E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 1(6) KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU TULOSANALYYSI VUODEN 2006 TOIMINNASTA 1. Yleistä Vuoden 2006 tärkeimpinä kehityskohtina olivat keskeyttämisen ehkäisy, avoin amk ja vetovoimaisuuden lisääminen. Keskeyttäminen saatiinkin pienenemään toteutetun toimenpideohjelman avulla (nuorten koulutus 2005: 13,0 % -> 2006: 8,9 %). Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritusten määrä kasvoi ja vetovoimaisuuden kasvussa oltiin Suomen kolmas. Merkittävimmät kehitysponnistukset tehtiin laadunvarmistusjärjestelmän kehityksessä, jossa prosessikuvaukset vietiin yhtenäiseen muotoon, prosesseja kehitettiin ja opiskelijapalautejärjestelmää vietiin sähköiseen muotoon. 2. Rakenteellinen kehittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulu on Kajaanin kaupungin omistamana kunnallinen liikelaitos. Ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt ovat samalla kampusalueelle. Ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelmien tekoon, Oulun läänin sivistysstrategian työstämiseen, uusien osaamiskeskusohjelmien ja aluekeskusohjelman suunnitteluun. Ammattikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa, joka toimii samalla kampusalueella ja hyödyntää mm. yhteistä infrastruktuuria, ohjaus- ja opetushenkilöstöä ja opetusteknologisia välineitä (matkailu, liikunta, tekniikka, tietojenkäsittely). Vuonna 2006 käynnistettiin yhteisen kone-tuotantotekniikan ja turvallisuusalan oppimisympäristön kehityshanke. Yliopistokeskusyhteistyössä edettiin vuoden aikana merkittävästi. Opetuksen laatua, resurssien tehokkaampaa käyttöä ja opetushenkilöstön osaamispohjan laajentamista tehtiin useilla osa-alueilla. Tietojenkäsittelyssä hyödynnetään vuodesta 2006 alkaen yhteisiä opettajaresursseja ja opiskelijoilla on mahdollisuus vapaavalintaisten kurssien suorittamiseen yliopiston/ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Liikunnan opettajakoulutuksessa ja liikunnanohjaajakoulutuksessa käynnistettiin myös yhteisiä koulutusjaksoja. Maakuntakorkeakoulutoiminnassa on siirrytty yhteiseen markkinointiin ja asiakasrajapintaan luotiin uusi malli. Tekniikan alalla käynnistettiin ensimmäinen kansalliseen teknologiaohjelmaan kuuluva amk -vetoinen TEKES hanke yhteistyössä yliopistokeskuksen kanssa. Verkostomaista koulutuksen tarjontaa Kajaanin ulkopuolelle ja uusien koulutusten tuontia Kajaaniin edelleen laajennettiin. Kuusamossa käynnistyi sairaanhoitajakoulutus ja Savonia amk toteuttaa yhteistyössä sosionomikoulutuksen Kajaanissa. Petroskoissa käynnistettiin lähialueiden matkailun työvoiman ammatillinen kehittyminen -koulutus työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Lisäksi käynnistyi Venäjä liiketoiminta-alueena - koulutus. Liikunnanohjaajakoulutuksessa käynnistettiin yhteiset koulutukset Vuokatin urheiluopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa ja niitä markkinoidaan yhteisen Vuokatti Campus brandin alla. 3. Koulutustarjonta Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutustarjonta vastaa Kainuun maakunnan ja kaupungin strategioita. Painopisteinä ovat ICT, hyvinvointi ja matkailu. Lisäksi läpileikkaaviksi osaamistarpeiksi on määritelty liiketoimintaosaaminen ja kansainvälisyys. Ammattikorkeakoulun kaikki koulutus kohdentuu näihin. Uusina avauksina vuonna 2006 oli englanninkielisen matkailun koulutusohjelman käynnistyminen, oikeustradenomi koulutuksen aloitus liiketaloudessa sekä tietojenkäsittelyn ohjelmistosuunnittelun erikoistuminen peliohjelmointiin. Ammatillisia erikoistumisopintoja laajennettiin Kuusamoon ja käynnistettiin aikuiskoulutuksena tutkintoon johtava sairaanhoitajakoulutus. Lisäksi toteutettiin työvoimapoliittista muuntokoulutusta (tradenomi- ja sairaanhoitajakoulutus) Kajaanissa. Alueen koulutustarpeen mukaisesti käynnistyi sosionomi (AMK) koulutus yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja jatkettiin röntgenhoitajakoulutusta yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötä tekniikan alan ylempi amk tutkintokoulutuksessa.
E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 2(6) Yhteishaun ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 1,2 %. Netin kautta hakeneita oli 92,1 %. Ammatillista tietä tulevien osuus oli 34,2 % (tavoite 35 %). Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen aloitti 68 nuorta ja 2 aikuista, yhteensä 70 (tavoite 50). Aikuiskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 295, josta 122,5 sosiaali- ja terveysalalla (sovittu enintään 285, josta 120 sosiaali- ja terveysalalla). Avoimessa ammattikorkeakoulussa järjestettiin opetusta 47 opintopistettä (18 eri kurssia). Lisäksi avoimen amk:n opintoina tarjottiin tutkintotavoitteisen koulutuksen ja ammatillisten erikoistumisopintojen opintojaksoja. Muut kuin omat tutkinto-opiskelijat suorittivat avoimessa ammattikorkeakoulussa yhteensä 312,25 opintopistettä (tavoite 270). 4. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakoulu käynnisti kolme strategisesti merkittävää ESR rahoitteista opetuksen kehittämishanketta. TCE hankkeessa kehitetään opettajien englannin kielen taitoa ja opetusmateriaalia nykyisiä ja tulevia englanninkielisiä koulutusohjelmia varten. SOC projektissa nostetaan opettajien valmiuksia sulautettujen järjestelmien kehitykseen liittyvässä opetuksessa ja t&k hankkeissa, erityisesti System on Chip teknologiaa hyödyntämällä. Kolmantena hankkeena käynnistettiin opettajien peliohjelmointiosaamistaitojen kehittäminen. Näihin kolmeen hankkeisiin osallistuu 41opettajaa ja 9 muun henkilökunnan edustajaa ja hankkeiden yhteisarvo on 341.640 euroa. Opetusta ja opetuksen järjestelyjä kehitettiin omarahoitteisesti. Tavoitteena oli mm. keskeyttämisen pienentäminen. Ruotsinkielen opiskeluun luotiin uusi kertauskurssikäytäntö, kielten lähtötasotestit ja ryhmät otettiin käyttöön kaikilla aloilla. Tekniikan alalla käynnistettiin ohjattu matematiikan ja fysiikan harjoitusten tutortoiminta. Opiskelijoiden motivaatiotason nostamiseksi ja keskeyttämisen pienentämiseksi käynnistettiin kaikkia aloittavia ryhmiä koskevat puolipäiväiset tiimiharjoitukset. Opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta tehostettiin uudistamalla opiskelijoiden tulo- ja kehityskeskustelukäytänteitä. Virtuaaliopetukseen luotiin jokaiselle alalle tarjotin, josta opiskelijoiden on mahdollista suorittaa vähintään 30 op virtuaaliopintoja. Virtuaaliopintoja suoritettiin kaikkiaan 3711 opintopistettä, joista Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusaloilla järjestettyinä 3415,5, virtuaaliamk -portaalin kautta 159,5, avoimessa ammattikorkeakoulussa 13, erikoistumisopinnoissa 99 ja tutkintoon johtavassa muuntokoulutuksessa 24 opintopistettä. Matkailualalla harjoittelua ohjattiin virtuaalisesti ja käytännön laajentaminen muille aloille aloitettiin. Virtuaalinen opinnäytetöiden ohjausjärjestelmä opinnäytetyöpakki (www.kajak.fi/opari/) otettiin käyttöön kaikilla koulutusaloilla ensimmäisenä Suomessa. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään itselleen mielekäs, työelämään suuntautuva opinnäytetyön aihe ja työelämää löytämään kehittämistä vaativalle asialle sopiva tekijä. Järjestelmä lisää yhteistyötä ammattikorkeakoulun, opiskelijoiden ja työelämän välillä. Opetukseen ja opetuksen suunnitteluun liittyviä prosesseja kehitettiin osana laadunvarmistusjärjestelmää. Kaikkien alojen opetussuunnitelmien kehittäminen ja resurssien kohdentaminen yhtenäistettiin, mikä lisäsi opettajien yhteiskäyttöä ja muuta alojen välistä yhteistyötä mm. monialaisia kehityshankkeita. Sähköisissä opintojaksokuvauksissa ja palautejärjestelmässä siirryttiin käyttöönottovaiheeseen. Jokaisessa koulutusohjelmassa ryhdyttiin työstämään oppimisprosessiperustaista opetussuunnitelmaa vuosiksi 2007-2008. Valtakunnalliset ammattikorkeakoulun yleiset kompetenssit ja alakohtaiset kompetenssit otettiin osaksi opetussuunnitelman uudistamista. Syksyllä 2006 opintonsa aloittaneet siirtyivät käyttämään sähköistä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (ehops).
E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 3(6) Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kainuun maakuntakirjaston kanssa kehitettiin avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tiedonhaun koulutusta palkkaamalla yhteinen projektisuunnittelija. Pohjois-Suomen maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen portaalihankkeella Pohjanportti kehitettiin pohjoisten kirjastojen palveluita, esimerkkinä yhteislainaus Oulun yliopiston kirjaston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston välillä. Lisäksi osallistuttiin maakuntakorkeakoulun kirjastopalveluiden kehittämiseen. Kurssikirjojen hankintaprosessia sekä informaatiolukutaidon integroimista opetussuunnitelmaan tehostettiin kaikkien alojen opettajien kanssa. Turvallisuusalan tutkintoon johtavan koulutuksen hakuprosessia ja alan korkeakoulututkinnon suunnittelua sekä työelämän alan tarpeita käsiteltiin laajalti eri yhteistyöryhmissä mm. Kainuun Prikaatin kanssa. Alan erityisosaajan rekrytointi ja verkostoituminen alueen muiden asiantuntijoiden kanssa käynnistyi. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulu jatkoi Measurepolis Kajaani osaamiskeskuksen laajaa MeRC-tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuutta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu osallistui myös uuden osaamiskeskusohjelmakauden suunnitteluun kolmessa teknologiaklusterissa ja hyvinvointisekä matkailu- ja elämysteollisuusklusterissa. Ammattikorkeakoulu panosti ICT-alalla aluevaikuttavuuteensa jatkamalla ICT-laboratorioiden toiminnan ja välineistön kehittämistä. Metallija ICT-teollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseksi ammattikorkeakoulu aloitti yhteistyössä ammatillisen toisen asteen kanssa tuotekehitys- ja laadunvarmistamisympäristön rakentamiseen sekä laiteresurssien yhteiskäyttöön ja koordinointiin tähtäävän hankkeen. Ammattikorkeakoulu aloitti myös ajoneuvoteollisuuden ja Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä kehon tärinän hallintaa tutkivan ja kehittävän projektin. Ammattikorkeakoulu osallistui Kajaanin kaupunkiseudun ja Koillis-Suomen aluekeskusohjelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen keskeisenä toimijana. Ammattikorkeakoulu toimi myös uuden aluekeskusohjelmakauden suunnittelussa määrittämällä Kajaanin seudun kehittämisen keskeiset suuntaviivat. Koillis-Suomen aluekeskustoiminnassa ammattikorkeakoulu saattoi päätökseen yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa Koillis-Suomen osaamisstrategiahankkeen, jossa Kajaanin ammattikorkeakoulu sitoutuu aluetta palvelevaan koulutus- ja t&k-toimintaan tulevalla kaudella matkailussa, terveydenhuollossa sekä tietojenkäsittelyssä ja liiketoimintaosaamisessa. Matkailualaa palvelevaa t&k-toimintaa jatkettiin Kainuussa ja Koillismaalla. Erityispainotus oli maaseutu- ja rajat ylittävän matkailun kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu jatkoi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Pohjoinen portti Karjalaan matkailuhanketta ja sen henkilöstö toimi asiantuntijana mm. suomalais-venäläisessä talousfoorumissa matkailun osalta. Ammattikorkeakoulu osallistui Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusohjelman matkailun tutkimusohjelman toimintoihin sekä uuden alkavan matkailun ja elämystuotannon ohjelman valmisteluun yhdessä kumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu jatkoi hyvinvointiteknologiaan liittyvää hanketoimintaansa HYTEKE hankkeella yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa. Hankkeessa rakennettiin Kainuun keskussairaalan kuntoutusosaston yhteyteen kansallista mainetta saanut Kätevä koti. Tilaa hyödynnetään aktiivisesti oppimis- ja t&k -ympäristönä. Tilan käytettävyyden ja yritysyhteistyön edelleen kehittämiseksi käynnistettiin hankkeen toinen vaihe. Lisäksi käynnistettiin osana Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmaa laaja Kotihoitoa tukevat etäpalvelut -hanke yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Ammattikorkeakoulu toimii myös samasta ohjelmasta rahoitetusta Tervettä voimaa -hankkeessa yhteistyössä muiden Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala toimi aktiivisena kumppanina Näyttöön perustuvan hoitotyön toimeenpanoohjelman jalkauttamiseksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa terveysalan koulutuksen, tutkimuksen, käytännön hoitotyön ja johtamisen kehittämiseksi Kainuussa. Ohjattuun harjoitteluun
E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 4(6) kehitettiin toimintakäsikirja yhteistyössä Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa. Ammattikorkeakoulu osallistui myös STAKESin Venäjä hankkeisiin asiantuntemuksellaan. Ammattikorkeakoulu toteutti runsaasti erilaisia tutkimuksia, selvityksiä, konsultointi- tai muuta toimeksiantoja sekä 55 täydennyskoulutustilaisuutta, joihin osallistui 802 henkilöä. Ammattikorkeakoulu suoritti myös useita satoja erilaisia laboratoriomittauksia eri organisaatioiden tarpeisiin. Täydennyskoulutuksen ja palvelutoiminnan asiakastyytyväisyyspalautteet olivat erittäin hyviä. Ammattikorkeakoulun opettajat toimivat asiantuntijoina paikallisissa ja valtakunnallisissa koulutuksissa ja julkaisivat työelämän kehittämistä palvelevia artikkeleita. Työelämäsuhteiden kehittäminen tietoverkkoja hyödyntämällä hankkeessa luotiin ensimmäisenä Suomessa täysin verkossa toimiva opinnäytetöiden tilaus- ja tuotannon ohjausjärjestelmä sekä ammattikorkeakoulun osaajarekisteri työelämän käyttöön. Ammattikorkeakoulu käynnisti myös opetuksen ja t&k-toiminnan integroinnin uudet mallit hankkeen. Ammattikorkeakoulu jatkoi maakunnallista t&kaktivointitoimintaa ja aloitti siihen liittyen tuotteistamisklinikkatoiminnan valmistelun yhteistyössä muiden alueellisten kehittäjien kanssa. Liiketoimintaosaamista ja yrittäjyyttä toiminta-alueellaan ammattikorkeakoulu edisti sekä koulutuksella että hanketoiminnalla. Ammattikorkeakoulu aloitti mm. kansainvälisen Venäjä liiketoimintaosaamisen kehittämishankkeen sekä jatkoi BEPART-verkostossa yrittäjyystutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä. Kainuun maakuntakorkeakoulu liikkeelle hankkeessa luotiin yhteinen toimintamalli, joka tehostaa alueellisen koulutus- ja t&k -tarpeiden tunnistamista. Kajaanin ammattikorkeakoulu osallistui Kainuun maakunnan, Kajaanin kaupungin ja puolustusvoimien yhteistyöprojektiin, jossa luotiin koulutuksen alueellinen, yhteinen strategia koskien kaikkea alueen koulutustarjontaa ja sen integroimista osaksi puolustusvoimien henkilökunnan ja varusmiesten urakehitystä (Kajaanissa yhteensä n. 3500 hlöä). Kaikkien strategiatyöhön osallistuneiden yhteinen tahtotila alueen koulutustarjonnalle määriteltiin ja turvallisuusala tutkintoon johtavana koulutusjatkumona toiselta asteelta korkea-asteelle nousi selkeimpänä tulevaisuuden tarpeena esille. Ura- ja rerytointipalveluissa osallistuttiin valtakunnallisen verkoston sekä sosiaali- ja terveysalan Jobstep.net -harjoittelupaikkavälitysjärjestelmän kehitysryhmän toimintaan. Sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkavälityksessä Jobstep.net:iä markkinoitiin edelleen harjoittelupaikoille ja 70,2 % alan harjoittelupaikoista välitettiin sen kautta. Ura- ja rekrytointipalvelut järjesti yhteistyössä Kajaanin AMK:n opiskelijakunnan kanssa Expeditus Novus -rekrytointimessut keväällä. Lisäksi syksyllä järjestettiin alojen yhteinen työelämäpäivä, joka oli suunnattu lähinnä valmistuville opiskelijoille. Ammattikorkeakoulu järjesti yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa Kajaanin koulutustarjonnan esittelytapahtuman Kaksi kampusta, johon osallistui lähes 2000 Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan II asteen opiskelijaa. c) Kansainvälistyminen Ammattikorkeakoulun toiminnan kansainvälistyminen on keskeinen strateginen tavoite kaikilla toiminta-alueilla. Sekä koulutus- että t&k-toiminnassa edettiin suunnitellusti. Strategisten suunnitelmien lisäksi tehtiin koulutusalakohtaiset suunnitelmat, joiden tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulun ulkomaisten ja suomalaisten opiskelijoiden sekä henkilöstön yhteistyötä yhteisen opetussuunnitelmatyön, opetuksen, vaihtojen ja projektien avulla. Osana laadunvarmistusjärjestelmää kuvattiin kansainvälisen toiminnan keskeiset prosessit. Vuonna 2006 panostettiin ECTS-oppaan tekemiseen. Opas saadaan nettisivuille www-sivuston uudistuksen yhteydessä alkuvuodesta 2007. Teaching Content in English -koulutus toteutettiin vuonna 2006. Siihen osallistui 27 henkilöä ja sen tavoitteena oli paitsi saada lisää englanninkielisiä ammattiaineen kursseja kaikille koulutusaloille, myös kehittää opetus- ja hallintohenkilöstön valmiuksia opettaa/ohjata/neuvoa englannin kielellä kansainvälisiä opiskelijoita. Kurssiin sisältyi englannin kielen kieliopintoja, kulttuurien tuntemusta ja
E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 5(6) kulttuurienvälistä viestintää sekä pedagogisten valmiuksien parantamista kv-opiskelijaryhmien opettamisessa. Opiskelijakunnan kanssa jatkettiin yhteistyötä ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden ennakkotiedottamisessa, paikkakunnalle ja opintoihin orientoitumisessa. Koulutusalojen kvkoordinaattorit osallistuivat ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opinto-ohjelman suunnitteluun ja hankkivat harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille paikallisista yrityksistä. Opinnäytetyönä tehtiin kartoitus yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan ulkomaalaisia opiskelijoita harjoitteluun ja laadittiin näistä yrityksistä rekisteri. Yliopistokeskuksen kanssa käynnistettiin neuvottelut kv-puolen yhteistoiminnasta. Kaikki tutkinto-opiskelijat osallistuivat vähintään yhteen kansainvälisyysinfoon ja vaihtoon lähtevät hakuinfoon sekä lähtö- ja paluuorientaatioihin. Lähes kaikki yli 3 kuukauden mittaiseen vaihtoon lähteneet opiskelijat suorittivat 3 opintopisteen laajuisen virtuaalisen vaihtovalmennuksen Valtterin. Kansainvälisessä vaihdossa jäätiin pitkissä opiskelijavaihdoissa (> 3 kk) Suomesta lähtevien osalta hieman tavoitteesta. Suomeen saapuvien määrässä tavoitteet toteutuivat: Suomesta 11 %, 46 - tavoite 12 % (05: 10,2 %, 43) ja Suomeen 13 %, 54 tavoite 12 % (05:12,6 %, 53). Alle 3 kuukauden opiskelijavaihdoissa oli 93 opiskelijaa (05:74) ja Suomeen saapui 34 opiskelijaa (05:27). Alle kuukauden mittaisessa opettaja- ja asiantuntijavaihdossa oli 80 ammattikorkeakoulun työntekijää (05:33) ja Kajaaniin saapui 11 ulkomaista opettajaa tai asiantuntijaa (05:8). Uusia yhteistyökorkeakouluja hankittiin erityisesti liikunnanohjaajakoulutukseen seuraavista maista: Japani, Iso-Britannia, Itävalta, Viro ja Turkki. Lisäksi tradenomikoulutuksessa tehtiin sopimus Korean ja Itävallan kanssa sekä panostettiin partnerihankintaan Venäjällä ja siellä erityisesti Pietarin alueella. Sopimukset pietarilaisten yliopistojen kanssa solmitaan kevään 2007 aikana. Syksyllä 2006 käynnistyi toinen englanninkielinen koulutusohjelma, Degree Programme in Tourism. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeli 44 (05:53) suomalaista ja 46 (05:35) ulkomaista opiskelijaa, opetusta järjestettiin 159 (05:145 opintopisteen) opintopisteen verran; myös muiden koulutusohjelmien opiskelijat osallistuivat ko. opintojaksoille. Opiskelijoille järjestettiin muuta englanninkielistä opetusta 54,5 opintopisteen verran ja ruotsinkielistä opetusta 5,5 opintopisteen verran. Yhteistä opiskelijarekrytointia tehtiin Mikkelin ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulujen kanssa Virossa, Pietarissa ja Latviassa ja jatkettiin omaa rekrytointia Kostamuksessa ja Petroskoissa. Ensimmäiset kaksoistutkinto-opiskelijat (FH Heilbronn/Saksa) aloittivat opintonsa syksyllä 2006 ja kaksoistutkintoneuvottelut aloitettiin FH Giessenin/Saksa kanssa sekä jatkettiin yhteistutkintoneuvotteluja IUT2 Grenoble/Ranska ja Vilnius Business College/Liettua kanssa. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämistä jatkettiin tukemalla jatko- ja ammatillista kouluttautumista. Jokaisella työntekijällä/viranhaltijalla on oma kehittymissuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Tutkintojen ja osaamisen taso nousi. Tohtorikoulutukseen osallistui 11 opettajaa ja 3 muusta henkilökunnasta. Lisensiaattiopintoihin osallistui 6 opettajaa, joista yksi valmistui. Ylempää korkeakoulututkintoa suoritti 4 opettajaa ja 8 muun henkilökunnan jäsentä, joista kolme valmistui. Pedagogiseen koulutukseen osallistui 7 opettajaa, joista 2 valmistui, ja 4 muun henkilökunnan jäsentä, joista yksi valmistui. Liikkeenjohdon PD-opintoja suoritti 4 opettajaa. Ammattikorkeakoulututkinnon sai valmiiksi yksi opettaja ja sitä suorittaa 2 muun henkilökunnan jäsentä. Ylempää amk-tutkintoa suoritti yksi opettaja, ja kolme muun henkilökunnan jäsentä, joista yksi valmistui. Lisäksi kolme opettajaa suorittaa/sai valmiiksi muita yliopistotason opintokokonaisuuksia. Vuoden lopussa yliopettajista oli tohtoreita tai lisensiaatteja 100 % (tavoite 75 %). Lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 100 % (tavoite 95 %). Henkilöstön osaamisen kehittämiseen käytettiin 938 työpäivää. 5. Voimavarat Ulkopuolinen rahoitus
E:\Valmiit lisäpöytäkirjat 2008\kajaani analyysi06.doc 6(6) Ammattikorkeakoulun käyttötalouden tuloista 18,2 % (tavoite 7 %) tuli muusta kuin perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tutkimus- ja kehittämistyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus (ilman opetusministeriöltä tulevaa hankerahoitusta) käyttötalouden tuloista oli 8,5 % ammattikorkeakoulun käyttötalouden tuloista (tavoite 10 %). Opetusministeriön hankerahoitus mukaan lukien ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 12 % (tavoite 10 %).