KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI. MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala

Transkriptio

1 KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN KEMI - OUNASJOKEEN

2 Nousukammio RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lapin Ely-keskus ilmoitti 3.5. kirjatulla kirjeellä Vaelluskalojen ylisiirtohankkeen kärkihankerahoituksen ( e) hyväksymisestä. Rahoituksesta 50 % katetaan yhdistyksen omarahoitusosuudella. Maa- ja Metsätalousministeriö myönsi päivätyllä kirjeellä yhdistyksen ylisiirtohankkeelle avustusta. Avustus tuli kohdentaa kalojen ylisiirtokaluston sekä mm kalastustiedustelun toteutuksesta syntyviin kuluihin. Hankkeen hallinnointi Hankkeen toteutusta seuraamaan perustettiin ohjausryhmä, joka muodostui Lohijokitiimi ry:n hallituksen jäsenistöstä täydennettynä Lapin Ely-keskuksen nimeämillä edustajilla. Ohjausryhmä kokoontui yhtäaikaisesti yhdistyksen hallituksen kokouksen kanssa. Kokous pidettiin Rovaniemellä Lapin ELY-keskuksen kokoustiloissa Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi LOHIJOKITIIMI RY. Käytännön töistä vastasi yhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yhdistyksen hallitus muodostui seuraavien tahojen edustajista: Kemin kaupunki Santeri Lindholm, Keminmaan kunta Aapo Mäenpää, Tervolan kunta Raimo Puikko, Rovaniemen kaupunki Teppo Säkkinen, Enontekiön kunta Alpo Peltovuoma, Ala-Kemijoen kalastusalue Matti Kurkela, Keski-Kemijoen kalastusalue Reijo Saari, Ounasjoen kalastusalue Risto Similä, Enontekiön kalastusalue Jyrki Kehus sekö Savukosken kunnan edustaja Kari Kilpimaa. Hallituksen asiantuntijoina toimivat Kemijärven kaupungin, Kittilän kunnan sekä Metsähallituksen edustajat. Hankkeen tavoitteet 1. Hankkeelle asetettiin tavoite, että Isohaaran kalatien suualueelta aiemmin nuotatut kalat voitaisiin nuotan avulla ohjata kalatien suuaukolle asennettuun suukappaleeseen, josta kaloilla olisi suora yhteys siirtyä putkea pitkin kalatien nousukammioon. Nousukammiosta kalat ohjattaisiin kalatien normaalin sulutuskäytön avulla kalatien pyyntilaitteeseen. 2. Kalatiessä sijaitsevan kalojen pyyntilaitteesta tulee kalat saada siirrettyä ilman käsittelyä kalojen kuljetusastiaan.

3 Sulutuskokeilu kalojen oletettu noususuunta Koska kalojen siirtäminen nuotasta ja kalatien pyyntilaiteesta tapahtuu tilanteessa, jossa kalojen normaalia nousukäyttäytymistä on häiritty (nuottaus), tuli kalojen kiinnioton jälkeinen käyttäytyminen varmistaa. Käyttäytymisen varmistamiseksi järjestettiin kaloille olosuhteet, joissa kaloilla oli mahdollisuus vapaaehtoisesti siirtyä noin kolme metriä pitkästä kaukalosta 31 cm halkaisijaltaan olevaa läpinäkyvää putkea pitkin suluttamalla kalojen kuljetusastiaan. Sulutuksessa kalan tulee edetä vapaaehtoisesti kaukalosta putkeen pituutensa mitalla. Tämän jälkeen kaukalon puoleinen sulku suljetaan ja putken veden pinta kohotetaan kuljetusastiassa halutulle tasolle. Veden pinnan nousun jälkeen putkeen muodostetaan läpivirtaus, jonka oletetaan laukaisevan kalassa nousuvietin. Koekaloina käytettiin Isohaaran kalatiehen nousseita/nuotattuja kosseja, jotka oli varastoitu kalatien varastoaltaisiin. Varastoaltaasta kalat siirrettiin nostosukkaa apuna käyttäen kaukaloon. Ko. kaloihin kohdistunut käsittely oletettiin muodostuvan vähintään saman tasoiseksi kuin nuotalla pyydetyillä kaloilla. Noin kahden tunnin rauhoittumisen jälkeen sulutusluukku aukaistiin ja kala hakeutui varovasti putken suualueelle, mutta ei putkeen, vaikka siihen johdettiin n. 7 l/s vesimäärä. Toimintaa pyrittiin edelleen tehostamaan suluttamalla kuljetusastiaan lisävettä, joka ryöpsäytettiin putken suuaukolle sijoittuneeseen kalaan. Kyseinen toimintakaan ei saanut aikaan tavoitteiden mukaista vaikutusta. Kala ohjattiin syvemmälle putkeen ja pyrittiin suluttamisella ja muilla keinotekoisilla toimenpiteillä hätistämään sitä kuljetusastiaan, mutta ilman toivottua tulosta. Kokeen tulosten pohjalta arvioitiin, että kun kala pyydystetään nuotalla Isohaarassa ja pyritään siirtämään nuotassa kalatien nousukammioon johtavaan putkeen, rikkoutuu kalojen luontainen nousuvietti. On todennäköistä, että kalojen käyttäytymisessä tulee kaikista varotoimista huolimatta tapahtumaan muutos (passivoituu), mikä vaikeuttaa kalojen nuottausta helpottavan vision toteutumista siinä määrin, että siitä luovuttiin. Myös aikaisemmat kokemuksemme esim. telemetriamerkittyjen kalojen osalta tukevat kokeen päätelmiä. Esimerkiksi Isohaaran nuottaussaaliista kaloja vapautettaessa ne laskeutuvat alavirtaan joissakin tapauksissa aina Kemijokisuulle asti ja palaavat sieltä 2-4 vrk kuluttua takaisin voimalaitoksen nuottapaikalle. Ylisiirtopyynnissä, jossa siirtojen kiivaimpana aikana kalaa siirretään n. 2h aikana nuotasta varastoaltaaseen, ei edellä esitetty viive sovellu.

4 Uuden kuljetussäiliön toimintaperiaate Kalojen siirroissa kuljetusastioissa (1,4 m 3 ) kalatiheyden ylittäessä yli 10 kpl (a / 8 kg) havaittiin säiliön uloimpien kalojen asettuvan usein siirtojen aikana kyljelleen. Eri testimenetelmin asiaa selvitettäessä on päädytty arvioon, että useampi suuri kala estää kuljetussäiliön pohjalla hapekkaan veden liikkeen. Tämä taas johtaa korkeissa kuljetustiheyksissä kuljetettavien kalojen parven ulompien kalojen hapenpuutteeseen, joka luonnollisesti voimistuu veden lämpötilan noustessa. Lisäksi kalojen kuljetuksessa, jarrutuksesta ja kiihdytyksestä johtuva säiliön veden edestakaiset liikkeet rasittavat vetoautojen voimansiirtoa ja jarruja. Seisovaa vettä voidaan myös pitää virtahakuiselle kalalle luonnottomana ympäristönä, jossa kala joutuu koko kuljetuksen ajan hakemaan paikallaan rintaevät levitettynä tasapainoa. Mitä isompi kala on, sitä vaikeampi kalan on säilyttää tasapaino. Kyljellään oleva kala väsyy ja ajautuu matkan aikana kuljetusastian vähähappisille reuna-alueille. Edellä esitettyjen ongelmien vähentämiseksi ja kuljetusastiassa hapen tasaisen jakautumisen varmistamiseksi on uuden kuljetussäiliön suunnittelussa päädytty kahden 12 v kiertovesipumpun käyttöön. Tavoitteiden mukaisilla virtausolosuhteilla tiedetään olevan myös veden edestakaista liikettä vaimentava vaikutus. Säiliön mitat 4,5m x 1,10 x 0,5 ja rakennusmateriaali PEH-muovi. Istutusputkena käytettiin PURFLEX P 3 POLYURE- TAANILETKU 305mm letkua. Lisäksi säiliö varustetaan ns. giljotiiniluukulla ja n. 5 m mittaisella istutus/sulutusputkella, joka mahdollistaa kalojen istutuksen ilman ulkopuolista käsittelyä. Säiliön suunnittelun ja rakentamisen toteutti Lohijokitiimi ry. Säiliöstä on tehty prototyyppi ja sen toiminnassa on joitakin puutteita, jotka ovat mahdollista parantaa. Toimintaperiaatteiltaan se täytti sille asetetut tavoitteet. Säiliön lastaus ja purku ovat toteutettavissa ilman kalojen käsittelyä. Säiliössä kiertävä vesitys tehostaa hapen tasaista jakaantumista koko säiliön alueelle, mikä mahdollistaa myös kalojen suuremmat kuljetustiheydet. Säiliö on tilavuudeltaan n. 2,6 m 3 ja siihen on liitettävissä kalojen lastaukseen ja purkuun soveltuva sulutusputki. Sulutusputki on myös hyödynnettävissä siirrettäessä mm. kaloja kalateiden pyyntilaitteesta varasto- tai kuljetusastiaan. Kuljetussäiliön vesitys ja mittasuhteet ovat suunniteltu siten, että säiliö voi toimia myös tilapäisenä varastoaltaana.

5

6 RAKENUSMATERIAALI JA TOIMINTA Hyvät ominaisuudet Materiaali: - Helppo työstettävyys ja käsittely - Hyvä veden ja säänkesto - Ei erillistä muotitustarvetta. - Helppo hitsattavuus - Monipuolinen raakaainetoimitus - Edullinen rakennusmateriaali esim. lasikuituun verrattuna Toiminta: - Mahdollistaa kuljetettavien kalojen reaaliaikaisen seurannan - Ei tarvetta siirrettävien kalojen välivarastointiin - Vähentää kalojen käsittelyä - Varmistaa hapen ja jäähdyttävän veden tasaisen leviämisen - Vähentää vetoauton voimansiirtoon kohdistuvia rasitteita - Vähentää kuljetuksen stressitekijöiden vaikutuksia kalaan - Suunniteltu toimintaan, jossa vetomassa on alle kg ja vetoauton kuljettaja on suorittanut ns. pikku-e ajokortin. - Vähentää kuljetusaikaa, kun kalojen kunnon tarkkailu ei vaadi pysähtymistä, koska tarkkailu toteutetaan yö -käyttöön suunniteltua peruutuskameraa soveltaen. Huonot ominaisuudet Materiaali: - Voimakas lämpölaajeneminen - Heikko maalattavuus Toiminta: - Kalojen käsittelyn vähenemisen myötä kalojen pintavikojen, pituuden, sukupuolen määrittely kärsii, minkä seurauksena jossakin vaiheessa purkua - lastausta ko. toiminta tulee erillisenä toimenpiteenä toteuttaa, menetelmä?

7 MMM AVUSTUS Kokonaiskustannukset budjetoidut varat Toteutuneet kust. Erittely - Avustus MMM Henkilöstökulut Liite 3. - Muut kulut Liite 1/2. KUSTANNUKSET YHT: Hankkeen ohjausryhmän arvio hankkeen toteutuksesta Ohjausryhmä arvioi kokouksessaan hankkeen toteutuksen ja tuloksen: Kustannustehokas kehityshanke. JATKOTOIMENPITEET Kuljetussäiliössä toteutettavat kehittämistyöt: - Säiliön kannen tiiviyden parantaminen - Sulutukseen liittyvän giljotiiniluukun toiminnan kehittäminen - Toimintaan liittyvän kaluston kuljetuksen aikaisen säilytyksen parantaminen Isohaaran kalateiden ja pyyntilaitteiden toiminnan kehittäminen ja toteutus: - Vallitunsaaren ja Isohaaran kalateiden pyyntilaitteiden prototyypin suunnittelu ja toteutus, sis. kalojen lastaustoiminnot. - kalateiden ohjainaitojen suunnittelu ja toteutus - Kalateiden suuaukkoihin liitettävän jatkokappaleen suunnittelu / rakentaminen - Vallitunsaaren lisävesityksen suunnittelu ja toteutus. Keminmaassa Lohijokitiimi ry:n psta Jukka Viitala Toiminnanohjaaja