy yhtä tohinaa Teamia ja paikallista sopimista - Päätettiinpä Teamista mitä tahansa, paluuta muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin tätä hanketta alettiin suunnitella, ei ole, Aalto painottaa. Riku Aalto valittiin Metallityöväen liiton puheenjohtajaksi viime toukokuun liittokokouksessa. Ensimmäiset kuukaudet uudessa tehtävässä ovat olleet miehelle melkoista pyöritystä, sillä syksy on alkanut Metallissa tohinalla. Team-hanke etenee vaiheeseen, jossa liitot alkavat tehdä ratkaisuja osallistumisestaan suunniteltuun uuteen teollisuusliittoon. Samanaikaisesti työpaikoilla on käyty neuvottelut, joissa on sovittu työehtosopimukseen sisältyvän paikallisen erän jakamisesta. Molemmilla asioilla on Aallon mielestä kauaskantoisia merkityksiä. - Päätettiinpä Teamista mitä tahansa, paluuta muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin tätä hanketta alettiin suunnitella, ei ole, Aalto painottaa. Hän muistuttaa, että myös työnantajat haluavat nähdä, mitä Teamista tulee, ennen kuin miettivät omia jatkotoimiaan. - Metallin linja Teamiin on selkeä. Liittokokouksemme päätti keväällä, että osaltamme olemme edelleen mukana Teamin valmistelussa. Kun jatkovalmistelu on saatu päätökseen ja muiden liittojen kannat ovat selvillä, arvioimme onko meillä edellytykset kutsua koolle ylimääräinen liittokokous. Se tekee Metallin osalta lopullisen päätöksen. Tänä syksynä paikallisesta sopimisesta työpaikoilla saatavat sopimukset puolestaan viitoittavat Metallin asennoitumisen paikalliseen sopimiseen lähitulevaisuudessa. Metalliliitto ja Teknologiateollisuus ry ovat molemmat parhaillaan käynnistämässä tutkimuksia siitä, miten paikallisen erän jakamisessa onnistuttiin. - Olemme pyrkineet tänä syksynä yhdessä työnantajien kanssa yhdessä siihen, että joka ikisellä työpaikalla käytäisiin kunnon neuvottelut paikallisen erän jakamisesta. Keväällä punnitaan sitten tämän syksyn kokemuksia ja päätetään jatkosta. Yhteisen tahdon toteutuminen tärkeintä Viime syksyn tulokset työehtosopimuksen paikallisen erän soveltamisesta eivät tyydyttäneet Metallia, mutta tyytyväisiä ei oltu myöskään Teknologiateollisuudessa. Paikallinen sopiminen on työnantajajärjestölle niin tärkeä asia, että siinä haluttaisiin onnistuttavan. Paikallinen erä jaettiin täysimääräisenä useimmilla työpaikoilla, mutta ei kaikilla. - Paikallinen sopiminen on hyvä työkalu, mutta siinä täytyy edetä rauhallisesti. Viime syksynä ei ilmeisesti vielä oltu kypsiä aitoon, luottamukselliseen yhteistoimintaan työpaikalla, Aalto miettii. - Myönteinen asia on toki se, että työnantajat innostuivat kouluttautumaan palkkarakenneasioihin. Paikallisen sopimisen onnistumiseksi täytyy työpaikalla vallita aito luottamus. Se on hidas rakentaa ja helppo menettää. Toinen sopimisen kannalta keskeinen asia on luottamusmiehen asema. Luottamusmies ei voi tehdä suuria päätöksiä vajavaisten tietojen varassa, hänen täytyy saada riittävästi tietoa yrityksen taloudellisesta tilasta. Koulutuksen avulla pitää puolestaan huolehtia siitä, että luottamusmies kykenee tulkitsemaan taloudellista tietoa oikein. - Meille Metallissa tämä ei ole uusi asia. Olemme ainoa ammattiliitto, joka tarjoaa jo nyt yhdessä työnantajan kanssa talouskoulutusta luottamusmiehille, Aalto muistuttaa. Luottamusmiehen tehtävä pitää Aallon mielestä saada säilymään kiinnostavana ja oikealla tavalla haasteellisena. - Jos kaikki menee pieleen, työpaikalla syntyy paikallisesti huonoja ratkaisuja, jotka herättävät epäluuloja ja katkeruutta ja vieläpä laskevat yrityksen tuottavuutta. Ei luottamusmiehen tehtävä silloin voi olla kovin mielekäs. Parhaimmillaan taas käy päinvastoin, työntekijöiden työehdot paranevat, he voivat osallistua yhä enemmän työn ja yrityksen kehittämiseen, kokevat työnsä mielekkäämmäksi ja tästä hyötyy myös yritys. - Tarvitsemme työnantajien kanssa toisiamme jotta onnistumme tässä. Ensi keväänä päätämme miten etenemme ja miten ajattelemme linjamme paikalliseen sopimiseen. Siihen asti pitää kaikkien ponnistella tosissaan yhteisen tahdon löytymiseksi ja täyttymiseksi.
6 Unelmani on Reilu Suomi Sosialidemokraattinen puolue on maamme johtava kuntapuolue voitettuamme vuoden 2004 kuntavaalit. Suurimpana haluamme pysyä myös jatkossa. Sosialidemokraattien vaalimenestyksen eräs tärkeimmistä tekijöistä on onnistunut ehdokasasettelu. Olemme asettaneet tavoitteeksemme saada koko maassa 10 000 ehdokasta. Tarvitsemme ehdokkaiksi arjen asiantuntijoita. Tämä upea joukko tulee kuulumaan ja näkymään jokaisessa maamme kolkassa. Sosialidemokraatit haluavat taata tasavertaiset ja laadukkaat kuntapalvelut jokaiselle kansalaiselle. Emme elä vaihtoehdottomuuden aikaa, vaan erilaisista tavoitteista ja arvoista on käytävä kunnon keskustelua. Uskon, että vaaleissa selkeiden vaihtoehtojen joukosta tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vahvistavat viestit nousevat esiin. Minä haluan, että syksyn vaaleissa Reilu Suomi voittaa. Paikka, jossa kaikilla on hyvä elää. Suomalaiset tulevat ratkaisemaan lokakuun kuntavaaleissa kehityksen suunnan tulevaksi neljäksi vuodeksi. Elämme tulevaisuutemme kannalta tärkeää aikaa. Suomalaisten keski-ikä nousee ja huoltosuhde heikkenee. Jatkossa on yhä vähemmän työtä tekeviä suhteessa työelämän jo jättäneeseen väestöön. Tilanne on samalla sekä suuri haaste että suuri mahdollisuus. Vanhemmissa ikäpolvissa meillä on tavattoman paljon aktiivisia, osaavia ihmisiä, joiden huima elämänkokemus ja sisällään kantama hiljainen tieto ovat arvokkaita. Minä uskon, että huomispäivän Suomessa me osaamme hyödyntää tätä voimavaraa ja samalla vahvistaa osallisuutta. Sata vuotta sitten SDP:n tavoitteet olivat suuria unelmia, jotka vaativat tulevilta sukupolvilta suuria ponnistuksia toteutuakseen. Julkiset palvelut, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja koko ikäluokalle tuleva maksuton koulutus ovat olleet hyvinvoinnin kulmakiviä. Unelmia, joista tehtiin totta. Mutta entä mistä tämän päivän äiti, isoisä tai ekaluokkalainen unelmoi? Minä väitän, että myös nykypäivän unelmamme ja tavoitteemme perustuvat ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhteisvastuuseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan. SDP hakee kuntavaaleissa vahvaa mandaattia suomalaisilta. Sitoudumme turvaamaan ihmiselle vanhuuden ja lapsuuden, terveyden ja koulutuksen. Minun unelmani on Reilu Suomi. Haluan, että jokainen tuntee itsensä osalliseksi ja arvokkaaksi, haluan että pidämme toisistamme huolta ja ennen kaikkea haluan, että pidämme yhdessä huolta tulevaisuudesta. Meille sosialidemokraateille tärkeää on panostaa tulevaisuuteen. Tällaisia välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen, koulujen ja päiväkotien kehittäminen. Vaaleissa tärkeät ja vastuulliset tavoitteemme tarvitsevat sinun äänesi tuekseen. Kutsunkin jokaisen mukaan rakentamaan reilumpaa Suomea. Kyse on ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Sinusta ja minusta. SDP on kokoava arvopuolue, johtava tulevaisuuspuolue ja avoin kansalaispuolue. Reilun Suomen rakennuspuita ovat viime kädessä kunnallisvaaleissa annetut äänet. Tärkeää onkin, että jokainen äänestää vaaleissa. Tervetuloa mukaan! Kerrotaan yhdessä tehtävästä, jossa arvomme muuttuvat paremmaksi arjeksi ihmisille - ja paremmaksi tulevaisuudeksi Suomelle. Anna äänesi kuulua! Jutta Ur pilainen SDP:n puheenjohtaja
7 Luottamusta luottamusmiehille Metallialojen työpaikoille valitaan pääluottamusmiehet ja osaston luottamusmiehet 1.11.-15.12.2008 välisenä aikana. Valittujen luottamusmiesten 2-vuotinen toimikausi kattaa vuodet 2009 ja 2010. Luottamusmies edustaa työpaikan työntekijöitä, ammattiosastoa ja liittoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Edunvalvonta on luottamusmiehen ykköstehtävä, mutta hänen puoleensa käännytään myös asioissa, jotka eivät suoraan liity työehtosopimusten soveltamiseen. Kysymyksiä syntyy erilaisista arjen käytännön toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Luottamusmies on myös monella tavalla järjestäytymisen ykköslenkki kun valtaosa liittymiskaavakkeista kulkee luottamusmiehen käsien kautta. Uusille, nuorille työntekijöille on luottamusmies ensimmäinen kontakti ammattiyhdistysliikkeeseen, mikä ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Luottamusmies on myös työttömyyskassan asiamies. Kattavuutta lisää Metalliliittoon lähetettyjen ilmoitusten perusteella liiton luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio kattaa yhteensä noin 2.300 työpaikkaa, joilla työskentelee noin 115.000 työntekijää. Todellinen kattavuus on hieman tätä suurempi. Aivan kaikilta työpaikoilta ei luottamusmiesilmoituksia saada tai jäävät kokonaan täyttämättä. Kiinnitetään siis huomiota siihen, että kaikki ilmoitukset, myös tehtävissä jatkavien luottamusmiesten osalta tulevat tehdyiksi, oikealla tavalla täytetyiksi ja omaan aluetoimistoon lähetetyiksi. Mutta iso ammattiosastoja ja koko liittoa koskeva haaste on siinä, että arviolta 15.000 työntekijää on töissä työpaikoilla, joihin ei ole luottamusmiestä valittu. Miten näillä työpaikoilla hoidetaan edunvalvonnan ja paikallisen sopimisen asioita - tai järjestäytymisen peruskysymyksiä? Ja mikä on ammattiosaston rooli asiassa? Asiaan kiinnitti huomiota myös liiton 20. liittokokous viime toukokuussa määritellessään liiton ammattiosastojen perustehtäviä. Ammattiosastojen perustehtäviin sisältyy ylläpitää ja kehittää oman toimialueensa työpaikkojen luottamushenkilöverkoston kattavuutta ja toimintaa myös pienempien työpaikkojen osalta. Säännöllisten työpaikkakartoitusten teko on ehdoton lähtökohta tässäkin tehtävässä. Yt-haaste On arvioitu, että tilauskannat ovat ohentumassa myös monilla metallinkin työpaikoilla ja huoli oman työpaikan pysyvyydestä on yksittäisen työntekijän ehkä suurin työelämän epävarmuustekijä. Työpaikkatason yhteistoiminta tällaisten tilanteiden ennakoinnissa ja oikeiden tietojen saamisessa vaihtelee. Huonoimmillaan tilanne näyttäytyy niin, että kuullaan julkisen tiedonvälityksen kautta firman yt-neuvottelujen aloittamisesta, tuotantoon liittyvistä siirto- tai muista järjestelyistä ja työvoiman vähentämistarpeista. Mitenkään kaksinen ei ole tilanne, missä lehtimiehet soittavat luottamusmiehelle, että miltä tuntuu ja tuliko tilanne yllätyksenä. Lisätään luottamusta Jotain opittavaa on eräistä 90-luvun työpaikkatilanteista. Voi olla syntynyt tilanne, missä työnantaja etukäteen ilmoittaa luottamusmiehelle tilauskannan romahtamisesta ja siitä seuraavasta 120 hengen vähentämistarpeesta. Tieto ei ole julkinen ja luottamusmies koettaa kaikin keinoin vaikuttaa tilanteeseen ja saakin neuvotteluissa paljon aikaan. Lopputulos voi olla, että suorilta irtisanomisilta vältytään, 30 työntekijän tilannetta hoidetaan eläkejärjestelyin, mutta 50 työntekijää joudutaan lomauttamaan. Eikä sille pääluottamusmies mitään mahda. Mutta sitten kun tulee seuraava luottamusmiehen valintakohta, väki käyttäytyy vähän siihen suuntaan, että huonosti neuvoteltu ja luottamusmies vaihtuu. Jokainen arvioikoon itse menikö oikein. Luottamusmiehen tärkein tuki lienee työnpaikan työntekijöiden antama tuki. Pidetään siitä huolta myös huonoina aikoina. On lupa parantaa Luottamusmiesten aseman parantaminen on yksi liiton pysyvistä painopisteistä. Työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmän kehittämisestä eli ns. lupa-projektista. Hankkeessa selvitetään perusteellisesti luottamushenkilöiden asemaan liittyvät asiat, joilla luottamushenkilöiden asemaa työpaikan neuvottelu- ja kehittämistilanteissa voidaan vahvistaa. Esille nousevat mm. ajankäyttöön, koulutukseen, tietojensaantiin ja irtisanomissuojaan liittyvät kehittämistarpeet. Huomioitavaksi tulee myös mm. ulkomaisen ja vuokratyövoiman lisääntyneen käytön vaikutukset luottamushenkilöiden tehtäviin ja oikeuksiin. Tässä työssä tavoitteena tulee olla luottamushenkilöorganisaation, työsuhdeturvan, koulutuksen ja toimintaedellytysten kokonaisvaltainen kehittäminen. Jos paikallinen sopiminen lisääntyy, on luottamushenkilö- ja neuvottelujärjestelmän oltava niin vahva, että se omalta osaltaan mahdollistaa todellisen sopimisen. Sopiminen ja sanelu ovat edelleen kaksi eri asiaa. Aivan kuten Metallin liittokokous totesi, paikallisen sopimisen edellytys on tasavertainen neuvotteluasema ja luottamus, jota ei voi saavuttaa sanelulla. Tarvitaan lisää päätoimisia pääluottamusmiehiä ja kaikessa pitää toimia niinkin, että myös pienempien työpaikkojen edunvalvonnan haasteet tulevat huomioiduiksi. Onko väliä? Ei ole siis mitenkään yhdentekevää, missä kunnossa liiton luottamusmiesorganisaation kattavuus, toimintamahdollisuudet ja osaaminen kulkevat. Luottamusmiehillä pitää olla lupa myös yhteiskunnallisena vaikuttajana toimimiseen. Samalla se on osa edunvalvontaa. Tällä voidaan tarkoittaa myös ehdokkuutta esim. kunnallisvaaleissa. Valitaan työpaikoille kokemusta ja nuorta voimaa, miehiä ja naisia, edunvalvonnan ja järjestötyön osaajia. Kiinnitetään entistä enemmän huomiota niihin pienempiin työpaikkoihin, joissa ei tällä hetkellä luottamusmiesorganisaatio toimi. Rohkaistaan työpaikkojen ihmisiä ryhtymään ehdolle luottamustehtäviin ja tuetaan tehtäviin valittuja heti alkutaipaleelta lähtien. Markku Laine Metallin järjestöpäällikkö Henkilö Metalliliiton jäsenenä olet askeleen edellä odottamatonta Jos sinulle sattuisi jotain ikävää, tapahtuma vaikuttaisi koko perheeseesi. Taloudellisilta vaikutuksilta suojaudut oikein mitoitetulla henkivakuutuksella. Tarkista turvatasosi osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi Liittosi on neuvotellut sinulle Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä vakuutuksesi Ifiin saat monia rahanarvoisia etuja. Tutustu tarkemmin osoitteessa if.fi/ metalli tai soita 010 19 19 19. Nyt Bonusta Ifin vakuutuksista!
8 Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien uuden hallinnon esittely Liittotoimikunta Jarmo Kiema, pääluottamusmies Vaalipiiri: Helsinki Työpaikka: ABB Oy Sähkökoneet, Pitäjänmäki Luottamustehtävät: Ammattiosasto 70.n varapuheenjohtaja, jäsen- ja veteraani vastaava. Harrastukset: ABB Oy Jalkapallokerhon vetäjä, Sählyn pelaaminen ja vapaa-ajalla kalastelua Keijo Larila, Asentaja, pääluottamusmies Vaalipiiri: Auto- ja koneala Työpaikka: Assistor oy, Hanko Luottamustehtävät: Ammattiosasto 379 n. puheenjohtaja, Hangon kaupunginvaltuutettu Harrastukset: Veneily ja lukeminen Liittovaltuusto Petri Ijäs, pääluottamusmies, Työsuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Uusimaa Työpaikka: Rahapaja Oy, Vantaa Luottamustehtävät: Ammattiosaston 255 taloudenhoitaja, Metkan puheenjohtaja, Eskiva seuturyhmän puheenjohtaja, Helsingin metallityöläisten Sos.Dem yhdistyksen puheenjohtaja Harrastukset: Jääkiekko, kaukalopallo ja kalastus Petri Kajander, Metallin valtuuston II varapuheenjohtaja Vaalipiiri: Uusimaa Työpaikka: Ovako Wire, Koverhar Luottamustehtävät: Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja, Eteläkärjen seuturyhmän puheenjohtaja Harrastukset. Ulkoilu ja uinti Pasi Karttunen, pääluottamusmies Vaalipiiri: Uusimaa Työpaikka: Konecranes Heavy Lifting Oy Luottamustehtävät: Osasto 58 puheenjohtaja, EWC jäsen, Koneen työntekijöiden vakuuskassan hallituksen puh.joht. Luottamustoimet ovat minulle kunnia-asia ja niiden kautta olen saanut paljon uusia ystäviä, kokemuksia, oppinut uusia asioita ja myös kasvanut ihmisenä. Olen löytänyt työn, jota on kiva tehdä ja toivonkin saavani jatkaa näiden töiden parissa vielä useita vuosia. Veli Karttunen, työpaikan sisäinen kouluttaja ja ennakkotarkastaja Vaalipiiri: Auto-alan vaalipiiri Työpaikka: VW Center Herttoniemi Luottamustehtävät: Ammattiosaston varapuheenjohtaja ja varasihteeri Harrastukset: Lenkkeily Taina Karrikka, pääluottamusmies Vaalipiiri: Helsinki Työpaikka: Oy International Electric Co Luottamustehtävät: Ammattiosasto 77 puheenjohtaja Harrastukset: Ay-toiminta, puutarhapalstan hoito, mummoilu ja viime kesästä yllättäen golf Karita Pihlström, pääluottamusmies Vaalipiiri: Uusimaa Työpaikka: Sporrong Produktion Luottamustehtävät: Eteläkärjen seuturyhmän sihteeri, SAK:n paikallisjärjestön sihteeri Harrastukset: Ay-toiminta, kuntoilua/ulkoilua luonnossa kun vain aika antaa myöden Minna Saarinen, pääluottamusmies Vaalipiiri: Uusimaa Työpaikka: Tietosähkö Oy, Järvenpää Luottamustehtävät: Ammattiosasto 90 opintosihteeri, piirikokousedustaja Harrastukset: Järjestötoiminta ammattiyhdistysliikkeessä Kai Toikka, pääluottamusmies, II varatyösuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Peltialan vaalipiiri Työpaikka: Saimaan Eristys Oy Luottamustehtävät: Ammattiosasto 155:n toimikunnanjäsen Harrastukset: Kalastus ja luonnossa liikkuminen
metallityöläinen 9 Edunvalvontaa työpaikalla ja kaupungin päätöksenteossa Haluan antaa kokemukseni työelämän edunvalvonnasta Helsingin päätöksenteon käyttöön. Helsingin kaupungin päätöksenteossa haluaisin edistää kohtuuhintaista asumista, kehittää pääkaupunkiseudulle edullista joukko- ja työmatkaliikennettä sekä pitää Helsingin elinkeinorakenteen monipuolisena. Olen siis ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon. Olen 50-vuotias, naimisissa oleva pääluottamusmies Pitäjänmäeltä. Perheeseen on syyskuun alusta alkaen kuulunut myös kaksi kissaa nimeltään Bella ja Veli. Olen työssä kansainvälisessä sähköja elektroniikka-alan yrityksessä, koulutukseltani elektroniikka-asentaja. Yhteiskunnallista osaamista on hankittu mm. Kiljavan opiston yhteiskunnalliselta linjalta 1993 94. Toimin työpaikkani kokopäivätoimisena pääluottamusmiehenä. Tätä luottamustehtävää olen hoitanut vuodesta 2002 lähtien. Helsingin kaupungin teknisessä lautakunnassa olen ollut varajäsenenä pari vaalikautta sitten, nyt varajäsenenä liikepalvelulautakunnassa. Metallityöväen Liitossa toimin oman ammattiosastoni puheenjohtajana sekä Helsingin piirijärjestön puheenjohtajana. Molempia tehtäviä olen hoitanut useita vuosia. Työpaikallani ja luottamustehtävissäni olen pyrkinyt edistämään monimuotoisuutta sekä toimimaan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden puolesta. Samat periaatteet toimivat kaupungin päätöksenteossakin. Käytä oikeuttasi vaikuttaa. Hannu Latva-Pietilä Arno Stam Helsingin Urheilupalkintotoimikunta Poliittisena päättäjänä tekemässä epäpoliittisia päätöksiä Terveys, töitä ja katto pään päällä Vuoden 2008 helsinkiläisurheilija lentopalloilija Janne Heikkinen, kunniamaininnan saaja koripalloilija Petteri Koponen, vuoden urheiluseuran HIFK:n edustajat, palkintojen jakajat apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja palkintotoimikunnan puheenjohtaja Arno Stam Espan lavalla Helsinkipäivän tilaisuudessa. Työssäkäyvänä olen etuoikeutettu, minulle kuuluu työterveyshuolto, jonka maksaa työnantajani. Jos sairastun, varaan ajan työterveyslääkäriltäni ja pääsen samana päivänä lääkärille, sen enempiä odottelematta. Kiitos tästä myös ammattiyhdistysliikkeelle, joka aikoinaan neuvotteli työterveyshuollon meille. Mutta jos joudun työttömäksi, tai pääsen eläkkeelle, saan käyttää kunnallisia terveyspalveluja. Kun sairastun, soitan terveyskeskukseeni, jos hyvä tuuri käy, siellä on lääkäreitä (mikä ei ole ollenkaan varmaa ainakaan itä-helsingin terveyskeskuksissa) ja saatan saada ajan kuukauden sisällä. Mikäli joudun käyttämään laboratoriopalveluita, asia menee vieläkin mutkikkaammaksi. Itä-Helsingin ainoa laboratorio on Kontulan terveyskeskuksessa, Kivikon ja Myllypuron laboratoriot on poistettu käytöstä. Kontulan laboratoriota käyttää noin 30 000 asiakasta, joudut odottamaan kolmekin tuntia päästäksesi kokeisiin, jos on illalla viimeksi laittanut jotain suuhunsa ja joutuu olemaan puoleenpäivään asti juomatta ja syömättä, siinä voi heikoimmille käydä hullusti. Jos on varaa, voi tietysti mennä yksityislääkärille ja saada heti palvelua. Mutta työttömällä tai eläkeläisellä ei todellakaan ole varaa siihen. Osa nykyisistä kaupunkimme päättäjistä yhdistäisi lisää terveyskeskuksia ja yksityistäisi terveyspalveluja, Hurraa!!?? Vai olisiko niin, että kun terveyskeskus poistetaan käytöstä, ihmiset eivät enää sairasta, tämähän on NERO- KASTA! Käsi sydämellä, näin ei voi, eikä saa enää jatkua! Ei pääkaupunkistatus saa tehdä sen asukkaista eriarvoisia! Pääministerimme lupaa kaikille eläkeläisille 650 kuukausituloja, mutta miten sillä rahalla asuu Helsingissä, ostaa terveyspalveluja yksityiseltä, (kun kunnallisia ei saa) ruokkii ja vaatettaa itsensä? Ministereille tekisi todella hyvää kokeilla toimeentuloa tällä rahalla (ilman mitään ministerien etuuksia). Myllypuron ruokajonot pitenevät koko ajan, samoin asunnottomien jonot. Helsinkiin rakennetaan isolla rahalla asuntoja, joihin ei suurimmalla osalla kaupunkimme asukkaista ole mitään mahdollisuutta päästä asumaan ja kaupunginjohtaja haaveilee tunnelista Tallinnaan, olisikohan niille rahoille jotain muutakin käyttöä? Mitä mieltä Sinä olet? Taina Karrikka Kesäkuun kahdestoista päivä vietettävän Helsinkipäivän juhlallisuuksiin kuuluu vuoden helsinkiläisurheilijan näyttävä palkitseminen Espan lavalla. Vuotuisen valinnan suoritta Helsingin Urheilupalkintotoimikunta. Toimikunnassa on edustajat liikuntalautakunnan kaikista poliittisista ryhmästä ja liikuntaviraston ja kaupunginkanslian virkamiesedustajat. Kaupungin organisaatioiden ulkopuolista asiantuntemusta ovat tuoneet Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun, TUL:n, Palloliiton Helsingin piirin, Paraolympiakomitean, Helsingin Urheilutoimittajien ja Svenska Idrott rf. edustajat. Puheenjohtajana toimii liikuntalautakunnan puheenjohtaja, joten olen ollut poliittisesti valittuna päättäjänä tässä epäpoliittisessa tehtävässä kahdeksan vuotta. Vuoden urheilijan valinnalla on pitkät ja ansiokkaat perinteet. Valinta suoritettiin tänä vuonna jo 45 kerran ja valittujen lista heijastelee edustavasti koko Suomen urheiluhistoriaa. Listalta löytyy Pentti Linnosvuota, Kauko Kangasniemeä, Esko Rechadtia, Jari Kurria, Susanna Rahkamoa, Sari Multalaa, Mikael Forsselia ja niin edelleen. Valintatehtävä laajentunut Toimikunnan työn pohjaksi pyydetään lajiliitoilta esityksiä ehdokkaista. Ehdotusten taso on hyvin vaihteleva ja toimikunta voi tehdä valintansa myös näiden ulkopuolelta. Laaja esityskirjo on kuitenkin hyvästä, koska vuoden urheilijan lisäksi on aina nimetty myös vaihteleva määrä kunniamaininnan saajia. Vuoden urheilijalle annetaan kunniaplakaatin ja mitalin lisäksi 3 350 euron valmennusapuraha. Kunniamaininnan saaja saa 850 euroa. Toimikauteni aikana tehtäväkenttä on laajentunut, sillä vuodesta 2001 alkaen on valittu myös vuoden liikuntaseura. Valintaperusteet poikkeat vuoden urheilijasta siinä, että sitä ei suoriteta kilpailumenestykseen perustuen, vaan esimerkiksi ansioista nuorten kasvattajana tai uusien innovatiivisten toimintakäytäntöjen kehittäjänä. Palkinto on 2 800 euroa. Vuosituhannen alusta alkaen on Fortum Oyj lahjoittanut vuosittain 5 000 euroa helsinkiläisen liikuntatoiminnan kehittämiseen. Summa on yleensä jaettu 3-5 urheilijalle/seuralle. Toimikunta on kohdentanut painopisteen pääosin nuoriin urheilijoihin, harvemmin tukien piiriin pääseviin lajeihin ja mahdollisuuksien mukaan myös vammaisurheiluun. Mielipiteiden kirjoa Valintoja on joskus tehty myös äänestäen. Kun toimikuntaan kuuluu erilaisten viiteryhmien edustajia tämä onkin sangen ymmärrettävää. Kun vuoden urheilijan, urheiluseuran ja Fortum-stipendien päätökset tehdään samassa kokouksessa ei ajatusten yhteensovittaminen ole ollut kuitenkaan mitenkään ylivoimaista. Kerran vuodessa kokoontuvan toimikunnan puheenjohtajuus ei ole ollut rasittava, mutta mieluinen luottamustoimi. On tullut tutustuttua laajasti helsinkiläisen liikunnan lajikirjoon, sen järjestökentän edustajiin ja myös huippu-urheilijoihin. On myös ollut miellyttävää, kun on voinut antaa tunnustusta urheilusaavutuksista niin statuksen kuin taloudellisen tuenkin kautta, tukea nuoria urheilijoita ja heitä menestykseen kannustavia idoleitaan aina olympiavoittajiin asti. Artikkeli kuuluu sarjaan Metallin Sos.Dem. yhdistyksen jäseniä luottamustehtävissä.
10 metallityöläinen Helsingin ja Uudenmaan Metalli ESPOO 584 Nurminen-Hämäläinen Satu 24 Holm Henry HELSINKI 808 Sabally Ansumana HYVINKÄÄ HYVINKÄÄ 250 Saarinen Minna-Annukka 182 212 252 185 Kölhi Heikki JÄRVENPÄÄ 234 Lankinen Matti 249 Rossi Tuuli KERAVA 72 Bergman Inge-Maij HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KARKKILA 791 Karrikka Taina Karttunen Pasi Heinonen Ilkka JÄRVENPÄÄ JÄRVENPÄÄ 766 204 JÄRVENPÄÄ Vuorinen Tero HELSINKI HYVINKÄÄ Pätäri Hannu 35 Lönnqvist Katri Haaranen Aulis HYVINKÄÄ 216 201 Pekkanen Lars 50 852 Latva-Pietila Hannu 34 HELSINKI Öhman Stig HELSINKI Larila Keijo Tolvanen Esko Pulkkinen Jaana 28 39 37 Jokinen Satu Rouhiainen Teemu KIRKKONUMMI 195 Ovaskainen Heikki 83 Nyka nen Kari
metallityöläinen 11 taustaiset kuntavaaliehdokkaat LOHJA LOHJA LOHJA LOVIISA MÄNTSÄLÄ 196 237 251 52 26 Alhola Eino Peippo Jukka Selenius Matti Tikander Henry Kylmäniemi Mikko MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORVOO 48 82 163 61 3 Siren Jaana Hellgrén Yrjö Roponen Jouni Sundman Bertel Björk Inga 12 13 18 21 47 Grönroos Rune Heimberg Ulf Huttunen Hannu Kajander Petri Pelkonen Jorma SIPOO SIPOO SIPOO SIUNTIO SIUNTIO 8 9 26 83 87 Engman Bo Grönqvist Kjell Vironen Sami Parviainen Kristian Tuomi Tuulia TUUSULA VANTAA VANTAA VIHTI 12 58 61 57 Hämäläinen Heikki Lehto Heidi Poikolainen Mika Turkia Teemu
12 metallityöläinen Vallankäyttöä Suomen kansantalouden kannalta merkittävimmän ammattiliiton Metallityöväen liiton liittokokous on taas takanapäin. Median mielenkiintoa piti yllä puheenjohtajakamppailu. Vanha puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa sai siirtyä vilttiketjuun ja nuijan varteen tarttui Riku Aalto. Näin Vuorenmaata tukeneena on tärkeää, demokratian hengen mukaisesti, todeta koko liiton seisovan uuden puheenjohtajan takana. Riku, menestystä työllesi. Eki, kiitokset sinulle ansiokkaasta ja laajakatseisesta työstäsi suomalaisen työväenliikkeen eteen! Historia tulee osoittamaan työsi arvon. Mielenkiintoista oli seurata kokouksen jälkeistä mediajulkisuutta. Jo ryhmäkokouksen puheenjohtajapäätöksen jälkeen Tv-uutiset haastatteli liiton viestintäpäällikköä kysyen häneltä, miltä tuntuu palata vallankäytön ytimeen? Vastaus oli, että hyvältä. Sama linja jatkui Hesarin pääkirjoituksessa ja kolumneissa. Aikakausilehti puolellakin esiteltiin sivukaupalla viestintäpäällikön paluuta. Tähänkö kulminoitui liittokokouksen ydin? Ei kai nyt sentään? Onneksi syksyn tulon myötä myös oikea mies, puheenjohtaja Riku Aalto on saannut järkevillä- ja tasapainoisilla mielipiteillään näkyvyyttä mediassa. Sallittakoon vielä ex-puheenjohtajan jäähyväispuheesta sitaatti Ay-liike kuolee, jos se on pelkkä palkkaliike. Pitää olla myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tämä ajatus on hyvä nivoa yhteen keskustelun kanssa uudesta teollisuuden ammattiliitosta Teamista. Hankkeessa ei ole mukana yhtään Vasemmistoliittovetoista ammattiliittoa. Tämä selittyy puoluetaktikoinnilla ja pelolla vallanmenetyksestä. Keskustelua seuranneen on sen sijaan syytä huolestua, kun myös demareiden keskuudessa on ollut epävarmuutta ja ilmeisesti ennen kaikkea epätietoisuutta hankkeen suhteen. Aika vaatii suurempia liittokokonaisuuksia ja on selvä, että uudesta liitosta tulee SAK:laisen kentän keskeisin sopimus- ja myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hankkeen horjuttaminen tai jättäytyminen sen ulkopuolelle merkitsee taatusti yhteiskunnallinen vaikutusvallan vähenemistä. On syytä olla jo perustamisvaiheessa mukana, jolloin sektorikohtaiset painoarvot määritetään. Myöhemmin voi joutua hattu kourassa ovelle koputtelemaan. *** Vanhasen kakkoshallitus on ollut vallassa puolitoista vuotta. Mitä kansa on havainnoinut hallituksesta? Ehkäpä sen seksistisyyden. Henkeä pidätellen on seurattu pääministerin naisasioita. Milloin on seurattu Ruususoikeudenkäyntiä, milloin Merikukan kanssa harrastettua vessapaperiheittelyä Lohjan terveyskeskuksessa. Milloin taas jännitetty pääseekö nykyinen tyttöystävä Ranskan presidentin vastaanotolle. Kaikki taatusti muistavat myös erotetun ulkoministeri tekstiviesti Iken puutarhanhoitokyselyt yökerhotanssijalta. Mutta aivan kuin vanhoissa mykkäelokuvissa tähänkin voisi laitaa välikyltin Mutta samaan aikaan toisaalla. Inflaatio laukkaa ennätys vauhtia. Ruuan hinta on noussut vuodessa 10 %. Tuotannon kasvu on pysähtynyt. Kuluttajien luottamus oman taloutensa näkymiin on romahtanut. Yritysten ja maatilojen sukupolven vaihdoksiin annetaan veronkevennyksiä. Metsän omistajille räätälöidään verohelpotuksia. Tuloveron kevennysesitys tuo varakkaiden taskuun suhteettoman suuren summan verrattuna pienituloisiin. Kunnon porvaripolitiikkaa, kansalle sirkushuveja ja köyhät kyykkyyn. *** Kansalaisten kannalta tärkeimmät vaalit ovat kunnallisvaalit. Kunnanvaltuustoissa päätetään valtaosasta sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden tuotannosta. Kuntien tuottamia palveluita sekä arvostetaan että arvostellaan. Tutkimusten mukaan valtaosa kuntalaisista ei marise veroista, jos niillä tuotetaan hyviä palveluita. Laadukkaita kunnallisia palveluja ja niiden tasapuolista saatavuutta on puolustettava. Jotta palvelutuotannon rahoitus olisi turvattu, on välttämätöntä, että helsinkiläisillä on työtä ja toimeentuloa. Monen eurooppalaisen hallintokaupungin tapaan myös täällä on elinkeinorakenne yksipuolistumassa. Tuotannollinen toiminta, teollisuus, on vähentynyt merkittävästi. On kannettava huolta monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Helsinki ei saa olla vain herrojen Helsinki. Teollisuustyöväki on tuonut kotikaupungilleen hyvinvointia ja vaurautta, niin pitää olla vastakin. Vallalla on aina käyttäjänsä, niin myös kuntapolitiikassa. On tärkeää, että Helsingin kaupunginvaltuutetuilla on asiantuntemusta työelämästä, myös teollisuudesta. Palkansaajat ja työttömät tarvitsevat tuntojensa tulkkeja. Vaaleissa kotiin jäävät yleensä ne, joilla olisi eniten voitettavaa. Pidetään huolta, että työkaverit, ystävät ja naapurit käyvät äänestämässä. Tietenkin sosialidemokraatteja. Arno Stam Vanhoja vitsejä Vakiopalstamme on tällä kertaa hieman poikkeava. Lukija palautteena työmaalta Savolaiset TES-ohjeet TYÖMUALIMAN VAEKEOKSSIIN Pomon ohjeet: 1. JOS TYÖNTEKIJÄ LINTSOO. Kun se sitte tulloo töehin, niin halloo sitä, itkee tirraata ja sano, jotta kun niin harvon nähhään. 2. JOS TYÖN JÄLKI ON KELVOTONTA. Kehu antaamuksella työntekijän nuorekkuutta. Että tuntuu ihan ku oes koolun harjottelija. 3. JOS TYÖNTEKIJÄ HAAKKUU ILIKEEKSI. Liikutu ja kiittele, kun ne aotto sinnuu viimeenniin tulemaan ulos kaapista. 4. JOS VALITETAAN PIENIJÄ PALKKOJA. Ou laskevinas konneella ja sano, jotta työhän tienootta yhteesä vielä enemmän ku sinä ite ja sano, jotta niitä on kaeken lisäkj monta, sinnout polonen yksinäsj. 5. JOS ALETAAN VUATIJA SOPIMUKSIJA TYÖOLOJEN KORJOOMISEKSJ. Luppoo, jotta kutut konsultin selvittämmään asijoo. Ja sitten lyyvään tiili pöötään. Ja jos ee muu aata, nii sitte kaekki vapautettaan. 10 Helsinki-aiheista kysymystä 1. Helsingin Olympiastadionin vihkimisestä tuli tänä vuonna kuluneeksi pyöreitä vuosia. Paljonko? 2. Mihin on pystytetty Moskovan Helsingille lahjoittama Maailmanrauha patsas? 3. Paljonko Suomenlinnassa on asukkaita? 4. Kuka on Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja? 5. Kuka on laulanut levylle Beatlesin Penny Lane suomennoksen Rööperiin? 6. Ketkä arkkitehdit ovat suunnitelleet presidentin virka-asunnon Mäntyniemen? 7. Mitä tarkoittaa slangisana Skuru? 8. Kuka on Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja? 9. Mikä on Helsingin nimikkokukka? Työntekijän ohjeet: 1. JOS POMO ÄRJYY. Taputa ja kehu, että siinä oes aenesta heviyhtyveen laalajaksj. 2. JOS TÖETÄ ON LIIKOO. Kiittele pommoo siitä, jotta on ies töettä paljo. Ku kaekest muusta on pulaa. 3. JOS PALAKKA ON LIIJAN PIENJ. Hihkase tilipäevenä, että nero pomo on keksinä aekakonneen! Se suoltaa viime vuosjtuhannen tilinauhoo. 4. JOS TYÖN VAAHTI ON LIIJAAN KOVA. Sano, jotta pomossa on suurel luokan valtijomiesaenesta. Tarjovvaa vuon verta, hikkee ja kyyneleijä. 5. JOS LOMMOO ON LIIJAN VÄHÄ. Tuo hiilirilli työpaekolle ja kutsu pomo paestammaan makkarroo ja juommaan kaljjoo. 10. Mikä on Helsingin kunnallisveroprosentti vuonna 2008? Vastaukset 1. 70 vuotta 2. Hakaniemeen 3. Noin 900 4. Hannu Penttilä 5. Pepe Willberg ja Jormas-yhtye 6. Raili ja Reima Pietilä 7. Raitiovaunu 8. Rakel Hiltunen 9. Pihasyreeni 10. 17,5 %