Askel Ounasjoelle projektit I IV

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan kunta Projektin tarkoitus EU ja Suomen valtio 58 413 (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Keminmaan kunta 20 000 Yhteensä 78 413 Isohaaran II kalatien rakennesuunnittelu. Projektissa laadittiin Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kalatien rakennepiirustukset. Laaditun suunnitelman perusteella suoritettiin tarjouskilpailu Isohaaran II kalatien rakentamisesta. Vallitunsaaren eli Isohaara I-kalatie. Kuva Jarmo Huhtala.

Askel II Projektin toteutusaika 12.5.2010 3.5.2013 Rahoitus EU ja Suomen valtio 1 670 116 (rahoitusviranomainen Lapin ympäristökeskus) Kemi, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi, Kittilä, Enontekiö yhteensä 269 755 Yhteensä 1 939 871 Vastuunjako Lapin ELY-keskus. ympäristö ja luonnonvara -vastuualue toimi hankkeen hallinnoijana, kalatien rakennuttajana sekä lohien ylisiirtoluvan hakijana ja ylisiirtojen toteuttajana. Lohen ylisiirtoa Ounasjoelle. Kuva Jukka Viitala. Keminmaan kunta toimi kalatien vesioikeudellisen sekä toimenpideluvan hakijana että kalatien käyttösopimuksen vastuuosapuolena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimi projektin osa toteuttajana ja vastasi projektin tutkimustoiminnan ja seurannan toteutuksesta. Projektin tarkoitus Rakennuttaa Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen kalatie (Isohaara II), ylisiirtää emolohia Ounasjoelle sekä suorittaa lohien käyttäytymistutkimuksia. Isohaara II kalatien rakentaminen aloitettiin 2010 ja kalatie otettiin käyttöön kesäkuussa 2012. Varsinainen Isohaara II kalatien koekäyttö aloitettiin kesällä 2013. Lohi siirrettiin Kemijokisuulta Ounasjoen alueelle vuosina 2010 sekä 2011. Lohia siirrettiin kaikkiaan 410 yksilöä. Tutkimusaineiston perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laati kalatiesuunnittelussa hyödynnetyn loppuraportin. Tutkijat laittavat seurantalaitetta lohen vatsalaukkuun. Kuva Mikko Jakkuri.

Askel III Projektin tarkoitus Projektin toteuttamisaika 1.1.2011 30.11.2014 Rahoitus EU ja Suomen valtio 566 465 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41 787 Kemijoki Oy 47 485 Kemijoen kalateiden rakentamisen teknistaloudellisten vaikutusten tarkastelu sekä Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen rakennettavien teknisten kalateiden lupahakemustasoisten suunnitelmien laadinta. Kalatiesuunnittelua tukeva tutkimustoiminta. Yhteensä 655 737 Vastuunjako Rahoituksen hakijana, hankkeen hallinnoijana ja kalatiesuunnitelmien tilaajana toimi Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvara -vastuualue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vastasi projektin aikana tehtävistä kalateiden suunnittelua tukevista lohien käyttäytymistutkimuksista alakanavien eri virtaamatilanteissa ja lohikantamallinnuksista. Kemijoki Oy vastasi tutkimuksen uoma- ja virtaamamittauksista. Telemetriatutkimuksen avulla selvitettiin mm. suunniteltavien kalateiden suuaukon sijoittamista sekä alakanavan virtausten vaikutusta kalojen käyttäytymiseen tulevan kalatien lähestymisalueella. Lohimallilla puolestaan selvitettiin Kemijoen Ounasjoen lohikannan palauttamismahdollisuuksia ottaen huomioon lohen eri elinvaiheissa tapahtuvan kuolleisuuden sekä erilaiset taustaskenaariot. Projektin asiantuntijaryhmän jäseniä kävi vierailulla Kanadan Newfoundlandissa tutustumassa Exploits Riverin kalatieratkaisuun vuonna 2011. Kuva Jarmo Huhtala

Askel IV Yhteenveto Projektin toteuttamisaika 1.1. 31.12.2014 Rahoitus EU ja Suomen valtio 69 120 Lohijokitiimi 17 280 Yhteensä 86 400 Vastuunjako Hankkeen hallinnoinnista ja rahaliikenteen hoidosta vastaa Keminmaan kunta, Tekniset palvelut. Projektin tarkoitus Laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. Projektin tarve Vallitunsaaren kalatien (Isohaara I) toiminnan suurimpana ongelmana on kalatiehen johdetun veden pieni määrä (< 1 m 3 /s). Kalatien toiminnan kannalta riittävä vesimäärä pyritään saavuttamaan suunnittelemalla kalatien yläpään suuaukko patoaltaan säännöstelyn mukaan säätyväksi. Lisäksi kalatietä kehitetään toimimaan impulssiperiaatteella. Tällöin vettä varastoidaan kalatien rakenteisiin (varastoaltaaseen), josta vesi vapautetaan äkillisesti alapään automatiikan ohjaavan suuaukon avulla. Näin saadaan kalatien suulle ajoittain voimakkaita virtausnopeuksia, jotka houkuttelevat vaelluskalat nousemaan kalatiehen. Askel Ounasjoelle projektien avulla on rahoitettu vuosina 2010 2014 kalateiden suunnitteluttamista ja muita kalateiden suunnittelua ja vaelluskalojen palauttamista tukevia toimia 553 656, Isohaara II kalatien rakennuttamista 1 690 000, Riista- ja kalatalouden kalateiden suunnittelua tukevaa tutkimustoimintaa 2010 2013 ja lohien ylisiirtoja Ounasjokeen 513 765. Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee ilman suuria viiveitä kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Askel Ounasjoelle III -projektissa valmistuneet suunnitelmat ja asiakirjat ovat kalateiden vesioikeudellisen luvan hakijan/hakijoiden käytössä. Askel Ounasjoelle projektien tuloksiin voi perehtyä Askel Ounasjoelle III -kotisivujen ( - tusverkosto/hankkeet/askel_ounasjoelle_iii) sekä Riista- ja kalatalouden kotisivujen kautta (RKTL: vaelluskalakantojen_palauttaminen_kalatiet/). Tarve vaelluskalojen palauttamishankkeille Kalojen vaellusmahdollisuuksien toteuttaminen ja luonnossa lisääntyvän lohikannan syntyminen Kemijoen vesistöalueelle tulisi lisäämään Itämeren lohen perinnöllistä monimuotoisuutta. Perinnöllinen muuntelu takaa lajien nykyisen sopeutuneisuuden sekä mahdollisuuden sopeutua muuttuviin elinolosuhteisiin ja mahdollistaa siten vaelluskalakantojen kalataloudellisen hyödyntä-

misen myös tulevaisuudessa niin meri kuin sisävesialueilla. Lisäksi lohen palauttaminen Ounasjokeen toisi hyötyjä alueen luontomatkailulle. Tarvetta avata mahdollisuus kalojen luonnolliselle lisääntymiselle myös rakennetuissa vesistöissä ovat lisänneet erityisesti Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kansainväliset tavoitteet. Askel Ounasjoelle projektit ovat Suomen kalatiestrategian tavoitteiden mukaisia hankkeita. Strategian mukaisesti kalakantojen ylläpitämisen ja hoidon keinovalikoiman painopistettä siirretään istutuksista kalakantojen luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen. Yhteiskunnallinen muutos Vaelluskalakantojen hoitoon ja käyttöön liittyvät tavoitteet ovat muuttuneet yhä enemmän tuotantolähtöisyydestä virkistys- ja suojelupainotuksiin. Lisääntynyt tutkimustieto ja yhteiskunnan arvostuksen muutos ovat johtaneet siihen, että suhtautuminen istutuksiin on muuttumassa. Kemijoen vesistön vaelluskalojen palauttamishankkeella on erittäin laaja kannatus hankkeen vaikutusalueella. Alueella vuonna 2002 suoritetun kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta suhtautui hankkeeseen myönteisesti. Kyselyn tulokset osoittivat, että kalatiehankkeella on hyvät edellytykset kehittyä koko jokivarren ja jokisuun terminaalialueen yhteiseksi ja jopa maakuntaa yhdistäväksi hankkeeksi. Nämä tulokset osoittavat selkeästi, että hankkeen kohdealueella on vahva usko hankkeen onnistumiseen ja suuret odotukset sen positiivisista vaikutuksista. Kanadan Newfoundland Exploits Riverin toimivaan kalatieratkaisuun sisältyvät tehokkaat kalastusjärjestelyt. Kuva Jarmo Huhtala.

Kalateiden suunnittelu Askel Ounasjoelle projektien yhtenä tavoitteena on ollut tavoitteena edistää kansainvälistä yhteistyötä ja markkinoiden kehittymistä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää Kemijoen kalateiden suunnittelun asiantuntijaohjausta sekä edistää kalatiesuunnittelun markkinoiden kehittymistä Suomessa. Askel Ounasjoelle III -projektin jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin. Kemijoen kalateiden suunnittelussa on käytetty apuna virtaama- ja uoma mittauksia, joiden suorittamisesta vastasi Kemijoki Oy. Virtaama- ja uomamittaukset olivat perustana suunnittelukohteilla eri virtaamilla tehtyihin 3 D mallinnuksiin. Mallinnusten avulla tutkittiin kalateiden suuaukkojen sijoittamista voimalaitoksen alakanavaan. Ennen Kemijoen pääuomassa sijaitsevien Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitospatojen yhteyteen suunniteltavien kalateiden suunnittelun aloittamista, suoritettiin ko. kalateiden teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa vertailtiin eri kalatievaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta. Tarkastelussa selvitettiin kohteille soveltuvat kalatietyypit, tarvittava vesimäärä sekä arvio kalateiden ja voimalaitoksen yhteiskäyttömahdollisuuksista. Lisäksi selvitettiin eri vaihtoehtoja, miten riittävä houkutusvirtaama järjestetään, kalateiden sijoittuminen voimalaitosalueella sekä kalateiden rakenneratkaisuja ja toimintaperiaatteita, jotta toimintatavoitteeksi asetettu 90 %:n tehokkuus saavutetaan. Teknis-taloudellinen tarkasteluraportti on luettavissa Askel Ounasjoelle III -projektin kotisivuilta (http://www.ymparisto. fi/fi-fi/vesistokunnostusverkosto/hankkeet/ Askel_Ounasjoelle_III) Edellytykset toimivalle kalatielle Lohi pyrkii nousuvaelluksellaan voimakkaimman virtauksen suuntaan. Tämä on kalatien toimivuuden kannalta ongelmallista, koska kalatien virtaama verrattuna voimalaitosten turbiineista tulevaan virtaamaan on tavallisesti vähäinen. Lohi saadaan kuitenkin nousemaan kalatiehen, kun olosuhteet kalatien sisäänkäynnissä saadaan riittävän houkutteleviksi. Kalatien sisäänkäynnin houkuttelevuuteen vaikuttavat tutkimusten mukaan seuraavat asiat: sisäänkäynnin sijainti (tavallisesti mahdollisimman lähellä turbiineja ja joen rantaa) virtaama sisäänkäynnissä (toimivissa kalateissä tavallisesti 2 10 % joen keskivirtaamasta) virrannopeus sisäänkäynnissä (lohikaloille sekä muille suurikokoiseille lajeille 2,0 2,4 m/s) putouskorkeus sisäänkäynnissä (lohelle 0,3 0,4 m) purkautuvan virran suunta (<30 asteen kulmassa pääuoman virtaukseen nähden) Kalatien sisäänkäynnin rakenteiden lisäksi kalatien toiminnan kannalta on tärkeää huomioda myös voimalaitosten käyttö, jolla etenkin Suomen oloissa (mm. voimakas lyhytaikaissäännöstely) on ratkaisevan suuri vaikutus kalateiden toimivuuteen (kts. RKTL 20/2013).

Luonnossa syntynyt lohen kesänvanha poikanen. Kuva Panu Orell. Askel Ounasjoella projekstista saa lisätietoja http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesistokunnostusverkosto/hankkeet/askel_ounasjoelle_iii Kalojen käyttäytymistutkimuksista rakennetuissa vesistöissä saa tietoa: RKTL: http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/vaelluskalakantojen_palauttaminen_kalatiet/ Lisätietoja: Jarmo Huhtala Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B PL 8060, 96101 Rovaniemi puh. +358 295 037 000 www.ely-keskus.fi/lap www.ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus Taitto: Ritva-Liisa Hakala Etukakannen kuva (Isohaaran kalatie): Aapo Mäenpää Edita Prima Oy, Helsinki 04.2014