50/035/2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012 15.3.2013
Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1. Tutkimus... 3 1.2.2. Asiantuntijatehtävät... 7 1.2.3. Yhteistyö... 8 1.2.4. Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset... 9 1.2.5. Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö... 11 1.2.6. Innovaatiot... 11 1.2.7. Alueellinen toiminta... 12 1.2.8. Markkinointi ja viestintä... 12 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 12 1.3.1. Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus... 13 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 15 1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 18 1.3.5. Toimitilat... 20 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 21 1.4.1. Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet... 21 1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 23 1.5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 25 1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 30 1.6.1. Rahoituksen rakenne... 30 1.6.2. Talousarvion toteutuminen... 32 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma... 33 1.6.4. Tase... 35 1.7. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 37 1.8. ARVIOINTIEN TULOKSET... 38 1.9. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 39 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...39 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...41 4. TASE...42 5. LIITETIEDOT...44 6. ALLEKIRJOITUKSET...52 MTT:n organisaatio 1
1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Tarve MTT:n osaamiselle oli kasvussa vuonna 2012. Globaalit muutokset ja kuluttajien preferenssit korostavat ruoan määrää ja laatua sekä luonnonvarojen käyttöä ja elinympäristöä koskevia tutkimusongelmia. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa. Vuonna 2012 valmisteltiin fuusiota Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen päätti tammikuussa 2013 asettaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena MTT, Metla sekä RKTL yhdistetään 1.1.2015 Luonnonvarakeskukseksi. Luonnonvarakeskuksen perustamista perustellaan sillä, että luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Fuusiolla halutaan vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä. Toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuden vahvaan alueelliseen vaikuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä fuusiolla tavoitellaan myös kustannussäästöjä. Osa MTT:n toiminnasta tapahtuu osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (Lynet), jossa em. laitosten lisäksi toimivat Suomen ympäristökeskus, Evira ja Geodeettinen laitos. MTT osallistuu Lynetin kaikkiin tutkimusohjelmiin. MMM:n ja MTT:n välinen tulos- ja palvelusopimus toteutui suunnitellusti. MTT osallistui hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien sekä MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen. MTT tuki MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinon, neuvonnan ja hallinnon tarpeisiin. Tutkimuksen toimintamallia kehitettiin käynnistämällä viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreä talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista ja Ympäristöystävällinen maatalous. MTT Asiakasratkaisut -yksikkö aloitti toimintansa. Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia sekä tarjotaan MTT:n palveluja asiakaslähtöisesti. Julkaisuprofiili kehittyi myönteisesti vuonna 2012: asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrä kasvoi 27 kappaleella. Niitä julkaistiin 215 kpl. Ammattilehti- ja yleislehtiartikkeleiden määrissä ei tapahtunut oleellista muutosta. Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta. Näyttökertoja kirjattiin 28 miljoonaa ja kävijöitä 1,1 miljoonaa. Vuonna 2012 MTT:ssä tehtiin 767 henkilötyövuotta (htv), missä on vähennystä 6 htv. Työtyytyväisyysmittauksen keskiarvo säilyi edellisvuoden tasolla. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä pysyi selvästi alle valtion keskiarvon. Osaamisen johtamista kehitettiin. Teknisen henkilöstön ammatillinen lisäkoulutusohjelma saatiin päätökseen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,5 milj. euroa (M ). Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,1 M (+13 %). Vuonna 2008 yhteisrahoitus oli 8,2 M, eli kasvua on 127 %. Tämä kertoo yh- 2
täältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on asemoitunut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksiin. Toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset näkyvät. Myös kansainvälistymisessä on onnistuttu, mikä taloudellisessa mielessä näkyy EU:lta saadun yhteisrahoituksen määrässä. Vuonna 2012 se oli 2,6 M eli peräti 0,9 M (+51 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2008 EU-rahoitus oli 0,7 M, eli kasvua on 260 %. Viime vuosina on painotettu kustannusvastaavuuden tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tavoite on tulkittu yhdenmukaisesti. Tapahtunut kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 42 %:sta 45 %:iin. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. Samalla budjettirahoituksen osuus liikevaihdosta on alentunut 70 %:sta vuonna 2008 57 %:iin vuonna 2012. Valtion budjettilinjausten johdosta MTT tasapainottaa talouttaan yhteensä 5 M :lla (9 % liikevaihdosta) vuodesta 2011 vuoteen 2014. Vuoden 2012 loppuun mennessä talouden tasapainottamistoimenpiteistä toteutettiin noin 40 %. Toimintaa on fokusoitu, kannattavuutta on parannettu, lisätuloja on hankittu ja kustannuksia on leikattu. Kotieläintutkimuksen empiirisen aineiston hankintaa on kehitetty, samoin perunabiotekniikkatutkimuksen toimintamallia. Sisäisten palvelujen tuottamista on tehostettu, meijeristä ja juustonvalmistuksesta sekä mehiläistutkimuksesta on luovuttu ja laboratoriotoiminnan kapasiteettia on mitoitettu uudelleen. MTT:n ulkopuolista rekrytointia on vähennetty, auto- ja matkustuspolitiikkaa on muutettu ja maatalouskoneistuksen määrää on tarkistettu. Tasapainottamisohjelman takaisku on se, että neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilaongelmista eivät ole edenneet. Ongelmana on Jokioisten ylivuokra, toimitilan määrän joustamattomuus ja se, että kiinteistöissä on huomattavan paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa. MTT:n talous on tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on toimittava. Valtion suoran budjettirahoituksen osuus MTT:n taloudesta on alentunut tasaisesti. Valtion rahalla pidetään yllä tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset tulee ansaita markkinoilta. Lisäksi MTT:n, Metlan ja RKTL:n suunnitteilla olevan fuusion valmisteluun on sidottava budjettirahoitusta vuosina 2013 ja 2014. 1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Tutkimus MTT osallistuu hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien toteuttamiseen. Niiden joukossa keskeisiä ovat ruokaan, luonnonvaroihin, maatalouteen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Vuonna 2012 tuettiin hallituksen luomu- ja lähiruoan kehittämistavoitteita. MTT osallistui kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Tavoitteena on luoda uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä. Strategia on valmisteltu valtioneuvoston hyväksyttäväksi keväällä 2013. MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen, jonka mukaan Suomi on vastuullisesti toimivan ruokaketjun ja kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä. MTT tukee MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Biotalouden, vihreän kasvun, ruokaekosysteemin, kuluttajalähtöisyyden ja vastuullisuustutkimuksen osaamista sekä ennakointiosaamista kasvatettiin. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettiin kansallinen Luomuinstituutti, joka käynnistyi vuoden 2013 alussa. 3
Vuoden 2012 alusta tutkimuksen toimintamallia muutettiin, kun vuodesta 2007 alkaen toteutettujen tutkimusohjelmien toiminta päättyi ja niiden tilalle perustettiin viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreän talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Ympäristöystävällinen maatalous ja Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusalueiden päälliköt johtavat kukin alueensa hankevalmistelua tavoitteena ohjata ja fokusoida mm. suuret Tekes-, SA- ja EU-hankkeet MTT:n 2010 strategialinjausten ja tutkimusalojen strategisten tavoitteiden mukaan. Toimintamallin muutoksella tavoiteltiin MTT:n tutkimusyksiköiden välisen synergian tehokasta hyödyntämistä monialaisen tutkimuksen lisäämiseksi. Tutkimusalueet suuntaavat MTT:n tutkimusta strategialinjaustemme mukaisesti ja rakentavat laajoja, monitieteisiä ja vahvasti verkottuneita hankkeita. Jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan sanoa, että merkittävästi suurempi osa uusista hankehakemuksista on ollut strategisten linjaustemme teemojen mukaisia ja hankekoko ja monialaisuus ovat kasvaneet. Uudet hankkeet ovat pääosin MTT:n yksiköiden ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteishankkeita. Vuoden lopulla 55 % koko MTT:n hankekannasta oli tutkimusalueiden strategisia hankkeita ja 45% yksiköiden hankkeita. Uudet valmisteltavat yhteistutkimushankkeet olivat pääosin, lähes 90% MTT:n strategisten tutkimuslinjausten mukaisia. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen tutkimuksen koordinaatiota ja johtamista MTT- tasolla ja hankevalmistelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi otettiin vuoden aikana käyttöön Green card -prosessi, joka mahdollistaa hakemusten koordinoinnin MTT-tasolla tutkimusalueiden ja yksiköiden sekä tutkimusjohdon yhteistyöllä. Prosessi lanseerattiin syyskuussa ja käyttökokemusten myötä projektinhallinta järjestelmää on kehitetty joustavuuden lisäämiseksi. Koordinaation käyttöönotto on johtanut MTT:n hankevalmistelun läpinäkyvyyteen niin tutkimusyksiköiden johdon kuin tutkimusjohdonkin kannalta. Vuoden 2010 strategialinjausten mukaisesti tutkimuksen pääteemat olivat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö 3. Ilmastonmuutoksen hillintä maa- ja elintarviketaloudessa 4. Maa- ja elintarviketalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen 5. Hyvinvoinnin edistäminen 6. Maaseudun elinkeinojen paikallis- ja aluetalous 7. Maataloudesta Itämereen ja sisävesistöihin kohdistuvan ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentäminen 8. Kasvihuoneteknologian tuotannon edistäminen, energiansäästö sekä teknologian tuotteistamis- ja vientinäkökohdat 9. Geenivarojen ja geneettisen diversiteetin säilyttäminen ja hyödyntäminen sekä genomisen informaation hyödyntäminen 10. Tuotannon kannattavuus ja tuotantoketjun tehokas toiminta, luomututkimus Vuonna 2012 tavoiteltiin 24 nimettyä huipputuotosta: 1. Perunan ja vihannesten laatua ylläpitävä päällyste tuotantovarmuuden, kustannustehokkuuden, varastosäilyvyyden sekä kuljetus- ja käsittelyvaiheiden varmistamiseksi. Toteuma: Toteutui. 2. Hierarkkinen verkostomalli tiedonhallintaan: raaka-ainetuotannon prosessitietojen integrointi sekä raaka-ainetuottajayrityksen sisäisen tuotantoverkoston että elintarvikkeiden jalostusprosessien tiedonhallintaan, tuotteistamis- ja markkinointitietoon sekä edelleen kulutuksen prosessitietoon. Toteuma: Ei toteutunut, siirtyi vuodelle 2013. 3. Konditionaalinen Kif3A-hiirimalli hedelmättömyyden tutkimukseen Toteuma: Toteutui. 4
4. Genomitietoa käyttävä jalostusarvostelu pohjoismaiselle lypsykarjalle: alkuperäisten mitattujen havaintojen, sukupuutiedon ja genomitiedon yksivaiheinen hyödyntäminen tavallisen kaksivaiheisen genomisen jalostusarvostelun sijaan. Yhdistämällä genomi- ja sukupuutietoa eläinten valinta on entistä taloudellisempaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että arvioidaan myös genomitietoa käyttävän jalostusarvostelun potentiaali lisätä tuottavuutta ja sitä kautta taloudellista hyötyä. Toteuma: Toteutui. 5. Kasvigeenivarojen säilyttäminen ja esittely Jokioisten puistoja hyödyntäen: Jokioisiin rakentuu kävijäystävällinen puistokokonaisuus, joka säilyttää ja esittelee marjojen ja hedelmien geenivaroja. Historialliseen kartanopuistoon valmistuu hoitosuunnitelma. Puistojen esittelyä varten tuotetaan mp3-soittimeen tai puhelimeen ladattavaa opastusmateriaalia. Toteuma: Toteutui. 6. Sammal kasvualustana: sammal on osoittautumassa kasvihuoneviljelyssä ylivoimaiseksi kasvualustaksi kasvuturpeeseen ja kivivillaan verrattuna. Sammal ei aiheuta ympäristörasitusta. Sammalen nostotekniikka on ratkeamassa ja sille haetaan patenttia. Toteuma: Toteutui osittain, tuotekehitys jatkuu vuonna 2013. 7. Lannan fraktiointi/hajunpoistojärjestelmä siirtyy teolliseen valmistukseen: useita MTT:n innovaatioita yhdistävän lannan käsittelylaitteiston kaupallistamisesta vastaa Pellon Group. Toteuma: Ensimmäinen sian lietelannan käsittelyyn suunniteltu kaupallisen version demonstraatiolaitteisto on asennettu sikatilalle, biologinen järjestelmä käynnistetty ja tehostettu kiintoaineen erotusautomatiikka toteutettu. Kuitufraktion jatkokäsittely (kompostointi) ja typen erottaminen biologisesti käsitellystä lietteestä vaativat vielä jatkoselvityksiä. 8. Peltobioenergiapotentiaali tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana: yleisimpien peltokasvien sivutuotepotentiaalin ja peltoenergiakasvien kasvattamiseen soveltuvan peltoalan määrän määrittely sekä tältä alalta saatavan bioenergiamäärän teoreettinen arviointi. Kohdemaina ovat Suomen lisäksi muut Itämeren rantavaltiot sekä Länsi-Eurooppa, Itä-Euroopan maat ja USA. Toteuma: Toteutui. 9. Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantamisen mahdollisuudet Toteuma: Toteutui, tulosten jalkauttaminen käytäntöön jatkuu. 10. Käytössä olevien kasvi-ilmastomallien kehittäminen Toteuma: Toteutui osittain, työ jatkuu vuonna 2013. 11. Mallikehikko Itämeren ja sisävesien suojelun hyötyjen ja kustannusten arviointiin Toteuma: Toteutui. 12. Laaja-alainen panos-tuotoslaskelmiin perustuva mittari elintarviketuotannon ja -markkinoiden kotimaisuus- ja tuontiasteen laskemiseksi. Tulosta voidaan hyödyntää kansallisen huoltovarmuuden tavoitteita ja tasoa mitoitettaessa. Toteuma: Toteutui. 13. Vastuullisen liiketoiminnan konseptikäsikirja, joka on tarkoitettu käytännön oppaaksi elintarvikeketjun yrityksille vastuullisuuden mittaamiseen, kehittämiseen ja vastuullisuuden yhdistämiseen yritysstrategiaan Toteuma: Toteutui. 5
14. Yksikkökustannuslaskenta-järjestelmän lanseeraus yritysten ja päättäjien käyttöön Toteuma: Toteutui osittain, laskentaa hyödynnetään jo sisäisissä analyysipalveluissa. Julkistus maaliskuussa 2013. 15. Maidontuotannon tuotannonohjausjärjestelmä (Karjakompassi) valmistuu ja tulee markkinoille ProAgrian palveluna. MTT on yhdessä HY:n ja SLU:n kanssa tuottanut tietopohjan tuotteeseen. Toteuma: Toteutui. 16. Uutta tietoa ja opas, miten yrittäjän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen edistää myös eläinten hyvinvointia. Toteuma: Toteutui. 17. Mallinnustyökaluja kasvintuotannon tautiennusteita varten. Ne sisältyvät ProAgrian WebVisu- ja FarmItVisu-palveluihin. Toteuma: Toteutui. 18. Kuusi alueellista suunnitelmaa Suomen ja Viron rannikkokaupunkien ja niiden jätevesilaitosten mahdollisuuksista tuottaa biojätepohjaista liikennebiokaasua. Konkreettisena tuloksena on lisäksi kuntapäättäjille suunnattu opas. Toteuma: Toteutui. 19. Ohjeistus biokaasulaitoksista peräisin olevien orgaanisten lannoitevalmisteiden parhaista käyttömenetelmistä kasvinravinteena Toteuma: Toteutui. 20. Typpilannoituksen optimointityökalu viljelijän ja neuvonnan käyttöön. Työkalulla voidaan arvioida peltolohkokohtaisesti lannoitusvaste ja taloudellisin lannoitustaso. Työkalu kannustaa viljelijää aktiiviseen ja ympäristön huomioon ottavaan päätöksentekoon lannoitusratkaisuissa sekä toimii neuvonnan apuvälineenä. Toteuma: Toteutui osittain, julkaiseminen MTT:n www-sivuilla siirtyi vuodelle 2013. 21. Kehitetty integroitu ekologis-taloudellinen mallikokonaisuus toimintaympäristön muutoksen vaikutusten arviointiin Toteuma: Toteutui osittain, kotieläintuotantomallien integrointi mallikokonaisuuteen on kesken. 22. MTT:n Jokioisten alueen saaminen osaksi FinLTSER-verkostoa. Kansalliseen ja kansainväliseen biodiversiteetti- ja ekologiatutkimuksen tutkimusinfrastruktuuriin integroituminen onnistuu parhaiten lähtemällä mukaan tutkimuspaikkaverkostoon. Tämä edellyttää laajamittaista Jokioisten alueen olemassa olevan ekologisen, biologisen ja sosio-ekonomisen datan dokumentointia ja hyödynnettäväksi saattamista FinLTSER-verkoston sisällä. Toteuma: Ei toteutunut, syynä nykyisten jäsenten haluttomuus verkoston laajentamiseen. 23. Ympäristöä säästävä sikojen ruokinta Toteuma: Toteutui. 6
24. Rehuarvotyö Toteuma: Toteutui osittain. Käytännön toteutus jäi odottamaan teknisten ratkaisujen osalta, mutta tuotteistamistyö viedään päätökseen 30.6.2013 mennessä. Lisäksi toteutui seuraava huipputuotos: 25. Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi elinkaariarvioinnilla. Suositus on tarkoitettu elintarvikealan yrityksille ja ensisijaisesti Suomen markkinoille suunnattujen tuotteiden ja niiden raaka-aineiden tarkasteluun. 1.2.2. Asiantuntijatehtävät MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi hallinnon, neuvonnan ja elinkeinon tarpeisiin. MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattoi osan politiikka- ja asiantuntijatuesta. MTT:n tuki myös muille hallinnonaloille oli monipuolista. Vuonna 2012 tuettiin erityisen paljon myös eduskunnan päätöksentekoa. Osa asiantuntijatyöstä toteutui viranomaistehtävinä. Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: MMM:ötä palvelevassa asiantuntija- ja politiikkatuessa MTT tuotti useita erillisselvityksiä ja laskelmia maatalouden kannattavuudesta ja tukivaikutuksista vuosittaiseen tukivalmisteluun sekä EUneuvotteluihin. Maatalouden kokonaislaskennan painotusjärjestelmä uudistettiin. MTT osallistui LFAtukijärjestelmää valmistelevan työryhmän työhön. Eläinten hyvinvointituen valmistelua varten tuotettiin laskelmia. Maatalouden rakennekehitystä ja investointitukitarpeita selvitettiin. MTT osallistui myös Suomen ja EU:n väliseen keskusteluun riskinhallintavälineiden kehittämisestä ja laati ehdotuksen indeksivakuutuksesta. Maatalouden ympäristötuen valmistelu vaati mittavaa panostusta. MTT:n asiantuntijat ovat olleet laajasti mukana uuden ympäristökorvausohjelman valmistelussa, sekä korvaustyöryhmässä että sen alaryhmissä. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT tuotti yhdessä Metlan kanssa MMM:lle lausunnon Euroopan komission nielutiedonannosta ja siihen liittyvästä päätösehdotuksesta. MTT vastasi kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä sekä osallistui vieraslajiportaalin kehittämiseen. Eduskunnalle, valtioneuvoston kanslialle ja ministeriöille tuotettiin taustaselvityksiä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnasta ja toimeenpanosta sekä kansallisen lainsäädännön valmistelusta. MTT valmisteli lukuisia lausuntoja eduskunnan eri valiokunnille ja osallistui valiokuntien kuulemistilaisuuksiin ja toimi jäsenenä tai asiantuntijana kansallisessa neuvottelukunnassa tai työryhmässä. Aihealueita ovat olleet EU:n maatalouspolitiikan uudistus, EU:n rahoituskehys, ympäristötuet, maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, kaupan kilpailutilanne ja ruoan hinnanmuodostus, lihantuotannon markkinatilanne, maatalouden riskienhallinta, biopolttoaineet, eläinten hyvinvointi, eläintaudit, elintarviketurvallisuus, GMO, kestävä tuotanto ja kulutus, ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, uusiutuva energia, elintarviketurvallisuus, biotalous, biologinen monimuotoisuus, bioturvallisuus, kasvinsuojelu, geenivarat ja tilastotoimi. MTT osallistui ja tuki seuraavia kansallisia strategioita: kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys, valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja kansallinen biotalousstrategia. MTT on toiminut jäsenenä valtioneuvoston kanslian asettamassa kansallisessa indikaattoriverkostossa ja ollut mukana ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin työskentelyssä. 7
MTT osallistui yhdessä Metlan, SYKEn ja RKTL:n kanssa Vihreän kasvun mahdollisuudet -työryhmän Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivalle työryhmälle valmisteleman raportin laadintaan. MTT tuotti monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtorin yhdeksässä verkkopalvelussa: Maa- ja puutarhatalous, Turkistalous, Porotalous, FADN standard, FADN advanced, Tuotantosuunta, Maatalouden rakennekehitys, Maatalouden kokonaislaskenta ja Viljatietopankki sekä Taloustohtori-pääsivu, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. Maatalouden FADN-aineistojen, maa-, puutarha- ja porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistojen sekä rakennekehitysaineistojen pohjalta MTT tuotti lukuisia analyysiraportteja ja tarkasteluja hallinnolle, asiantuntijatyöhön, tutkimukselle ja tiedotusvälineille. MTT osallistui EU:n Inspire-direktiivin toimeenpanoon saattamalla ylläpitämänsä maannostietokannan tietosisältömäärittelyt Inspire-määrittelyjen mukaisiksi. Keskeisiä asiantuntijatyöhön liittyviä MTT:n tuotoksia olivat myös muun muassa raportti Etelä-Suomen kansallisen tuen vaikutusten arvioinnista, raportti CAP-reformiin liittyvästä keskustelusta, tulokset Itämeren suojelun kustannuksista, hyödyistä ja ohjauskeinojen arvioinnista, Luomu 50 -raportti, raportti kansainvälisestä bioenergiakaupasta ja biopolttoainetavoitteiden vaikutuksesta maatalouteen ja viljelyalan käyttöön sekä selvitys Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. MTT osallistui laajasti kansainväliseen asiantuntijatyöhön. MTT toimi mm. Global Research Alliancen (GRA) Agricultural Greenhouse Gas (AGG) -verkoston kansallisena koordinaatiotahona ja osallistui OECD-työhön. MTT osallistui myös MMM:n edustajien kanssa EU:n 7. puiteohjelman SusFood ERA net sisällölliseen valmisteluun ja komiteatyöskentelyyn. 1.2.3. Yhteistyö Lynet MTT osallistui Lynetin (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) kaikkiin tutkimusohjelmiin: (1) Itämeri, (2) Ilmastonmuutos, (3) Biotalous sekä (4) Kestävä maankäyttö, jonka vetovastuu on MTT:llä. Lisäksi suunniteltiin Ruokajärjestelmän kestävyys -ohjelma, joka käynnistyy alkuvuodesta 2013. Lynetin neljässä tutkimusohjelmissa oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä 109 hanketta. Hankkeiden tärkeimmät rahoittajat ovat ministeriöt, Suomen Akatemia ja EU-lähteet. Hankkeissa tehtiin tutkimusyhteistyötä laajasti myös muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Eniten hankkeita oli Ilmastonmuutosohjelmassa (48 hanketta). Lynet-laitokset tekivät 43 yhteisjulkaisua, joista vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja oli 33 ja ammatillisia julkaisuja 10. Koulutustilaisuuksia tai kursseja järjestettiin 27, ja niissä oli yhteensä 632 osallistujaa. Lisäksi Lynet järjesti kymmenen seminaaria tai työpajaa. Vuonna 2012 otettiin käyttöön Lynet-laitosten yhteinen avoin aineistopolitiikka, webbipohjainen laboratoriomenetelmätietokanta ja aloitettiin seurantojen kehittämistyö. Verkostossa tapahtuva hyvien käytäntöjen siirtäminen näkyi konkreettisesti mm. samalle alustalle rakennettuina metatietopalveluina ja kansainvälisen hanketuen yhteistyössä. Lynetille laadittiin strategia ja valittiin painospistealueet vuodelle 2013 (tutkimusohjelmat, tutkimusyhteistyö, laboratorioyhteistyö, aineistojen yhteiskäyttö, seurantojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen). Oulun yhteinen toimitila on synnyttänyt runsaasti yhteistyötä. Muut yhteistyöfoorumit MTT on osakkaana energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveys- ja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. Cleenissä osallistuttiin uuden Bioenergiaohjelman valmisteluun. 8
Lisäksi MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimecc Oy:n ohjelmassa Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines (2009 2013). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. MTT on perustajajäsenenä (v. 2012) teollisen biotekniikan klusterissa IBC Finland ry (Industrial Biotechnology Cluster), joka kehittää uusia bioteknisiä ratkaisuja ja tuotteita suomalaiselle teollisuudelle yritysten ja tutkimuslaitosten välisten hankkeiden kautta. MTT osallistuu Itämeren maataloutta ja sen ympäristömyötäisyyttä kehittävään verkostoon, jossa on mukana keskeisiä Itämeren alueen tutkimusorganisaatioita, neuvontajärjestöjä ja sidosryhmiä. Verkoston taustalla on useita Baltic Sea Region Programme 2007 2013 -ohjelmasta rahoitettuja hankkeita (Baltic Compact, Baltic Manure, Baltic Deal, BERAS) koordinoiva hanke Baltic Impulse. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimus-laitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämis-tarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteen-liittymän UNIFI ry:n suuntaan. MTT osallistui Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön (Henvi) ylläpitämän ympäristötutkimusverkoston toimintaan. Tavoitteena on Helsingin yliopiston ja luonnonvara-alan tutkimuslaitosten ympäristötutkimuksellisen yhteistyön syventäminen. MTT osallistui Vesistöjen ja valuma-alueiden tutkijakoulun (VALUE, koordinaatio Oulun yliopisto) ja Biologiset vuorovaikutukset -tutkijakoulun (BIOINT, koordinaatio Jyväskylän yliopisto) toimintaan. Tavoitteena on saada MTT:lle entistä osaavampaa tutkijatyövoimaa sekä välittää tuorein tutkimustieto viiveettä jatkoopiskelijoille. MTT osallistui useiden alueellisten verkostojen toimintaan, joissa kehitetään alueellista vaikuttavuutta. 1.2.4. Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset EU-yhteistyö Vuonna 2012 MTT:ssä oli käynnissä 37 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2011: 34), joista koordinoimme kahdeksaa hanketta (2011: 6). Lisäksi MTT oli mukana 15 COST-verkostossa (2011: 14), neljässä ERANETverkostossa, joista kolmessa MMM:n alihankkijana (2011: 3, joista alihankkijana 3) ja neljässä ERANET:n alaisessa hankkeessa (2011: 4). Kuusi EU-hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen (2011: 10), viisi hanketta alkoi (2011: 9) ja 10 hanketta päättyi (2011:5). Seitsemännen puiteohjelman (FP7) KBBE-temaattisen ohjelman FUSIONS, ENVIEVAL sekä OPTIFEL saivat myönteisen rahoituspäätöksen. Seitsemänteen puiteohjelmaan jätettiin yhteensä 13 uutta hakemusta, joista eniten ENVIRONMENT -temaattiseen ohjelmaan, yhteensä 4. Vuoden 2012 lopussa MTT:llä oli valmisteilla noin 30 EU-rahoitteista tutkimushanketta alkuvuoden 2013 hakuihin. MTT haki rahoitusta aiempaa useammasta EU-ohjelmasta. 9
Kansainväliset kumppanuudet Vuonna 2012 jatkettiin yhteistyön rakentamista Euroopassa, Kiinassa Venäjällä, Latinalaisessa Amerikassa ja kehitysmaissa. Erityistä vuonna 2012: MTT:llä ja irlantilaisella Teagascilla on lypsykarjan jalostuksen, anaerobisen ruoansulatuksen (biokaasu) ja uusien rehujen kehittämisen aloilta kolme yhteistutkimushanketta. Walsh fellows -tutkijoita on nimitetty em. hankkeisiin, toimintaohjeet on laadittu, ja yhteinen asiantuntijaryhmä on perustettu yhteistyön arviointiin ja tulevien toimien suunnitteluun. Ylijohtajan johtama MTT:n delegaatio vieraili Kiinassa Pekingissä ja Jinanissa. Vierailun kohteina olivat Chinese Academy of Agricultural Sciences (CAAS), Shandong Academy of Agriculture Sciences (SAAS) ja Institute of Zoology of the Chinese Academy of Sciences. Delegaatio tapasi myös Suomen Kiinan suurlähettilään ja vieraili Kiinan maatalousministeriön kansainvälisen taloudellisen yhteistyön keskuksessa. Kiinan vierailun tuloksena MTT ja CAAS allekirjoittivat puitesopimuksen tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä maatalousministeri Han Changfun Suomen vierailun aikana. MTT ja SAAS allekirjoittivat puitesopimuksen kansainvälisestä vaihdosta ja yhteistyöstä johtaja Wang Jinbaon MTT:n vierailun aikana. Lisäksi Institute of Zoology of CAS:n tutkimusjohtajat ja delegaatio Jilin provinssista vierailivat MTT:llä. MTT neuvotteli yhteistyöstä Chilen merkittävän maatalouden ja elintarvikkeiden tutkimusorganisaation INIA:n kanssa. INIA:n johtaja ja kansainvälisten suhteiden johtaja vierailivat MTT:ssä. MTT seurasi ja vaikutti EU:n tutkimuspolitiikka- ja ohjelmaesityksiin. Painopisteenä on ollut valmistautuminen rahoituskauteen 2014-2020. Esimerkkejä: Osallistuminen kolmeen uuden SCAR Collaborative Working Group on Agricultural Knowledge and Innovation Systems -työryhmän kokoukseen. Uudella mandaatilla työryhmä antaa asiantuntemuksensa komission tutkimus- ja maatalousosastoille, kun European Innovation Partnership on Agricultural Productivity and Sustainability rakennetaan. Osallistuminen kolmeen FACCE-JPI research and policy mapping kokoukseen, joiden teemoja olivat Adaptation to Climate Change, Assessing and Reducing Trade-offs between food supply, biodiversity and ecosystems services ja Sustainable Food Security under Climate Change. Osallistuminen Animal Task Force -tapahtumiin ja ohjelman suunnitteluun, mm. Resource Efficiency sidosryhmätyöpaja ja kutsuillallinen Brysselissä. Merkittävä osallistuminen SUSFOOD ERA-NET:n strategisen tutkimusohjelman rakentamiseen, mm. Identification of Medium to Long-Term Research Needs -työpajan järjestäminen ja raportointi yhteistyössä ILVO:n kanssa, Ghent. Kehitysyhteistyö MTT:n valmistelema ja koordinoima Länsi- ja Itä-Afrikan FoodAfrica-ohjelma alkoi. Suomen ulkoasianministeriön rahoittamat institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) jatkuivat Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi IKI-hanke käynnistyi Sambiassa, lisäksi Egyptin IKI-hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi. Uudet IKI-hankkeet: ICI-Sambia, Production of Disease-free Planting Materials for Root and Tuber Species (Cassava, Irish Potato and Sweet Potato) ICI-Egypt, Enhancing development of water use efficient crops & production methods to dry and saline conditions 10
1.2.5. Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Hankkeita valmistellaan yhdessä sidosryhmien ja hyödyntäjien kanssa, ja hankkeet kootaan ongelmanratkaisun kannalta riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusaluepäälliköiden vastuulla on varmistaa, että erilliset hankkeet muodostavat yhtenäisen ratkaisukeskeisen kokonaisuuden. MTT:n sisäiset tiedonsiirtotiimi (julkisen tutkimustiedon ja teknologian vaihdon ja siirron kehittämisestä vastaava tiimi) sekä tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva tiedonvaihtoverkosto kehittävät tiedonvaihtoa ja neuvontayhteistyötä. Vaikuttavuus: Tiedon käyttäjiä ja soveltajia kytkettiin hankekohtaisesti tutkimuksen suunnitteluun jo tutkimusaiheen määrittelyssä. Hankkeita on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa; esimerkkeinä bioenergia- ja ravinnekierrätyshankkeet, joita tehdään yhteistyössä alan yritysten ja viranomaisten kanssa, sekä koneautomaation kehittäminen, jota tehdään yhdessä agroteknologiaverkoston kanssa. Runsas osallistuminen asiantuntijana säädöksiä ja elinkeinotukia valmisteleviin hallinnon työryhmiin ja arviointihankkeisiin. Osa tehtävistä on sovittu MMM:n palvelusopimuksessa. Hankkeiden tuloksia on sekä ammattilehtiartikkeleissa että tiedotustilaisuuksissa koottu yksittäisten hankkeiden esittelyn sijasta ratkaisukeskeisiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden tuloksia on viety mahdollisuuksien mukaan suunnitteluohjelmistoihin ja verkkopalveluihin. Neuvontayhteistyön osalta MTT ja ProAgria ovat käynnistäneet yhteisen johtoryhmän ohjaaman strategisen prosessin, jonka tavoitteena on tutkimuksen ja neuvonnan yhteinen palvelukehitys. Prosessissa käydään läpi tiedonvaihtoprosessin toimintatapa, ansaintalogiikka, tiedon hankinta ja jakaminen, tietokantayhteistyö, uudet palvelut ja neuvontamateriaalien päivitys, teknologian vaihto, vaikuttaminen ja näkyminen, alueellinen yhteistyö sekä resursointi. Kehitysprosessin teemana ovat biotalous ja uudet palvelut. Vuona 2012 laadittiin yhteistyön tavoitetila ja askelmerkit sekä suunniteltiin pilot-hankkeita. Keskeisin pilot-hanke liittyy MTT:n ja ProAgrian tietokantayhteistyöhön ja siihen liittyvien tiedon keruun, tiedon jalostamisen sekä palveluiden hyödyntämisen prosessien ja pelisääntöjen kehittämiseen. Hankkeessa "Talous- ja reaaliprosessitietovarantoon perustuvien analyysi- ja raportointijärjestelmien kehittäminen maa- ja elintarviketalouden analysointiin" käydään läpi erilaiset tietovarannot ja suunnitellaan konkreettinen yhteistyö- ja kehittämiskokonaisuus. Temaattisia yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia on suunniteltu maidontuotannon, puutarhatuotannon ja luomutuotannon osalta pyrkien sovittamaan niitä EU:n valmistelemaan EIP-konseptiin (European Innovation Partner-ship). 1.2.6. Innovaatiot MTT Asiakasratkaisut -virtuaaliyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Yksikössä toimivat IPRtoiminnot, tutkimustulosten kaupallistaminen ja tuotteistaminen sekä maksulliset palvelut (sisältäen konsultointipalvelut, testaus- ja tuotekehityspalvelut ja tutkimuspalvelut). Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia ja tarjotaan MTT:n palveluja keskitetysti ja asiakaslähtöisesti. Vuonna 2012: Tutkijoiden aktivointia ja koulutusta IPR-asioissa jatkettiin, jotta saadaan seulottua laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä. Tekesin TULI-toiminta jatkui. Tekesiltä saatiin organisaation kaupallistamisprosessien kehittämiseen IKK-rahoitus (Innovaatio Kyvykkyyksien Kehittäminen). Tämän avulla on voitu kehittää toimintaa, luoda verkostoja elinkeinoelämän kanssa ja vahvistaa kansainvälisiä verkostoja. 11
Kolmelle tutkimushankkeelle saatiin merkittävä Tekesin rahoitus: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa. Vaadittavan osana on MTT:n oma tutkimusideoiden kaupallistamisen koordinointi- ja suunnitteluosaaminen. 1.2.7. Alueellinen toiminta Alueellista toimintaa ohjattiin tutkimusalueuudistuksen sekä alueellisten toimijoiden verkoston myötä tiiviimmäksi osaksi koko organisaation strategista ohjausta ja tutkimuksen suuntaamista. Tiivistyneen yhteistyön myötä alueelliseen toimintaan saatiin MTT:n parasta osaamista. MTT osallistui tulevan EU-rahoituskauden maaseudun kehittämisohjelmien alueelliseen ja kansalliseen valmistelutyöhön. MTT osallistuu maakunnallisten ohjelmien toimeenpanoon, hanketoimintaan sekä uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on, että myös uusien EU-rahoitusohjelmien sisältö tukee maa- ja elintarviketalouden kansallisia kehittämistarpeita. Useita tärkeitä alueellisia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja käynnistettiin yhdessä tärkeiden yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Aluerahoitteinen tutkimus ja kehittäminen jatkuivat merkittävällä rahoitusvolyymillä erityisesti Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnissa. Alueellisten kehittämishankkeiden kustannusvastaavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja hankerahoitusta ohjattiin entistä tehokkaammin vastaamaan myös tutkimusta tukevan toiminnan rahoitustarpeita. 1.2.8. Markkinointi ja viestintä Markkinointia vahvistettiin laajentamalla ja kouluttamalla markkinointivastaavien verkostoa sekä kehittämällä asiakkuuden hallinnan järjestelmää ja prosessia. Markkinointistrategian jalkauttamista tutkimusalueille jatkettiin uudistamalla verkkosivustoa ja kehittämällä sosiaalisen median palveluita, tuottamalla esittelymateriaalia sekä järjestämällä asiakas- ja sidosryhmätilaisuuksia. Kuvapankin käyttöönotto ja CRMjärjestelmän kehittäminen paransivat tutkijoitten mahdollisuutta tuottaa laadukkaita esittelymateriaaleja sekä hoitaa sidosryhmäyhteistyötä. Asiakaslehti verkkosivustoineen ja uutiskirjeet tukivat sidosryhmäviestintää. MTT:n tiede- ja mediaviestintä on ollut tuloksellista. Järjestetyt tiedotustilaisuudet ja lähetyt tiedotteet poikivat 2060 juttua mediassa. MTT:n tutkijoiden aktiivinen blogikirjoittelu on saanut hyvää palautetta ja neljä kertaa vuodessa koostettu Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettava Maaseudun tiede-liite arvioitiin kyselytutkimuksella maaseutuyrittäjien keskuudessa parhaaksi kanavaksi tavoittaa kohderyhmänsä. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1. Toiminnan tuottavuus Julkaisuja tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 5,3 kpl. Tämä ylitti tavoitteen ja oli selkeästi edellisvuoden toteumaa suurempi. Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleja tuotettiin tavoitteen mukaisesti tutkijatyövuotta kohden 0,7 kpl. Ammattilehtiartikkelien ja yleislehtiartikkelien toteumat olivat edellisvuoden tasolla, mutta tavoitteista jäätiin. Sen sijaan muita julkaisuja tuotettiin tavoitetta ja edellisvuotta selvästi enemmän. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksen teon tueksi, uudet tuotteet, 12
keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 0,8 kpl, mikä ylittää tavoitteen ja edellisvuoden toteuman (taulukko 1). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja 2010 2012, kpl/tutkija-htv. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop. 2012 Julkaisut yhteensä, josta 5,2 3,5 5,3 5,0 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,7 - Ammattilehtiartikkelit 1,6 1,3 1,3 1,7 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,1 0,1 0,3 - Muut julkaisut 2,8 1,5 3,2 2,3 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,7 0,8 0,7 Tulossopimuksessa esitettyjä Tilastokeskuksen tuottavuusindeksejä ei esitetä tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä, että virasto ei pysty niitä itse laskemaan. Tilastokeskus ei tuottanut kyseistä tilastoa vuoden 2011 tilinpäätöstietojen pohjalta vuonna 2012, joten viimeisimmät tuottavuusindeksiluvut ovat vuoden 2010 tietoihin perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2011 laskemat luvut. 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektoreista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: muu tutkimustoiminta, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n tutkimusalueiden kautta. Vuonna 2012 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 51,919 milj. euroa. Tämä on 2,525 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta ja 1,919 milj. euroa (+4 %) vuoden 2012 suunnitelmaa enemmän. Kokonaiskustannuksista 40,996 milj. euroa (79 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,923 milj. euroa (21 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuudet olivat suunnitelman mukaiset. Edellisvuoteen verrattuna osuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 1,599 milj. euroa (+4 %) vuotta 2011 ja 1,396 milj. euroa (+4 %) suunnitelmaa suuremmat. Asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli 0,926 milj. euroa (+ 9 %) edellisvuotta ja 0,523 milj. euroa (+5 %) suunnitelmaa suurempi. MTT:n rahoituksen kokonaiskäyttö ja talousarviomenot olivat 4 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 suunnitelmaa korkeammat. Tämä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui suoraan kirjanpidon kautta välittömiä kustannuksia 23,597 milj. euroa (+1,126 milj. euroa, +5 %). Euromääräisesti suurin kasvu välittömien kustannusten osalta tapahtui tutkimukseen ja asiantuntijatehtäville suoraan kirjautuneissa henkilöstökustannuksissa, jotka olivat 18,259 milj. euroa (+0,752 milj. euroa, +4 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 28,322 milj. euroa (+1,399 milj. euroa, +5 %). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti erityisesti se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Työaikakirjanpidon mukaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuonna 2012 tehollisia/välittömiä henkilötyövuosia noin 386, joka on 2 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä on osaltaan seurausta siitä, että MTT:n henkilötyövuosikertymä oli 6 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna 2011. 13
Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,019 milj. euroa (13 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 31,513 milj. euroa (61 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,328 milj. euroa (14 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille suoraan kohdistumattoman tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuus kustannuksista oli 6,059 milj. euroa (12 %). Euromääräisesti tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuneiden kustannusten osuus oli selkeästi edellisvuotta ja etenkin vuoden 2012 suunnitelmaa suurempi. Maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuvaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin suoraan kohdistettu työpanos kasvoi 5 %, kun vastaavasti muille politiikkasektoreille kohdistuvan tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien työpanos oli edellisvuotta pienempi (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannukset vuosina 2010 2012, milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop. 2012 % % % % Maaseudun kehittäminen 7,563 15,7 % 7,677 15,5 % 7,019 13,5 % 8,100 16,2 % Tutkimus 6,960 14,5 % 7,131 14,4 % 6,383 12,3 % 7,300 14,6 % Asiantuntijatehtävät 0,603 1,3 % 0,546 1,1 % 0,636 1,2 % 0,800 1,6 % Maa- ja puutarhatalous 26,700 55,4 % 28,619 57,9 % 31,513 60,7 % 27,500 55,0 % Tutkimus 21,765 45,2 % 23,525 47,6 % 26,379 50,8 % 22,800 45,6 % Asiantuntijatehtävät 4,935 10,2 % 5,094 10,3 % 5,134 9,9 % 4,700 9,4 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,990 16,6 % 7,828 15,8 % 7,328 14,1 % 8,800 17,6 % Tutkimus 7,561 15,7 % 7,419 15,0 % 6,724 12,9 % 8,000 16,0 % Asiantuntijatehtävät 0,429 0,9 % 0,409 0,8 % 0,604 1,2 % 0,800 1,6 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 5,913 12,3 % 5,270 10,7 % 6,059 11,7 % 5,600 11,2 % Muu tutkimustoiminta 1,188 2,5 % 1,322 2,7 % 1,510 2,9 % 1,500 3,0 % Muut asiantuntijatehtävät 2,621 5,4 % 2,188 4,4 % 2,928 5,7 % 2,500 5,0 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 2,104 4,4 % 1,760 3,6 % 1,621 3,1 % 1,600 3,2 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 48,166 100,0 % 49,394 100,0 % 51,919 100,0 % 50,000 100,0 % Tutkimus 37,474 77,8 % 39,397 79,8 % 40,996 78,9 % 39,600 79,2 % Asiantuntijatehtävät 10,692 22,2 % 9,997 20,2 % 10,923 21,1 % 10,400 20,8 % Vuonna 2012 aloitti toimintansa viisi tutkimusaluetta. Tutkimusalueiden kokonaiskustannus oli 32,547 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 12,302 milj. euroa (38 %). Tutkimusalueiden kokonaiskustannus muodosti 63 % tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä. Volyymiltään suurin tutkimusalue oli Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, jonka kokonaiskustannukset olivat 8,433 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 3,180 milj. euroa (kuvio 1). Tutkimusalueiden kokonaiskustannukset ja ulkopuolinen rahoitus 2012, milj. euroa Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto 3,180 8,433 Kokonaiskustannukset Ulkopuolinen rahoitus Vastuullinen ruokaketju - Hyvinvoiva kuluttaja 4,445 2,191 Ympäristöystävällinen maatalous 2,399 7,290 Vihreän talouden mahdollisuudet 2,344 6,640 Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista 2,188 5,739 Tutkimusalueet yhteensä 12,302 32,547 milj. euroa 0,000 5,000 10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 35,000 Kuvio 1. Tutkimusalueiden kustannukset ja ulkopuolinen rahoitus vuonna 2012. 14
Vuonna 2012 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli 68 000 euroa, mikä on 6 % edellisvuotta ja 1 % vuoden 2012 tavoitetta enemmän. Ero edelliseen vuoteen johtuu suuremmasta kokonaiskustannuksesta ja toisaalta pienemmästä henkilötyövuosikertymästä. Ero vuoden 2012 tavoitteeseen johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista, mutta toisaalta henkilötyövuosikertymä jäi suunniteltua suuremmaksi. Tutkijatyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusta oli 166 000 euroa eli 5 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 tavoitetta suurempi. Ero johtuu pääasiassa edellisvuotta ja tavoitetta suuremmista toteutuneista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu kokonaiskustannus oli tavoitteen mukaisesti 32 000 euroa ja 29 % edellisvuotta vähemmän. Ero edellisvuoteen johtuu etenkin huomattavasti kasvaneesta julkaisujen määrästä (+547 kpl). Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuotosta kohden oli 205 000 euroa. Tämä on 10 % edellisvuotta ja 15 % tavoitetta vähemmän. Suurin vaikutus oli edellisvuotta ja tavoitetta suuremmalla tuotosmäärällä. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä tutkijatyövuotta kohden oli 72 000 euroa (taulukko 3). Tämä on 11 % edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta enemmän, missä näkyy yhteisrahoituksen voimakkaana jatkunut kasvu. Yhteisrahoituksen osuus tutkijahenkilötyövuotta kohden oli 59 000 euroa (tavoite: 53 000 euroa, 2011: 52 000 euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan osuus 13 000 euroa (tavoite: 12 000 euroa, 2011: 13 000 euroa). Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja 2010 2012, 1 000 euroa. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop. 2012 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv 63 64 68 67 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija-htv 159 158 166 162 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu 31 45 32 32 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset 251 227 205 240 Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija-htv 55 65 72 65 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen palvelutoiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. Maksullisen toiminnan tuottokertymä oli 3,850 milj. euroa, joka on 0,150 milj. euroa (+4 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite, mutta 0,137 milj. euroa edellisvuotta vähemmän (-3 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskustannusvastaavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen jäi 0,136 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulossopimuksessa asetetusta kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin selvästi (taulukko 4). 15
Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop. 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2012 Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 82 322 84 636 100 213 4 145 326 3 902 044 3 749 952 4 227 648 3 986 680 3 850 165 - maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = tuotot yhteensä 82 322 84 636 100 213 4 145 326 3 902 044 3 749 952 4 227 648 3 986 680 3 850 165 3 700 000 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 445 771 446 146 339 154 805 170 309 146 784 155 576 170 755 - henkilöstökustannukset 38 003 37 938 45 257 1 729 761 1 547 438 1 565 074 1 767 764 1 585 376 1 610 331 - vuokrat 0 0 0 15 811 12 431 19 308 15 811 12 431 19 308 - palvelujen ostot 1 589 1 701 2 221 320 118 354 417 198 237 321 707 356 118 200 458 - muut erilliskustannukset 3 232 4 042 4 255 157 946 141 498 132 208 161 178 145 540 136 463 Erilliskustannukset yhteensä 43 269 44 452 52 179 2 369 975 2 210 589 2 085 136 2 413 244 2 255 041 2 137 315 KÄYTTÖJÄÄMÄ 39 053 40 184 48 034 1 775 351 1 691 455 1 664 816 1 814 404 1 731 639 1 712 850 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 0 0 0 231 730 191 547 215 701 231 730 191 547 215 701 - poistot 0 0 0 99 891 101 498 102 059 99 891 101 498 102 059 - korot 0 0 0 19 276 24 885 12 777 19 276 24 885 12 777 - muut yhteiskustannukset 19 265 20 029 24 534 1 406 469 1 350 328 1 573 757 1 425 734 1 370 357 1 598 291 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 19 265 20 029 24 534 1 757 366 1 668 258 1 904 294 1 776 631 1 688 287 1 928 828 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 62 534 64 481 76 713 4 127 341 3 878 847 3 989 430 4 189 875 3 943 328 4 066 143 3 720 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 19 788 20 155 23 500 17 985 23 197-239 478 37 773 43 352-215 978-20 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN 19 788 20 155 23 500 97 985 103 197-159 478 117 773 123 352-135 978 60 000 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 100 % 101 % 94 % 101 % 101 % 95 % 99 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus ilman hintatuettua toimintaa oli odotetusti positiivinen. Toiminta tuotti ylijäämää 0,104 milj. euroa kustannusvastaavuuden ollessa 103 %. Tulossopimuksen tavoite oli 106 % (taulukko 5). Taulukko 5. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop. 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2012 TUOTOT YHTEENSÄ 82 322 84 636 100 213 3 890 085 3 719 723 3 511 098 3 972 407 3 804 359 3 611 311 3 470 000 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 62 534 64 481 76 713 3 678 930 3 359 323 3 430 812 3 741 464 3 423 804 3 507 525 3 270 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 19 788 20 155 23 500 211 155 360 400 80 286 230 943 380 555 103 786 200 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN 19 788 20 155 23 500 211 155 360 400 80 286 230 943 380 555 103 786 200 000 Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 106 % 111 % 102 % 106 % 111 % 103 % 106 % Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,320 milj. euroa alijäämäiseksi ja hintatuki huomioon ottaen 0,240 milj. euroa. Kannattavuusvaatimuksesta jäätiin (taulukko 6). 16
Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto Tulossop. 2010 2011 2012 2012 TUOTOT YHTEENSÄ 255 241 182 321 238 854 230 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 448 411 519 524 558 618 450 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -193 170-337 203-319 764-220 000 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 80 000 80 000 80 000 80 000 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -113 170-257 203-239 764-140 000 HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n 80 000 80 000 80 000 80 000 mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 57 % 35 % 43 % 51 % Maksullisen toiminnan suoriteryhmien tuottokertymissä oli suuria vaihteluja. Selkeästi kasvoivat koestus-, testaus ja tarkastuspalveluiden myyntitulot (+ 23 %). Myös puunmyynnin, valiotaimituotannon ja analyysipalvelujen myyntitulot kasvoivat. Sen sijaan varsin merkittävästi laskivat tilaustutkimusten ja tutkimusaineistojen myyntitulot (- 41 %) (kuvio 2). Osaltaan niiden laskuun vaikutti MMM:n monivuotisen hankkeen päättyminen ja yleinen suhdannetilanne. Maksullisen toiminnan hinnoittelujärjestelmän muutoksen yhteydessä hintoja korotettiin merkittävästi. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2012 (3,850 milj. ), 2011 (3,987 milj. ) ja 2010 (4,228 milj. ) Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 1,094 0,888 0,977 Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,840 1,435 1,684 Muut tilatut erityispalvelut ja -suoritteet Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Valiotaimituotanto Peltoviljelypalvelut Analyysipalvelut Kiinteistöpalvelut Puunmyynti Julkisoikeudelliset suoritteet Konsultointipalvelut Koulutus- ja kurssipalvelut Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut 0,349 0,296 0,250 0,329 0,375 0,360 0,239 0,182 0,255 0,233 0,234 0,080 0,226 0,209 0,188 0,199 0,183 0,216 0,159 0,037 0,054 0,100 0,085 0,082 0,055 0,000 0,000 0,019 0,053 0,042 0,006 0,010 0,018 0,000 0,000 0,022 2012 2011 2010 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 1,400 1,600 1,800 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2010 2012, milj. euroa. 17
1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen edellyttävät, että tutkimus on MTT:n linjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,515 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2011 oli 2,139 milj. euroa (+13 %) ja vuoden 2012 tavoite ylittyi 2,215 milj. eurolla (+14 %) (taulukko 7). Vuodesta 2008 MTT:n yhteisrahoitus on kasvanut peräti 10,356 milj. euroa (+127 %). Tämä kertoo siitä, että MTT:n osaamiselle on vahva kysyntä. MTT:n toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset ovat alkaneet näkyä viimeisten neljän vuoden aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu näkyi myös kustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 41,467 milj. euroa ja ne olivat 2,670 milj. euroa (+7 %) edellisvuotta ja 4,967 milj. euroa (+14 %) tavoitetta suuremmat (taulukko 7). Kokonaiskustannuksilla mitattuna yhteisrahoitteisen toiminnan osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä vuonna 2012 oli 80 %, kun edellisvuotena osuus oli 78 %. Kokonaiskustannuksista erilliskustannukset olivat 18,817 milj. euroa eli 1,436 milj. euroa (+8 %) edellisvuotta suuremmat. Kasvua tapahtui kaikissa erilliskustannusten kustannuslajeissa. Euromääräisesti tarkasteltuna eniten erilliskustannuksista kasvoivat välittömät henkilöstökustannukset ja ne olivat 14,497 milj. euroa eli 0,721 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta suuremmat. Yleiskustannukset olivat 22,649 milj. euroa eli 1,233 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta suuremmat (taulukko 7). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti mm. se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan edellisvuotta suurempi osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä johti siihen, että aiempaa suurempi osuus yleiskustannuksista kohdistui yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille. MTT:ssa on viime vuosina painotettu kustannusvastaavuuden parantamisen tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tämä on tuottanut tulosta. Kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 45 %:iin ja omarahoitusosuus laski 55 %:iin. Kustannusvastaavuus oli tavoitteen mukainen ja 3 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi (taulukko 7). Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. 18
Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2010 2012, euroa tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop. 2012 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 5 630 795 7 529 195 8 211 577 7 400 000 - EU:lta saatu rahoitus 1 110 886 1 745 659 2 630 386 1 500 000 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 5 504 518 6 837 047 7 274 186 7 400 000 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 230 668 263 907 398 471 TUOTOT YHTEENSÄ 12 476 867 16 375 808 18 514 620 16 300 000 KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 449 398 519 925 623 715 - henkilöstökustannukset 11 412 059 13 776 020 14 496 746 - vuokrat 59 209 92 566 113 123 - palvelujen ostot 1 552 824 1 619 170 1 967 696 - muut erilliskustannukset 1 178 060 1 373 003 1 616 216 Erilliskustannukset yhteensä 14 651 550 17 380 684 18 817 496 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 11 165 536 12 519 883 13 326 529 - pääoman poistot ja korot 662 872 798 412 770 278 - muut yhteiskustannukset 7 623 820 8 098 132 8 552 650 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 19 452 228 21 416 427 22 649 457 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 34 103 778 38 797 111 41 466 953 36 500 000 KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus -21 626 911-22 421 303-22 952 333-20 200 000 - Omarahoitusosuus-% 63 % 58 % 55 % 55 % - Kustannusvastaavuus-% 37 % 42 % 45 % 45 % Yhteisrahoituksesta 8,212 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 0,683 milj. euroa (+9 %) edellisvuotta ja 0,812 milj. euroa (+11 %) tavoitetta enemmän. Suomen Akatemian, Ely-keskusten sekä muun valtion budjettitalouden toteutuneet rahoitukset ylittivät sekä edellisen vuoden toteuman että vuoden 2012 tavoitteet. Muuta valtion budjettitalouden sisältä tullutta rahoista kasvattivat erityisesti useat kehitysyhteistyöhankkeet. Vastaavasti MMM:n sekä Tekesin rahoitukset jäivät edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta pienemmiksi (taulukko 8). EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 2,630 milj. euroa eli peräti 0,884 milj. euroa (+51 %) edellisvuotta ja 1,130 milj. euroa (+75 %) tavoitetta enemmän. Ulkomainen yhteisrahoitus oli yhteensä 2,984 milj. euroa eli kasvua edelliseen vuoteen oli 0,668 milj. euroa (+29 %), mikä on kasvaneen EU-rahoituksen ansiota, sillä ulkomainen yritysrahoitus ja muu ulkomainen rahoitus laskivat edellisvuodesta (taulukko 8). Muun valtion ulkopuolisen yhteisrahoituksen osuus oli 7,274 milj. euroa, mikä oli 0,437 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta ja 0,126 milj. euroa (-2 %) tavoitetta vähemmän. Kotimainen yritysrahoitus toteutui tavoitteen mukaisesti ja oli edellisvuoden tasolla. Makeran rahoitus ylitti selvästi tavoitteen ja oli myös edellisvuotta hieman suurempi. Muu kotimainen rahoitus jäi tavoitteesta, mutta oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomainen yritysrahoitus sekä muu ulkomainen rahoitus jäivät edellisvuotta ja tavoitteita pienemmiksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat 0,399 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-menomomentille (30.01.29) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille kirjatuista yhteistoiminnan kustannusten korvauksista (taulukko 8). 19