Eriarvoisuuden riskit ja tasaarvon mahdollisuudet. Heikki Hiilamo, Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa?

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

*) %-yks. % 2018*)

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2016

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Näkökulmia köyhyyteen

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto , ETK:n tutkimusseminaari

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Tilastotiedote 2007:1

Suosituimmat kohdemaat

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko

Markkinaraportti / tammikuu 2011

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Elämää PISA:n varjossa

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014

KA107 Erasmus+ globaali liikkuvuus myönnöt korkeakouluittain, hakukierros 2019

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mainosvuosi 2015 TNS

Markkinaraportti / helmikuu 2014

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

Markkinaraportti / toukokuu 2015

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2009

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Tulonsiirrot sosiaalisena investointina. Vakuutustieteen juhlaseminaari Tampere

Transkriptio:

Eriarvoisuuden riskit ja tasaarvon mahdollisuudet Heikki Hiilamo, Rovaniemi 13.10.2016

Mistä tuloerot kertovat? Yksilöiden väliset erot -> Tuloissa - >Varallisuudessa -> Statuksessa -> Terveydessä Yksilöiden näkökulmasta tuloerot kuvaavat resurssien jakautumista ja käyttöä yhteisössä Yhteiskunnan näkökulmasta tuloerot kuvaavat resursseja jakavien instituutioiden toimintaa

Kestävä hyvinvointi ja tuloerot Tasa-arvo ja hyvinvointi teoria Yksilötasolla suuret tuloerot yhteydessä yksilöiden pahoinvointiin (Wilkinson & Pickett) Kestävän hyvinvoinnin teoria Yhteisöiden (kansallisvaltioiden) tasolla suuret tuloerot yhteydessä yhteisöiden luhistumiseen (Acemoglu & Robinson)

Tasa-arvo ja hyvinvointi teoriasta Taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan ja onnettomampaan elämään (Wilkinson & Pickett 2009/2011) Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet

Kestävän hyvinvoinnin teoriasta Kestävä hyvinvointi liittyy yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoa luoviin instituutioihin Hyvän kehä: luottamus instituutioihin luo instituutioita jotka synnyttävät luottamusta Noidan kehä: epäluottamus instituutioihin rapauttaa instituutioita jotka voisivat synnyttää luottamusta

Vastaväite: tuloerot ja tehokkuus Arthur Okun: Equality and Efficiency: The Big Tradeoff, 1975 IMF 2011: tasaiset tuloerot yhteydessä kestävämpään talouskasvuun IMF 2014: tuloerojen tasaaminen edistää talouskasvua

Yhteiskuntapolitiikka 77(2):2012.

Everyone s better with equality Positing a Grand Theory: everything is better in more equal societies (known as inequality hypothesis or Wilkinson hypothesis) More equality is not only better for the poor but to almost everyone barring the filthy rich

Starting point: The Spirit Level A book by two British epidemiologist Richard Wilkinson and Kate Pickett in 2009

Divided reception Debate in Great Britain: John Goldthorpe, Chris Snowdon (The Spirit Level Delusion: Fact-Checking the Left's New Theory of Everything, 2010), Peter Saunders (Beware False Prophets: Equality, the Good Society and The Spirit Level, 2010) Debate in the US: Lane Kenworthy Debate in Sweden: Sanandaji et al (Taxpayer Association, Jämlikhetsbluffen [Equality hoax])

Peter Saunders (Beware False Prophets: Equality, the Good Society and The Spirit Level, 2010): The Spirit Level has little claim to validity. Its evidence is weak, the analysis is superficial and the theory is unsupported.

Research task Evaluate W&P s theory on income equality and welfare outcomes Replicate W&P s and Saunders analysis with their country selection and with our country selection (127 countries) -> Boxing match in eight rounds

Links between GINI and welfare outcome variables, regression model, t-values HIV LifeEx Inf Mort Homis Suic Divorce Alchol Fertility GINI 7.40*** -4.15*** 5.54*** 6.71*** -5.28*** ns 2.10* ns GDP/C ns 7.22*** -15.03*** -4.59*** ns 3.67*** 5.23*** -8.44 Africa 6.41*** -6.19*** 3.32*** -2.18* 2.50* ns ns 3.91*** Islam ns ns ns ns -2.89** ns -4.79*** ns Catol ns ns ns ns ns -2.07* ns ns East-E ns -3.89 2.42* ns ns ns 3.91*** -8.21 Alcohol ns ns ns ns ns 3.17** - ns R².57.81.88.45.89.58.52.83 N of contr126 127 126 124 79 70 123 127

Judges decision 4-1 in favor of W&P (with three unresolved rounds) HIV LifeEx Infant Mortal Ƴ Homicides Suicides Divorce Alchol Fertility W&P Ƴ Ƴ Ƴ Saunders Ƴ INEQUALITY IS HARMFUL

Miksi tuloerot uhkaisivat yhteiskuntien kestävyyttä? Korruptio Kulutuksen vääristymät Rahamarkkinoiden volatiliteetti Legitimiteetin rapautuminen Rent seeking

Kestävät instituutiot Takaavat tuloerojen pysyvän vähintäänkin kohtuullisina (inclusive institutions) Markkinoiden tuottamaan tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (koulutus, yrittäminen, vapaa kilpailu, ay-liike) Lopulliseen tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (julkiset tulonsiirrot ja palvelut)

Tulonjaon eriarvoisuus Suomessa Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti, jolloin uusi lama supisti tuloeroja Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden maiden nopeimpia Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat dramaattisesti

Neljä aluetta 1990-2010/2011 Toimeentulo Lastensuojelu Yleinen kuolleisuus Alkoholikuolemat

8 Pitkäaikaisesti toimeentuloa saaneet Helsingissä, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5 4 3 2 1 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 18-24-vuotiaat miehet 18-24-vuotiaat naiset 65+ vuotiaat miehet 65+ naiset 25-64-vuotiaat miehet 25-64-vuotiaat naiset

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991 2010 Lasten lkm 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset 4 000 2 000 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin. 27.11.2012 Lastensuojelu 2011 Tilastoraportti 26/2012 31

Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, suhteutettuna väestön 0 17-vuotiaisiin maakunnittain vuonna 2011, % Pohjanmaa Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Kainuu Kanta-Häme Keski-Suo mi Pohjois-Karjala Koko maa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo 3,2 3,8 4,6 4,7 4,8 4,8 5,0 5,0 5,2 5,4 5,4 5,5 5,6 5,7 6,0 6,1 6,2 6,5 6,5 7,3 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus suhteutettuna 0 17-vuotiasta lasta kohti, % 27.11.2012 Lastensuojelu 2011 Tilastoraportti 26/2012 32

Elinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007 Ero 3.9 vuotta 50 45 Women 5th quintile (highest) Women 4th quintile Women 3rd quintile Women 2nd quintile Ero 6.8 vuotta Ero 7.4 vuotta 40 Women 1st quintile (lowest) Men 5th quintile (highest) Men 4th quintile Ero 12.5 vuotta 35 Men 3rd quintile 30 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 33 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Men 2nd quintile Men 1st quintile (lowest) Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010

140 Alkoholikuolleisuus 35-64-vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä 120 100 80 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 miehet naiset

Ei kuitenkaan (vielä?) pahoinvoinnin hyökyaaltoa Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Asunnottomuus

Atkinsonin ehdotukset (15 kpl) Teknologinen muutos ja sen vastavoimat (2 ehdotusta) Työllisyys ja palkat tulevaisuudessa (2 ehdotusta) Pääoman tuoton jakaminen (3 ehdotusta + yksi suositus) Progressiivinen verotus (4 ehdotusta + yksi suositus) Sosiaaliturvaa kaikille (4 ehdotusta)

Atkinsonin ehdotukset Suomessa (9 kpl) Teknologinen muutos ja sen vastavoimat (2 ehdotusta) Työllisyys ja palkat tulevaisuudessa (2 ehdotusta) Pääoman tuoton jakaminen (3 ehdotusta) Progressiivinen verotus (2 ehdotusta + yksi suositus)

Tuloerot Suomessa 1966 2014, käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot), Gini-kerroin (%)

Saatujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus, % Maksettujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus, % Saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen tuloeroja tasaava vaikutus 1995-2015, %. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teknologinen muutos ja sen vastavoimat

Hoivarobottien uhka

Työttömyys vihdoin kuriin

20,0 Työttömyys Itämeren maissa 2006-2015 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tanska Saksa Viro Latvia Liettua Puola Suomi Ruotsi

Työllisyys ja palkat tulevaisuudessa

Ökypalkat leikkuriin

Alimman tulokymmenyksen kotitalouksien palkkatulojen osuus ylimmän kymmenyksen kotitalouksien palkkatuloista 1987-2014 6,0% 5,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Alimman ja ylimmän tulodesiilin tulokehitys 1987-2014, 1987=100 220 200 180 160 140 120 100 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Alin desiili Ylin desiili

Kuinka monta kertaa suurempi on pörssiyhtiöiden johtajien palkka suhteessa keskipalkkaan? 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomi Ehdotus Sveitsi Ehdotus Iso Britannia

Kohtuutta rahastopalveluiden hintoihin

6 5 Uusien pankkitalletusten keskikorko 2003-2016, % 4 3 2 1 0 2003-1 2003-4 2003-7 2003-10 2004-1 2004-4 2004-7 2004-10 2005-1 2005-4 2005-7 2005-10 2006-1 2006-4 2006-7 2006-10 2007-1 2007-4 2007-7 2007-10 2008-1 2008-4 2008-7 2008-10 2009-1 2009-4 2009-7 2009-10 2010-1 2010-4 2010-7 2010-10 2011-1 2011-12 2011-4 2011-7 2012-1 2012-4 2012-7 2012-10 2013-1 2013-4 2013-7 2013-10 2014-1 2014-4 2014-7 2014-10 2015-1 2015-4 2015-7 2015-10 2016-1 2016-4 2016-7

Nuorten starttiraha

Keskimääräinen perintövero tuloluokan mukaan 2014 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 alle 50 000 alle 100 000 alle 150 000 alle 200 000 alle 250 000 alle 500 000 500 000 ja yli

Valtion tase tuottamaan

Nettovelka %-BTK:stä 2021 Portugal Italy United States Israel United Kingdom Spain Brazil Morocco Zambia Yemen South Africa Kenya Mexico Algeria Germany Colombia Korea, Republic of Oman Iceland Turkey Saudi Arabia Australia Denmark Chile New Zealand Estonia Sweden Qatar Norway -300-250 -200-150 -100-50 0 50 100 150 200

Progressiivinen verotus

Optimaalinen tulovero

80,00% Ylin marginaalivero ja pääomavero 1987-2015 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ylin marg. vero Pääomavero

Perintövero

Kotitalouksien nettovarallisuus 1987-2013, keskiarvo/kotitalous (vuoden 2013 rahassa). 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 1987 1988 1994 1998 2004 2009 2013 Pienituloisin 10 % Suurituloisin 10 %

Suositus Globaali henkilökohtainen omaisuuteen perustuva vero rikkaimmille ihmisille sekä minimivero yrityksille