Asiointi sähköistyy Alue- ja paikallishallintopäivät 2016 18.8.2016 Anna-Maija Karjalainen
Paljon on sähköistetty 2
SADe(Sähköinen Asiointi ja Demokratia) - ohjelman (2009-2015) tulokset Valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja myös kansalaisten yhteinen digitalisaatioponnistus Kaikki hankkeet saavuttivat tavoitteensa aikataulussa ja budjetissa Ohjelmatason toiminnalla panostettiin mm. hankkeiden yhteistyöhön, hankehallintaan, palvelujen laatuun ja viestintään käyttäjille Budjetti (ohjelmataso, 7 hanketta, henkilöstö) 64 462 676 e 42 palvelua kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön Toimintatapojen ja prosessien uudistaminen keskeistä Paljon avoimen lähdekoodin toteutuksia Osaaminen kasvoi ja syntyi poikkihallinnollisia verkostoja Palvelujen omistajat vastaavat palveluista ohjelman päätyttyä Tuloksia ja osaamista hyödynnetään uusissa digihankkeissa ja KaPAn toimeenpanossa (mm. palvelunäkymät). 3
Ohjelmassa kehitettyjen palvelujen kuulumisia 2016 Opintopolku.fi Sähköinen palvelu elinikäisen ja yksilöllisen oppimispolun suunnitteluun ja toteuttamiseen Yli 6,64 milj. käyntiä ja melkein 26,4 milj. yksilöllistä sivunavausta Kävijäennätys 1.7.2015: 115 937 käyntiä/vrk Kansalaisaloite.fi - Sähköinen palvelu nimien keräämiseen kansalaisaloitteisiin - Palvelussa tehty lähes 500 kansalaisaloitetta (03/2016) - Sivukäyntejä lähes 3 M / v, keskimäärin 250 000 / kk - Vakiintunut palvelu, voidaan lähes varmuudella sanoa, että nykyään kaikki aloitteet löytyvät palvelusta Lupapiste.fi Sähköinen lupapalvelu 24/7/365: rakennus-, ympäristö-, ym. lupia 84 kuntaa käyttää hakemuspalvelua, 57 avaamassa 39 000 asiointia 4/2016 mennessä 90 % lyhyemmät lupien käsittelyajat Vaikutuspiirissä yli 60 % väestöstä 299 kuntaa antaa neuvontaa Kansalaisneuvonta.fi - Julkishallinnon yhteinen neuvontapalvelu kansalaisille - 40 000 yhteydenottoa 2015-2016 lähes 4000 kuukaudessa - Uutta chat-palvelukanava - 91 % neuvontatapauksista ratkaistu heti - Uuden suomi.fi-palvelun tukipalveluksi 4
Hallitusohjelman toimeenpano 5
Hallitusohjelman tavoitteet ja kansainvälinen edelläkävijyys Hallitusohjelmassa on vahva tahtotila uudistaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Digitalisaatio = toimintatapojen asiakaslähtöistä uudistamista teknologiaa hyödyntämällä. Maailmalla on paljon toimivia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä digitalisaation edistämiseksi. Verkostomainen toiminta ja avoimuus uusille ideoille ovat avainsanoja. Suomella ja Viro tiivistävät rajat ylittävää yhteistyötä, pääministerien yhteinen kannanotto tiekartasta, Suomi-Viro yhteistyö esimerkiksi koko EU:lle. 6
7
Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käytöön kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Tutkimme, mitä käyttäjät haluavat saada palvelulla aikaiseksi. Poistamme turhan asioinnin. Kansalaisen asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Asiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita. Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioidaan kansalaisten ja yritysten erityistarpeet. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti. Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme palvelukehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme. Palvelemme myös häiriötilanteissa. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi. Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa. Näin vaivaamme kansalaista mahdollisimman vähän. Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita. Ei keksitä samaa pyörää uudestaan. Teemme kustannustehokkaampaa palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille. Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan. Jokaisen palvelun takana on lopulta ihminen. Palvelulla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa palvelun toiminnasta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä. www.digisuomi.fi 8
Kärkihankerahoituksella toteutettavat hankkeet Hankkeita Tulorekisteri Sähköinen asuntorekisteri (ASREK) Omahoito (ODA) Ohjelmistorobotiikka taloushallinnossa Luvat ja valvonta Kärkihankerahoitusta on käytössä 100 miljoonaa euroa. Kemikaalivalvonta Hankintatoimen kehittäminen Yhden luukun palvelumalli Valtionavustusten digitalisointi Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (KIRADIGI) Sähköisen allekirjoituksen käytön laajentaminen Rahoituksen saaneet hankkeet Virtuaalisairaala Taloushallinnon automaation ja raportoinnin kehittäminen Kokeilujen digialusta Rahoituksen jo saaneisiin ja lisätalousarvio II / 2016:n sisällä oleviin hankkeisiin on varauduttu käyttämään noin 3/4 kärkihankerahasta. Valmistelussa 9
Mitä hankkeet pitävät sisällään? Kaikissa kyse on toimintatapojen muutoksesta Kaikki vaativat hallinnon rajojen ylittämistä Poikkeus: Palkeiden ohjelmistorobotiikka Kaikki tulevat muuttamaan prosesseja Kaikki tulevat näkymään asiakkaille Todennäköisesti kaikkien tieltä tulee poistaa lainsäädännön esteitä Yksikään hanke ei tule olemaan helppo 10
Muita toimenpiteitä hallinnon prosessien digitalisoimiseksi Digikuntakokeilu Tavoitteena näyttöön perustuvien kustannussäästöjen saaminen, asiakaskokemuksen parantaminen ja valmistautuminen kunnan roolin muutokseen. Notkea, kokeileva ja nopea toimintatapa. Verkostomainen toiminta, mentorointi, sparraus ja ideoiden rikastaminen. Ilmoittautuminen käynnissä http://vm.fi/kokeiluunilmoittautuminen Starttiseminaari 23.9.2016 Kuntien digikiriselvitys vuoden loppuun mennessä. Arviointimalli kunnan digitaalisen kypsyysasteen määrittelemiseksi. Valtiokonttorin digistartti selvitystyö Virastotasolle ulottuneessa selvitystyössä tunnistettiin toimenpidekokonaisuuksia, joilla on saavutettavissa merkittäviä vaikuttavuus- ja tuottavuushyötyjä valtionhallinnossa. Hankekohtainen arvio 34 digihankkeesta. Digioffice Asiantuntijaorganisaatio, joka tukee digitalisoinnin toimeenpanoa Käynnistyy nyt syksyllä Ehdotus sisältyi Valtiokonttorin digistartti selvitykseen. 11
Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Suomi.fi kokoaa palvelut ja asioinnin 12
Suomi.fi-palvelukokonaisuus Kansalaiselle / yritykselle / viranomaiselle: - Palvelut ja oppaat eri tilanteisiin - (Vahva) tunnistautuminen, kertakirjautuminen - Yksi identiteetti, monta roolia - Omat tiedot ja viestit, vuorovaikutus - Henkilön ja yrityksen puolesta asiointi Valtionhallinnolle / kunnille / yrityksille / yhteisöille: - Hyvä käyttäjäkokemus ja palvelutaso - Löydettävyys, itsepalvelun tukeminen - Helppo ja kustannustehokas ylläpito - Säästöt - Luotettavuus, turvallisuus - Uudet mahdollisuudet Tunnistaminen Palvelunäkymät Palvelutietovaranto Asiointivaltuudet Viestinvälitys Palveluväylä
KaPAn luo yhteisen digitaalisen markkinapaikan kansalaisten ja eri alojen palveluntarjoajien välille Eurooppalaiset Palveluntarjoajat Digital Single Market Eurooppalaiset Käyttäjät Konnektorit / APIt / data Pelisäännöt Käyttökokemus / käyttöliittymä Liityntäkatalogi Avoindata.fi Verkkopalvelut Suomi.fi / Yrityssuomi.fi Palveluväylä Sähköinen allekirjoitus Tunnistaminen Viestinvälityspalvelu Asiointivaltuudet, Katso Sähköinen valtakirja Palvelutietovaranto Palvelualusta luo pelisäännöt ja mahdollistaa transaktiot tarjoajien ja käyttäjien välille Ajanvarauspalvelu Tietovarannot Resurssipooli Tapahtumalokit ja analytiikkamoottori
Asiakaslähtöisessä yhteiskunnassa palvelut voidaan tuottaa yhden luukun periaatteella kansalaisen omien tietojen avulla Oppiminen? Yrittäminen / elinkeinotoiminta Taloudenhoito Yksityinen markkina Julkinen markkina DATA - My data Omien oikeuksien hallinta Liikenne Perheasiat Ravitseminen Terveys Asuminen/ koti Palvelukokonaisuudet kansalaisen tarvekokonaisuuksien ympärille Palvelupolut voivat kulkea eri tarvekokonaisuuksien alueilla Julkiset ja yksityiset markkinat kytkeytyvät toisiinsa uudella tavalla Kansalainen hallitsee itseensä liittyvää tietoa. Rekisterienhallinta uudistuu. Kansalaiselle ennakoivia palveluita sekä kilpailutuskyky palveluntarjoajiin. Kansalaisen tiedon kokonaisarkkitehtuuri
Laki hallinnon yhteisistä asioinnin tukipalveluista (ns. KaPA-laki) 16
KaPA-laki voimaan 1.7.2016 Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, ns. KaPA-laki tuli voimaan 1.7.2016 Väestörekisterikeskuksen tuottamat sähköisen asioinnin tukipalvelut tunnetaan Suomi.fipalveluina ( KaPA-palvelut ) Laissa säädetään yleisesti palveluiden tuottamisesta ja käyttämisestä sekä palvelukohtaisista asioista, kuten: Asiointivaltuuksien hyödyntäminen Tietojen tuominen esille Palvelunäkymiin Palveluväylän käyttö tietojen siirtoon Henkilön tunnistaminen Viestien välittäminen kansalaiselle tai kansalaisen edustamalle organisaatiolle Sähköisen asioinnin tukipalvelut organisaatioille Suomi.fi-asiointivaltuudet Suomi.fi-palvelunäkymät Suomi.fi-palvelutietovaranto Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-tunnistaminen Suomi.fi-viestinvälitys * Hallinnon karttapalvelu (Maanmittauslaitos) Verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelu (Valtiokonttori) * Valtorin palvelu 31.12.2016 asti 17
Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta ja ohjausta sekä edistää julkisen hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta. Laissa säädetään julkisen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, niitä koskevista vaatimuksista, niiden tuottamiseen liittyvistä tehtävistä sekä tuottamiseen liittyvästä henkilö- ja muiden tietojen käsittelystä. Lisäksi laissa säädetään oikeudesta ja velvollisuudesta käyttää yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja sekä tukipalvelujen käytön edellytyksistä. Taustalla ovat Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa kehitettävät digitaalisten palvelujen infrastruktuuria edistävät tukipalvelut ja nykyisten sähköisen asioinnin tukipalveluiden tuotantovastuiden tarkennus palveluarkkitehtuurin mukaisiksi. 18
Sähköisen asioinnin tukipalveluiden käyttö Julkinen sektori: Oikeus tai velvollisuus* käyttää palveluita Yksityinen sektori Velvollisuus käyttää Oikeus käyttää Oikeus käyttää: Asiointivaltuudet, Palvelunäkymät, Palvelutietovaranto, Palveluväylä Valtion hallintoviranomaiset ja virastot Muut julkisen hallinnon viranomaiset, eduskunta virastoineen Laitokset ja liikelaitokset Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset Säätiöt Kunnalliset viranomaiset niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä Kunnalliset viranomaiset ja kuntien yhteistyöelimet muissa tehtävissä Yritykset ja muut yksityiset yhteisöt, elinkeinonharjoittajat Lakiin perustuvan sopimuksen nojalla tai muuten julkista tehtävää hoitavat tahot tätä tehtävää hoitaessaan Tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot Oikeus käyttää VRK:n tai muun palvelutuottajan päätöksellä: Tunnistaminen, Viestinvälitys, Verkkomaksaminen * Käyttövelvollisuus: Palvelunäkymät, Palvelutietovaranto, Palveluväylä, Tunnistaminen (vahvan tunnistuksen osalta), Viestinvälitys, Verkkomaksamisen palvelu Julkista hallintotehtävää itsenäisesti hoitamaan asetetut tahot tätä tehtävää hoitaessaan Lakiin perustuvan sopimuksen nojalla tai muuten julkista tehtävää hoitavat tahot tätä tehtävää hoitaessaan 19
Palveluiden kustannukset Palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtion varoista. Palveluiden käyttäminen on maksutonta Käyttäjäorganisaatio vastaa itse kustannuksista, jotka aiheutuvat: Suomi.fi-palveluiden käytön aloittamisesta (esim. Palveluväylään tai Tunnistamiseen liittyminen, rajapintojen toteuttaminen ja rajapintoihin liittyminen). Omien järjestelmien sovittamisesta Suomi.fi-palveluiden käyttöön. Palveluiden sisältämien tietojen ja toteutettujen liitosten ylläpidosta. Viestinvälityspalvelun kautta lähetetyistä kirjeistä. Julkisen sektorin organisaatiot voivat KaPA-ohjelman aikana hakea valtiovarainministeriöltä tukirahoitusta palveluväyläliitynnän suunnitteluun ja toteutukseen. Lisätietoa: http://vm.fi/palveluarkkitehtuuri-tukea-liittymiseen 20
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli - autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä 21
AUTA -hankkeen tavoitteet Ehdotus toimintamallista, jolla mahdollistetaan laadukkaat julkiset palvelut maan eri osissa erilaisille asiakasryhmille. Toimivat käytännöt digitaalisten palveluiden käytön tukeen. Toimivat käytännöt tukea niitä asiakkaita, jotka eivät itse pysty käyttämään digitaalisia palveluja. 22
Palvelujen käytön opastus Liikkuva palvelupiste Puolesta asiointi Kiinteä palvelupiste Palvelujen kehityssuunta Tavoitetila Nykytila Asiakasmäärä Suuri Pieni Palveluiden käyttäjät ja tuen tasot Taso 4: En pysty käyttämään Taso 3: En käytä ja tarvitsen tukea Kyvyt tai ominaisuudet estävät käytön En osaa käyttää palveluja Taso 2: Käytän ja tarvitsen tukea Taso 1: Käytän ja osaan Osaan käyttää palveluja
Asiakkaan tarpeesta lähtevä kumppanuusmalli Esimerkkejä mahdollisista toimijoista J ä r j e s t ä j ä n o h j a u s m a l l i A s i a k a s - r a j a p i n t a Palvelu Sähköinen palvelu Järjestäjä tuottaa P a l v e l u Toinen viranomainen tuottaa Markkinat tuottaa Järjestäjä tuottaa Toinen viranomainen tuottaa Markkinat tuottaa T u k i p a l v e l u
Asiointitarve tulevaisuudessa 25
Digitalisointi vähentää asiointitarvetta Asiointitarve Kaikki asiointi 2015 2016 2017 2018 Poistetut turhat asioinnit Automatisoidut prosessit Sähköinen asiointi Perinteinen asiointi Aika 26
Anna-Maija Karjalainen ICT-johtaja JulkICT-osasto etunimi.sukunimi@vm.fi