Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS HYVINVOINTIPALVELUT -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2017 2019
Hyvinvointipalvelujen erikoisalan opetussuunnitelman (70 op) rakenne: 1. ERIKOISALAOPINNOT (40op) 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö (5 op) 1.2 Asiakaslähtöisyyden edistäminen ja hyvinvointipoliittinen työ (5 op) 1.3 Sosiaalipalvelujen järjestäminen, hankinta ja tuottaminen (5 op) 1.4 Hyvinvointipalvelujen talous (5 op) 1.5 Tutkimusnäyttöön perustuva palvelujen kehittäminen (5 op) 1.6 Vaikuttavat innovaatiot (5 op) 1.7 Sosiaalityön ja -palvelujen johtaminen (5 op) 1.8 Erityisasiantuntija monialaisissa verkostoissa (5 op) 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN (20 op) 2.1 Tutkimus- ja arviointiprosessi (5 op) 2.2 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät (5 op) 2.3 Tietolähteet tutkimuksessa ja kehittämisessä (5 op) 2.4 Asiantuntijakirjoittaminen, tieteellinen raportointi ja mediatyöskentely (5 op) 3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ (10 op) 2
ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella, 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön, 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a ). Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet yliopistollisen maisterin tutkinnon, joilla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) ja joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALA Hyvinvointipalvelujen erikoisalan koulutustarve perustuu erityisosaamisvaateisiin, jotka liittyvät asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän tavoitteeseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen sekä sosiaalityön ja -palvelujen tutkimusperusteisuuden vahvistamiseen. Asiakkaan tukeminen palvelujen ja etuuksien käyttäjänä, uudistuvat palvelujen tuotantotavat, palvelujen vaikuttavuuden arviointi sekä palvelurakenteiden uudistaminen edellyttävät sosiaalityön erityisosaamista, jota on tarpeen syventää maisterikoulutuksen jälkeen. Hyvinvointipalvelujen erikoisalan opinnoissa paneudutaan sosiaalityön ja -palvelujen vaikuttavaan järjestämisen. Koulutuksen suorittanut opiskelija on sosiaalityön palvelurakenteiden erityisasiantuntija, joka 1. Kykenee toimimaan vaativissa sosiaalityön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen, palvelujen ohjaukseen, hankintaan ja tuottamiseen sekä johtamiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä omaa valmiudet tuottaa, arvioida ja toimeenpanna hyvinvointipoliittisia strategioita ja suunnitelmia asiakaslähtöisen sosiaalityön näkökulmasta 3
osaa hyödyntää keskeisiä palvelujen kehittämismenetelmiä tuntee palvelujen hankinnan ja tuotteistamisen prosessit ja menetelmät sekä alan lainsäädännön pystyy johtamaan sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä sekä strategisen että lähijohtamisen näkökulmista 2. Hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön sisäistää hyvinvointipalvelujen asiantuntijuuteen liittyvät odotukset ja velvoitteet sekä kehittää itseään asiantuntijana hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja etuusjärjestelmän kokonaisuuden sekä palvelujen järjestämisen ja rahoittamisen toimintaperiaatteet tunnistaa toimintaympäristön ja talouden merkityksen hyvinvointipalvelujen uudistamiselle pystyy edistämään uusien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa palveluihin ja työyhteisöjen toimintaan 3. Pystyy sosiaalityön ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tuloksia ja menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä tuntee alan ajankohtaisen ja relevantin tutkimuksen pystyy käyttämään alan tutkimusmenetelmiä kvantitatiivisesta tutkimuksesta laadulliseen tutkimukseen kykenee arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaa ja hyödyntämään tutkimus- ja arviointituloksia sosiaalityön ja -palvelujen uudistamiseksi hallitsee asiantuntijakirjoittamisen ja tieteellisen raportoinnin pääperiaatteet 4. Kykenee toimimaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä ja verkostoissa erikoisalansa asiantuntijana. hallitsee verkostotyöskentelyn monialaisissa, monisektoraalisissa ja moniammatillisissa yhteisöissä kykenee toimimaan verkostojen johtajana pystyy vaikuttavaan viestintään eri sidosryhmille (asiakkaat, kansalaiset, päätöksentekijät, ammattilaiset, toimittajat) viestinnän eri muotoja (mukaan lukien sosiaalinen media) hyödyntäen omaa valmiudet sosiaalityöhön ja hyvinvointipalveluihin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. 4
OPINTOJEN KULKU Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaminen hyvinvointipalvelujen erikoisalalla on mahdollista Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä koulutusohjelmassa. Opetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen kesken rinnakkaisina toteutuksina yhteisen opetussuunnitelman pohjalta. Kumpaankin yliopistoon valitaan enintään 12 opiskelijaa. Opiskelijan opintosuoritukset rekisteröidään omaan yliopistoon, joka laskuttaa opiskelijamaksut. Koulutus järjestetään yhteistyössä valtakunnallisen Sosnet-yliopistoverkoston kanssa, jonka koordinaatioyliopisto on Lapin yliopisto. Yhteensä 70 opintopisteen laajuiset hyvinvointipalvelujen erikoisalan opinnot suoritetaan 2,5 vuodessa oman työn ohessa. Erikoistumiskoulutus toteutetaan vuosien 2017 2019 aikana monimuoto-opetuksena digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Koulutus sisältää kahdeksan kaksipäiväistä lähijaksoa Helsingissä tai Kuopiossa, tiedonhakukoulutuksen, työssä oppimista tukevat etukäteis- ja oppimistehtävät, vertaisohjauksen ja -arvioinnin sekä tieteellis-käytännöllisen lopputyön ja siihen liittyvän ohjauksen. Koulutus on monitieteinen sisällöltään, ja siinä hyödynnetään Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön ohella muita erikoisalan asiantuntijoita. Opinnot arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. 5
OPETUSSUUNNITELMA 1 ERIKOISALAOPINNOT (40op) 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija orientoituu opintoihin, asettaa henkilökohtaiset opiskelutavoitteet ja pohtii työorientaatioita hyvinvointipalvelujen asiantuntijana kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot ja työpajat, Helsingin yliopisto, koko koulutusryhmä yhdessä; Etukäteistehtävä I: Oppimistavoitteiden arviointi ja portfoliotyöskentelyn aloitus, Etukäteistehtävä II: Miten kansainvälisyys näkyy omassa työssä? Haverinen, Riitta & Kuronen, Marjo & Pösö, Tarja (toim.) (2014) Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino. Jäppinen, Maija & Metteri, Anna & Ranta-Tyrkkö, Satu, Rauhala, Pirkko-Liisa (toim.) (2016) Kansainvälinen sosiaalityö käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Morel, Natalie & Palier, Bruno & Palme, Joakim (toim.): Towards a social investment welfare state? Ideas, policies and challenges. Bristol: Policy Press, 2012. Niemelä, Mikko (toim.) (2014) Eurooppalaiset elinolot. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45396/eurooppalaiset_elinolot.pdf?sequence=4. Ajankohta: Kevät 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.2 Asiakaslähtöisyyden edistäminen ja hyvinvointipoliittinen työ (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija vahvistaa osaamistaan tuottaa, arvioida ja toteuttaa hyvinvointipoliittisia strategioita ja suunnitelmia asiakaslähtöisyyden näkökulmasta ja hahmottelee lopputyönsä aihetta. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto etäyhteydellä ja työpajat; Etukäteistehtävä III: Lopputyön aihetta käsittelevä ideapaperi ja powerpoint-esitys 6
Kalliomaa-Puha, Laura & Kotkas, Toomas & Rajavaara, Marketta (toim.) (2014) Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45435/harkittua.pdf?sequence=1. Koskiaho, Briitta (2014) Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä. Helsinki: Setlementtijulkaisuja 32. Metteri, Anna (2012) Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja sosiaalityö. Tampere: Tampere University Press. Väitöskirja. Saatavissa: http://uta32- kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/66973/978-951-44-8956-3.pdf?sequence=1. Ajankohta: Kevät 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.3 Sosiaalipalvelujen järjestäminen, hankinta ja tuottaminen (5 op) Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee pääpiirteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuuden, palvelujen hankinnan ja tuotteistamisen prosessit ja menetelmät sekä alan lainsäädännön. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot ja työpajat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, koko koulutusryhmä yhdessä; Etukäteistehtävä IV: Tuotteistaminen ja kilpailuttaminen -caset Anttonen, Anneli & Haveri, Arto, Lehto, Juhani & Palukka, Hannele (toim.) (2012) Julkisen ja yksityisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere: Tampere University Press. Rajala, Tuija & Tammi, Jari & Meklin, Pentti (2008) Kilpailutuksen näkyvät ja näkymättömät kustannukset. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: http://www.kaks.fi/node/5647 Siikavirta, Kristian (2015) Julkisten hankintojen perusteet. Edilex Libri. Porvoo: Edita. Tuominen, T., Järvi, K., Lehtonen, M. H., Valtanen, J., & Martinsuo, M. (2015). Palvelujen tuotteistamisen käsikirja - Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA Ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 7
1.4 Hyvinvointipalvelujen talous (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tunnistaa toimintaympäristön ja talouden merkityksen hyvinvointipalvelujen uudistamiselle, tuntee palvelujen järjestämisen ja rahoittamisen toimintaperiaatteet sekä tutustuu talousjohtamisen työvälineisiin. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus ja Helsingin yliopisto etäyhteydellä ja työpajat; Etukäteistehtävä V: Talousjohtaminen ja sen työvälineet Hirvilammi, Tuuli (2015) Kestävän kehityksen jäljillä: ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Järvenpää, Marko & Länsiluoto, Aapo & Partanen Vesa & Pellinen Jukka (2010 tai uudempi painos) Talousohjaus ja kustannuslaskenta. Helsinki: WSOYpro. Miettinen Aki & Linnosmaa Ismo & Kannisto Kirsi (2010). Toimiva talous Kuluttaja, yritys ja kansantalous. Helsinki: WSOYpro. Särkelä, Riitta & Siltaniemi, Aki & Rouvinen-Wilenius, Päivi & Parviainen, Heikki & Ahola, Eija (2014) Hyvinvointitalous. Helsinki: Soste. Tuomala, Matti (2009) Julkistalous, 2. painos. Helsinki: Gaudeamus. Tyni, Tero & Myllyntaus, Oiva & Suorto, Annika (2009) Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Lisätiedot: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/kustannuslaskenta/kustannuslaskentaopas/sivut/default.aspx. Ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.5 Tutkimusnäyttöön perustuva palvelujen kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Opiskelija perehtyy systemaattisen tiedonhaun välineisiin ja tutustuu oman lopputyönsä aihepiirin ajankohtaisiin ja relevantteihin tutkimuksiin. Oppimismuodot: Lähijakso: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto erikseen, tiedonhakukurssi; Oppimistehtävä I: Tiedonhaku oman lopputyön aihepiirin aiemmista tutkimuksista. 8
Paasio, Petteri (2014) Näyttöön perustuva sosiaalityön käytäntö järjestelmällinen katsaus vuosina 2010 2012 julkaistuista tutkimuksista. Ammatillinen lisensiaatintutkimus, hyvinvointipalvelujen erikoisala. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: http://www.sosnet.fi/suomeksi/koulutus/erikoistumiskoulutus/ammatillinen-lisensiaatinkoulutus/tarkastetut-lisensiaatintutkimukset/hyvinvointipalvelut. Virtanen, Petri & Stenvall, Jari (2014) Älykäs julkinen organisaatio. Tietosanoma Ajankohta: Kevät 2018 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.6 Vaikuttavat innovaatiot (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin perusteet ja kykenee tukemaan toimivien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa palveluihin ja työyhteisöihin. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot ja työpajat, Helsingin yliopisto, koko koulutusryhmä yhdessä; Etukäteistehtävä IV: Omaan työalueeseen / lopputyön aiheeseen liittyvä vaikuttavuustutkimus tai vaikuttavuuden arvioinnin tutkimusasetelman kuvaus Patton, Michael Quinn (2010) Developmental Evaluation: Applying Complexity Concepts to Enhance Innovation and Use. New York, London: Guilford Press. Pawson, Ray (2013) The Science of Evaluation: A Realist Manifesto. London, Thousand Oaks, New Delhi, Singapore: Sage. Pohjola, Anneli & Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (2012) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Rajavaara, Marketta (2006) Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteeseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10250/7894. Saari, Juho (2008) (toim): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Shaw, Ian & Holland, Sally (2014) Doing qualitative research in social work. London, Thousand Oaks, New Delhi, Singapore: Sage. Ajankohta: Kevät 2018 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 9
1.7 Sosiaalityön ja -palvelujen johtaminen (5 op) Osaamistavoite: Opiskelija vahvistaa osaamistaan johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä sekä strategisen että lähijohtamisen näkökulmista. Oppimismuodot: Lähijakso: Luennot Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto etäyhteydellä ja työpajat, Etukäteistehtävä VII: Johtamistilanteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -caset Niiranen, Vuokko & Seppänen-Järvelä, Riitta & Sinkkonen, Merja & Vartiainen, Pirkko (2010) Johtaminen sosiaalialalla. Helsinki: Gaudeamus. Rissanen, Sari & Lammintakanen, Johanna (2015) (2. painos) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. SanomaPro. Seeck, Hannele (2012) Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin. Kolmas, uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus. Vartiainen, Pirkko & Seija Ollila, Seija & Raisio, Harri & Lindell, Juha (2013) Johtajana kaaoksen reunalla. Helsinki: Gaudeamus. Ajankohta: Syksy 2018 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.8 Erityisasiantuntija monialaisissa verkostoissa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee verkostotyöskentelyä monialaisissa, monisektoraalisissa ja moniammatillisissa yhteisöissä ja kykenee toimimaan verkostojen johtajana. Oppimismuodot: Koulutuksen päättävä lähijakso: Luennot: Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, koko koulutusryhmä yhdessä; Etukäteistehtävä VIII: Oppimistavoitteiden saavuttamisen ja portfoliotyöskentelyn arviointi, Oppimistehtävä V: Lopputöiden esittely ja arviointi. Isoherranen, Kaarina (2012) Uhka vai mahdollisuus - moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37493 Nykänen, Seija (2010) Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa: matkalla verkostojohtamiseen? Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2010/t025 10
Ajankohta: Kevät 2019 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN (20 op) 2.1 Tutkimus- ja arviointiprosessi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa johtaa omaa oppimisprosessiaan ja antaa ja ottaa vastaa palautetta eri muotoja hyödyntäen. Oppimismuodot: Opiskelijoiden lopputöiden ohjaus ja vertaisarviointi digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen Gould, Jeremy & Uusihakala, Katja (toim.) (2016) Tutkija peilin edessä. Helsinki: Gaudeamus. Stenvall, Jari & Virtanen, Petri (2012) Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Helsinki: Tietosanoma. Ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopistot: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto 2.2 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee pääpiirteissään alan tutkimusmenetelmät kvantitatiivisesta tutkimuksesta laadulliseen tutkimukseen ja tuntee sosiaalija terveydenhuollon tärkeimmät kehittämismenetelmät. Oppimismuodot: Integroitu lähiopetusjaksoon 1.3 (Sosiaalipalvelujen järjestäminen, hankinta ja tuottaminen), Oppimistehtävä II: Tutkimus- ja kehittämismenetelmiä esittelevä lyhyt raportti Alasuutari, Pertti (2012) Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino. Erikson, Kai (2015) Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus. Eskola, Jari & Suoranta, Juha (2014) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2011) Tutkimushaastattelu. Helsinki: Gaudeamus. 11
Ketokivi, Mikko (2015) Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus. Satka, Mirja ym. (toim.) (2016) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Unigrafia. Ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto 2.3 Tietolähteet tutkimuksessa ja kehittämisessä (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon tietolähteet ja aineistot ja kykenee käyttämään niitä tutkimuksiin ja selvityksiin sosiaalityön ja -palvelujen uudistamiseksi. Oppimismuodot: Integroitu lähiopetusjaksoon 1.2 (Asiakaslähtöisyyden edistäminen ja hyvinvointipoliittinen työ) Oppimistehtävä III: Palautetiedon hankinta tai benchmarking Kuula, Arja (2006) Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino. Miettinen, Sari (2011) Palvelumuotoilu: uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiainfo Teknova. Simpura, Jussi & Melkas, Jussi (2013) Tilastot käyttöön! Helsinki: Gaudeamus. Ajankohta: Kevät 2018 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto 2.4 Asiantuntijakirjoittaminen, tieteellinen raportointi ja mediatyöskentely (5 op) Osaamistavoite: Opiskelija hallitsee asiantuntijakirjoittamisen, tieteellisen raportoinnin ja mediayhteistyön pääperiaatteet. Oppimismuodot: Lähijakso: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto etäyhteydellä. Oppimistehtävä IV: Kirja-arvostelu oheiskirjallisuudesta ja lyhyt katsaus valituista kotimaisista ja kansainvälisistä tieteellisistä aikakauslehdistä. Sauri, Pekka (2015) Julkishallinto ja sosiaalinen media. Polemia-sarjan julkaisu nro 98. Helsinki: Kaks Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: http://www.kaks.fi/polemia-sarja. 12
Yhden suomalaisen ja yhden kansainvälisen tieteellisen aikakauslehden vuosikerrat, esimerkiksi European Journal of Social Work, Evaluation, Hallinnon tutkimus, Premissi, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön aikakauslehti Janus, Yhteiskuntapolitiikka, Critical Social Policy, Nordic Social Work Research, Social Policy & Administration, Social Policy, Työelämän tutkimus. Ajankohta: Syksy 2018 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto 3 TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ (10 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija kykenee sosiaalityön ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tuloksia ja menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään hyvinvointipalveluja ja palvelujärjestelmää. Oppimismuodot: Opiskelija toteuttaa tieteellis-käytännöllisen lopputyön yliopiston ja mahdollisuuksien mukaan myös työpaikan ohjausta sekä muiden erikoisalan opiskelijoiden vertaistukea hyödyntäen. Lopputyö voi sisältää 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa tai 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin. Opiskelija sopii lopputyönsä aiheen ja toteutuksen oman yliopistonsa opettajien kanssa ja opintosuoritus arvioidaan omassa yliopistossa. Lopputyö voidaan tehdä myös yhteistyönä useamman opiskelijan kesken. Ajankohta: 2017 2019 (tavoite valmistumiselle 5/2019) Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto 13