Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Valtiovarainhallinto Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Vuonna 2013 valmisteltava valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2014 2016 aikana. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna 2012 laaditun JulkICTstrategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys 28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus - 5,0 Hallinnonalan määrärahat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 01. Hallinto 162 591 0 0 0 162 591 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 971 39 971 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 3 031 3 031 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 415 415 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 30 30 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 79 144 79 144 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 35 000 35 000 89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 10. Verotus ja tullitoimi 627 162 31 600 2 500 820 662 082 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 431 903 27 900 2 500 820 463 123 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 166 359 166 359 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 3 200 3 700 6 900 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 700 22 700 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 3 000 3 000 20. Palvelut valtioyhteisölle 48 191 2 934 0 620 51 745 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 617 620 31 237 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 1 0 1 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 891 891 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 2 454 1 964 4 418 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 228 970 3 198 09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 000 4 000 10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 6 000 6 000 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 65 461 525 0 500 66 486 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 51 454 325 51 779 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 191 4 191 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 816 200 500 10 516 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 90 283 952 0-500 90 735 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 57 878 716 58 594 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 181 236-500 31 917 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 224 0 224 50. Eläkkeet ja korvaukset 4 564 021 0 0 0 4 564 021 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 342 620 4 342 620 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 200 2 200 17. Muut eläkemenot 2 798 2 798 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 (arviomääräraha) 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 185 39 185 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 152 418 152 418 95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 24 800 24 800 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 13 548 0 0 0 13 548 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 50 50 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 40 40 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 328 12 328 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 230 230 70. Valtionhallinnon kehittäminen 54 970 205 0-200 54 975 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 613-450 11 163 02. Valtion talous-, henkilöstöja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 8 652 8 652 03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 13 000 04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 1 700 2 650 4 350 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 005-1 995-200 17 810 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 249 206 23 748-1 046 1 703 273 611 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu 211 206 2 448-1 046 3 203 215 811 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 (arviomääräraha) 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 25 000-19 700 5 300 32. Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 41 000 41 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 13 000-1 500 11 500 90. Kuntien tukeminen 8 665 808 8 816 0 8 058 8 682 682 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 16 995 0 16 995 22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 612 665 8 816 8 058 8 629 539 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 35 028 35 028 34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 0 520 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 302 020 0 0 0 302 020 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 302 020 302 020 92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 030 950 4 505 0 0 2 035 455 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 500 2 500 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 9 140 9 140 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 340 3 340 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 2 015 000 2 015 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 Yhteensä 1000 95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 800 4 505 5 305 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 138 450 0 0 0 138 450 87. Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 133 000 133 000 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 150 150 Yhteensä 17 012 661 73 285 1 454 11 001 17 098 401 Henkilöstön kokonaismäärä 12 463 12 152 11 951 1) 1) Htv-arvio ilman TORI-virastoa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen ja talouden kestävän kasvun turvaaminen varmistaa julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuus ja tuloksellisuus taata henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämisellä tehokas ja tuloksellinen työnteko siten, että VM on hyvä paikka työskennellä. Strategisten tavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden vir- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
astoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 524 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014 ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi: Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) Turvaamme julkisen talouden kestävän rahoituksen Luomme suotuisat puitteet talouden kasvulle Vahvistamme finanssipolitiikan ohjausmekanismeja Valtionhallinto toimii joustavana verkostona Hallinnon ohjausjärjestelmät toimivat saumattomasti yhteen Turvaamme julkiset palvelut, niiden asiakaslähtöisyyden ja uudistamme hallinnon rakenteita Toteutetaan hallitusohjelmaan sisältyvät säästötavoitteet. Vahvistetaan peruspalveluohjelman ohjaavuutta. Kartoitetaan kuntien lakisääteiset tehtävät. Uudistetaan kuntalaki kestävään talouden pitoon kannustavaan ja tehokkaamman seurannan mahdollistavaan suuntaan. Kehitetään välineitä työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävien toimien vaikutusten arvioimiseksi. Ohjataan pääomamarkkinoita kasvua edistävään suuntaan. Vahvistetaan euroalueen vakautta. Pannaan toimeen valtion vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma. Saatetaan voimaan julkista taloudenpitoa ohjaavat EU-asetusten ja -sopimusten edellyttämät menettelytavat. Koko julkista taloutta koskevien finanssipoliittisten tavoitteiden lisääminen ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta mahdollisine korjaustoimineen. Valmistellaan kuntarakennelaki sekä uudistetaan valtionosuuslainsäädäntö ja kuntalaki (kuntauudistus). Luodaan menettelytavat kuntakonsernien tilinpäätösinformaation keräämiseksi ja hyödyntämiseksi. Valmistellaan keskushallinnon uudistusta. Kehitämme valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Selkeytämme VM:n roolia ja vahvistamme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Uudistamme tulosohjausta ja vakiinnutamme tuloksellisuusajattelun. Toteutamme kuntauudistusta. Rakennamme julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) ICT on julkisten palvelujen strateginen voimavara ja tukee palveluja ja hallintoa Johtamisjärjestelmä on selkeä ja johtaminen ammattimaista Osaamisemme on sekä syvää että laaja-alaista Viestintä on strateginen voimavara, joka vahvistaa vaikuttavuutta ja luottamusta Valmistelumme on suunnitelmallista ja tietopohja tukee päätöksentekoa Laadukas ICT ja luotettava tieto tukevat joustavaa työntekoa Yhdistämme toimialariippumattomat ICT-palvelut. Kehitämme sähköisiä yhteisiä palveluita. Strategian toimeenpano sisältyy tulostavoiteasiakirjoihin ja johtamisen prosesseihin. Selkeytämme johtoryhmärakennetta. Henkilöstösuunnittelu on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tukee ministeriön ydintoimintoja. Vahvistamme kaikkien henkilöstöryhmien osaamista. Lisäämme asiakasajattelua yhteistyökumppaneiden kanssa. Käytämme aktiivisesti verkkoviestintää työnteon tukena ja tiedon jakamisen välineenä. Hankkeiden suunnitelmallisella viestinnällä edistämme vaikuttavuutta ja ymmärrettävyyttä. Hyödynnämme tutkimustietoa entistä paremmin osana valmistelua. Tietojohtaminen on osa kokonaiskehittämistä. Kehitämme säädösvalmistelua. Sähköiset toimintatavat ovat joustavia ja yhteisöllisiä. Yhteisissä tietojärjestelmissä on oikeat ja ajantasaiset tiedot ja edistämme niiden käyttöä. 1) Taulukossa esitetty esimerkinomaisesti muutamia toimenpiteitä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 tavoite Henkilöstömäärä, htv 386 381 372 Sairauspoissaolot, pv/htv 7,4 8,2 8,0 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VM Baro - 3,5 3,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys Bruttomenot 40 297 39 148 40 540 Bruttotulot 1 894 328 1 016 Nettomenot 38 403 38 820 39 524 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 792 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 882 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20 Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentille 28.90.22) -100 Toiminnan turvaaminen 1 500 Turvallisuusverkkotoiminnan strateginen ohjaus (kertaluonteinen siirto 120 000 euron osalta) (siirto momentilta 28.70.01) 400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -135 Palkkausten tarkistukset 115 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -82 Tasomuutos -974 Yhteensä 704 2014 talousarvio 39 524 000 2013 I lisätalousarvio 85 000 2013 talousarvio 38 820 000 2012 tilinpäätös 39 493 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 971 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen 39 524 000 euroon nähden on 447 000 euroa, mistä 77 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 170 000 euroa kertaluonteisesta siirrosta momentilta 28.20.03 ja 200 000 euroa kertaluonteisesta siirrosta momentilta 28.70.01 hankerekisterijärjestelmän (HARE) uudistamisen valmisteluun ja kehittämiseen. HAREjärjestelmän uudistuksen valmistelu aloitetaan talousarviovuonna ja se jatkuu vuonna 2015. 2014 talousarvio 39 971 000 2013 IV lisätalousarvio -82 000 2013 I lisätalousarvio 85 000 2013 talousarvio 38 820 000 2012 tilinpäätös 39 493 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 971 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 031 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kulujen alentamiseen sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa seuraaviin järjestelmiin ja palveluihin: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen päätelaite- ja käyttäjätukipalvelu valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA) julkisen hallinnon verkkotunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA) kansalaisen asiointitili. Valtiovarainministeriö päättää määrärahan käyttämisestä myös muihin julkisen hallinnon tai valtionhallinnon yhteisiin tietojärjestelmiin ja palveluihin. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Toimenpiteet Palveluiden laajennukset uusien palveluiden osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Palveluiden käyttöönottojen myötä päällekkäinen toiminta vähenee IT-palvelutuotannossa sekä valtionhallinnon kokonaiskustannukset alenevat. Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT-strategia. Sovitaan valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa. Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 1 382 Yhteensä 1 382 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Momentin nimike on muutettu. 2014 talousarvio 3 031 000 2013 I lisätalousarvio 3 935 000 2013 talousarvio 1 649 000 2012 tilinpäätös 4 792 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 3 031 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kulujen alentamiseen sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 415 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvat kulut, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kiinteistöstrategian toteuttaminen 215 000 Omistajaohjauksen menot 200 000 Yhteensä 415 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Finanssialan asiantuntijapalvelut 200 Yhteensä 200 Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
2014 talousarvio 415 000 2013 I lisätalousarvio 200 000 2013 talousarvio 215 000 2012 tilinpäätös 215 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 415 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 30 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ESB-integraatioratkaisu 2013-2015 (siirto momentille 28.10.01) -2 000 Kapasiteettihanke 2013-2015 (siirto momentille 28.10.01) -2 626 Keskimääräisen ALV-kantalaskelman laatiminen (siirto momentille 28.30.01) -20 Mikrosimulointimallin kehittäminen (siirto momentille 28.30.01) -70 Toiminnan sopeuttaminen (siirto momentille 28.20.01) -1 000 Tasomuutos 2 230 Yhteensä 2014 talousarvio 30 000 2013 I lisätalousarvio -2 900 000 2013 talousarvio 3 516 000 2012 tilinpäätös 566 000-3 486 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 30 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 79 144 000 euroa. 2014 talousarvio 79 144 000 2013 talousarvio 80 154 000 2012 tilinpäätös 73 865 372 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 79 144 000 euroa. 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 35 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. S e l v i t y s o s a : Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti euroryhmä päätti 27.11.2012 osana Kreikan talouden sopeutusohjelman jatkoa, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Euroopan keskuspankkijärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista vuonna 2014 on 35 milj. euroa. Vastaava tulo on merkitty momentille 13.04.01. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle 34 600 Yhteensä 34 600 2014 talousarvio 35 000 000 2013 I lisätalousarvio 41 880 000 2013 talousarvio 400 000 2012 tilinpäätös 1 900 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 35 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. 89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Erillisverkot Oy:lle tehtävään oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään oman pääoman ehtoisen sijoituksen Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle lisäeläkevakuutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäeläkevakuutuksella korvataan valtion eläkelainsäädännön piiristä yksityisen alan työeläkelainsäädännön piiriin siirtyvien henkilöiden menetetyt eläkekertymät ja alhaisemmasta eroamisiästä 60 ikävuodesta alkaen aiheutuvat menot. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eläkekorvaukset 5 000 Yhteensä 5 000 2014 talousarvio 5 000 000 2013 I lisätalousarvio 8 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Erillisverkot Oy:lle tehtävään oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. 10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tulli kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut tehokkaasti ja oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta ja torjuu laitonta tuontia, vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Tulli edistää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa kansallisesti ja EU-laajuisesti. Tulli turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvontaohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Tullissa kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Tullissa toteutetaan Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tullissa kehitetään ja otetaan käyttöön valmisteverotuksen sähköinen asiointijärjestelmä vuonna 2014. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Toimenpiteet Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet 2012 toteutuma 2013 tavoite 2014 tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Tarkastuskattavuus (liikevaihto yli 10 milj. euroa), % 21 15 15 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 49 44 45 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (arvonlisävero), % 81 85 85 Verokortti verkossa asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 37 50 50 Veroilmoitus verkossa asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 41 42 42 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,8 105,7 102,4 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 96,7 100,2 98,9 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 33 37 37 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 5 130 5 225 5 184 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 128 YLE-veron tehtävät (siirto LVM:stä Verohallinnolle) 2) - 2 13 Pankkiveron tehtävät (määräaikainen, vuodet 2013 2015) - (4) 4 Sairauspoissaolot, pv/htv 11,4 9 9 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,44 3,46 3,46 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Yleisradioveron verotustehtäviin sovitut henkilötyövuosien siirrot LVM:n hallinnonalalta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys Bruttomenot 401 695 430 744 433 877 Bruttotulot 6 884 4 500 3 970 Nettomenot 394 811 426 244 429 907 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 569 siirtynyt seuraavalle vuodelle 49 378 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2014 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ESB-integraatioratkaisu 2013-2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 000 Kapasiteettihanke 2013-2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 626 Muut pakollisen perustoiminnan turvaamisen teknologiamuutokset (puhelinjärjestelmäntoimittajan vaihto) 800 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -5 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentille 28.70.20) -25 400 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentilta 28.70.20) 26 800 Yleisradiovero, 13 htv 650 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentille 28.70.20) -500 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentilta 28.70.20) 500 Harmaan talouden torjunta (HO) 2 200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 382 Palkkausten tarkistukset 1 139 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -810 Tasomuutos -4 955 Yhteensä 3 663 2014 talousarvio 429 907 000 2013 talousarvio 426 244 000 2012 tilinpäätös 410 620 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 431 903 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen 429 907 000 euroon nähden on 1 996 000 euroa, mistä 1 000 000 euroa aiheutuu EU:n rajat ylittävän kaupan sähköisestä asiointipalvelusta ja 996 000 euroa palkkausten tarkistuksista. 2014 talousarvio 431 903 000 2013 IV lisätalousarvio 5 134 000 2013 talousarvio 426 244 000 2012 tilinpäätös 410 620 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 431 903 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014) Momentille myönnetään lisäystä 27 900 000 euroa. Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 23 866 000 euroa. Valtuus Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneestä osuudesta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2014. S e l v i t y s o s a : Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen (VALMIS-hanke) arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan. Vuoden 2013 talousarvioon myönnettiin VALMIS-hankkeen toteuttamista varten 109 milj. euron valtuus. Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä peruutettavan määrärahan 23 866 000 euron uudelleenbudjetointi, mikä aiheutuu VALMIS-hankkeen toteutumisen myöhentymisestä. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 4 781 000 euroa tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista aiheutuviin menoihin ja 53 000 euroa uusien verotustehtävien IT-ylläpitomenoihin sekä vähennyksenä 800 000 euroa Turun toimitilajärjestelyihin liittyneen KAKOLA-hankkeen purkautumisen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 Määrärahatarve myöhemmin Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Vuonna 2013 tehdyt sitoumukset 1 534 11 729 24 231 32 461 69 955 Vuoden 2014 sitoumukset - 1 861 11 700 25 484 39 045 Menot yhteensä 1 534 13 590 35 931 57 945 109 000 2014 I lisätalousarvio 27 900 000 2014 talousarvio 431 903 000 2013 tilinpäätös 431 378 000 2012 tilinpäätös 410 620 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014) Momentille myönnetään lisäystä 27 900 000 euroa. Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 23 866 000 euroa. Valtuus Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuoden 2013 valtuuden käyttämättä jääneestä osuudesta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2014. II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014) Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lapsivähennyksen edellyttämien tietojärjestelmämuutosten ja muun valmistelun menoista. 2014 II lisätalousarvio 2 500 000 2014 I lisätalousarvio 27 900 000 2014 talousarvio 431 903 000 2013 tilinpäätös 431 378 000 2012 tilinpäätös 410 620 000 Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014) Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa. III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014) Momentille myönnetään lisäystä 820 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 22