HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 15/2013 1 (54) 13.8.2013 HENKILÖTIEDOT POISTETTU RAKENNUSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTA KOKOUSAIKA TIISTAI 13.8.2013 KLO 9.00 Paikka Rakennuslautakunnan kokoushuone Siltasaarenkatu 13, 1. kerros ESITTELIJÄT Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen 26220 Hallintopäällikkö Mikko Salmela (HP) p. 310 26443 Yli-insinööri Kai Miller (YI) p. 310 26328 Yliarkkitehti Henna Helander (YA) p. 310 26448 PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Vs. rakennuslakimies Saija Haapalehto p. 310 26442
HELSINGIN KAUPUNKI JÄSENET RAKENNUSLAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET 2013-2016 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT, ESITTELIJÄT, PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT 13.8.2013 2 HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Puheenjohtaja Koskinen Kauko Kok Adamsson Nina DI, KTM, kiinteistöneuvos Siimakuja 7, Malminkaari 5 00780 Helsinki, 00700 Helsinki p.t. 09-351 1155, 040-583 8503 f. 09-351 1153, kauko@kaukokoskinen.fi Varapuheenjohtaja Paalimäki Tuula Vihr Nordin Maria arkkitehti arkkitehti p. 040-411 9913, tuula.paalimaki@vihreat.fi p. 040-578 6772, maria.nordin@gmail.com Ahonen Johanna Kok Loimukoski Jorma Tapio toiminnanjohtaja lakiasiainjohtaja, VT Kansallinen lastenliitto ry Finpro ry Kansakoulukuja 3 Mannerheimintie 38 A 9 00100 Helsinki 00100 Helsinki p. 040-808 5898, info@johannaahonen.fi p. 040-3433400, jorma.loimukoski@finpro.fi Tossavainen Timo Kok Halonen Mirja yhteysjohtaja p. 040-504 0808, halonenms@gmail.com Kauriintie 3 F 47 00740 Helsinki p. 050-320 9464, timo.tossavainen@kiinteistoliitto.fi Tulenheimo Martti Vihr Warinowski Tino Kristianinkatu 2 C 52 00170 Helsinki p. 041-538 9495 Aaltonen Jaana SDP Salonen Tapani viestintäpäällikkö toimitusjohtaja p. 050-336 6286, jaana.aaltonen@proliitto.fi p. 050-573 7717, tapani32@hotmail.com Malin Petra Vas Lainà Patrizio sosiaalityöntekijä KTM, tohtoriopiskelija petra@petramalin.fi p. 040-583 4432, patrizio@patriziolaina.com Lindell Harri PS Jovanovic Zorana päätoimittaja Katajanokanranta 17 F 53 00160 Helsinki p. 020 792 0362, harri.lindell@hyvanolonmediat.fi Finne-Elonen Laura RKP Vainio Dan terveyskeskuslääkäri lärare, ekon. mag. Dagmarinkatu 8 B 30 Hökblomstervägen 7 bostad 12 00100 Helsinki 00900 Helsingfors p. 0400-818 701, laura.finne@fimnet.fi tel. 040-525 4864, dan.vainio@prakticum.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA VARALLA Kurttila Tuomas SDP Tenkula Tarja toiminnanjohtaja osastonhoitaja Toukolankatu 27 A 40 Revontulentie 2 V 68 00560 Helsinki 00740 Helsinki p. 050-544 3757, tuomas.kurttila@gmail.com p. 0400-623 531, tarjatenkulavaltuusto@gmail.com
HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET 2013-2016 KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAT, ESITTELIJÄT, PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT 13.8.2013 3 Penttilä Hannu Apulaiskaupunginjohtaja Diplomi-insinööri Hallintokeskus, Pohjoisesplanadi 11-13, PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.t. 310 30101, 050-3313939, hannu.penttila@hel.fi ESITTELIJÄ SIJAINEN Jääskeläinen Lauri Miller Kai Virastopäällikkö Yli-insinööri Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26220, lauri.jaaskelainen@hel.fi p. t. 310 26328, kai.miller@hel.fi Salmela Mikko Kotaluoto Kirsti Hallintopäällikkö Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26443, mikko.j.salmela@hel.fi p. t. 310 26214, kirsti.kotaluoto@hel.fi Helander Henna Veijalainen Juha Yliarkkitehti Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26448, henna.helander@hel.fi p. t. 310 26334, juha.veijalainen@hel.fi i Miller Kai Levanto Risto Yli-insinööri Toimistopäällikkö Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p. t. 310 26328, kai.miller@hel.fi p. t. 310 26343, risto.levanto@hel.fi PÖYTÄKIRJANPITÄJÄT Haapalehto Saija Vehviläinen Juha Vs. rakennuslakimies Rakennuslakimies Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI p.t. 310 26442, saija.haapalehto@hel.fi p. t. 310 26225 juha.vehvilainen@hel.fi TIEDOTTAJA Ruuska Pentti Haavisto Marjukka Rakennuslakimies Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto PL 2300 PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 00099 HELSINGIN KAUPUNKI P.T 310 26446, marjukka.haavisto@hel.fi p.t.310 26218, pentti.ruuska@hel.fi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP1 13.8.2013 4 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÄÄTÖSEHDOTUS Todettaneen kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. VP2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättänee valita jäsen Aaltosen (varalla jäsen Finne-Elonen) ja jäsen Tossavaisen (varalla jäsen Paalimäki) tarkastamaan kokouksesta laadittavan pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP3 LJ 13.8.2013 5 ILMOITUSASIOITA PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta päättänee merkitä asiat tiedoksi ja tarpeellisin osin noudatettavaksi. Rakennusasiat I Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 31.7.2013 68 HEL 2012-009786 Kaupunginvaltuuston päätös 29.5.2013 asemakaava-asiassa (nro 12159, Vanhakaupunki, Villa Arabeskin alue) Kaupunginvaltuuston on 29.5.2013 hyväksynyt 27. kaupunginosan (Vanhakaupunki) puistoalueen osan asemakaavan muutoksen nro 12159 (Villa Arabeskin alue). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.7.2013, jolloin kaava on tullut voimaan. II Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 31.7.2013 69 HEL 2011-010608 Kaupunginvaltuuston päätös 29.5.2013 asemakaava-asiassa (nro 12135, Malmi, tontti 38317/3) Kaupunginvaltuusto on 29.5.2013 hyväksynyt 38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) korttelin nro 38317 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen nro 12135 (Pihlajistontie 1). Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla kuulutettu 12.7.2013, jolloin kaava on tullut voimaan../. Ilmoitusasioihin liittyviä asiakirjoja on nähtävinä kokoushuoneessa
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 MU, JVE, LJ 13.8.2013 6 RAKENNUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY:N KUNNALLISALOITTEESTA JALKAKÄYTÄVILLE SIJOITETUISTA MAINOSLAITTEISTA HEL 2013-004781 LAUSUNTOEHDOTUS Rakennuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n (HUN ry) kunnallisaloitteesta seuraavan lausunnon. Aloitteessa esitetään jalkakäytäville sijoitettavien mainostelineiden kieltämistä Helsingin kaupungin keskustassa vyöhykkeellä 1 ja kauppakeskusten katetuilla torialueilla ja kävelyreiteillä. Mainostelineillä HUN ry tarkoittaa siirrettäviä, irrallisia standeja, joita myös kutsutaan A-standeiksi. Mainostelineitä on kuitenkin monenkokoisia ja mallisia. Vyöhykkeellä 1 viitataan rakentamistapaohjeessa Ulkomainoslaitteet, sijoittamisperiaatteet esitettyyn ulkomainoslaitteiden vyöhykejakoon. Vyöhyke I käsittää ohjeessa kantakaupungin keskeiset osat../. Ohjeet siirrettävistä mainostelineistä ja ulkomainoslaitteista ovat esityslistan liitteenä. Standiasiaa on viime vuosina käsitelty rakennuslautakunnassa useasti. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n vastaavansisältöinen esitys kieltää A-mainostelineet kaupungin ykkösvyöhykkeellä oli esillä rakennuslautakunnassa 19.1.2010. Silloin rakennuslautakunta ei täyskieltoa kannattanut. Sen sijaan lautakunta esitti perustettavaksi laajapohjaisen työryhmän, joka ottaisi kantaa yleisesti keskeisillä jalankulkuväylillä ja aluekeskuksissa oleviin, kulkua haittaaviin erilaisiin esteisiin../. Rakennuslautakunnan lausunto 19.1.2010 on esityslistan liitteenä../. Kaupunginjohtaja asetti 23.3.2011 mainoslaitetyöryhmän, jonka tehtävänä oli jalankulkua haittaavien esteiden sijoittelua koskevien ohjeiden tarkistaminen. Työryhmän loppuraportti on esityslistan liitteenä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 MU, JVE, LJ 13.8.2013 7 Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä merkitä mainoslaitetyöryhmän loppuraportin 13.2.2012 tiedoksi sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa rakennusvalvontavirastoa päivittämään yhteistyössä rakennusviraston kanssa standien sijoittamista koskevan rakentamistapaohjeen 31.5.2012 mennessä. Kaupunginjohtajan kehotuksen mukaisesti rakennuslautakunnalle esiteltiin 5.6.2012 siirrettäviä mainostelineitä koskevat uudet sijoittamisperiaatteet. Uusissa ohjeissa esitettiin kielto sijoittaa talvisin lumiseen aikaan standit kadulle kokonaan. Silloin kun standi halutaan sijoittaa ohjeistuksesta poiketen, tuli esityksen mukaan sijoittamiselle hankkia rakennusviraston lupa. Esteettömyyden erikoistason alueilla (liikekeskusta, kävelykadut, terveysasemien ja palvelutalojen ympäristöt) esitettiin standien käyttö kokonaan kiellettäväksi. Nykyisessä, vuodelta 2001 olevassa ohjeessa standien sijoittaminen on kielletty lähinnä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa ympäristöissä, kuten Senaatintorilla sitä rajaavine katuineen, Esplanadin puistossa sitä rajaavine katuineen, eräiden julkisten rakennusten ympäristössä ja kirkollisilla alueilla../. Rakennuslautakunnalle tehty esitys 5.6.2012 on esityslistan liitteenä. Rakennuslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Talvella 2012 käynnistynyt kadunpitomääräysten laatimistyö on kesken. Näihin määräyksiin on mahdollista ottaa myös A-standeja koskevia asioita. Kadunpitomääräykset on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi. Kadunpitomääräysten laatimista esitettiin kaupunginjohtajan 19.5.2010 asettaman kadunpitotyöryhmän 28.2.2011 päivätyssä loppuraportissa. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 13.2.2013 asettaa kaupunkitilaohjetyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on laatia ohjeet yleisten alueiden suunnittelussa sekä kaupunkiympäristön laadun- ja kustannushallinnassa työvälineenä käytettävistä periaatteista. Laadittavan kaupunkitilaohjeen avulla Helsingin ilmettä ja identiteettiä vahvistetaan kustannustehokkaammin. Työryhmä laatii loppuraportin vuoden 2014 loppuun mennessä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 MU, JVE, LJ 13.8.2013 8 Katujen kunnossapidon valvonta, joka aikaisemmin kuului suoraan lain perusteella rakennusvalvonnalle, siirrettiin vuoden 2013 alusta johtosääntömuutoksilla kokonaisuudessaan rakennustoimelle (HKR:lle). Samalla rakennusvalvonnan tehtävistä poistettiin maankäyttö- ja rakennuslain 167 :n 2 momentin mukainen julkista ulkotilaa koskeva valvontatehtävä, joka siirrettiin rakennustoimelle. Rakennusvalvonta ei vuoden 2013 alusta lukien ole enää se viranomainen, joka valvoo esimerkiksi kevyen liikenteen väylien liikkumisesteettömyyttä. Rakennuslautakunta toteaa, että standien kieltäminen ykkösvyöhykkeellä on mahdollista tehdä rakentamistapaohjetta muuttamalla. Muutos olisi huomattava ja siitä tulisi kuulla Helsingin seudun kauppakamaria, Helsingin City Markkinointia ja Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistystä. Muutoksen valmistelu tulisi tehdä yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Katujen kunnossapidon, viihtyisyyden ja esteettömyyden valvonta kuuluu johtosääntömuutosten seurauksena rakennusvirastolle. Rakennuslautakunta puoltaa tehtyä kunnallisaloitetta osittain. Vyöhyke I on laaja ulottuen merenrannasta etelästä pohjoiseen suunnilleen linjalle Teollisuuskatu Nordenskiöldinkatu. Lännessä vyöhyke katkaisee Lapinlahden ja Lauttasaaren sillat, idässä Kulosaaren sillan. Rakennuslautakunta katsoo, että A-mainostelineiden kielto voisi koskea niemen ydinliikekeskustaa, jolloin rajana olisivat etelässä Tehtaankatu, pohjoisessa Pitkäsilta, lännessä Fredrikinkatu ja idässä Unioninkatu. Lisäksi kielto koskisi nykyiseen tapaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä sekä vyöhykejaosta riippumatta aina esteettömyyden erikoistason alueita (kauppakeskukset, kävelykadut, terveysasemien ja palvelutalojen ympäristöt). Lumiseen aikaan standien sijoittaminen katualueelle olisi kiellettyä kokonaan. ESITTELIJÄ Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry on tehnyt kunnallisaloitteen (26.3.2013), joka kuuluu seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry PL 06, 00030 IIRIS Helsingin kaupunginhallitus Kunnallisaloite mainostelineiden kieltämiseksi Helsingissä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 MU, JVE, LJ 13.8.2013 9 Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN ry) esittää mainostelineiden kieltämistä Helsingin kaupungin keskustassa vyöhykkeellä 1 ja kauppakeskusten katetuilla torialueilla ja kävelyreiteillä. Asiasta on tehty useita esityksiä kaupunginhallitukselle vuosien kuluessa. Kaupungin hallintokunnat ovat käsitelleet mainostelineiden kieltoa yleisten töiden, kiinteistö- ja rakennuslautakunnissa. Kaupunginjohtajan nimeämä ulkomainostyöryhmä on käsitellyt asiaa vuonna 2011 ja saanut HUN ry:n esityksen asiasta. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt linjapäätöksen koskien mainostelineiden kieltämistä. Useissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Hämeenlinnassa, on linjattu mainostelinekielto kaupungin keskustaan ja isoihin kauppakeskuksiin. Helsingissä on 8800 näkövammaista henkilöä eli 1,6% helsinkiläisistä. Jalkakäytävillä seisovien mainoslaitteiden havaitseminen 10 asteen putkinäöllä tai muun näkökenttäpuutoksen vuoksi on vaikeaa. Näkövammaisuus aiheuttaa vaikeuksia liikkumisessa, tasapainossa ja etäisyyden arvioinnissa. Yli puolet näkövammaisesta on ikääntyneitä. Kaikki näkövammaiset eivät käytä valkoista keppiä. Näkövammaiset yrittävät selviytyä omatoimisesti liikkumisessaan kaupungilla. Jalkakäytäville sijoitetut mainoslaitteet ovat esteenä vaikeasti heikkonäköisille, sokeille ja opaskoiran kanssa kulkeville. Telineisiin törmätään, vaatteet jäävät niihin kiinni ja ne kaatuvat helposti eteen. Jalkakäytävillä ei ole tarpeeksi tilaa. Kun kaupan avonaisen oven edessä on auto ja mainosteline, niin näkövammainen ei pysty hahmottamaan turvallista ohikulkureittiä, vaan ohjautuu helposti ajoradalle. Talvisin vaikeutta lisäävät lumivallit jalkakäytävän reunassa. Liikkuminen erityisesti keskustassa ja kauppakeskuksissa on vaikeaa, koska mainostelineiden viidakko on valtava. Telineviidakko haittaa myös lastenvaunujen kanssa liikkuvia tai pyörätuolia käyttäviä kansalaisia. Helsinki on sitoutunut olemaan esteetön kaupunki. Helsingissä 26.3.2013 Kunnioittavasti
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP4 MU, JVE, LJ 13.8.2013 10 Timo Lehtonen, puheenjohtaja./. Kunnallisaloite liitteineen on esityslistan liitteenä. Nykyinen siirrettävien mainostelineiden eli standien sijoittamisperiaatteita koskeva ohje on hyväksytty rakennuslautakunnan toimesta 24.4.2001. Ohjeeseen on sen jälkeen tehty lainsäädäntömuutoksista johtuvia tarkistuksia. Lausunnon määräaika on 6.9.2013. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Lauri Jääskeläinen, virastopäällikkö (310 26220)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 11 LAUSUNNON ANTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE LUONNOKSESTA LAIKSI TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISESTA SEKÄ LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA HEL2013-009680 LAUSUNTOEHDOTUS Rakennuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Lakiehdotus terveydensuojelulain muuttamisesta Voimassa olevaan lakiin nähden muutos on pyrkimys yhtenäistää terveydellisiä olosuhteita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia ja hyväksymis-menettelyä. Tärkeä muutos on myös nykyisen sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen siirtäminen asetukseksi. Sertifiointi Sertifiointi on erinomaisen hyvä ja tervetullut uudistus. Yhtenäistä valtion ylläpitämän henkilösertifiointijärjestelmän luomista on pohdittu monissa eri yhteyksissä myös talonrakennusalalle koskien sekä suunnittelijoita että työnjohtoa. Aika näyttää, milloin ilmeisestikin resurssipulaan kariutuneet uudistustoimenpiteet toteutuvat. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö nimeää hakemuksesta toimijan (toimijat), joka huolehtii sertifioinnista. On tärkeää huolehtia siitä, että toimijan tulee myös tosiasiallisesti olla lain 49 c :n mukaisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton sertifioitaviin nähden. Esteellisyys- tms. seikat on käytännössä tarkoin huomioitava. Lain uuden kohdan (49 d ) mukainen, ministeriön nimeämän toimijan ylläpitämä julkinen tietojärjestelmä auttaa ongelmista kärsivien rakennusten omistajia löytämään luotettavaa asiantuntija-apua verrattuna nykyiseen tilanteeseen, missä konsulttikenttä rehottaa varsin villisti. Se, miten kyseisen pykälän 4. momentissa vaadittu henkilön ammattitaidon ylläpito käytännössä pystytään osoittamaan (arviointi, koulutus ja näihin rinnastettavat tavat), jää nähtäväksi. Tähän kohtaan toivoisi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 12 esitettävän lisää yksiselitteisempää, erilaisia tulkintoja vähemmälle jättävää konkretiaa. Esitys rajoittuu täysin jo olemassa olevia haittoja mittaavien henkilöiden sertifiointiin. Rakentaminen painottuu kuitenkin tulevaisuudessa entistä voimakkaammin korjaus- ja muutostöihin. Erityisesti korjaushankkeissa on tarkoituksenmukaista pyrkiä ehkäisemään terveyshaittoja jo ennen niiden syntymistä. Vanhat rakenteet eivät usein enää toimi entisellä tavalla uusissa olosuhteissa ja rakennustyönaikainen kosteus helposti aktivoi vanhoissa rakenteissa olevan orgaanisen materiaalin biologista toimintaa. Muun muassa tämän johdosta sertifiointi pitää laajentaa koskemaan myös vanhojen rakennusten korjaus- ja muutostöissä tarvittavaa, mahdollisten riskirakenteiden korjaamisen tai uusimisen tarpeen arviointia sekä näitä arviointeja suorittavia henkilöitä. Samoin vanhojen rakennusten ilmanvaihtojärjestelyjen arviointi tulee rajata vain päteväksi todettujen henkilöiden tehtäväksi. Riittävä pätevyys olisi esimerkiksi vastaavan uudisrakennuksen ilmanvaihtosuunnittelijan pätevyys. Tältä osin säännös olisi voimaanpantavissa ilman sertifiointijärjestelmän luomisen aiheuttamaa viivettä. Rakennuslautakunta kiinnittää huomiota eroavuuteen, mikä vallitsee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ulkopuolisen tarkastuksen ja terveydensuojelulain mukaisen ulkopuolisen asiantuntijan käytön osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 151 :n 4 momentin säännös lähtee siitä, että rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia luvanhakijaa esittämään asiantuntijalausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille asetetut vaatimukset. On siis luvanhakijan tai muun vastaavan toimijan asia tilata asiantuntijalausunto. Terveydensuojelulain 45 lähtee taas siitä, että viranomainen itse tilaa terveyshaitan selvittämiseksi tarvittavat tutkimukset ulkopuoliselta asiantuntijalta. Lautakunta esittää harkittavaksi, tulisiko myös terveydensuojelulaissa omaksua maankäyttö- ja rakennuslain mukainen käytäntö. Kun lakimuutoksen kautta siirrytään keskitettyyn ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyden sertifiointiin, luulisi jatkossa olevan nykyistä helpompaa kääntää asiantuntijan käytön valinta viranomaiselta yksityiselle.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 13 Korjausvastuu Korjausvastuun kohdistumisen selventäminen on sinänsä hyvä muutos. Lakiehdotuksen 27 (Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista kuitenkin jättää määrittelemättä esimerkiksi asunnon tavanomaisen käytön. Onko esimerkiksi runsaskin tupakointi asunnossa tai parvekkeella asunnon tavanomaista käyttöä vai ei? Voi kuitenkin kysyä, jääkö korjausvastuun kohdentuminen edelleen epäselväksi. Kenelle pitäisi korjausmääräys kohdentaa esimerkiksi uuden rakennuksen urakkasopimuksen kahden vuoden mittaisen takuuajan aikana (Rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998)? Takuuaikana urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan ne urakkasuorituksessaan takuuaikana ilmenneet virheet, joita urakoitsija ei näyttä hänestä riippumattomasta syystä aiheutuneiksi esimerkiksi osoittamalla, että kyseessä on normaali kuluminen tai virheellisen käytön taikka tilaajan vastuulle kuuluvien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin aiheuttama vaurio. Asuntokauppalaissa pidetään uuden asunnon virheenä muun muassa sitä, jos asunnon ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle (AsuntokauppaL 4 luvun 14 ). Terveydellisestä haitasta todetaan hallituksen esityksessä: Näin asunnossa olisi virhe esimerkiksi, jos maalista haihtuvien höyryjen todettaisiin tai perustellusti epäiltäisiin aiheuttavan vaaraa ihmisten terveydelle yleensä. Jos sen sijaan haittaa aiheutuisi vain pienelle kyseiseen aineeseen erityisen herkästi reagoivalle ihmisryhmälle, asuntoa ei voitaisi pitää virheellisenä pelkästään tämän poikkeuksellisen seikan vuoksi. Eri asia on, että asunto saattaa tällöinkin olla virheellinen esimerkiksi sen vuoksi, että myyjä on ollut tietoinen ostajan olosuhteista, esimerkiksi allergisuudesta tietylle materiaalille, mutta antanut materiaaleista puutteellisen tiedon tai jättänyt ostajalle tarpeellisen tiedon kokonaan antamatta. (HE 14/1994). Yleisesti on katsottu, ettei terveydensuojeluviranomaisille kuulu selvittää eri toimijoiden sopimussuhteista johtuvia vastuita. Uusien rakennusten osalta pitäisi rakennuslautakunnan mielestä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 14 kuitenkin harkita vastuun kohdentumisen linkittämistä vähintäänkin asuntokauppalain säännöksiin. Lakiehdotuksen 45 täsmentää vaatimuksia tarkastusten dokumentoinnin suhteen. Tarkastusraportit ja niiden liitteet voivat olla helpostikin ristiriidassa julkisuudesta annetun lain ja henkilötietolain kanssa. Sen takia 45 :ää tulee ehdottomasti selventää vaikka esimerkkien avulla eikä jättää hankalaa asia kuntien terveydensuojeluviranomaisten murheeksi. Asetusehdotus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista Lämpötilaa ja ilman virtausnopeutta koskeva asetusehdotuksen 4 viittaa liitteen 1 taulukon mukaisiin arvoihin. Liitteen 1 taulukon 1 mukaan ei huonetilan lämpötila saa lämmityskauden ulkopuolella ylittää 32 ºC. Kyseistä lämpötilaa voi pitää Suomen oloissa sietämättömänä korkeana. Vertailun vuoksi mainittakoon Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan D2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, 2012) ohje 2.2.1.2. Sen mukaan rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa yleensä olla korkeampi kuin 25 ºC. Asetuksen 6 käsittelee ilmanvaihdon toimivuutta. Ohjearvoihin viittaaminen on ongelmallista, jos ei määritellä, minkä ajankohdan ohjearvoista on kyse. Tässä yhteydessä tarkoitetaan ilmeisesti Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoja. Niistä ensimmäiset ovat vuodelta 1975 ja ne ovat muuttuneet sen jälkeen useaan kertaan. Vanhoja säännöksiä ei yleensä ole enää käytettävissä. Säännöksen soveltaminen esitetyssä muodossa tulisi olemaan ongelmallista tai jopa mahdotonta, sillä merkittävä osa asuinrakennusten vanhoista ilmanvaihtolaitoksista ei täytä edes rakentamisajankohtansa ohjearvoja. Sama koskee sekä painovoimaisia että koneellisia ilmanvaihtolaitoksia. Ainakin pitäisi säätää todella pitkä siirtymäaika. Tarkoituksenmukaista olisi viitata ohjearvoihin ainoastaan nykyisen RakMK osan D2 (vuodelta 2012) mukaisissa ja sitä myöhemmissä rakennuksissa. Muissa sovellettaisiin 6 2 ja 3 momentin mukaisia minimi-ilmanvaihdon lukuarvoja. Aistinvaraiseen havainnointiin viitataan seuraavissa pykälissä: 6
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 15 Ilmanvaihto (Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan selvittää havainnoimalla aistinvaraisesti sisäilman laatua, Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Asuinhuoneistossa ei saa olla aistinvaraisesti tunnistettavaa naftaleenin hajua), 11 Formaldehydi jos sisäilmassa on havaittavissa formaldehydin hajua ja Ym äristön tu akansavu Asuinhuoneistossa ei saa olla aistivaraisesti tunnistettavaa tupakansavun hajua). Miten aistinvaraisuutta määritellään? Kaikilla asiaan kytkeytyvillä henkilöillä - asunnon omistaja, asukas, henkilösertifioitu ulkopuolinen asiatuntija ja kunnan terveydensuojeluviranomainen pitäisi olla samaa hajuaistiherkkyys. Onko tämä mahdollista? Lisäksi on syytä huomioida, että aistinvaraisesti tunnistettavan tupakansavun voimakkuus vaihtelee erittäin paljon riippuen havainnoijan hajukynnyksestä. Määrittely on siis suurella todennäköisyydellä ristiriidassa samassa 13 :ssä olevan lukuarvon kanssa. Toinen tulee poistaa. Lakiehdotuksen 49 d :n 1 momentin mukaisen ulkopuolisen asiantuntijan koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet on määritelty asetuksen 17 :n mukaan liitteessä 3. Koulutukseen sisältyy kymmenen opetuskokonaisuutta, laajuudeltaan minimissään 45 opintopistettä. Näihin opetuskokonaisuuksiin liittyy yhteensä 97 osaamistavoitetta, jotka aidosti ulosmitattuna edellyttää koulutettavalta todella vankkaa paneutumista asioihin, luultavimmin enemmän kuin yllä mainitun opintopistemäärän verran. Koulutuksen kestoksi on arvioitu noin 1,5 vuotta. Mikä taho kouluttaa? Lopuksi rakennuslautakunta kiinnittää huomiota asetusehdotuksen luettavuuteen ja kielelliseen ymmärrettävyyteen. Esimerkkinä voi mainita 5 :n säännöksen Mitä arvojen ylittymisellä oikeastaan tarkoitetaan? Ilmeisesti sitä, että kosteusarvot poikkeavat raja-arvoista (20 % tai 60 %). Parempi olisi silloin puhua suoraan arvoista poikkeamisesta eikä ylittymisestä. Useissa asetusehdotuksen pykälissä on liian monta momenttia. Tällaisia ovat ainakin 6 (7 momenttia) ja 8 (8 momenttia). Kun säännöksiin viittaa, joutuu joka kerran erikseen tarkistamaan, että viittaus osuu oikeaan momenttiin. LIITTEET Liite 1 Lausuntopyyntöasiakirjat
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP5 LJ, KMI 13.8.2013 16 ESITTELIJÄ Hallintokeskus on pyytänyt muun muassa rakennuslautakunnan lausuntoa luonnoksesta laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellistä valvontaa. Tarkoituksena on parantaa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita koskevien tutkimusten ja selvitysten tasoa, jolloin voidaan tilojen parantamiseksi tehtävät toimenpiteet kohdentaa oikein. Näin voidaan nopeuttaa terveyshaittoihin puuttumista, ehkäistä vakavia terveyshaittoja ja toisaalta vähentää myös terveyshaitoista aiheutuvia kustannuksia. Nykyisin käytössä oleva asumisterveysohje (2003:1) siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi. Asetuksessa määriteltäisiin myös viranomaisvalvonnan tukena käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä pätevyyden ylläpitämiseksi tarpeellisista määräajoista. Asetus rajataan koskemaan asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden valvontaa. Asetuksen mukaisia viiteja ohjearvoja ei voitaisi soveltaa esimerkiksi kesämökkien tai työpaikkojen terveydellisiin olosuhteisiin sellaisenaan. Lausunnon antamisen määräaika on 27.8.2013. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö, puhelin (09) 310 26220 Miller Kai, yli-insinööri, puhelin (09) 310 26328
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP6 SH 13.8.2013 17 RAKENNUSLAUTAKUNNAN VIRKAMATKA SAKSAAN HAMPURIIN 3. 5.10.2013 ESITTELIJÄ Rakennuslautakunta on valmistellut ulkomaille suuntautuvaa virkamatkaa. Käytäntönä on ollut, että lautakunta on voinut toimikautensa aikana tehdä yhden ulkomaisen virkamatkan. Tällaisiksi matkoiksi luokitellaan Pohjoismaiden, Baltian, Pietarin ja Moskovan ulkopuolelle suuntautuvat matkat, joista päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen 1.5.2010 voimaantulleiden ohjeiden (Virka- ja työtehtävien hoitamiseen liittyvä matkustaminen ja kuljettaminen) mukaan kaupunginhallitukselle. Matka on tarkoitus tehdä Hampuriin. Matkan ajankohta on torstai 3.10. - lauantai 5.10.2013. Matkakustannukset (laskettuna 18 osanottajan mukaan) ovat alustavasti 864 euroa/henkilö majoituttaessa yhden hengen huoneisiin. Kustannukset kattavat lennot turistiluokassa, lentokenttäverot ja vastaavat maksut sekä majoittumisen. Lisäksi maksettavaksi tulevat sopimuksen mukaiset arvioidut päivärahat 161,65 euroa/henkilö (61 euroa/matkavuorokausi) ja mahdolliset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset ansionmenetyskorvaukset. Yksi matkalle osallistuva rakennuslautakunnan varsinainen jäsen matkustaa Hampuriin laivalla. Laivan lähtöaikatauluista riippuen kyseisen henkilön osalta virkamatka alkaa tiistai-iltana 1.10.2013 ja päättyy maanantaina 7.10.2013. Hänelle maksetaan koko ajalta päivärahaa, majoittumiskustannukset, ja matkavakuutus on voimassa koko matkan ajan. Henkilölle tulisi siten maksettavaksi matkan ajalta päivärahoja arviolta 344,65 euroa. Edullisuusperiaatteen mukaisesti henkilön matkakustannuksista korvataan kuitenkin korkeintaan edullisimmalla kulkuneuvolla tehdyn matkan kokonaiskustannuksia vastaava määrä. Matkalle osallistuisivat rakennuslautakunnan varsinaisten jäsenten lisäksi kaupunkikuvaneuvottelukunnan kaksi ja teknillisen neuvottelukunnan kaksi rakennuslautakunnan valitsemaa asiantuntijajäsentä. Kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen mukaan myös heidän osaltaan matkasta päättää kaupunginhallitus. Rakennusvalvontavirastosta matkalle osallistuisivat lautakunnan kaikki esittelijät (virastopäällikkö ja kolme osastopäällikköä), lautakunnan sihteeri ja tarvittaessa yksi viraston muu työntekijä. Haluttaessa voi matkalle osallistua myös kaupunginhallituksen edustaja rakennuslautakunnassa. Viraston
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA VP6 SH 13.8.2013 18 työntekijöiden matkalle osallistumisesta päättää virastopäällikkö. Virastopäällikön matkasta päättää puolestaan apulaiskaupunginjohtaja. Virkamatkan kustannukset maksetaan rakennusvalvontaviraston määrärahoista. Hampuri on Saksan toiseksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on noin 1,8 miljoonaa. Kaupunki on lisäksi Euroopan tunnetuimpia satamakaupunkeja. Elben kautta mereen yhteydessä oleva Hampurin satama on Saksan suurin. Hampurin sisäsataman kehitysprojekti HafenCity on ollut toistaiseksi Euroopan suurin kaupunkikeskustan uudistusprojekti. Virkamatkan tärkeimmät tutustumiskohteet ovat HafenCity ja IBAasuntomessut. Tarkoituksena on myös vierailla kansainvälisessä puistonäyttelyssä. Matkaohjelmaan sovitetaan myös yksi viranomaistapaaminen. PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennuslautakunta esittänee kaupunginhallitukselle, että sen varsinaiset jäsenet, kaupunginhallituksen edustaja rakennuslautakunnassa sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnan että teknillisen neuvottelukunnan kaksi asiantuntijajäsentä oikeutetaan tekemään kauintaan kolme matkavuorokautta kestävä virkamatka Hampuriin 3.10. - 5.10.2013. Lisäksi esitetään, että yksi rakennuslautakunnan varsinaisen jäsen oikeutetaan tekemään kauintaan kuusi matkavuorokautta kestävä virkamatka Hampuriin 1.10. - 7.10.2013. Virkamatkasta on laadittava matkalasku voimassa olevien säännösten mukaisesti. Matkalasku on esitettävä välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä lukien hallintokeskukselle hyväksyttäväksi. Matkalaskussa saadaan ottaa huomioon kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaiset matkustamis- ja majoituskustannukset sekä päivärahat ja hakemuksesta mahdolliset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset ansionmenetyskorvaukset. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Lauri Jääskeläinen, virastopäällikkö, puh. (09)310 26220.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA HP1 13.08.2013 19 Aiempi käsittely: 02.07.2013 215 Tulos:Ltk:n kokouksessa pöydälle pantu asia. Tunnus Muutoksenhakija 39-0004-13-OIK XXXXXX XXXXXX Rakennuspaikka Tapaninkylä, 091-039-0120-0019 XXXXX XXXXX Pinta-ala 480 m² Kaava 8378 Lainvoimaisuus 1982 Muutoksenhaun kohde 39-3468-11-C Päättäjä lupayksikön päällikkö Päätöspvm 30.04.2013 320 Esittelijä LUVANHAKIJAN OIKAISUNHAKU TOIMENPIDELUPAPÄÄTÖKSESTÄ, JOLLA LUPAHAKEMUS VARASTORAKENNELMAN RAKENTAMISEKSI ON HYLÄTTY Haetaan toimenpidelupaa varastorakennelman rakentamiselle puretun varaston sijaintipaikalle. Hakijan antaman selvityksen mukaan varasto on rakennettu korvaamaan huonokuntoisena samalta paikalta lähes kokonaisuudessaan purettua rakennelmaa. Pientalon rakentamisen (lupatunnus 39-818-10-A) yhteydessä on esitetty säilytettäväksi 19 m2:n suuruinen kylmä varasto tontin pohjoisnurkassa lähempänä kuin 1,5 metriä kolmen rajanaapurin rajaa. Pientalon lupapäätöstä tehtäessä 13.4.2010 naapureilla ei ole ollut huomauttamista hankkeen johdosta. Hakijalla on pientalon lupaa hakiessaan ollut silmämääräiseen kuntoarvioon perustuen tarkoitus korjata varasto. Korjauksen yhteydessä varaston rakenteet ovat kuitenkin osoittautuneet kunnoltaan niin huonoiksi, että varasto on lähes kokonaisuudessaan purettu. Uusi korvaava varastorakennelma on rakennettu entisen varaston paikalle. Rakennettu varasto on
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA HP1 13.08.2013 20 kylmä, matala ja ulkonäöltään ympäröivään rakennuskantaan soveltuva. Varaston koko on 19,8 m2. Hakijan ilmoituksen mukaan varasto vastaa kooltaan ja muodoltaan alkuperäistä varastoa. Naapurikiinteistön 39120/2 haltija on toimittanut virastolle 27.6.2011 kirjeen, jossa pyydetään rakennusvalvontavirastoa puuttumaan luvatta ja liian lähelle rajaa tapahtuvaan varaston rakentamiseen. Virasto on tämän jälkeen edellyttänyt hakijalta selvitystä rakentamisesta sekä toimenpideluvan hakemista jo rakennetulle varastorakennelmalle TOIMENPIDELUPAPÄÄTÖS Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston lupayksikön päällikkö on 30.4.2013 320 tekemällään päätöksellä hylännyt XXXXX XXXXX ja XXXXX XXXXX lupahakemuksen seuraavilla perusteilla: Varaston sijainti on Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen ja osittain asemakaavan vastainen. Varasto on rakennettu rakennusjärjestyksen vastaisesti ilman tontin 39120/2 omistajan suostumusta sekä lisäksi osittain asemakaavassa istutettavaksi määrätylle alueen osalle. Katon lappeelta valuva vesi ja lumi voi aiheuttaa haittaa naapurille. Rakennuksen sijainti poikkeaa merkittävästi Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksestä, haittaa tarpeettomasti naapuria ja vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Rakentaminen on osittain Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 vastaista eikä palon mahdollista leviämistä ole rakenteellisesti hidastettu rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla. Hakijan perustelut kuten tontin järkevä ja tehokas käyttö, puretun varaston 60 vuotta kestänyt sijainti samalla paikalla sekä ilman toimenpidelupaa tapahtunut rakentaminen eivät ole erityisiä perusteita poiketa säädöksistä. LUVANHAKIJAN OIKAISUNHAKU XXXXX XXXXX on säädetyssä ajassa 16.5.2013 hakenut oikaisua edellä mainittuun lupapäätökseen seuraavilla perusteilla: