Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1
Mikä ihmeen KORJURI? Korjuri on kone, jolla tehdään sekä puutavaran hakkuu että metsäkuljetus. Korjurit luokitellaan yleisesti kahteen eri ryhmään: 1. Korjurit, joissa on korjuukoura. Korjuukouralla voidaan tehdä sekä hakkuu- että metsäkuljetustyö. Pinox 828 ja Valmet 801 Combi. Ainespuun korjuussa esim. Moipu 400- ja Nisula 400C- ja energiapuun korjuussa Moipu 400E-, Naarva-Koura 1500-25E- ja 1500-40E-, Nisula 280E-, Pinox 220- ja Ponsse EH25 -korjuukourilla varustetut kuormatraktorit. 2. Korjurit, joissa käytetään hakkuuseen erillistä hakkuulaitetta ja metsäkuljetukseen erillistä puutavarakouraa. Ponsse Buffalo Dual ja Ponsse Wisent Dual. Korjureista on aiemmin käytetty myös muita nimiä, esim. kombikone, kombi ja yhdistelmäkone. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 2
Pinox 828 Ponsse Buffalo Dual Korjurikuvia Valmet 801 Combi Valokuva: Pinox Oy Valokuva: Ponsse Oyj Ponsse Wisent Dual Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 3 Valokuva: Komatsu Forest Oy Valokuva: Ponsse Oyj
Selvityksen tausta ja tavoitteet Korjurin kannattavuutta puunkorjuussa on tarkasteltu monissa eri tutkimuksissa. Laajoja, pitkän aikavälin seurantatutkimuksia korjureista on tehty hyvin vähän. Yhtenä korjurin vahvuutena on pidetty pienempiä siirtokustannuksia verrattuna korjuuketjuun. Korjureiden siirtomatkoja, -aikoja tai -kustannuksia ei ole kuitenkaan raportoitu aiemmissa tutkimuksissa. Metsäteho Oy:ssä tehtiin seurantatutkimus korjureista ainespuun korjuussa sekä tarkasteltiin korjureiden siirtoja ja korjuuoloja. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 4
Selvityksen toteutus Ainespuukorjureiden seurantatutkimuksessa oli yhteensä viisi korjuria: kolme Ponsse Wisent Dual -korjuria ja kaksi Valmet 801 Combi -korjuria. Korjattu ainespuumäärä oli yhteensä lähes 30 000 m 3. Työmaita oli yhteensä 92. Tutkimusaineistot siirroista ja korjuuoloista korjureilla kerättiin haastattelemalla 13 korjuriyrittäjää sekä tekemällä aikatutkimus kahdesta korjurisiirrosta. Korjureiden siirroista saatiin tutkimusaineistoa myös korjureiden seurantatutkimuksesta. Tutkimusaineistot hankittiin vuosina 2003 2006 Metsäteho Oy:n Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa- ja Nuorten metsien käsittely -projekteissa. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 5
Toimintatavat korjureilla 30 % 1 % 69 % Aito korjurityö Vain hakkuu Vain metsäkuljetus Korjureilla tehtiin pääosin niin sanottua aitoa korjurityötä, eli korjurilla tehtiin työmaalla sekä puutavaran hakkuu että metsäkuljetus. Korjureita käytettiin myös korjuuketjujen tasaukseen siten, että hakkuu tehtiin korjurilla ja metsäkuljetus myöhemmin kuormatraktorilla. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 6
Hakkuutavat korjureilla Osuus korjatusta puumäärästä, % 100 80 60 40 20 0 Korjurit Korjurit Korjuuketjut Seurantatutkimus Haastattelututkimus Muu hakkuu Päätehakkuu Harvennus Korjureita käytettiin ensisijaisesti harvennuksilla. Korjureilla korjatusta puumäärästä alle kolmannes tuli päätehakkuilta. Vastaavasti haastatellut korjuriyrittäjät olivat ohjanneet korjuuketjut valtaosin päätehakkuille. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 7
Tehotyöajan rakenne aidossa korjurityössä Osuus tehoajasta, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 37 41 63 59 Ensiharvennus (89 dm3 280 m) Muu harvennus (140 dm3 258 m) Hakkuutapa 49 51 43 57 Päätehakkuu (198 dm3 239 m) (326 dm3 179 m) Keskimäärin Metsäkuljetus Hakkuu Aidossa korjurityössä hakkuuseen käytettiin keskimäärin 57 % ja metsäkuljetukseen 43 % tehoajasta. Ensiharvennuksella hakkuu vei keskimäärin 63 % ja metsäkuljetus 37 % tehoajasta. Päätehakkuulla tehotyöaika jakautui lähes tasan hakkuun ja metsäkuljetuksen kesken. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 8
Tuottavuus aidossa korjurityössä Tuottavuus, m 3 /käyttötunti 12 10 8 6 4 2 0 0 50 100 150 200 250 300 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Ensiharvennus Muu harvennus Tuottavuuskäyrä Käyttötuntituottavuus aidossa korjurityössä ensiharvennuksella oli keskimäärin 5,1 m 3 /h ja muulla harvennuksella 6,4 m 3 /h. Harvennuksilla aidon korjurityön käyttötuntituottavuutta selitti parhaiten leimikon rungon keskikoko. Päätehakkuulla aidossa korjurityössä käyttötuntituottavuus oli keskimäärin 7,7 m 3 /h. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 9
Säästöjä konesiirroista Suhteelliset siirtokustannukset, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Korjurit Korjuuketjut Korjurin siirtokustannukset olivat alle puolet korjuuketjun siirtokustannuksista: Korjurin siirtokustannukset olivat keskimäärin 203 /siirto haastateltujen korjuriyrittäjien arvioiden mukaan. Korjuuketjun siirtokustannukset olivat keskimäärin 469 /siirto/korjuuketju. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 10
Siirtoaika ja -matkat Osuus korjurisiirroista, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lukumäärä Ajanmenekki >4,49 h 3,50-4,49 h 2,50-3,49 h 1,50-2,49 h 0,50-1,49 h <0,50 h Seurantatutkimuksessa työmaiden välisten siirtojen osuus korjureiden kokonaistyöajasta oli 2,5 % ja tehollinen siirtoaika oli keskimäärin 1,3 tuntia/siirto. Haastatellut korjuriyrittäjät arvioivat, että korjureiden siirtomatkat leimikolta toiselle ovat keskimäärin 28 km. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 11
Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa Suhteelliset korjuukustannukset, % 160 140 120 100 80 60 40 20 0 0 50 100 150 200 250 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Korjuri I Korjuri II Korjuuketju Korjurit olivat kilpailukykyisimmillään korjuuketjuun verrattuna, kun leimikon rungon keskijäreys oli suhteellisen pieni, alle 120 180 dm 3. Lisäksi korjuri oli kilpailukykyisimmillään pienikertymisillä korjuukohteilla. Kun korjattavan puuston rungon koko sekä hehtaarija leimikkokohtainen ainespuukertymä kasvoivat, korjuuketjun kilpailukyky parani korjuriin nähden. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 12
Korjurit yleistynevät jatkossa Suomessa on nykyisin käytössä runsaat sata korjuria, joista yli puolet on pääosin ainespuun korjuussa ja loput energiapuun korjuussa. Korjurit eivät ole yleistyneet siten kuin positiivisten korjuritutkimustulosten valossa olisi voinut olettaa. Syitä korjureiden hitaaseen yleistymiseen ei ole listattu. Mahdollisia syitä saattavat olla asenteet ja ennakkoluulot korjureita kohtaan ja tukeutuminen perinteiseen korjuuteknologiaan I. Korjureiden lukumäärä lisääntynee lähitulevaisuudessa. Muutaman vuoden päästä korjureita voi olla aines- ja energiapuunkorjuussa jopa 200 300 Suomessa. I Bergroth ym. 2007. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 13
Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 1: Puunkorjuussa haetaan kustannustehokkuutta sekä leimikko- että koneyritystasolla. Korjurilla on selvä kilpailuetu pienialaisilla harvennus- ja päätehakkuilla, saaristometsien hakkuissa, tuulenkaatojen korjuussa sekä siemen- ja suojuspuuhakkuissa I. Pienikertymiset ja -runkoiset leimikot on kokonaistaloudellisesti järkevää korjata korjurilla ja vastaavasti isompikertymiset ja -runkoiset korjuukohteet kannattaa ohjata korjuuketjulle ja näin nostaa korjuuketjujen kannattavuutta II-III. Koneyrityksen leimikkovaranto vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka optimaalisesti korjuria voidaan käyttää. Mitä laajempi leimikkovaranto koneyrityksellä on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet hyödyntää konekalustoa tehokkaasti III. I Kärhä ym. 2001. II Kärhä 2006. III Jylhä ym. 2006. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 14
I-II Nuutinen ym. 2000, Nuutinen & Hirvelä 2006. Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 2: Hakkuiden rakennemuutos asettaa uusia vaatimuksia korjuukalustolle. Harvennusten ja turvemaiden puunkorjuuvolyymit tulevat kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana I-II. Edellä kuvatut korjuuolot (korjattavan puuston pieni koko ja alhaiset hehtaari- ja leimikkokohtaiset hakkuukertymät) sopivat korjurille erinomaisesti. Korjurilla voidaan päästä myös vähempiin ajokertoihin, jolloin ajourapainaumat minimoituvat puunkorjuussa. Kun puuta korjataan turvemailta, pitkät metsäkuljetusmatkat saattavat tosin heikentää korjurilla tehtävän puunkorjuun kannattavuutta. Myös korjureiden suuret kokonaispainot voivat rajoittaa niiden käyttömahdollisuuksia heikosti kantavilla turvemailla. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 15
Tulevaisuus Miksi korjuri? Osa 3: Metsäkoneyrityskentän muuttuessa koneyritysten koko kasvaa ja laajavastuinen urakointi lisääntyy. Muutokset luovat mahdollisuuden monipuolistaa metsäkoneyritysten konekalustoa. Tällöin korjurin hankinta korjuuketjujen rinnalle on mielekäs vaihtoehto. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 16
Korjureiden kehitystyöhön panostettava Kun tarkastellaan korjureiden kilpailukykyä, on pidettävä mielessä korjureiden suhteellisen lyhyt kehityskaari. Korjureita on kehitetty aktiivisesti vasta noin kymmenen vuotta. Korjureita sekä niiden työmenetelmiä ja työn organisointia kehittämällä kilpailukykyä on mahdollista edelleen parantaa. Yksi kehityssuunta voi olla korjureiden monikäyttöisyyden lisääminen siten, että samalla peruskoneella tehdään yhdellä käyntikerralla työmaalla useampia työlajeja, jopa 3 4 työlajia. Mahdollisia työlajiyhdistelmiä ovat esimerkiksi erilaiset metsänhoidon, -uudistamisen sekä aines- ja energiapuun korjuun työt. Suuri työlajien lukumäärä ei luonnollisestikaan ole päätarkoitus, vaan keino parantaa toiminnan kannattavuutta. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 17
Julkaistu kirjallisuus Kärhä,, K., Poikela, A., Rieppo, K., Imponen, V., Keskinen, S. & Vartiamäki, T. 2007. Korjurit ainespuun korjuussa. Metsätehon tehon raportti 200. Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A. 2007. Korjurin kilpailukyky ainespuun korjuussa. Summary: Competitiveness of harwarder systems in roundwood harvesting.. Metsätehon tehon katsaus 27. Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A. 2007. Korjurilla lisää kustannustehokkuutta puunkorjuuseen. Koneyrittäjä 1/2007: 10 12. 12. Kärhä,, K., Rieppo, K. & Poikela, A. 2007. Långtidsstudier av drivare och kombimaskiner. Tidningen Skogsteknik 2/2007: 22 23. 23. Valokuva: Metsäteho Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 18
Viitekirjallisuutta Bergroth, J., Kärhä, K., Palander, T. & Keskinen, S. 2007. Telaalustainen kaivukone hakkuukoneena. Metsätehon raportti 199. Jylhä, P., Väätäinen, K., Rieppo, K. & Asikainen, A. 2006. Ainesja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla. Kirjallisuuskatsaus. Metsäntutkimuslaitos, Työraportteja 34. Kärhä, K. 2006. Korjuri pieniläpimittaisen kokopuun korjuussa. Metsätehon katsaus 23. Kärhä, K., Mäkinen, P., Rieppo, K. & Sirén, M. 2001. Tarkastelu ja johtopäätökset. Teoksessa: Kärhä, K. (toim.). Harvennuspuun koneelliset korjuuvaihtoehdot. HARKO-projektin (1999-2001) loppuraportti. Työtehoseuran julkaisuja 382: 74 82. Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 2006. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: 223 237. Nuutinen, T., Hirvelä, H., Hynynen, J., Härkönen, K., Hökkä, H., Korhonen, K.T. & Salminen, O. 2000. The role of peatlands in Finnish wood production an analysis based on large-scale forest scenario modelling. Silva Fennica 34(2): 131 153. Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 19