JHL:n teesit eduskuntavaaleihin 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
4 Hyvinvointi omissa käsissä
Julkiset palvelut Hyvät ja kattavat julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä ja turvallisena. Ne ovat kilpailukykyisen Suomen selkäranka. Ne tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Kun turvaverkko on kunnossa, uskalletaan olla rohkeita, ottaa riskejä ja tähytä uuteen. Puheet jähmeästä ja kalliista julkisesta sektorista ovat vailla pohjaa. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalainen julkinen sektori on erittäin tehokas ja tuottava. Niin terveydenhuolto, koulutus kuin hallintokin: tulosta tulee hyvällä hinta-laatusuhteella. Kilpailukyvyn edistämisessä Suomen julkinen hallinto on Euroopan paras, kertoo EU:n komission tuore raportti. Meille on vuosikymmenien työllä rakennettu hyvät julkiset palvelut. Tämä hyvä voidaan tuhota nopeasti, mutta sen uudelleen rakentaminen kestää kauan. Äkkileikkausten jäljet näkyisivät pitkään, erityisesti lapsissa ja nuorissa. Julkiset palvelut työllistävät noin puoli miljoonaa suomalaista. Ne myös tukevat kaikkien, etenkin naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Julkiset palvelut ovat julkista taloutta. Ne kustannetaan veroeuroilla. Ne ovat kansalaisia, eivät bisnestä varten. Siksi palvelujärjestelmääkään ei pidä rakentaa markkinoita varten. Julkisten palvelujen alasajo ja markkinoille siirtäminen on lopetettava. Ne pitää tuottaa laatu ja vastuu kärjessä, ei halvin hinta mielessä. Jo nyt kunnissa on palautettu palveluja omaksi tuotannoksi, koska ulkoistettujen palvelujen laatu ja hinta ovat pettäneet odotukset. Julkiset palvelut pitää tuottaa julkisesti, pääosin kunnan, kuntayhtymien tai valtion omana työnä. Se on läpinäkyvin ja luotettavin tapa. Ja ajan mittaan taloudellisin. Verorahat pysyvät paremmin kotimaassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus ovat hyvinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyn perustaa. Osaava, terve ja hyvinvoiva kansa saa aikaan maailmanluokan tuotteita ja palveluja, joille löytyy kysyntää epävakaan talouden oloissakin. Siksi jokaiselle taataan mahdollisuus lähipalveluihin palveluja saa tasa-arvoisesti riippumatta siitä, missä kunnassa tai kaupunginosassa asuu joukkoliikenne on eri puolilla maata riittävää, sujuvaa ja kohtuuhintaista sosiaali- ja terveyspalvelut limittyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi ja eheiksi palveluketjuiksi palvelutuotanto pidetään kuntien ja kuntayhtymien omana työnä, tarvittaessa järjestöjen ja yritysten palveluilla täydentäen kuntien kumppaneina hoiva-, hoito- ja varhaiskasvatuspalveluja verorahoilla hoitavien yritysten voitontavoittelua rajoitetaan osakeyhtiölakia muutetaan niin, että kunnat voivat liikesalaisuutta estämättä seurata, miten yritykset käyttävät julkista rahaa palveluja tuottaessaan hankintalaissa annetaan kunnille oikeus sulkea kilpailutuksesta pois sellaiset yritykset, jotka eivät maksa veroja Suomeen eivätkä noudata suomalaisia työehtoja palvelut tuotetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla Hyvinvointi omissa käsissä 5
Verotus Verotuksen päätehtävä on julkisten palvelujen rahoittaminen sekä tuloerojen tasaaminen. Verotus on säädettävä tasolle, jolla tämä tehtävä toteutuu. Paras verojärjestelmä on yksinkertainen ja läpinäkyvä. Se kohtelee kansalaisia ja yrityksiä yhdenvertaisesti. Jos ei kohtele, veronmaksumoraali heikkenee ja yhteisten palvelujen rahoituspohja rapautuu. Veronkierrolle on saatava loppu. EU ei ole onnistunut tasapainottamaan taloutta kovalla menokurilla ja leikkauspolitiikalla. Ei se onnistu Suomessakaan. Viisaampaa on etsiä yhdessä tehokkaat välineet verokilpailun, veronkierron ja harmaan talouden torjuntaan. Veroparatiiseihin uitetut rahat tarvitaan täällä. Yritysten vero- ja kustannuskuormaa on viime vuosina pudotettu määrätietoisesti. Se tie on nyt käyty. Painopiste on siirrettävä palvelujen turvaamiseen, sillä ne luovat edellytyksiä ihmisten pärjäämiselle ja talouskasvulle. Palveluja tuottavat kunnat, joten niiden verotulopohjaa on vahvistettava. Muuten kansalaisten itse maksamat kustannukset nousevat. Se eriarvoistaa suomalaisia. Viime vuosina on kasvatettu tulonsiirtoja, mukaan lukien yritystuet. Tulonsiirrot ovat kuin antaisi nälkäiselle kalan. On parempi antaa onki: palveluja. Siksi veroratkaisuilla ehkäistään tuloerojen kasvua veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu estetään verolainsäädäntöä uudistamalla harmaa talous puretaan päivänvaloon veropohjaa yksinkertaistetaan ja laajennetaan erilaisia vähennyksiä karsimalla maa- ja metsätalousmaa pannaan verolle varallisuusveron palauttaminen selvitetään kunnille osoitetaan osa pääomatuloverosta sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset jaetaan tasaisesti kuntien ja sitä kautta kansalaisten kesken jos kunnille annetaan uusia tehtäviä, valtio korvaa niiden kustannukset kokonaan 6 Hyvinvointi omissa käsissä
Hyvinvointi omissa käsissä 7
8 Hyvinvointi omissa käsissä
Työelämä Suomi elää työstä, kaikenlaisesta työstä. On tunnistettava ja tunnustettava, että kaikki työ on tarpeellista ja arvokasta. Ja että kaikki työntekijät ansaitsevat hyvät työolot ja oikeudenmukaisen kohtelun, ammatista, sukupuolesta, iästä, taustasta ja työsuhteen muodosta riippumatta. Kaikesta työstä on myös saatava elämiseen riittävä toimeentulo, niin töissä ollessa, työttömyysjaksolla kuin eläkkeelläkin. Työelämän laatu näkyy vahvasti työn tuloksissa. Laadun tärkein tae on se, että on riittävästi osaavia työntekijöitä, johtaminen on kunnossa ja työt organisoidaan järkevästi. Suomalaista työelämää on kehitetty sopimalla: hallituksen, työntekijöiden ja työnantajien kolmikantaisella yhteistyöllä. Se on luottamusta, joka on tuonut menestystä ja auttanut luovimaan talouden karikoissa selvemmille vesille. Kun talousnäkymät ovat hankalat, on entistäkin tärkeämpää jatkaa kolmikantaista yhteistyötä. Työelämän murroksissa onnistumisen avainsanat ovat työrauha ja työntekijöiden tasavertainen kohtelu. Tarvitaan yhteistoimintaa, palvelussuhdeturvaa, työehtojen harmonisointia, ammattihierarkioiden madaltamista sekä ammatillisen osaamisen kehittämistä. Lukuisissa kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa on kosteusvaurioita. Lapset, nuoret, potilaat ja työntekijät altistuvat homesairauksille. Vaurioituneet rakennukset pitää korjata. Sairastuneita ja oireilevia on tuettava ja heidän oikeusturvansa taattava. Julkisella sektorilla työntekijät joutuvat venymään muun muassa kuntaliitosten ja uusien, laajojen sote-alueiden vuoksi. Yhä suurempi osa työntekijöistä on ikääntyneitä. Eläkeuudistus takaa, että heitä on jatkossa aina enemmän. Työssä jaksamista tukevat toimet ovat entistäkin tärkeämpiä. Jatkuvat hallinto- ja palvelurakenneuudistukset rasittavat kohtuuttomasti niin kunnissa kuin valtiollakin, ja perustehtävien hoito kärsii. Nyt pitää panna perustehtävät kuntoon ja antaa ihmisille työrauha. Siksi työelämää uudistetaan kolmikantaisella yhteistyöllä valtion ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaohjelmaa jatketaan sukupuolesta johtuvien palkkaerojen hävittämiseksi sote- ja muissa rakenneuudistuksissa varataan rahat palkkojen harmonisointiin, jotta palkkauksellinen yhdenvertaisuus toteutuu pätkä-, vuokra- ja silpputyötä tekevien sekä itsensä työllistäjien asemaa parannetaan nollasopimukset ja alipalkkaus kielletään ammattiliitoille säädetään joukkokanneoikeus työttömyysturvan ja eläketurvan rahoitus varmistetaan ikääntyminen otetaan vakavasti; mahdollisuuksia työn keventämiseen ja muokkaamiseen lisätään henkilöstön perehdyttämisestä uusiin työtehtäviin ja erityisesti uuden teknologian käyttöön huolehditaan paljon nykyistä paremmin palveluja ja työtapoja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa kunnissa työnantajat ja työntekijät jatkavat määrätietoisesti työn ja palvelujen kehittämistä työelämän kehittämiseen annetaan riittävästi tukirahoitusta työelämän laatua nostetaan panostamalla työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen työuran kaikissa vaiheissa työpaikkojen työsuojelupäälliköille säädetään velvollisuus kouluttautua Hyvinvointi omissa käsissä 9
Turvallisuus Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Vertailuissa on mitattu sosiaalista yhtenäisyyttä, turvallisuutta, suvaitsevuutta, korruption vähäisyyttä ja hallinnon tehokkuutta. Tällaisena maana meidän tulee myös pysyä. Vakaana ja turvallisena sekä ihmisille että yrityksille. Parasta turvallisuuspolitiikka on vaalia yhteiskunnan eheyttä. On viisaampaa ehkäistä ongelmia ennalta kuin korjata vaurioita. Hyvät sote-, koulutus-, kulttuuri-, turvallisuus- ja viranomaispalvelut vähentävät syrjäytymistä, turvattomuutta ja yhteiskunnan kyynistymistä. Turvallisemmassa Suomessa uskalletaan välittää enemmän. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ei onnistu vapaaehtoisvoimin. Kyläpoliisit tai yksityinen vartiointi ei voi korvata viranomaistyötä. Sosiaalista eheyttä, kriminaalipolitiikkaa tai rajojen turvallisuutta ei voi hoitaa budjettinäkökulmasta. Hyvä, korruptoitumaton hallinto on iso voimavara ja keskeinen turvallisuus- ja kilpailutekijä. Ja olennainen osa jokaisen oikeusturvaa. Siksi julkisten palvelujen resurssit mitoitetaan niin, että Suomi pysyy maailman vähiten korruptoituneiden ja kilpailukykyisimpien maiden joukossa perustetaan verovajeohjelma, jossa määritellään poliisi-, tulli-, vero- ja rajaturvallisuusviranomaisten työnjako harmaan talouden, työvoiman väärinkäytön ja veronkierron kitkemisessä, ja taataan ohjelmalle riittävä rahoitus julkista valtaa sisältävät, kansalaisten oikeusturvaan keskeisesti vaikuttavat toiminnot ovat viranomaistyötä, jota ei ulkoisteta palo- ja pelastustoimen ja turvallisuussektorin henkilöstömäärä ja toimintamahdollisuudet pidetään riittävällä ja vakaalla tasolla turvallisuusalan henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työuran jatkamiseen luodaan oma valtakunnallinen toimenpideohjelma turvallisuutta työelämässä lisätään takaamalla työsuojeluvalvonnalle riittävät resurssit ja vähentämällä työelämän riskejä 10 Hyvinvointi omissa käsissä
Hyvinvointi omissa käsissä 11
omissakäsissä.fi Äänestä eduskuntavaaleissa sunnuntaina 19.4.2015 ehdokasta, joka puolustaa julkisia palveluja. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4 ja ulkomailla 8.-11.4.