KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu KARKKILAN SEURAKUNTA TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 0

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu SISÄLLYS YLEISTÄ... 4. Kirkkoherran katsaus vuoteen 0... 4. Taloudellinen tilanne... 5. Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä... 7.4 Jäsenmäärä... 7.5 Kirkolliset vaalit... 7.6 Kirkkovaltuusto... 7.6. Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset... 7.7 Kirkkoneuvosto... 8.7. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset... 8.8 Tarkastajat ja edustajat... 8 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 9. Yleinen seurakuntatyö... 9. Tiedotus ja viestintä... 0. Musiikkityö....4 Diakonia ja lähetystyö....5 Varhaiskasvatus....6 Aikuistyö... 4.7 Nuoriso ja varhaisnuorisotyö... 5.8 Rippikoulutyö... 6.9 Yleishallinto... 7.0 Hautatoimi... 9. Kiinteistötoimi... 0 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS.... Henkilöstön määrä.... Henkilötyövuosien määrä.... Henkilöstön sukupuoli, ikä, koulutus ja henkilömäärät tehtäväryhmittäin....4 Henkilöstökoulutus....5 Henkilöstön työhistoria ja vaihtuvuus....6 Työkyky ja terveys....7 Palkka ja henkilöstökustannukset....8 Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukukooste... 4 4 TALOUSINFORMAATIO... 6 4. Talousinformaation rakenne... 6 4.. Käyttötalousosa... 6 4.. Tuloslaskelmaosa... 6

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 4.. Investointiosa... 6 4..4 Rahoitusosa... 6 4..5 Tase... 6 4. Käyttötalousosa, talousarviovertailu... 7 4. Tuloslaskelmaosa, talousarviovertailu... 4.4 Investointien talousarviovertailu... 5 4.5 Tuloslaskelma, edellisen vuoden vertailu... 8 4.6 Rahoituslaskelma... 40 4.7 Tase... 4 4.8 Tilinpäätöksen liitetiedot... 44 KUVIOT... 54 TAULUKOT... 54

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 4 YLEISTÄ. Kirkkoherran katsaus vuoteen 0 Toimintakertomus on katsaus menneeseen vuoteen. Katsomalla taaksepäin pystyy arvioimaan toteutuivatko toissa syksynä tehdyt suunnitelmat. Toimintakertomusta kannattaa katsella koko työyhteisön itsearviointina. Olemmeko onnistuneet työyhteisönä tekemään sen minkä olemme seurakuntalaisille luvanneet? Oikein toteutettu arviointi on väline yhteisön työn kehittämiselle. Voimmeko tehdä asioita uudella tavalla? Miksi kaikki tavoitteet eivät toteutuneet? Olisiko voimavaroja tulevaisuudessa kohdennettava niin, että vapaaehtoiset seurakuntalaiset olisivat toiminnassa tiiviimmin mukana? Ne ovat kysymyksiä, jotka viime vuoden toimintaa tarkastellessa nousevat mieleen. Taloudellisesti haastavana aikana toiminnan arviointi on erityisen tärkeää, samoin perinteisen toimintamallin kyseenalaistavat kysymykset. Etenkin, kun lähitulevaisuudessa seurakunta joutuu keskittymään entistä enemmän perustehtäväänsä. Ydintoimintaan keskittyminen kirkastaa työnäkyä. Luottamushenkilöorganisaatiossa seurakuntalaisten edustajilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä yhteiseen työnäkyyn. Mitkä ovat tehtäviä, jotka seurakunnan täytyy ehdottomasti tehdä, mistä tehtävistä taas voimme säästösyistä luopua? Tosiasia on, että joistakin asioissa täytyy luopua, jotta voimme panostaa olennaiseen. Seurakunnan perustehtävä nousee kaste ja lähetyskäskystä. Kirkkolaki puolestaan määrittelee seurakunnan tehtävät ytimekkäästi: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus ja palvelutehtävistä. Jeesuksen käskyä ja kirkkolain velvoitteita tarkastelemalla kirkastuu seurakunnan ydintoiminta. Siitä ei saa tinkiä. Työntekijälle on tärkeää saada palautetta työstään. Miten teen työni? Miten voin kehittää työtäni? Näitä kysymyksiä jokaisen työntekijän tulisi pohtia itsekseen ja tiimissä esimiehen kanssa. Palautteen vastaanottaminen ja antaminen ovat taitolajeja. Ei ole helppoa ottaa vastaan etenkään kielteistä palautetta, kun heittäytyy työhönsä koko persoonallaan. Ei ole myöskään helppoa antaa palautetta. Liian usein hyvin tehty työ on itsestäänselvyys, joka jää mainitsematta ja vaille kiitosta. Vuonna 0 Karkkilan seurakunnassa töitä tehtiin kiitoksen arvoisesti. Talouden sopeutusten vaikutus työyhteisöön oli merkittävä. Vakinaisen henkilöstön määrää on muutamassa vuodessa sopeutettu :stä 7 työntekijään. Viime vuonna töitä tehtiin yli kahta henkilötyövuotta pienemmällä joukolla kuin edellisenä vuonna. Silti työyhteisö pyrki pitämään toiminnan laajana ja laadukkaana joustamalla ja töitä uudelleen järjestämällä. Valitettavasti lisääntynyt työkuorma näkyi jaksamisongelmina. Eniten supistukset vaikuttivat papiston ja diakonin työkuormaan. Näiden ammattiryhmien jaksamista pyrittiin tukemaan säännöllisillä tapaamisilla, joissa työterveyshuolto oli mukana. Asia otettiin huomioon vuoden 0 toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat voimavara, johon kannattaa panostaa. Tampereen yliopisto suoritti seurakunnassamme työyhteisöä koskevan työhyvinvointikyselyn. Sen pohjalta tehtiin koko henkilöstöä koskeva hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmaa on pyritty hyödyntämään ja sen toteuttamiseen tullaan jatkossakin panostamaan. Hannu Bogdanoff, vt. kirkkoherra

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 5. Taloudellinen tilanne Kuvio : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosi 0 (0) Kirkollisverokertymä vuonna 0 oli.6.66 eur (+6,6%). Osuus yhteisöveron tuotosta oli.947 eur (8%) ja kokonaisverokertymä.495. eur (+,%). Suluissa on esitetty vertailu vuoteen 0. Kirkollisverokertymä jäi budjetoidusta.85 ja yhteisöveroosuus 7.05. Kirkollisverotuoton huonoon kehitykseen vaikutti talouden taantuma, kirkonjäsenkehitys ja paikkakunnan muuttotappio. Vuoden 0 verotuksen valmistuminen marraskuussa aiheutti merkittävän korjauksen kertyneisiin kirkollisverotuloihin. Yhteisöverotuoton kertymään vaikutti vuoden 0 alusta alennettu yhteisöverojakoosuuden helpotus veronsaajille, yleinen yhteisöverokannan aleneminen aiemmasta 6%:sta 5%:iin sekä paikallisten yritysten taloudellinen tilanne. Verotulot vuosittain Toteutunut 007 008 009 00 0 0.64.760.48.977.44.8.70.45.46.7.495. Talousarvio TA.40.480 TA.49.848 TA.48.04 TA.50.000 TA.47.000 TA.5.5 Toteutuminen % 00, 99,9 97 0,5 0,4 97,5 Taulukko : Karkkilan seurakunnan verotulokertymä vuosittain Vuoden 0 aikana Karkkilan työttömyys väheni. Vuoden lopussa työttömyysaste oli 8,7%, kun se edellisen vuoden 0 lopussa oli 8,4%. Karkkilalaisista kuului kirkkoon 000luvun alussa yli 79 %. Vuoden 0 lopussa kirkkoon kuului enää 7,6 % kaupunkilaisista. Jäsenmäärän muutos vaikuttaa oleellisesti kirkollisverokertymään.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 6 VUOSI 009 00 0 0 Yhteisöveron osuus verotuloista 5.657 5.07 8.969.947 Verotulot/jäsen 07 00 7 6 Vuosikate.590 5.498 6.45 66.45 Vuosikate/jäsen 6,9 0,80 9,7 5,08 Vuosikate %/(toimintatulot + verotulot) 7,4 0,7 4,% 0,4% Poistot 9.675 0.5 0.97.545 Poistot/jäsen 7, 9,0 9,4 0,6 Poistot %:ia verotuloista 8,4 9,5 8,9 8,9 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä 80.790 4.5 7.4 445.5 Kassavarat 6.607 90.50.67 90.57 Yli/alijäämä 7.800 7.768 58.9 40.84 Seurakunnan väkiluku 6.9 6.866 678 664 Muutos edelliseen vuoteen 4 47 8 4 Seurakuntaan kuuluminen %:ia 75,9 74,6% 7,% 7,6% Taulukko : Karkkilan seurakunnan talouden tunnuslukuja ja seurakunnan väkiluku. Seurakunnan taseessa vaihtuvat vastaavat olivat vuoden 0 päättyessä 445.5 euroa (7.4 euroa). Ne on sijoitettu rahalaitoksiin. Seurakunta on velaton. Rahavarat lisääntyivät vuoden 0 aikana noin 67.000 euroa, tämä johtui kirkollisveron määrän kasvusta, merkittävistä ja vaikuttavista sopeuttamistoimista seurakunnan toiminnassa sekä siitä, että investoinnit olivat hyvin vähäiset. Seurakuntataloudessa pyrkimyksenä on, että vuosikatteesta vähennettyjen poistojen jälkeen pitäisi tilikauden tuloksen olla positiivinen. Vuonna 0 verotulot jäivät 8.9 euroa budjetoidusta. Toimintatulot olivat ennakoitua suuremmat ja toimintamenot puolestaan ennakoitua pienemmät. Siksi toimintakate oli 59.076 euroa alkuperäistä budjettia parempi. Vuonna 0 vuosikate oli 66.45 euroa positiivinen. Poistojen ja poistoeron nettovaikutus oli 5.04 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 40.84 euroa ( 58.9 euroa). Talousarvio oli laadittu 0.48 euroa ylijäämäiseksi. TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERO Pääluokat Toteuma Tal.arvio Toteuma Tal.arvio Lisätal. arvio Toteuma Tal.arvio Lisätal. arvio alkuper. tal.arvio Yleishallinto 6 98 4 00 0 65 57 940 0 4 55 5 640 0 9 85 Seurakunnallinen toiminta 49 87 9 89 578 04 597 77 0 58 4 558 088 0 9 945 Hautatoimi 7 8 690 57 99 75 879 0 086 5 89 0 Kiinteistötoimi 549 56 54 70 0 899 5 000 40 7 8 6 5 000 58 Yhteensä 97 65 79 85 0 856 6 095 5 000 04 8 80 5 000 59 076 Taulukko : Talousarvio vertailu pääluokittain eli toiminnoittain Talousarvion sitovuustasona kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso. Ulkoinen toimintakate päätyi 59.076 eur paremmaksi kuin talousarvioon oli budjetoitu. Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi 5.000 eur lisätalousarvion, joka liittyi kiinteistöissä pitkin vuotta ilmenneihin lukuisiin korjaustarpeisiin sekä energiakustannuksiin.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 7. Kirkkoneuvoston esitys tilikauden ylijäämästä Kertomusvuonna tilinpäätös oli 40.84 euroa ylijäämäinen. Talousarvio oli suunniteltu 0.48 eur ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämä 40.84,69 eur kirjataan edellisten tilikausien ylijäämätilille..4 Jäsenmäärä Seurakunnan väkiluku (= läsnä oleva väestö) oli kertomusvuoden lopussa 6.64 henkilöä. Kaupungin asukasmäärä oli vuoden lopussa 9.5 henkilöä. Seurakuntaan kuului 7,6 % kaupunkilaisista. Poissaolevaan väestöön kuului 9 henkilöä. Ulkomaiden kansalaisia kuului seurakuntaa 7 ja ruotsinkielisiä 5. Seurakuntaan muutti kertomusvuoden aikana 8 () henkilöä ja poismuuttaneita oli 49 (98). Seurakuntaan liittyi 6 (4) henkilöä ja seurakunnasta erosi 6 (8) henkilöä. Vuonna 0 liitettiin lapsikasteessa seurakunnan jäsenyyteen 68 lasta. Aikuisia tai nuoria kastettiin seurakunnan jäsenyyteen 7. Seurakunnan jäsenistä kuoli vuoden aikana 7. Avioliiton solmi yhteensä paria. Näistä 9 paria sai kirkollisen vihkimisen. Avioliiton kirkollinen siunaaminen toimitettiin yhdelle parille ja avioliittovalat uusi kaksi paria. Avioeroja oli 7. Seurakunnasta erosi vähemmän ihmisiä kuin edellisenä vuonna. Seurakuntaan myös liittyi enemmän jäseniä kuin edellisenä vuonna. Seurakunnan jäsenmäärä kuitenkin jatkoi pienenemistään entiseen tahtiin, sillä kunnan väkiluku laski edelleen. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärään ja seurakunnan talouteen..5 Kirkolliset vaalit Kertomusvuonna ei ollut kirkollisia vaaleja..6 Kirkkovaltuusto Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten lukumäärä on kirkkolain mukaisesti 9. Toimintakaudella 0 kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimi Leena Brofeldt ja varapuheenjohtajana Risto Sintonen. Kirkkovaltuuston muut jäsenet olivat: Eija Boije, Sirkku HopeavirtaHanhinen Jorma Kivilä, Tuure Keskinen, Raine Klemola, Henna Mitrunen, Tuija Myntti, Olli Otava, Toini Pakarinen, Titta Rantala, Vesa Ryyppö, Pirkko Saarni, Risto Sintonen, Irja Suikka, Mia Sundström, Vesa Syrjänen, Minna Söderström, Leena Örna. Valtuuston varajäseniä olivat IngeMaij Bergman, Päivi Koskinen, Liisa Leinamo, Johanna Mikkola, Heidi Otava, Tapani Peltonen, Jouni Saari, Kai Salminen, Martti Sarva, Pirjo Sintonen, Martti Ståhl ja Lauri Väyrynen. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana varsinaisiin kokouksiin neljä kertaa ja käsitteli yhteensä asiaa. Lisäksi valtuusto oli koolla kolme kerta: Kirkkovaltuuston iltakoulussa.4.0, jossa kaupunginjohtaja Juha Majalahti kertoi kuntarakennetilanteesta ja tuomiorovasti Antti Kujanpää esitteli Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin ajatuksia seurakuntarakenteesta Espoon hiippakunnan alueella. HAVAiltapäivänä.5.0 puolestaan Kirkon koulutuskeskuksen työyhteisökouluttaja Lasse Östring ja Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Oili Marttila esittelivät harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottamista seurakunnissa. Lisäksi pidettiin.5.0 valtuustoseminaari, jossa seurakunnan työntekijät kertoivat työalakuulumisia valtuutetuille..6. Kirkkovaltuuston keskeiset päätökset..0 Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Leena Brofeldtin ja varapuheenjohtajaksi Risto Sintosen. Päätti kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioista. Päätti irtisanoa Karkkilan seurakunnan ITyhteistyösopimuksen KehäIT:n ja Järvenpään seurakunnan kanssa..5.0

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 8 Käsitteli vuoden 0 tilinpäätöksen asiakirjat, tasekirjan, toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen. Hyväksyi vuoden 0 tilinpäätöksen, merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille 0.8.0 Päätti kirkollisveroprosentiksi vuodelle 0,50%. Suoritti kappalaisen vaaliin ja valitsi kappalaiseksi Hannu Bogdanoffin.. Hyväksyi kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen noudatettavaksi Karkkilan seurakunnassa. 9..0 Hyväksyi lisätalousarviopyynnön kiinteistötoimen välttämättömiin korjaustöihin, joita ei oltu budjetoitu sekä energiakustannuksiin liittyen. Hyväksyi toiminta ja taloussuunnitelman vuodelle 0 sekä ennakkosuunnitelmia vuosille 0405..7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämään. Käytännössä kirkkoneuvosto hoitaa tehtäväänsä johtamalla seurakunnan hallintoa ja taloutta sekä ylläpitämällä seurakunnan omaisuutta. Kirkkoneuvosto valmistelee kirkkovaltuustolle menevät asiat ja huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Tehtäviään kirkkoneuvosto hoitaa yhteistyössä seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valtuustokauden parittomien vuosien ensimmäisessä kokouksessa kaksivuotiskaudeksi. Karkkilan seurakunnan kirkkoneuvostossa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja sihteerinä talouspäällikkö. Vuonna 0 kirkkoneuvoston jäseninä olivat: varapuheenjohtaja Jorma Kivilä (Vesa Syrjänen), Tuure Keskinen (Eija Boije), Kari Laine (Vesa Ryyppö), Titta Rantala (Leena Örn), Mia Sundström (Irja Suikka) ja Minna Söderström (Tuija Myntti). Henkilökohtaiset varajäsenet ovat suluissa varsinaisten jäsenten nimien jälkeen..7. Kirkkoneuvoston keskeiset päätökset Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden 0 aikana 4 kertaa. Vuoden kokouksissa se käsitteli 67 pykälää. Tärkeimpiä päätöksiä olivat vuoden 0 toimintakertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen sekä vuoden 0 toiminta ja taloussuunnitelman valmistelu kirkkovaltuuston päätettäväksi, kappalaisen ja kanttorin vaalin valmistelu kirkkovaltuustolle sekä seurakunnan ITyhteistyöalueen vaihtaminen KehäIT:stä Espoon seurakuntayhtymän tietohallintoyksikköön..8 Tarkastajat ja edustajat Tilintarkastajiksi on valittu vuosiksi 0 04 tilintarkastusyhtiö Oy Audiator Ab JHTTyhteisö. Päävastuullisena tarkastajana Raimo VainioKaila (JHTT, HTM). Eteva kuntayhtymän kehitysvammatyön johtokunnan läsnäolojäsenenä on toiminut kausilla 000 Heidi Otava.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 9 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA. Yleinen seurakuntatyö Toimintaajatus ja tehtävä Toimintaajatuksena on luoda aikaa ja paikka seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle. Seurakunta mahdollistaa hartauden harjoituksen, ehtoollisen nauttimisen, ripin ja yhteisen rukouksen. Käytännössä tämä tapahtuu järjestämällä jumalanpalveluksia kirkkovuoden mukaisesti sunnuntaisin ja muina kirkollisina pyhinä, toimittamalla kirkollisia toimituksia, julistamalla sanaa ja jakamalla sakramentteja, antamalla mahdollisuus yhteydelle ja uskolle sekä luomalla tilaa pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle ja hiljaisuudelle. (Perustoimintakuvaus) Keskeiset painopistealueet Tavoitteiden toteutus Seurakunta järjesti kaikkiaan 8 jumalanpalvelusta ja varttikirkkoa kirkossa ja seurakuntatalolla. Kirkollista toimituksia kirkossa, kappelilla ja kodeissa oli 87. Erityinen paino oli juhlakauden jumalanpalveluksilla ja hartauksilla jouluna ja pääsiäisenä. Säännöllinen laitoshartaus pidettiin kuudessa yksikössä. Kaikille avoin viikoittainen hartaushetki toimitettiin syys ja kevätkaudella keskiviikkokerhossa srktalolla ja perjantaikahvilassa kerhohuoneella. Järjestämällä riittävästi monipuolista jumalanpalveluselämää seurakunta tarjosi karkkilalaisille mahdollisuuden pyhän kohtaamiseen, hartauselämän harjoittamiseen ja seurakuntayhteyteen. Messuavustajajärjestelmä saatiin toimimaan. Messuavustaja oli vuoden aikana kaikkiaan 8:ssa jumalanpalveluksessa. Messuavustajien, papiston ja kanttorin kokous pidettiin kolme kertaa. Tapaamisissa sovittiin jumalanpalvelusten avustusvuorot ja keskusteltiin avustamiseen liittyvistä käytännön asioista. Valtuutetut avustivat säännöllisesti messussa toimimalla tekstinlukijoina. Perhemessuja oli viisi ja niissä oli kävijöitä yhteensä 49, keskimäärin 99 kävijää. Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Painopisteenä oli toimia perustoimintokuvauksen mukaisesti. Motivoida ja rohkaista messuavustajakoulutuksen käyneitä seurakuntalaisia toimimaan messuissa avustajatehtävissä. Toteuttaa vuoden aikana neljä perhemessua, joiden on keskimäärin 75 mesuvierasta Järjestää kouluun lähtevien siunaus elokuussa ja saada 8% ikäluokasta tilaisuuteen Hankkia koteihin rukouskirja tai vastaava. Järjestää Kappelilla jouluna aattohartaus Kouluun lähtevien siunaus järjestettiin elokuussa, siunattavaksi saapui 5 lasta Tavoite jätettiin taloudellisten syiden takia toteuttamatta. Kappelin aattohartaus päätettiin jättää henkilöstövähennysten vuoksi toteuttamatta.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 0. Tiedotus ja viestintä Toimintaajatus ja tehtävä Viestinnän toimintaajatuksena ja tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnanjäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja suunnitelmista. (Perustoimintakuvaus) Keskeiset painopiste alueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Painopisteenä oli toimia perustoimintakuvauksen mukaisesti Seurakunnan paikallisen näkyvyyden lisääminen Yhteistyötä paikallislehtien kanssa parannetaan. Tarjotaan paikallislehdille juttuaiheita seurakunnan toiminnasta Tavoitteiden toteutus Harkitaan tarkkaan kohderyhmä huomioon ottaen mihin ilmoitukset ja mainokset keskitetään. Seurakuntaa koskevia uutisia oli paikallislehdissä säännöllisesti. Paikallislehtien kanssa oltiin säännöllisessä yhteistyössä kutsumalla heitä mukaan tilaisuuksiin. Paikallislehdille tarjottiin säännöllisesti jutunaiheita ennakkotietoina tilaisuuksista ja tapahtumista.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu. Musiikkityö Toimintaajatus ja tehtävä Musiikkityö on osa seurakunnan evankeliumin julistusta. Musiikkityö vastaa seurakunnan jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisesta. Lisäksi musiikkityön tehtävänä on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen järjestämällä kuoro ja bänditoimintaa. Musiikkityö vastaa myös hengellisen musiikin konserttien järjestämisestä seurakunnassa. Lisäksi musiikkityö osallistuu rippikouluopetukseen sekä lasten ja nuorten uskontokasvatukseen musiikkitoiminnan kautta. Työala vastaa seurakunnan soitinten huoltotarpeista sekä soitinlaitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Kirkkokuoro ja lasten musiikkitoiminta Juhlaaikojen musiikki Nuorten bändi ja kuoro projektit Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja osallistujajoukko Kirkkokuoron matka Kirkon musiikkijuhlille Jyväskylään ja valmistautuminen juhlaesiintymiseen. Lasten kuorokerhon osallistuminen perhemessujen ja kauneimpien joululaulujen toimittamiseen. Kanttorin ryhmävierailujen lisääminen. Saada paikkakunnan muusikoita mukaan juhlapyhien jumalanpalvelusten toimittamiseen. Tavoitteiden toteutus Kehittää kuorojen osuutta jumalanpalveluselämän musiikin toteuttamisessa etenkin juhlapyhinä. Toteuttaa musiikkituokioita seurakunnan kerhoissa Panostaa juhlaaikojen jumalanpalvelusten musiikkiin kutsumalla mukaan musiikin vapaaehtoisia. Koota ja harjoituttaa nuorten bändiä rippikoululaisille ja 50 vuotta sitten konfirmoiduille tarkoitettua kutsumessua varten. Aikuisten kuoroja oli kaksi ja lasten kuoroja yksi. Jäseniä niissä oli yhteensä 48. Kuoroesiintymisiä oli. Lisäksi projektiluontoisia yhtyeitä oli kaksi. Ne esiintyivät yhteensä neljä kertaa. Juhlamatka toteutui. Mukana oli kuorolaista. Kirkkokuoro harjoitteli keväällä säännöllisesti musiikkijuhlia varten kanttori Hanna Lehtosen ja Elina Pikkuhookanan johdolla. Kirkkokuoro järjesti kahvikonsertin ja myyjäiset matkan rahoitusta varten. Lasten kuorokerho osallistui kolmen perhemessun ja toisen kauneimmat joululaulut tilaisuuden toteuttamiseen. Kanttori päiväkodeissa ja laitoksissa 5 kertaa. Paikkakunnan ammatti ja harrastajamuusikoita osallistui messutiimiin pyhäinpäivänä, jouluna ja pääsiäisenä sekä useassa iltamessussa.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu.4 Diakonia ja lähetystyö Toimintaajatus ja tehtävä Diakoniatyön toimintaajatuksena on viedä apua sinne, minne muu apu ei yllä. Näin diakoniatyö toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Samaa toimintaajatusta noudattaa myös lähetystyö. Toimintaajatusta toteutetaan sekä kokoavan toiminnan, että henkilökohtaisten kontaktien kautta. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa Karkkilassa ja sen lähialueilla. Lisääntyneen työkuorman takia työntekijöiden jaksamisen tukeminen koulutuksen työnohjauksen ja työn rajaamisen avulla. Lähetyskoulutus lapsille. Korostaa lähetystyön merkitystä osana seurakunnan viikoittaista toimintaa. Varojen hankkiminen diakonia ja lähetystyöhön (50/50) osallistumalla myyjäisiin ja ylläpitämällä perjantaikahvilaa pääosin vapaaehtoisvoimin kerhohuoneessa. Diakoniapäivystyksen järjestäminen kerran viikossa. Tekemällä n. 5 diakonista kotikäyntiä ja n. 0 laitoskäyntiä. Diakoniatyö järjestää yhteensä ainakin kolme retkeä ja leirejä Hoidollisten ryhmien kokoontumisia diakoniatyö järjestää n. 5. Järjestää 6luokkalaisille opintoretki lähetysmuseoon. Tavoitteiden toteutus Tiivistämällä yhteistyötä aikaisempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistumalla kaupungin vapaaehtoistyönkoordinaattorin järjestämän ryhmä toimintaan yhteistyö entisestään tiivistyi. Ihmisten taloudellisia ongelmia pyrittiin ratkaisemaan entistä enemmän yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Kirkkohallituksen ja hiippakunnan rahoittamaa taloudellista apua saatiin diakoniatyön asiakkaille järjestettyä kaikkiaan 646, (kaikiaan 557 ) Osallistumalla rovastikunnallisiin monikulttuurisuustyön yhteishankkeisiin. Työnohjausta jatkamalla ja töitä uudelleen organisoimalla. Järjestämällä lapsille lähetyskoulutusta Lähetystyön pitäminen esillä seurakunnan tilaisuuksissa. Perjantaikahvila toimi kerhohuoneessa ympäri vuoden. Kahvila oli auki kaikkiaan 8:na perjantaina. Myyjäisiin vapaaehtoiset osallistuivat keväällä ja syksyllä. Rahaa vapaaehtoiset keräsivät diakonia ja lähetystyölle n. 7 00. Diakoniapäivystys pidettiin tiistaisin. Asiakaskontakteja diakonia työllä oli kaikkiaan 49 ja kontaktien aiheita 57. Diakoniatyö tavoitti koti ja laitoskäynneillä kaikkiaan 58 asiakasta. Diakoniatyö järjesti neljä retkeä, joihin osallistui 67 retkeläistä ja neljä retkipäivää, joille osallistui 06 leiriläistä. Toiminnallisia ryhmiä oli neljä ja niissä oli kaikkiaan 00 jäsentä. Opintoretki jäi aikapulan vuoksi toteuttamatta.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu.5 Varhaiskasvatus Toimintaajatus ja tehtävä Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatus pohjaa kaste ja lähetyskäskyyn. Tuemme lasten ja perheiden kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Vuonna 0 seurakunnan varhaiskasvatuksessa painotettiin kristityn vastuuta luomakunnasta. Kasvatustoimintaa ohjasi vuonna 0 ajatus Arki(kin) on pyhää. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Aito läsnäolo sekä kiireetön yhdessäolo Kristinuskon eläminen arjessa, etiikka Vanhemmuuden tukeminen Ekologisuus ja ympäristö Vuoden ja kirkkovuoden mukaan vaihtuvat teemat näkyivät varhaiskasvatuksen arjessa Hartauselämän säännöllisyys Askartelujen ekologisuus ja ympäristökeskeisyys Kävijämäärät ja kerhokertojen lukumäärä säilytetään entisellään Toiminnan suunnittelua parannetaan Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lisätään ja kehitetään Kasvatuksen tiimien välistä yhteistyötä lisätään ja kehitetään Tavoitteiden toteutus Avoimissa perhekerhoissa oli useammin läsnä kaksi ohjaajaa yhden sijaan Työntekijä huomioi yksilöllisesti jokaisen kerholaisen, aikuisten tai lapsen Ympäristöä ja ekologisuutta huomioitiin askarteluissa ja aiheesta keskusteltiin lasten ja aikuisten kanssa Vaihtuvia teemoja huomioitiin hartauselämässä, askarteluissa ja keskusteluissa Hartauksia pidettiin kerhosta riippuen jokaisella kerhokerralla tai kerran viikossa. Kerholaisia kutsuttiin lasten ja perheiden jumalanpalveluksiin Kerhoissa tehtiin retkiä lähiympäristöön, askarteluissa käytettiin kierrätysmateriaaleja Kerhojen kävijämäärät kasvoivat hieman vuoteen 0 verrattuna (päiväkerhot ja koululaisten iltapäiväkerho). Perhepäivähoitajille perustettiin uusi avoin kerho syksyllä 0 Toimintaa suunniteltiin yhdessä viikoittaisella suunnitteluajalla ja tiimipalavereissa, joita pidettiin yhdessä myös nuorisotyön kanssa. Uutta toimintakautta suunniteltiin ennen kerhojen alkua syksyllä ja keväällä Yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa lisättiin. Esimerkiksi vuonna 0 toteutettiin ensimmäistä kertaa lasten pääsiäisjuhla. Nuorisotyöntiimin kanssa järjestettiin yhteisiä tapahtumia, mm. suojelusenkeliviikko mikkelinpäivää edeltävällä viikolla

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 4.6 Aikuistyö Toimintaajatus ja tehtävä Seurakunnan aikuistyötä tehdään perhetyön yhteydessä sekä mies ja naistyössä. Aikuistyö kutsuu vapaaehtoisuuteen, tukee aikuisten seurakuntayhteyttä ja kokoaa aikuisia seurakuntalaisia yhteen erilaisten kiinnostavien aiheiden pariin. Keskeiset painopistealueet Kaudelle asetetut tavoitteet Naistenpiiri toimii pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin Miestenpiirin kokoontumiset suunnitellaan säännöllisesti pidettävissä suunnittelukokouksissa. Tavoitteiden toteutus Naistenpiirin käytännön järjestelyistä on vastannut neljän aktiivisen vapaaehtoisen joukko. Kokouksia seurakunnan työntekijän kanssa on pidetty toimintakauden aikana kerran kuukaudessa Miestenpiirin kokoontumisia varten perustettiin suunnitteluryhmä, johon kutsuttiin mukaan kaupungin edustajia ja vapaaehtoisia. ryhmä kokoontui säännöllisesti Toiminnalliset tavoitteet Naistenpiiri kokoontuu kerran kuukaudessa kuun ensimmäisenä sunnuntaina Naistenpiirin kävijätavoite on 0 henkilöä Miestenpiirin kokoontuu seitsemän kertaa vuoden aikana ja kokoaa yhteen keskimäärin 0 kävijää. Toimintakauden aikana naistenpiiri kokoontui kerran kuukaudessa. Toukokuun lopussa pidettiin saunailta Leirirannassa Kävijämäärälle asetettu tavoite toteutui Suunnitellut kokoontumiset toteutuivat. Kävijöitä oli vuoden seitsemässä kokoontumisessa kaikkiaan 76, keskimääräinen kävijämäärä oli 9. Yksi kokoontumisista oli retki Suomenlinnan Merisotakouluun.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 5.7 Nuoriso ja varhaisnuorisotyö Toimintaajatus/tehtävä Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toimintaajatuksena on järjestää karkkilalaisille lapsille ja nuorille toimintaa kerhojen, nuorteniltojen, leirien ja retkien muodossa. Toiminnassa pidetään esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tuetaan nuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Tehtävänä on kertoa lapsille ja nuorille Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuoriso ja varhaisnuorisotyön toiminnassa lapset ja nuoret oppivat osallisuuden kautta kantamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Hartauselämän tuominen lähelle lapsia ja nuoria, jotta siihen osallistuminen olisi helppoa ja luontevaa. Nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorisotyön toiminnoissa. Rovastikunnallisessa yhteistyössä mukana oleminen. Yhteistyön lisääminen koulujen kanssa Kerhotyön kehittämishanke Jatkaa edellisenä vuonna aloitettua hartauselämän kehittämistä. Kouluttaa uusista ja vanhoista isosista vastuunkantajia nuorisotyön toimintaan, erityisesti Varttikirkkoon. Säilyttää toiminnan laatu taloudellisen tilanteen heikkenemisestä huolimatta. Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Järjestää varhaisnuortenleiriä kesällä 0 ja osallistua Lohjan rovastikunnan koululaisten lähetysleirille Järjestää 0 synttärit vuonna 00 syntyneille seurakunnan jäsenille Tavoitteiden toteutus Nuoret osallistettiin mukaan hartauselämän suunnitteluun ja toteuttamiseen mm. isoskoulutuksessa ja varttikirkossa. Nuorten mielipidettä ja ajatuksia pyrittiin kuulemaan entistä tarkemmin suunnittelussa ja aiheiden valinnassa. Mahdollisuutta vastuunkantamiseen erilaisissa tehtävissä tarjottiin säännöllisesti. Isoskoulutuksessa nuoret suunnittelivat nuorteniltojen ohjelmia ja hartauksia ryhmissä. Rovastikunnan nuorisotyön kokouksissa käytiin säännöllisesti. Käytännön yhteistyö toteutui toisen ja kolmannen vuoden isoskoulutuksen järjestämisenä rovastikunnallisena hankkeena. Keskustelemalla koulujen kanssa tiiviimmästä yhteistyöstä. Asia ei edennyt. Kerhotyön kehittämishankkeesta keskusteltiin koulun edustajien kanssa. Varttikirkko toteutettiin viikoittain osana Avointa Ikkunaa. Jokaisessa nuoriso ja varhaisnuorisotyön tilaisuudessa pidettiin hartaus. Nuoria kutsuttiin osallistumaan seurakunnan jumalanpalveluselämään, erityisesti iltamessuihin. Varttikirkossa nuoret ovat säestäneet, koonneet esirukouksen ja lukeneet tekstejä, sekä osallistuneet kirkkotilan rakentamiseen. Nuoria oli mukana erityismessujen bändeissä. Syksyllä nuoret olivat mukana Isosseikkailun 0 valmisteluissa. Nuorisotyön toiminnan määrä pysyi edellisvuosien tasolla Järjestettiin 4 salibandykerhoa, kokkikerhoa (toinen uusi), toimintakerho ja lasten kuorokerho. Näytelmäkerho loppui keväällä. Leirit toteutettiin yhdessä lapsityön kanssa. Leireille osallistui yhteensä 9 lasta. Koululaisten lähetysleirillä seurakunnasta oli mukana 4 leiriläistä ja työntekijä. 0synttärit toteutettiin yhteistyössä lapsityönohjaajien kanssa. Esiintyjänä oli Pekka Laukkarinen duo. (Kutsuttuja 89/osallistuneita 4)

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 6.8 Rippikoulutyö Toimintaajatus ja tehtävä Rippikoulutyön toimintaajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Painopistealue oli pyhän kokeminen arjessa. Rippikoulun suosion säilyttäminen ja parantaminen Karkkilan seurakunnassa. Numeraalisena tavoitteena on konfirmoida vähintään 79 rippikoululaista, koska ikäluokasta Karkkilan seurakuntaan kuuluvia 997 syntyneitä oli yhteensä 79. Rippikoulun sisällön kehittäminen. Käytännön toteutusta oli määrä edistää varaamalla rippikoulun suunnitteluun kaksi yhteistä suunnittelukokousta 9..0 ja 6.4.0. Panostetaan rippikouluopettajien opetusmateriaalien hankintaan ja luovutaan rippikoululaisten oppikirjoista. Tavoitteiden toteutus Pyrittiin liittämään rippikoulun uskonelämä ja opetuksen sisältö nuorten arkisen elämän kokemuspiiriin. Toteutui rippikouluopettajien pitämässä opetuksessa ja hartauselämässä. Karkkilan seurakunta järjesti kolme leiririppikoulua. Rippikoulun jälkeen niissä konfirmoitiin 64 nuorta, joista yksi kuului Pusulan seurakuntaan. Rippikoulun yhteydessä seurakuntaan liittyi nuorta, joista kastettiin. Yksityisrippikoulun kävi 4 henkeä. Näistä yksi kuului Lopen seurakuntaan. Kaiken kaikkiaan Karkkilassa rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja oli yhteensä 68 henkeä. Tavoite ei toteutunut. Vain ensimmäinen yhteinen rippikoulukokous toteutui 9..0 Vihdin seurakuntatalolla. Toista yhteistä kokousta 6.4.0 ei pidetty, koska vt. kirkkoherra katsoi, ettei se ollut tarpeellista. Kyseiseen ajankohtaan kokous olisi mahtunut. Sen sijaan rippikouluja suunniteltiin leirikohtaisesti huhtitoukokuun aikana. Rippikoulun sisältöä kehitettiin niin, että oppikirjakeskeisestä ajattelusta luovuttiin ja rippikoulujen oppituntijako ja opetusaiheet perustuivat enemmän katekismuksen ja uskontunnustuksen pohjalle, ei oppikirjojen kokonaisuuksiin. Seurakuntaan tilattiin tarpeen mukaan uusia rippikouluopetusmateriaaleja sisältäviä kirjoja.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 7.9 Yleishallinto Toimintaajatus ja tehtävä Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat. Kirkkovaltuusto valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein. Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee asiat kirkkovaltuustolle, huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kirkkoneuvoston tehtävät määritetään Kirkkolaissa (KL 0: ). Yleishallinnossa taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Yleishallinnon kirkonkirjojen pitotoiminto tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Kirkkovaltuusto: vuoropuhelun jatkaminen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä Kirkkoneuvosto: kuluvan valtuustokauden aikana (00) tulee saavuttaa seurakuntataloudessa tulojen ja menojen tasapaino Muu hallinto: keskitetyt hankkeet Järjestetyt seminaarit Seurakuntatalouden tulojen ja menojen tasapaino 004 Harkinnanvaraisen palkanosan valmistelu v.0 ja käyttöönotto v.0 Hyödynnetään KehäIT:n tietojärjestelmäpalvelut kaikilta osin Kirjurihankkeen käyttöönotto Tavoitteiden toteutus Ajankohtaisten teemojen äärelle järjestetyt seminaarit Sopeuttamistoimien käytäntöön vienti v.0 Aktiivinen osallistuminen keskitettyjen hankkeiden läpiviemiseen.4.0 Kirkkovaltuuston iltakoulu kuntarakenteen mahdollisten muutosten vaikutuksesta Karkkilan seurakuntaan, mukana Karkkilan kaupunki, Espoon hiippakunnan edustaja ja Karkkilan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenet.5.0 Kirkkovaltuuston ja henkilökunnan yhteinen seminaari toimintasuunnitelmien tavoitteiden täyttymisestä, työalojen kehittämishaasteista ja näkemyksistä vuodelle 0.5.0 Harkinnanvaraisen palkanosan infotilaisuus kirkkoneuvoston jäsenille sekä henkilökunnalle, Kirkkohallituksen edustajat Oili Martin ja Lasse Östring. Vuoden 0 tilikauden ylijäämä oli 40.84 Järjestelmän käyttöönotosta hankittiin tietoa ja koulutusta. Yhteistyöneuvottelussa työntekijäedustajien kanssa päädyttiin vielä kehittämään tehtävänvaativuuteen perustuvaa palkanosaa, havaa ei oteta käyttöön vuoden 0 aikana. Irtauduttiin KehäIT:stä muiden Uudenmaan seurakuntien tavoin ja liityttiin toukokuussa 0 Espoon seurakuntayhtymän IT osaston asiakkaaksi Käyttöönotettiin aikataulun mukaan lokakuun lopussa 0, Kirjurijärjestelmän käyttö vakiintuu v.0 kuluessa

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 8 Yhteistyötoimikunta Tuettiin työhyvinvointia tuottamalla työhyvinvointisuunnitelma, Jatkettiin kiinteää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa Toteutettiin henkilökunnan työhyvinvointi tapahtumat

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 9.0 Hautatoimi Toimintaajatus ja tehtävä Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen. Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia hautojen kaivusta, peitosta, peruskunnostuksesta ja hautausmaiden kesä ja talvikunnossapidosta ja hautausmaiden kauniista yleisilmeestä. Hautatoimen tehtävänä on myös hoitaa hautainhoitosopimuksiin perustuva palvelutyö. Keskeiset painopiste alueet Kaudelle asetetut tavoitteet Uurnahautausten edistäminen, pitkäaikainen tavoite: 40% uuranhautauksia Hautausmaat: rauhallinen, miellyttävä ja kaunis ympäristö Tavoitteiden toteutus Uurnahautausten määrä oli 5% kaikista hautauksista v. 0. Toimiva ja tuottoisa kesähenkilökunta Toiminnalliset tavoitteet Hoitamattomien hautojen lunastusprosessi. Hautaustoimen tehtävät hoidetaan edellistä vuotta vähäisemmällä henkilöstömäärällä. Hautaustoimen jätehuoltoa edistetään jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Vanhalla hautausmaalla muistomerkkien poisto siirtyi seuraavalle vuodelle kokonaan uudella hautausmaalla hoitamattomien hautojen kuulutusprosessi käynnistyi suunnitellusti. Hautaustoimen kustannukset olivat edellistä vuotta 0 oleellisesti alhaisemmat, toimintakate toteutui 9.60 parempana (%). Jätteiden lajittelua ja keräystä tehostettiin vanhalla hautausmaalla, jätehuoltokustannukset puolittuivat edellisestä vuodesta.

Kirkkoneuvosto 7.4.0 Sivu 0. Kiinteistötoimi Toimintaajatus ja tehtävä Kiinteistötoimen tehtävänä on huolehtia seurakunnan kiinteistöistä, niiden kunnossapidosta, kehittämisestä sekä peruskorjaustarpeista. Kiinteistötoimen tehtäviä määrittävät toiminnasta nousevat tarpeet. Kirkkopalvelut kuuluvat kiinteistötoimeen. Kirkkopalvelutyön tarkoituksena on taata tapahtumien käytännön sujuminen kirkossa, kappelissa, seurakuntatalolla ja leirikeskuksessa. Kirkkopalvelun toimet ovat suntiotoimi ja keittiötoimi. Keskeiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Kaudelle asetetut tavoitteet Tarpeellisten pienten korjaus ja ylläpitoinvestointien toteuttaminen Kappelin suunnittelun loppuun vienti (5.000 ) Maalämmön tutkiminen potentiaalisena lämpövaihtoehtona Muut tarpeelliset pieninvestoinnit (0.000 ) Tavoitteiden toteutus Investointibudjetista toteutettiin vain välttämättömät hankkeet Kirkkohallituksen avustusta ei saatu, siirrettiin kappelin remonttia vuodelle 04 Lämmitysjärjestelmän uusimista alettiin selvittää ja järjestelmän uusiminen priorisoitiin toteutettavaksi vuodelle 0 Toteutettiin pappilan työergonomiaa edistävät hankkeet (vuosikuluina), uusi piano seurakuntataloon ja uusi kirkonkellojen soittojärjestelmä kirkkoon Kokonaisinvestoinnit olivat 7.4