MK tänään 2009
Lämpö sisälle ja kosteus ulos 1950-luvun lopulla valmistunut Karan koulu tulee peruskorjauksen jälkeenkin säilyttämään alkuperäisen ilmeensä. Antti-Jussi Vaahtera viihtyy korjaustyömaalla: - täällä voi oikeasti sanoa, että yksikään päivä ei ole samanlainen, hän vertaa korjaus- ja uudisrakentamista. Työmaavierailu Karan koululla Riihimäellä ajoittuu maaliskuulle, jolloin MK tänään -lehden erityiskiinnostusta, Isodrän -levytystä on vielä paikoitellen näkyvissä. Riihimäen kaupungin rakennuttama ja Lujatalo Oy:n urakoima peruskorjaus valmistuu vuoden lopussa. Vaikka punatiilirakennuksen ilme on silloin liki entinen, paljon on tapahtunut: rakenteista on tehty kosteuden- ja lämmönpitäviä, talotekniikka uusittu. Sisäpuolella runko on entinen, mutta kaikki sen päällä on uutta. Kellaria on osittain syvennetty. Ikkunat on uusittu ja ikkunapellityksien kaltevuudet korjattu, julkisivun muutamat rapautuneet tiilet vaihdettu. Työnjohtaja Antti-Jussi Vaahtera Lujatalo Oy:stä esittelee monimuotoista työmaata: hieman kaarevan, runsaan 5000 kerrosneliön rakennuksen toisessa päässä on liikunta- ja juhlasali, keskellä nelikerroksinen päämassa ja toisella sivulla siipiosa. Työmaa käynnistyi marraskuussa 2008 ja valmista pitäisi siis olla vuoden lopussa. Maaliskuun työmaavierailuun mennessä paljon oli jo tehtykin, vaikka Antti-Jussi Vaahtera kertookin, että maanrakennustyöt, varsinkin louhinta, osoittautuivat ennakoitua työläämmiksi. - Pohjoispuolen perusmuurin ja oletettua korkeammalla olleen kallion välissä oli vain noin 40 sentin levyinen ura, jossa vanhat salaojat olivat. Käytännössä jyrkän rinteen vieressä olevan perusmuurin vierustassa ei pystytty kaivamaan, vaan sinne piti louhia 6 metriä leveä ura, jotta maanrakennuskoneilla pystyttiin tekemään töitä, hän kertoo. Ei hometta, mutta kosteutta Rakenteissa ei purettaessa löytynyt hometta, mutta maanvaraisen laatan alustäytöt olivat märkiä. Myös
Työmaalla näkyi vielä maaliskuussa maan pinnan alle jääviä korjattuja rakenteita. Kellarin kosteusja lämmöneristeeksi asennettiin noin tuhat neliötä Isodrän levyä. Suojaavaa suodatinkangasta ei vielä oltu asennettu niihin paikkoihin, jossa lopullinen maanpinnan taso ei vielä ollut varmistettu. vanhat salaojat näyttivät siltä, etteivät ne juuri olleet vettä kuljettaneet. Rakennesuunnitelmiin merkitty, perusmuurin kosteus- ja lämmöneristeenä käytetty Isodrän -levy ei Antti-Jussi Vaahteralle ollut ennestään tuttu. Olin minä aikaisemmin nähnyt palan levyä ja kuullut sen toimintaperiaatteesta, mutta asennuskokemuksia ei ollut. Levyn asennusta olikin paljon, sillä pohjoispäässä kellarin seinät ulottuvat liki 10 metriä maan pinnanalapuolelle. Levytys tuli koko alueelle, alaosassa noin parin metrin korkeudelta kaksinkertaisena. Neliöitä kertyi lähemmäs tuhat. Kevyt käsitellä - Kevyt käsitellä ja varsin helppo asentaa. Levyn asennus sinänsä ei kestä kauaa, vaikka kiinnitys tehdäänkin poraamalla ammuttavien eristekiinnikkeiden sijasta. Aikaa vievin vaihe on alustan tasoitus kiinnitystä varten. Vanha, koloinen ja rosoinen rakenne pitää puhdistaa ja tasata ennen levyn asennusta. Osassa perusmuuria oli jopa vanha muottilaudoitus paikallaan, se piti purkaa ja alta löytyneet patit poistaa ja kolot tasata, Vaahtera kertoo. Levytyksen päälle asennetaan suodatinkangas ja sen päälle vielä kevyt peitelista. Suurin osa on jo asennettuna. Tosin osasta puuttuu vielä peitelista, koska maanpinnan muotoilu ja lopullinen korkeusasema ei ole vielä joka paikassa varmistunut, Vaahtera kertoo. Levytyksen päällä oleva suodatinkangas asennetaan yläosasta osin kaksinkertaiseksi ja sen päälle asennetaan kevyt peitelista.
Kellarin seiniin Isodrän-levy Karan koulu peruskorjataan Kari Helminen korostaa, että jokainen rakennus on yksilö. Esimerkiksi yleispätevää kellaritilan kuivatusratkaisua ei ole, vaan ratkaisu riippuu aina vanhoista rakenteista ja maasto-olosuhteista. Kokeneen rakennesuunnittelijan, diplomi-insinööri Kari Helmisen työpöydällä on ollut monta peruskorjauskohdetta. Niistä yhden, Riihimäellä sijaitsevan Karan Koulun peruskorjaus valmistuu vuoden 2009 lopulla. 1950-luvun loppupuolella valmistuneen rakennuksen kellaritiloihin on aikanaan tehty sisäpuolinen bitumisively, joka on toiminut vedeneristeenä. Märän seinän korjausratkaisussa hyödynnetään nyt Isodrän-levyn kuivatus- ja lämmöneristysominaisuuksia. Helmisellä on levystä hyviä kokemuksia jo kolmesta aikaisemmasta korjauskohteesta. Hämeenlinnalainen, vuonna 1983 perustettu Insinööritoimisto Tasoplan Oy suunnittelee sekä uudis- että korjauskohteita: - Asuntotuotantoa rakennusliikkeiden kumppanina, julkisia kohteita, kuten kouluja olemme tehneet paljon. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi Hämeenlinnan uuden teatterin suunnittelu; kiinnostava kohde, jossa vanhoihin teollisuusrakennuksiin yhdistetään uudisrakentamista, toimitusjohtaja Kari Helminen valottaa 10 henkilön toimiston töiden kirjoa. Karan Koulun peruskorjausta hän pitää varsin vaativana hankkeena. Sen yksi erityispiirre on tontin pohjoispuolen jyrkkä rinne, jonka kupeessa rakennus sijaitsee. Maasto aiheutti korjaustyömaalle varsin mittavat louhintatyöt. Geosuunnittelija tutki etukäteen, onko työmaata ylipäätään mahdollista tehdä ilman ponttiseiniä. Arkkitehtonisesti rakennukseen ei tullut kovin suuria muutoksia, kellaria lukuun ottamatta tilaohjelma on pystytty toteuttamaan pitkälle vanhan rungon ehdoilla.
Ennen-jälkeen -rakennekuva näyttää miten Karan koulun sisäpuolelta bitumisivellyn kellarirakenteen kuivatus on peruskorjauksessa ratkaistu. Ulkopuolelle asennetun kosteussuojaja lämmöneristyslevytyksen ansiosta perusmuurin kosteus siirtyy ulospäin. Piirustus Insinööritoimisto Tasoplan Oy. Talotekniikka teettää luonnollisesti paljon töitä, koska se joudutaan uusimaan kokonaan; rajoituksia sen reiteille aiheuttavat lukuisat laattojen alapuoliset palkit. Höyryn osapaine ratkaisee Kari Helminen kertoo, että Karan koululla ei ollut todettu varsinaisia sisäilmaongelmia. Rakenteissa todettiin kuitenkin kosteutta. Rakenteita avattaessa löytyi laatan alta paikkoja, johon parin päivän kuluessa kertyi silkkaa vettä. Rakennuksessa päädyttiin siksi varsin perusteelliseen korjaukseen. Tavoitteena on, että siellä voidaan seuraavat 50 vuotta käydä taas huoletta koulua. Varoittavia esimerkkejä kevyemmistä korjauksista on valitettavan paljon: - Aika usein on esimerkiksi tapauksia, joissa vanhoja bitumisiveltyjä lattioita ei ole uusittu. Kun tällaisessa lattiassa ei ole lämmöneristeitä, alapohjan sora on lämmennyt ja höyryn osapaine on siellä kasvanut suuremmaksi kuin sisäpuolella. Kosteus on sen takia lähtenyt kulkeutumaan sisäänpäin ja päässyt pikikerroksen rikkoutumien kautta pinnoitteen alle. Siinä syy, miksi monien kellaritilojen uudet pinnoitteet alkavat kuplia, hän kertoo. Juuri höyryn osapaine on se ratkaiseva juttu, joka ohjaa rakenteiden korjaussuunnittelua. Vanhassa kohteessa, kuten Karan koululla, jossa on vanhat bitumiset vedeneristeet sisäpuolella, ei siksi voi tehdä bitumisia vedeneristeitä ulkopuolelle. Niissä on ha-
ettava ratkaisu, jossa märällä seinällä on reitti kuivua ulospäin. - Jos sisäpuolelta bitumisivellyn märän perusmuurin ulkopinnalle asennetaan tuote, joka ei laske kosteutta ulos, rakenne jää kahden tiiviin kerroksen väliin. Sen sijaan seinässä olevaa kosteutta on lähdettävä siirtämään ulospäin, siis kuivattamaan seinää höyrynosapaineteorian mukaisesti. Laitetaan lämmöneriste ulkopuolelle, jolloin seinärakenne pääsee lämpenemään ja sen jälkeen kosteus lähtee siirtymään kylmempään päin. Kosteus menee eristeen läpi kylmälle ja valuu eristettä pitkin alas, Helminen selvittää Karan koulun rakennepiirustuksen avulla. Alimmissa osissa kaksinkertainen levytys Karan koulun kellarirakenteiden korjausratkaisuna käytettiin ulkoseinää vasten asennettavaa Isodrän-levyä, joka antaa sekä kosteussuojan että lämmöneristyksen ja sallii märän seinärakenteen kuivumisen ulospäin. Jyrkässä rinteessä olevan rakennuksen kellari on osin puoli, osin puolitoista ja osin kaksi kerrosta maan pinnan alapuolella. Perusmuurin alimmissa osissa levytys on järeämpi, se tehtiin kaksinkertaisena, 200-millisenä, jotta kellarin seinän lämpötila kylmän kallion vieressä saadaan varmasti kuivalle puolelle. Entä kustannukset? Helminen kertoo, että kustannukset mietitään luonnollisesti aina tarkkaan, jos vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa. Toki kilpaileviakin tuotteita on, mutta varsinaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja Karan koulussa ei kuitenkaan ole. Hän huomauttaa myös, että esimerkiksi kokonaan bitumihuovilla uusittu ulkopuolinen vedeneristys ja EPS-levytys olisivat kuitenkin vaatineet yhtä järeät kaivutyöt. Karan koulusta oli harvinaisen hyvät alkuperäiset rakennepiirustukset, jotka helpottivat suunnittelua merkittävästi. Rakenteita ei kuitenkaan etukäteen pystytä koskaan avaamaan niin paljon, etteikö yllätyksiä tulisi. Rakennukset ovat aina yksilöitä niin rakenteiden kuin maastonkin osalta, Helminen korostaa. Ennen-jälkeen -tilanne Kari Helmisen esittelemässä kellarirakenteen ennenjälkeen -kuvaparissa näkyy selkeästi perusmuurin alkuperäinen ja korjattu rakenne kellarin syvimmässä kohdassa. Kuvasta näkyy, että vanhan lattiarakenteen alusbetonin päällä oleva bitumisively ulottui seinän sisäpuoliseen bitumisivelyyn. Välipohjan kohdalle muodostui kuitenkin epäjatkuvuuskohta, sillä siinä oli vain vesitiivis betoni. Rakenne oli silloisten ja vielä myöhemminkin käytössä olleiden ohjeiden mukainen. Varsinaisen veden kulun vesitiivis betoni estääkin, mutta kapillaarisesti kulkeutuva vesi pääsee kostuttamaan rakenteen. Niinpä Karan koulussakin betonin ja verhomuurauksen välissä oleva Tojalevy oli kostea alapäästään. Liikuntasalin puolella oli laatan päällä puulattia. Sen etukäteen tutkitut puuosat olivat pysyneet kuivina, riskirakenteena sen toimivuuteen ei kuitenkaan jatkossa voitu luottaa. Osassa rakennusta kellarin lattiaa pystyttiin pudottamaan 15 senttiä. Lattiaan asennetaan lattialämmitys, kunnollinen eristekerros ja radonsuojaukset. Tiiviin rakenteen ansiosta saadaan samalla suoja maaperän mikrobeja vastaan. Vanhaa sisäpuolen bitumisivelykerrosta ei Karan koulussa poistettu. Poistaminen olisi työlästä. Se on höyrynsulkuna korjatussa rakenteessa, eikä siitä ole haittaa, kunhan sisäpuolelle ei asenneta liian hyvää lämmön eristystä. Karan koulussahan uusi lämmöneriste on ulkopuolella. Leikkauskuvasta näkyy hyvin myös vanhan ruukkusalaojaputkituksen ongelmat: se on ollut liian ylhäällä. Nyt salaojille louhittiin kulkureitit syvemmälle. Lattiarakenteen alle jouduttiin lisäksi tekemään rinnakkainen salaojitus. Oma Koti 09 -messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa maaliskuussa. Monipuolisessa tapahtumassa oli tarjolla sekä oman kodin rakentamiseen ja remontointiin että asumiseen liittyviä tuotteita ja tietoa. Messuilla kävi yli 63 000 vierailijaa. Muottikolmio / Draintechin osastolla he pääsivät Mikko Aallon (vas.), Osmo Sembergin ja Tommi Harjun opastuksella tutustumaan Isodrän -ratkaisuun, joka on yhtä aikaa sekä tehokas kosteus- että lämmöneriste.
Tesma laajensi palvelujaan kosteussaneerauksiin Maarakennus Tesma Oy on pienrakennusten perustustöihin erikoistunut yhtiö. Kimmo Aakko on yrittäjä jo toisessa polvessa, Hän otti vetovastuun isänsä 45 vuoden ikäisessä yrityksessä nelisen vuotta sitten. Sukupolvenvaihdoksen myötä yritys on suuntautunut erityisesti kokonaispalvelujen tarjoajaksi. Perustus- ja kivitalojen runkotöiden sekä haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien rakentamisen rinnalla uusin palvelupaketti on pientalojen kosteussaneeraukset. Noin 1,5 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän Tesman palkkalistoilla on viisi vakituista henkilöä. Lisäksi 10-15 henkilöä tekee meille säännöllisesti töitä alihankintana. Työt ovat pääasiassa täällä pääkaupunkiseudulla, Hanko-Hyvinkää -akselin eteläpuolella, Kimmo Aakko listaa yrityksen perustietoja. Paketti- ja palvelukonseptilla on hänen mukaansa juuri eteläisessä Suomessa yhä enemmän kysyntää: Asiakkaalla voi olla puute sekä ajasta että osaamisesta. Omakotirakentaja tai -saneeraaja voi nukkua yönsä rauhassa, kun hän hankkii työn yhdellä sopimuksella. Meidän perustuspakettimme sisältää kaikki ne työvaiheet, jotka pientalorakentaja tarvitsee ennen kuin talopaketti tulee tontille. Viranomaiskatselmuksien tilaamisesta ja talonpaikan mittauksista perustuskuviin, puunkaadosta vesi- ja viemäritöihin ja itse perustusten tekemiseen. Kivitalopuolella konseptimme on laajentunut myös koko rungon muuraukseen, Aakko esittelee. Isodrän säästää maamassojen kuljetuksessa Tesman tuorein palvelu ovat pienrakentamisen salaojaja kosteustekniset saneeraukset. Se sopiikin yrityksen konseptiin mainiosti, sillä työ sinänsä laitteineen ja tuotteineen on pitkälti samaa kuin perustustöissäkin. Yksi tuote, josta Tesmassa on hyviä kokemuksia sekä uudis- että saneerauspuolella on Isodrän salaojitus- ja vedeneristysjärjestelmä. Isodrän-levyjä Tesma on käyttänyt jo monessa saneerauskohteessakin, kevään 2009 kuluessa esimerkiksi Karjaalla ja Helsingissä Oulunkylässä ja Kulosaaressa sijaitsevissa omakotitalojen kosteussaneerauksissa. Aakko nostaa Isodrän-levytyksen tärkeäksi valintaperusteeksi maamassojen kaivuu- ja kuljetustarpeen pienentymisen. Levyjen ansiosta kaivuumassat voidaan suurelta osin käyttää täytöissä uudelleen. Säästöä saadaan sekä maamassojen poiskuljetuksessa että uuden kiviaineksen hankinnassa, hän laskee ja huomaut- taa että juuri kuljetuksesta tulee varsinkin pääkaupunkiseudulla isot lisäkustannukset. Lisäksi kuljettamiseen kuluu runsaasti työaikaa. Isodrän sopii Tesman kokonaispalveluideaan sikälikin, että myös Isodrän on kokonaispaketti. Se on yhtä aikaa sekä salaojarakenne, kosteussuoja että lämmöneriste. Asiakkaamme saa halutessaan asiantuntevaa tietoa ja teknistä tukea myös suoraan levyjen toimittajalta Muottikolmiosta, Aakko kiittelee hyvin toimivaa yhteistyötä. Täsmätietoa naapuritontilta Uudispuolella Tesman yhteistyökumppaneita ovat erityisesti talopakettitoimittajat, saneerauspuolella työkohteita on tullut mm. Muottikolmion kautta. Pienrakentamisessa tieto kulkee perinteisesti tehokkaimmin naapuritalon työmaalta. Uudisalueilla suunnitellaan talojen perustuksia, vanhemmilla alueilla peruskorjauksia. Esimerkiksi salaojitus ja vedeneristykset on tehty tai jätetty tekemättä vanhojen alueiden taloissa pitkälti saman kaavan mukaan, Aakko toteaa. Kokonaispalvelu on yrityksemme perusidea. Tukijalkoinamme on kolme palvelupakettia: pientalojen perustukset ja kivitalojen runko, kosteussaneeraukset sekä haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät, Kimmo Aakko esittelee Maanrakennus Tesma Oy:n työrepertuaaria. Tesma Oy on käyttänyt Isodrän-levytystä sekä uudisettä saneerauskohteissaan. Kevyiden levyjen käsittely ja asentaminen on osoittautunut vaivattomaksi. Saneerauskohteissa kaivuuolosuhteet voivat olla erittäin hankalia. Isodränlevytyksen ansiosta samat kaivuumassat voidaan käyttää uudelleen täyttöinä.
Loviisan ydinvoimalaitoksella työskentelee vuosihuoltojen aikana 800-1000 ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijää erilaisissa töissä. Fortumin kunnossapidossa työskentelevä Alf Lindholm (vasen) kertoo, että monet heistä ovat pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, kuten Eskon Oy:n Rauno Renvall. Loviisan ydinvoimalaitoksessa Kunnossapitotuotteiden turvallisuus testataan omassa laboratoriossa Turvallisuus, sekä henkilö- että laiteturvallisuus, on ydinvoimalaitoksessa ykkösasia. Niinpä myös Loviisan ydinvoimalaitoksessa kunnossapidossa käytettävien materiaalien tuoteturvallisuus varmistetaan aina omassa laboratoriossa. Kaikkien ulkopuolisten henkilöiden osalta tehdään puolestaan turvallisuusselvitys. Loviisan ydinvoimalaitos on Suomen ensimmäinen: Loviisa 1 on jauhanut sähköä jo 31 vuotta, Loviisa 2 käynnistyi marraskuussa 1980. Laitoksella tehtävä vuosihuolto merkitsee tehoviikkoja, joiden aikana töitä tekee Fortumin oman käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön lisäksi noin 800 ulkopuolisten yritysten työntekijää. Yksi pitkään mukana olleista on Eskon Oy, joka tekee Loviisassa mm. betonirakenteiden injektointitöitä. Vuosihuollot tiukalla aikataululla Tiukalla aikataulusuunnittelulla tehtyjen vuosihuoltojen ja seisokkien ansiosta voimalaitoksella on päästy vuositasolla lähes 90 prosentin käyttökertoimiin, jotka ovat maailman huippua. Joka neljäs vuosi voimalaitoksella on laajempi vuosihuolto, jonka aikana tehdään perusteellisemmat perusparannustyöt normaalien kunnostustöiden ohella. Loviisan vuosihuolto-osaaminen on saanut tunnustusta myös kansainvälisessä ydinvoimayhteistyössä ja tietotaitoa on myyty ulkomaille. Viime vuosien aikana on tehty paljon myös muutostöitä, jotka ovat lisänneet edelleen laitoksen turvallisuutta. Laitoksella seurataan tiukkenevia kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia. Muutostöitä aiheuttaa myös laitteiden ikääntyminen. Osaksi tehtyjen muutostöi-
den ansiosta voimalaitoksen tekninen käyttöikä on pidentynyt kymmeniä vuosia. Nykyinen tavoite on 50 vuotta. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Fortumin ylläpidossa jo 32 vuotta työskennellyt Alf Lindholm korostaa, että ulkopuolisten urakoitsijoiden valinnassa arvostetaan pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita: - Työn laatu on luonnollisesti urakoitsijavalinnoissa ykkösasia. Kun kumppani on toiminut täällä pitkään, häntä ei oman väen tarvitse myöskään olla enää erikseen opastamassa. Yleensä teemme kunnossapitotöistä vuositilauksen. Kun turvallisuusselvitykset ja tulokoulutus on tehty ja työturvallisuus- ja tulityökortit ovat voimassa, henkilö saadaan äkillisessäkin tilanteessa paikalle nopeasti, Lindholm toteaa. Pitkät palvelu- ja kumppanuussopimukset takaavat hänen mukaansa myös sen, että Loviisaan saadaan ammattitaitoista työvoimaa, joista tällä hetkellä kisaa moni muukin Olkiluodosta lähtien. Staattorin betoniperustukset Staattorin betoniperustukset vahvistetaan uudenveroisiksi injektoimalla Eskon Oy:n Rauno Renvall on yksi Loviisan pitkäaikaisista ulkopuolisista urakoitsijoista: - Vuodesta 1994 lähtien olemme tehneet täällä monenlaisia kunnossapitotöitä pääasiassa vuosihuoltojen aikana. Välillä meitä on neljä kaveria, välillä teen töitä yksin. Riippuu työstä, hän toteaa ja kertoo että vuosihuoltojen, revisioiden, aikana tehdään pitkää jopa 13-14 tunnin työpäivää. Vesivuotojen korjaamista ja liikuntasaumojen tekemistä, rakenteisiin syntyneiden halkeamien liimauksia, lattiakopojen kiinnityksiä, Renvall listaa töitä, joihin käytetään elastisia polyuretaanihartseja tai jäykkiä epoksihartseja. Maaliskuussa Loviisassa jatkettiin staattorien alla olevien betonirakenteiden halkeamien vahvistamista injektoimalla. Lindholm kertoo, että jossain päin maailmaa vastaava korjaus on tehty niin että vanha betoniperustus on piikattu kokonaan irti ja valettu uudelleen. Työ kestää silloin kuukausia. Injektoimalla, vaikka se onkin varsin mittava, pääsemme murto-osaan työajasta ja kustannuksista. Syy betonin kulumiseen löytyy sen päällä olevasta 175 tonnia painavasta staattorista. Raskas runko on neljän tassun varassa. Generaattorin roottorin 3000 r/ min kierrosnopeus tuottaa pientä värinää, tämä ikään kuin kuluttaa pitkän aikavälin kuluessa betoniperustuksia. Loviisan neljästä staattorin alla olevasta massiivisesta palkki-pilarirakenteesta ensimmäinen injektoitiin vuonna 2002. Yksi odottaa vielä injektointia. Itse asiassa injektoimalla perustukset epoksilla, mahdollisten halkeamien tyhjä tila täyttyy ja epoksi muuttuu kovettuessa pysyväksi osaksi rakennetta. Rakenteesta tulee vahvempi kuin alkuperäisestä, Renvall huomauttaa. Höyrystintilan pintojen kunnostus on toinen Eskonin iso työ Loviisassa. Höyrystintilassa halkeamia syntyy isojen lämmönvaihtelujen takia. Ne korjataan liimaamalla koko seinän vahvuudelta. Korkealuokkaiset injektointihartsit ja -tarvikkeet Entä korjauksissa käytetyt tuotteet? Lindholm kertoo, että he tilaavat lopputuloksen, ammattitaitoinen urakoitsija valitsee käytettävät tuotteet ja menetelmät. Kaikkien aineiden on kuitenkin oltava meidän hyväksymiämme. Hyväksyminen puolestaan tapahtuu meidän oman laboratoriomme kautta. Renvall esittelee Eskonin käyttämiä injektointituotteita: - Käyttämämme Joco-tuotteet sisältävät useita injektointimateriaaleja, joista löytyy sopiva kulloiseenkin tarpeeseen. Rakenteiden lujuuden vahvistamiseen käytämme Joco epoksihartseja, sementtiä ja mikrosementtiä ja vedentiivistyskorjauksiin Joco GH polyuretaaneja. Esimerkiksi tuotteen kovettumisaika valitaan sen mukaan injektoidaanko vuolasta vesivuotoa vaiko tihkuvaa liikuntasaumaa. Myös korjattavan rakenteen sijainti ratkaisee: jos sitä ei esimerkiksi maatäytön takia päästä sulkemaan toiselta puolelta, pumpataan halkeamaan, tixotrooppista epoksia, joka rakenteessa ennen kovettumistaan hyytelöityy, eikä siis valu toiselle puolelle. Pohjalaatan injektoinnissa käytettävä Joco GH 90 LV on 1-komponenttinen polyuretaani. Se sopii hyvin liikuntasaumoihin, joissa on vesi takana, sillä vesi pitää lopputuotteen turvoksissa. Jocon 2-komponenttiset nopeasti reagoivat polyuretaanit sopivat Renvallin mukaan erinomaisesti kohteisiin, joissa on kova vesivuoto. Tuote turpoaa nopeasti jopa moninkertaiseksi. 175 tonnia painavan staattorin alla olevan pohjalevyn halkeamat korjataan injektoimalla ne epoksihartsilla. Rakenteeseen porataan reikiä, joiden kautta halkeamat täytetään.
Tattarikadun kerrostalossa: Väestönsuoja nopeasti muottijärjestelmällä Vastaava mestari Tuomo Miettinen on asuntorakentaja; 12 vuoden Skanskarupeaman aikana hän on ehtinyt rakentaa jo lukuisia asuntoja pääkaupunkiseudulle. Tattarikadun kerrostalotyömaan väestönsuojan muottityöt etenivät toukokuussa niin nopeasti, ettei toimittaja ollut ehtiä työvaihetta kuvaamaan. Vastaava mestari Tuomo Miettinen antaa nopeudesta kehut niin hyville kirvesmiehille kuin työssä käytetylle muottijärjestelmällekin. Tuomo Miettisellä on Tattariharjuntien varrella vastuullaan kaksi parinsadan metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevaa Skanskan kerrostalotyömaata: pohjoisemmalla tehtiin toukokuussa paalutustöitä, eteläisemmällä oli edetty jo väestönsuojien rakentamisvaiheeseen. Kohde on Helsingin Asumisoikeus Oy:lle tuleva 52 asunnon 4-6-kerroksinen talo. Tattarikadun työmaa käynnistyi huhtikuun alussa, valmis se on kesäkuussa 2010. Valmiin rakennuksen arkkitehtikuvasta tulee äkkiseltään mieleen Vantaan kehutun Kartanonkosken ilme. Arkkitehti Jukka Turtiaisen suunnitteleman elementtirunkoisen talon julkisivut muurataan paikalla ja kuultorapataan luonnonläheisin sävyin. Jyrkän katon ansiosta ylimpiin kerroksiin tulee erikoisuutena ullakkoasuntoja. Kalusto kiertää juohevasti työmaalta toiselle Toukokuussa rakennetun 110 neliön väestönsuojan muottityöt Skanska teki omana työnään, raudoituksen aliurakkana. Näin alkuvaiheessa työmaan vahvuus oli 10
Väestönsuojan muottikalustona käytettiin Malthus -järjestelmää. Puurunkoinen, filmivaneripintainen muotti on kevyt käsitellä. Skanskan kerrostalotyömaat käynnistävät Tattarisuonkadun itäpuolisen asuntorakentamisen. viisi omaa ja kaksi ulkopuolista miestä. Sisustusvaiheessa Miettinen ennakoi työmaavahvuuden nousevan lähelle 50:tä. Jo 12 vuotta Skanskalla asuntoja rakentanut Miettinen kertoo, että muottikaluston valinta väestönsuojavaluun ei ollut vaikea: Olen kaikki väestönsuojat tehnyt Skanskan omalla, Muottikolmiolta hankituilla Malthus -muottijärjestelmillä. Skanskalla on toimiva systeemi, jossa yksittäinen muottikalusto aikataulutetaan kiertämään aina yhden työpäällikön neljän vastaavan työmailla. Esimerkiksi Tattarikadulle kalusto tuli muutaman kilometrin päästä, Vantaan Ikean vieressä olevalta työmaalta. Muottikalustoa uusitaan Miettisen mukaan sitä mukaa kun se menee vanhaksi, keskimäärin se kiertää 6-7 väestönsuojavalussa. Sen jälkeen muotit hyödynnetään vielä perustusmuotteina, joita näkyy jo myös Tattarikadun työmaalla useassa paikassa. Järjestelmän tuotteet yhteensopivia Laatu tietysti ja sen rinnalla nopeus. Muotit ovat kevyitä käsitellä. Järjestelmään kuuluvat välikkeet, kiilat ja pultit puolestaan takaavat sen, että kaikki osat sopivat vaivatta yhteen. Välikkeiden ansiosta seinäpaksuudet saadaan aina automaattisesti oikeiksi, Miettinen listaa kaluston etuja. Myös muotteja asentava timpuri allekirjoittaa Miettisen luettelemat edut. Muottien keveys ja asentamisen nopeus ovat hänen mukaansa ykkösasioita. Kolme kirvesmiestä teki Tattarikadun väestönsuojan sisäkierron ja holvin 12 tunnissa, siinä olivat valmiina jo myös kaikki läpiviennit, ovet ja paloluukut. Toinen 1,5 muottityöpäivää tarvittiin sitten reilut neljä päivää vaatineen raudoituksen jälkeen tehtyyn ulkokiertoon. Toki kaverit ovat huippuammattilaisia, mutta nopeaa tahti on silti, Miettinen kehaisee. 11 Kasettimuotin valmis rei itys palvelee sekä kasettien liittämistä kyljittäin toisiinsa, muotin sidontaa että välikkeiden asennusta. Väestönsuoja valettiin päivässä, 110 neliömetrin rakenteeseen tarvittiin 90 kuutiota betonia. Tuloksena on monoliittinen, kestävä ja tiivis rakenne.
Rastaalan koulussa peruskorjataan Väestönsuojarakenteet valettiin keväällä. Yhteensä Rastaalan koulun uudisosaan tarvitaan yli 2000 kuutiota valmisbetonia. Rakennusosakeyhtiö Hartelan Pertti Mannari (oik.) sekä Megahuolto ja Rakenne Oy:n Timo Huttunen puhuvat samoin sanoin rakentamisen kaikkien osapuolien yhteistyön tärkeydestä. Rastaalan koulun peruskorjaus ja laajennus Espoon Karakalliossa on korjauksen osalta sananmukaisesti perusteellinen: alkuperäisestä koulusta säilyy vain julkisivun ulkoinen 60-luvun ilme. Laajennusosaan tulee mm. liikuntasali ja väestönsuojatilat. Jyrkkään rinteeseen tehtävän uudisosan rakenteet tehdään joka suhteessa, myös kosteusriskien varalta, varman päälle: esimerkiksi anturoissa on kapillaarikatkona Vandex-sively. Rastaalan koulun pääurakoitsija on Rakennusosakeyhtiö Hartela. Betonitöiden aliurakoitsijana on Megahuolto ja Rakenne Oy. Rakennusmestari Timo Huttunen kertoo, että vuonna 2002 perustetulle yrityksen referenssilistalla on ennen Rastaalaakin jo monta koulua. 12
ja rakennetaan uutta Muottityöt, raudoitukset ja betonointi ovat meidän ydinosaamistamme. Eniten olemme urakoineet kohteita juuri Hartelalle ja YIT:lle. Kohteita olemme tehneet laidasta laitaan. Asuntorakentamista emme sen sijaan ole tehneet lainkaan. Niinpä asuntorakentamisen hiipuminen ei ole meillä juuri näkynyt, Huttunen esittelee tänä vuonna RALA-pätevyyden saanutta yritystä. Uudisosan paikallavaletut seinät ovat korkeimmillaan 7,5-metrisiä. 1-luokan betonirakenteiden valut onnistuivat erinomaisesti. Uudisosan holvi valetaan jännitettynä rakenteena. Se on samalla pihakansi, jonka päälle tulee liikennöitävä alue. Rakenteet ovat kosteusvarmoja; esimerkiksi anturoihin tehtiin kapillaarikatkoksi Vandex-kosteussively. Korkeita paikallavaluseiniä Toukokuun alun työmaakierrokselle saamme oppaaksi Hartelan työpäällikkö Pertti Mannarin. Hän esittelee työmaataan, jonka peruskorjaus- ja uudisrakentamispuoli ovat kuin kaksi eri maailmaa. 13
Rastaalan koulun 60-luvun ilme säilyy peruskorjauksessa, sisäpuoli sen sijaan menee kokonaan uusiksi. Rastaalan koulun uudisosa sijoittuu jyrkkään rinteeseen. Monimuotoisen työmaan suunnittelun yhteensovittaminen, Mannari arvioikin tämän työmaan yhdeksi isoksi haasteeksi. Vuoden 2009 alussa käynnistynyt työmaa on valmis kesäkuussa 2010. Kaksikerroksisessa peruskorjausosassa on neliöitä noin 4000 m 2. Julkisivujen tiili-ilme säilyy siis jatkossakin, vain vaurioituneita tiiliä vaihdetaan uusiin. Sisältä sen sijaan menee kaikki uusiksi, lisäksi vanhoihin runkorakenteisiin on tehtävä lisätuentoja. Uudisosan laajuus on noin 2200 m 2. Jyrkkään rinteeseen sijoittuvasta uudisosasta nappaa valtaosan uusi liikuntasali. Sen paikallavaletut betoniseinät ovat korkeimmillaan 7,5-metrisiä. Liikuntasalin päälle tehdään jännitettynä rakenteena holvi, joka toimii myös pihakantena. Anturoiden, väestönsuojarakenteiden ja seinien valut ovat onnistuneet erittäin hyvin, korkeissa seinissäkään ei näy erottumista, Mannari kehaisee paikallavalu-urakoitsijan työn jälkeä. Betonirakenteet on suunniteltu 1-luokkaan. Huttunen laskee, että yhteensä, kun holvikin saadaan valettua, uudisosan runkoon menee yli 2000 kuutiota betonia. Muottikalustona Huttusella on työmaalla Malthusmuotit tarvikkeineen. Miksi? Hyvälaatuisia, lisäksi Muottikolmio toimittajana on luotettava yhteistyökumppani, Huttunen tiivistää. Hän korostaakin, että rakentaminen on yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken. Siihen kuuluvat niin tavarantoimittajat, urakoitsijat kuin suunnittelijat. Kosteusvarmat rakenteet Anturoiden kapillaarikatko tehtiin Rastaalan koulun uudisosassa Vandex-sivelynä. Vandex-tuotteet betonin suojauksessa ovat Huttuselle tuttuja, käyttökohde anturoiden kapillaarikatkona oli kuitenkin harvinaisempi. Tietyllä tavalla rakennesuunnittelijan, WSP Suunnittelukortes Oy:n kapillaarikatkoratkaisu on varmuuden maksimointia. Hyvä niin, kosteusriskit on sen ansiosta varmasti eliminoitu, Mannari ja Huttunen arvioivat. 14
Muottikolmio tuplasi varastotilansa Muottikolmio sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Espoon Suomenojalla. Vaikka rakentamisen kiivain tahti on väliaikaisesti hiipunut, ei työtahti käynnissä olevilla työmailla ole hidastunut. Rakennustuotteiden saatavuus huomisen sijasta heti on edelleen tarve, josta ei tingitä. Espoon Suomenojalla sijaitseva Muottikolmio on syystäkin saanut asiakkailtaan kiitoksia kattavasta varastostaan, josta tuotteita löytyy nopeasti myös suoraan hyllystä. Toimitusvarmuudesta ei haluta tinkiä jatkossakaan. Siitä osoituksena on varastotilojen tuplaantuminen, kun yritys sai käyttöönsä samassa rakennuksessa toimineen autokorjaamon tilat. Varasto on nyt kooltaan lähes 600 neliötä: toimistotilat ovat kakkoskerroksessa, varastotilat katutasossa. Vakiotuotteet löytyvät suoraan Muottikolmion hyllyiltä. Laajentuneessa varastossa eniten tilaa vievät Isodrän-levyt. MK tänään PROFIILISSA: Mikko Aalto Vastavalmistunut rakennusinsinööri Mikko Aalto tuli Muottikolmio Oy:öön töihin vuonna 1997. Rakennusalaan Mikko oli tutustunut jo 1980- luvun puolivälistä lähtien: ensin kesätöissä raksalla ja sitten harjoittelijana pääasiassa saneeraustyömailla. Vaikka atk-alakin Mikkoa opiskelualaa miettiessä kiinnosti, rakentaminen taitaa olla geeneissä. Mikko näet kertoo että veli on arkkitehti ja isällä oli aikoinaan rakennusfirma: Tosin itse olin silloin niin nuori, etten sitä muista. Pienessä yrityksessä saa tehdä kaikkea Muottikolmiossa, MK:ssa, Mikko on viihtynyt hyvin: Pienessä, nykyään seitsemän hengen yrityksessä joutuu, tai oikeastaan saa, jokainen tehdä kaikkea maahantuontiin, myyntiin ja markkinointiin liittyvää. Omasta toimenkuvastani iso osa on teknisen tuen antamista asiakkaille, erityisesti suunnittelijoille. Myös kontaktit päämiehiin eri puolille maailmaa, pohjoismaihin, Saksaan, Ranskaan, Japaniin, ovat päivittäisiä. MK on Mikon mukaan profiloitunut pitkälle erikoistuotteiden toimittajaksi: Uusia tuotteita ei ole kerätty keräämisen ilosta, vaan olemme nimenomaan erikoistuotteiden toimittaja, emme tavaratalo, jossa on nippeli joka lähtöön, hän linjaa. Monipuolisuutta MK:n selkeästi yritysasiakaskuntaan on tuonut tuotevalikoiman laajentuminen Isodrän -järjestelmällä. Tuotteena se sopii hyvin meidän palettiimme, johon on kuulunut kellareihin ja vedentiivistämiseen liittyviä tuotteita jo pitkään. Se, että toimitamme Isodrän-tuotteita yritysten lisäksi kuluttajapuolelle, on monipuolistanut myös teknisen tuen tarvetta. Maallikon kanssa keskustellessa asetelma on oltava tarkka, että puhutaan samoista asioista, Mikko korostaa. Oma tuntuma käytännön rakentamiseen antaa hänen mukaansa hyvät eväät keskusteluihin sekä yritysettä kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Liikkuvaista sorttia Liikunta ja liikkuminen nappaa nelikymppisen Mikon vapaa-ajasta valtaosan. Vauhdikkainta liikkuminen on moottoripyörän selässä, selvästi rauhallisempaa kaverin kanssa hankitussa kimppaveneessä. Omalla veneellä tehdään kalastusreissuja, pääasiassa Kirkkonummella asuvan Mikon kotivesillä. Vesi kiehtoo Mikkoa muutenkin, uimassa hän näet käy viikoittain. Myös kuntosalilla Mikko käy säännöllisesti. Lisäksi kerran viikossa hän pelaa harrastelijaporukassa salibandya. Hän myöntää, että liikunta on sikäli verissä, että montaa vapaapäivää ei malta viikossa pitää. Maratoninkin Mikko on juossut. Juoksemisen tosin on nyt korvannut polkupyöräily, sillä polvet eivät juoksemisesta oikein tykänneet. 15
TUOTE KOSTEUTTA VASTAAN Isodrän-levy näyttää herkulliselta riisisuklaalta. Maistaa ei silti kannata, sillä levy on valmistettu polystyreenimuovista. Pyöreät, 5-10 millin EPS-muovikuulat on käsitelty erikoisliimalla ja puristettu liimaseoskäsittelyn jälkeen muotissa tasaseinäisiksi levyiksi. Isodränin tärkeitä perusominaisuuksia ovat sen hyvä lämmöneristekyky sekä huokoinen rakenne, joka mahdollistaa rakenteiden nopean kuivumisen. Levy ei vety, sillä muovikuulien ympärillä oleva liima estää kosteuden imeytymisen rakenteeseen. Levy on hyvä salaoja, sillä se päästää kosteuden lävitseen, mutta katkaisee tehokkaasti kapillaarisen vedennousun. Isodränin käyttöalue on laaja. Se sopii sekä korjaus- ja uudisrakentamiseen: mm. perusmuureihin ja tukimuureihin, maanvaraisiin lattioihin, ulkoportaisiin, putkikaivantoihin, tasakatoille ja käännetyille katoille, kattopuutarhoihin, urheilu- ja pallokentille. Levyä toimitetaan kahta paksuutta, 65 ja 100 mm, kuudelle erilaiselle kuormitukselle, 60-200 kpa, ja kahtena kokona, 80x 120 cm ja 75x100 cm. Lisätietoa www.isodran.fi ja MK Tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa alalla kiinnostavista tapahtumista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Jorma Platan Toimitus Sirkka Saarinen Muottikolmio Oy Finnoonniitty 3, 02270 Espoo Puh. 09-863 4360 Fax 09-804 2585 www. muottikolmio.fi www.isodran.fi Osoitteenmuutokset faxilla 09-804 2585 s-posti info@muottikolmio.fi