VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PYHTÄÄLLÄ

1 VARHAISKASVATUKSEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PYHTÄÄLLÄ Sari Törönen Markus Holzhäuser Mari Peltola

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VARHAISKASVATUKSESSA 3 3. LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 3.1 Sairastuminen 3.2 Sairaan lapsen hoito 4 3.3 Lääkkeiden antamisesta sopiminen 5 3.4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat 5 4. LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 6 4.1 Tehtävien edellyttävän osaamisen varmistaminen 6 4.2 Osaamisen ylläpitäminen 6 5. HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 6 5.1 Ensiapukaappi ja ensiapupakkaukset 7 5.2 Lapsen henkilökohtaisen lääkityksen toteuttaminen 7 5.3 Turvallisuussuunnitelma 7 6. LUPAKÄYTÄNNÖT 8 7. LÄÄKEHUOLTO 9 7.1 Päiväkodin lääkekaappi 9 7.2 Ensiapukaappi 10 7.3 Ensiapupakkaus 11 8. LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN, ANTAMINEN, VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI - JA TIEDONKULKU 11 9. LÄÄKEHOITOA VAATIVAT TILANTEET PÄIVÄHOIDOSSA 13 9.1 Anafylaksia 13 9.2 Diabetes 14 9.3 Lasten kuumekouristukset 15 9.4 Lasten epilepsia 15

3 10. SEURANTA JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT 15 LÄHTEET 15 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (STM 2005:32) velvoittaa kaikkia lääkehoitoa toteuttavia yksiköitä tekemään lääkehoidon suunnitelman. Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa ja lääkehoitosuunnitelma tulee tehdä myös lääkehoidon epätyypillisille alueille kuten päivähoidon yksiköihin. Lääkehoidon toteuttamisen päivähoidossa / varhaiskasvatuksessa tulee perustua yksikön tekemään, kirjalliseen lääkehoitosuunnitelmaan. Päivähoidossa / varhaiskasvatuksessa esimies organisoi, ohjaa toimintaa ja valvoo lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättää eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Esimiehen tehtävänä on myös varmistaa, että yksikössä lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja, että olosuhteet ovat oikeanlaiset lääkehoidon toteuttamiselle. Vaikka toimintaympäristö on sosiaali- tai sivistystoimen alaisuudessa, lääkehoidon suunnitelmasta vastaa kyseisen kunnan perusterveydenhuollon erikseen nimetty lääkehoidon vastuulääkäri. Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön johdolla. Pyhtään kunnan varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma toteutettiin keväällä 2013. Lääkehoidon suunnitelman ovat laatineet neuvolalääkäri Markus Holzhäuser, varhaiskasvatuksen edustaja Mari Peltola ja neuvolan terveydenhoitaja Sari Törönen. Lääkehoitosuunnitelmaa ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti, päivityksiä tehdään tarpeen mukaan ja koko suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä päiväkodin henkilöstö voi tarvittaessa olla yhteydessä: Terveydenhoitaja Sari Törönen puh. 040 7104 722 Lääkäri Markus Holzhäuser Soittopyyntö terveyskeskuksen kautta Päiväkodin edustaja Mari Peltola puh. 044 7676 671 Päiväys 8.4.2013

5 Suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran 5/ 2014 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VARHAISKASVATUKSESSA Pyhtään kunnan varhaiskasvatuksen piiri koostuu kahdesta päiväkodista, ruotsinkielisestä päiväkodin sivupisteestä, viidestä perhepäivähoitokodista, yhdestä ryhmäperhepäiväkodista sekä koulun yhteydessä olevasta esikoululaisten aamu ja iltapäivähoidosta. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu noin 220 lasta. Varhaiskasvatuksessa tarjotaan päivähoidon lisäksi vuorohoitoa, jota annetaan päiväkoti Majakan yhteydessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö koostuu eri ammattiryhmien edustajista. Näitä ovat: lastentarhanopettajat ja sosionomit lähi-, päivä- ja lastenhoitajat perhepäivähoitajat henkilökohtaiset avustajat, koulunkäyntiavustajat laitosapulainen, päiväkotiapulainen ja siistijät alalle opiskelevia sekä työhön tutustujia Lääkehoidon tietämystä ja opetusta ovat saaneet lähi- ja lastenhoitajat. 3 LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT Lääkehoidon lähtökohtana on yhteistyö lapsen vanhemman / huoltajan kanssa. Huoltajan tulee kertoa perehdytysvaiheessa henkilökunnalle lapsen terveyteen liittyvät seikat. Tällaisia ovat sairaudet, lääkitykset sekä allergiat, jotka vaikuttavat lapsen turvalliseen hoitopäivään. Päivähoidossa annettava lääkehoito on joko välitöntä hoitoa vaativaa lääkitystä tai pitkäaikaissairauteen liittyvää lääkehoitoa. Lääkehoitoa annetaan varhaiskasvatuksessa lapselle laadittavan yksilöllisen lääkehoitosuunnitelman mukaan seuraavissa tapauksissa: Välitöntä hoitoa vaativa lääkehoito: Anafylaksian hoito Insuliinishokin hoito Kouristuksen hoito (kuumekouritukset, epilepsia)

6 Pitkäaikaissairauden ylläpitohoito: Insuliinihoito diabeteksessa Vuorohoidossa voidaan lisäksi antaa lapsen pitkäaikaissairauden (esim. astma) vaatimaa ylläpitolääkitystä tai kuuriluonteista lääkitystä (esim. antibioottihoito) ennalta tehdyn suunnitelman ja sopimusten mukaisesti, mikäli lapsen lääkehoitoa ei pitkän hoitojakson vuoksi saada muutoin järjestettyä. 3.1 Sairastuminen Hoitopäivän aikana sairastuneelle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Hänen huoltajiinsa otetaan välittömästi yhteyttä ja sovitaan lapsen noutamisesta. Mikäli lapsi tarvitsee lääkärin hoitoa, hänet kuljetetaan taksilla tai hälytysajoneuvolla terveyskeskukseen. Mikäli hoitaja ei voi lähteä mukaan ambulanssiin, lapsen tiedot annetaan mukaan ensihoitajille. Sairastunutta lasta ei saa jättää yksin. 3.2 Sairaan lapsen hoito Päivähoidossa sairastuneen lapsen hoidossa noudatetaan neuvolan ohjeistusta. Jokaisessa päivähoidon yksikössä on esite Päiväkoti ja tarttuvat taudit (Liite 1). Lisäohjeistusta tartuntataudeista antaa tarvittaessa myös tartuntatautihoitaja Marika Pykäläinen (Siltakylän palvelukeskus p. 040-7104727). Lapsen poissaolon tarve sairauden vuoksi ja eristämistarve päivähoidosta taudin tarttuvuuden ajaksi eivät ole sama asia. Poissaolotarve vaihtelee lapsesta ja sairaudesta riippuen. Poissaoloaika on usein pidempi, kuin eristämisaika. 3.3 Lääkkeiden antamisesta sopiminen Tavanomaisissa sairastapauksissa lääkkeiden antaminen lapselle on ensisijaisesti huoltajan vastuulla. Huoltajaa on hyvä muistuttaa siitä, että he pyytävät lääkäriltä mieluiten pitkävaikutteisia lääkkeitä, jotka annetaan lapselle kotona ennen tai jälkeen hoitopäivän. Mikäli lääkitys hoidetaan päivän aikana päivähoidossa, on ensiarvoisen tärkeää sopia sen antotavasta kirjallisesti yhdessä huoltajan ja henkilöstön kanssa. Lapsen henkilökohtaista lääkehoitosuunnitelmaa

7 varten on laadittu kaavake, jonka lapsen huoltajat ja henkilöstö yhdessä täyttää ja allekirjoittaa (Liite 1). 3.4 Varhaiskasvatuksen lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat Varhaiskasvatuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: lääkkeiden oikea säilytys lääkkeiden oikea annostelu henkilöstön koulutus lääkkeenanto tehtäviin lääkkeiden nimeäminen (mikä lääke, lääkkeen vahvuus, kenelle lääke on määrätty, missä lääkettä säilytetään, lääkkeen antoreitti) lääkkeen antaminen oikeaan ajankohtaan 4 LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Lääkehoito on yksi osa lapsen hoidon kokonaisuutta, josta vastaa terveydenhoidon puolella lapsen hoitava lääkäri. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tärkeä tietää miksi lääkettä annetaan, kuinka paljon, miten ja mitä antoreittiä pitkin. Hoidon onnistumisen tae on asianmukainen tiedonkulku asiakkaan huoltajan ja henkilökunnan välillä. Lääkehoidosta sovitaan yksilöllisessä sopimuksessa ja sitä päivitetään vuosittain tai tarpeen mukaan. 4.1 Tehtävien edellyttävän osaamisen varmistaminen Esimies tai perehdyttäjä huolehtii siitä, että uudet työtekijät saavat tarvittavan tiedon ja opastuksen lapsen lääkitsemisestä. Perehdytyksessä tulee kertoa myös lääkekaappien sijainti mahdollisen ensiavun antamisen varalle. 4.2 Osaamisen ylläpitäminen Pyhtään kunta järjestää tarpeen mukaan henkilöstölleen ensiapukoulutusta. Työyksikössä tulee olla yksi ensiapukoulutettu työntekijä 25 asiakasta kohden. Esimiehet työyksiköissä pitävät kirjaa siitä, että henkilökunnasta on tarpeellinen määrä henkilöitä, joilla on ensiapukoulutus voimassa. Koulutukset merkitään varhaiskasvatuksen puolella päivähoidon turvallisuussuunnitelmaan. Muuta koulutusta lääkkeen annosta järjestetään tarpeen mukaan terveydenhuollon puolelta. Yksikön esimies huolehtii koulutuksen järjestämisestä.

8 5 HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO Lääkehoitoa antaa ensisijaisesti siihen koulutettu henkilö (lähihoitaja, lastenhoitaja). Riittävän lisäkoulutuksen, osaamisen varmistamisen ja kirjallisen luvan saanut henkilö voi pistää asiakkaalle esimerkiksi insuliinia hoitopäivän aikana. Luonnollista tietä annettavien lääkkeiden osalta työntekijän on varmistettava, että lääkkeet on nimikoitu annetuin ohjein lääkepakkaukseen ennen kuin antaa lääkkeen lapselle. Lääkehoitosuunnitelman päivityksestä ja suunnitelmaan liittyvistä palautteista vastaa Pyhtäällä varhaiskasvatuksen osalta päivähoidon esimies. 5.1 Ensiapukaappi ja ensiapupakkaukset Jokaisessa yksikössä tulee olla nimetty vastuuhenkilö ensiapukaapille ja ensiapupakkauksille. Vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että kaapissa ja pakkauksessa on tarvittavat varusteet. Perhepäivähoidossa on käytössä ensiapupakkaus, joiden asianmukaisuudesta huolehtii perhepäivähoitaja itse. 5.2 Lapsen henkilökohtaisen lääkityksen toteuttaminen Mikäli yksikössä on lapsi, joka tarvitsee lääkehoitoa, on sovittava kenen vastuulla lääkityksen toteuttaminen on. Toimintamallia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon loma-ajat ja muut poissaolot. Esimerkiksi diabeteslapsen hoidossa on tärkeää, että yhteistyö on jouhevaa vanhempien, lapsen hoitajan, diabeteshoitajan ja keittiöhenkilökunnan välillä (Liite 3: Sopimus sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta/ lääkehoidon toteuttamisesta). 5.3. Turvallisuussuunnitelma Kunkin yksikön esimies vastaa siitä, että turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on tehty ja se päivitetään vuosittain yhdessä henkilöstön kanssa. Uusien työntekijöiden tulee tutustua tähän materiaaliin perehdytysvaiheessa. 6 LUPAKÄYTÄNNÖT Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. lähihoitaja, lastenhoitaja, perushoitaja) - > Perustutkinnon jälkeen voi työntekijä jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi sekä antaa lääkkeitä luonnollista tietä (esim. suun kautta, peräsuoleen, korvatippoina).

9 - > Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi työntekijä tilata lääkkeitä ja antaa injektioita ihon alle ja lihakseen. Näytön ottaa vastaan terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö (nimetty). Luvan myöntää terveydenhuollosta vastaava lääkäri (nimetty). Lupa on voimassa sovitun ajan. Lupa on työpaikkakohtainen Lupa annetaan kirjallisena luvan saajalle ja luvan myöntäjälle. Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö (esim. sosionomi, päivähoitaja) - > Perustutkinnon jälkeen voi työntekijä antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä (esim. suun kautta. peräsuoleen, korvatippoina). -> Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi työntekijä antaa injektioita ihon alle. Näytön ottaa vastaan terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö (nimetty). Luvan myöntää terveydenhuollosta vastaava lääkäri (nimetty). Lupa on voimassa sovitun ajan. Lupa on työpaikkakohtainen. Lupa annetaan kirjallisena luvan saajalle ja luvan myöntäjälle. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö (esim. lastentarhanopettaja, lastenohjaaja) -> Perustutkinto ei sinällään anna valmiuksia lääkehoitoon. -> Osaamisen varmistamisen, lisäkoulutuksen ja luvan myöntämisen jälkeen voi työntekijä antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä (esim. suun kautta, peräsuoleen, korvatippoina) sekä injektioita ihon alle.

10 Näytön ottaa vastaan terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö (nimetty). Luvan myöntää terveydenhuollosta vastaava lääkäri (nimetty). Lupa on voimassa sovitun ajan. Lupa on työpaikkakohtainen. Lupa annetaan kirjallisena luvan antajalle ja luvan saajalle. 7 LÄÄKEHUOLTO 7.1 Päiväkodin lääkekaappi: Päiväkodin omat lääkkeet ja lasten lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa. Viileässä säilytettävät lääkkeet säilytetään jääkaapissa lukitussa tilassa/astiassa, erillään elintarvikkeista. Nimetty vastuuhenkilö vastaa lääkekaapista. Henkilökunnan käyttöä varten tarkoitetut lääkkeet jokainen huolehtii itse. Henkilökohtaiset lääkkeet tulee olla sellaisessa paikassa, etteivät lapset niitä saa. Suositeltavaa on, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi oma lukollinen lääkekaappi. Vanhempien tuomien lääkkeiden (reseptilääke) säilytyksessä varmistetaan turvallinen ja oikeanlainen säilytys. -> Lääke tuodaan päiväannoksena alkuperäispakkauksessa. 7.2 Ensiapukaappi Toimintayksiköiden ensiapukaapit tulee sijoittaa lapsien ulottumattomiin. Kaappi on tarkoitettu ensiapuvälineille sekä jodi-tableteille. Ensiapukaapin sisällöksi suositellaan: antiseptistä haavan puhdistusainetta käsien desinfiointiainetta

11 laastareita, sidostarpeita, joustositeitä kylmäpusseja joditabletteja (2 kpl/ henkilö) myrkytyskeskuksen yhteystiedot puh. (09)471977 punkkipihdit sakset ja kynsisakset sideleikkuri kuumemittari hakaneuloja Mikäli toimipisteessä on diabeteslapsi, lääkekaapissa tulee olla myös: ensiapuohjeet liian matalan verensokerin varalta tavallista palasokeria ja /tai rypälesokeria (Delax, Siripiri) lapsen oman hoitoyksikön ja /tai lähimmän terveyskeskuksen / sairaalan puhelinnumerot - Glukagoni -pakkaus 7.3 Ensiapupakkaus Siirrettävä ensiapupakkaus, jota säilytetään ensiapukaapin läheisyydessä (retkille mukaan): ensiapuside pieni 2 kpl ensiapuside iso 2kpl kolmioliina, kuitukangas 1 kpl sidetarvikeyksikkö 2 tai vastaava haavaside 10 *20 2 kpl haavaside 15 *24 2 kpl

12 joustoside 8 cm 1 kpl kolmioliina 2 kpl sidetarvikeyksikkö 3 tai vastaava haavaside 20*30 cm 1kpl joustoside 10 cm 1 kpl 8 LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN, ANTAMINEN, VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA TIEDONKULKU Vanhemmat tuovat lääkkeet alkuperäispakkauksessa siten, että lääkärin määräys (lääkkeen nimi, vahvuus, annostus ja lapsen nimi) on luettavissa. Vaihtoehtoisesti voi tuoda kopion alkuperäisestä reseptistä päiväkotiin. Myös lääkkeen valmisteyhteenvedon eli pakkauksessa olevan käyttöohjeen tulee olla lääkkeen antajan käytettävissä. Lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa. Viileässä säilytettävät lääkkeet säilytetään jääkaapissa suljetussa tilassa/astiassa. Lääkkeen annosta sovitaan vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa sovitaan, mitä lapselle sanotaan lääkettä annettaessa. Lääkettä annettaessa on huomioitava: annostelun varmistaminen lääkettä annettaessa lapsen identifiointi lääkettä annettaessa lääkkeen vaikutusten seuraaminen Päiväkodissa tulee olla sovittu kirjaamiskäytäntö. Tästä tulee tarkasti selvitä mitä lääkettä on annettu ja kuinka paljon kenelle lääke on annettu kuka lääkkeen on antanut milloin lääke on annettu

13 Lääkkeen vaikutus kirjataan ja raportoidaan vanhemmille. Lääkkeen antajan tulee olla tietoinen lääkkeen vaikutuksista ja seurata näitä lääkettä annettaessa ja sen jälkeen. Tiedonkulku molempiin suuntiin henkilökunnan ja vanhempien/huoltajien välillä tulee varmistaa sovituilla käytännöillä. - > Päivittäinen yhteistyö vanhempien kanssa toteutuu lapsen tuonti- ja hakutilanteissa - > Varhaiskasvatussuunnitelmat - > Mikäli lapsella on jatkuva tai kausiluontoinen lääkitys kirjataan ohjeistus yhdessä vanhempien kanssa lapsen henkilökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan (Liite2). - > Lapsen lääkkeenanto kirjataan myös reissuvihkoon, johon lääkkeen antaja merkitsee antoajankohdan, lääkemäärän sekä lääkkeen antajan nimikirjaimet. Reissuvihko pidetään sellaisessa paikassa, josta vanhemmat voivat päivittäin saada tiedon lääkkeenannosta ja näin seurata esim. astmalääkkeen määrää päivän aikana.. Akuuttilääkkeet ja niiden antaminen -> Sairauskohtauksissa käytettävät lääkkeet tulee säilyttää turvallisesti siten, että henkilökunta on tietoinen niiden sijainnista ja ne ovat varmasti käytettävissä ensiaputilanteissa. Kaikilla tulee myös olla koulutus siitä, milloin ja miten lääkkeitä näissä tilanteissa käytetään. Henkilökunnan osaaminen ensiaputilanteissa tulee varmistaa. 9 LÄÄKEHOITOA VAATIVAT TILANTEET PÄIVÄHOIDOSSA 9.1 Anafylaksia Ampiaisen ja mehiläisen pistot sekä ruoka-aineet (esim. pähkinät, kala, kiivi-hedelmä) voivat aiheuttaa äkillisiä allergiaoireita, jotka tavallisesti asettuvat itsestään. Voimakkaat ja nopeasti pahenevat reaktiot voivat kuitenkin uhata henkeä ja potilas tarvitsee välittömästi käsivarren tai reiden lihakseen pistettävää adrenaliinia, jotta uhkaava sokki vältetään. Tilan tunnistaa voimakkaasta ihoreaktiosta, kasvojen punoituksesta, pulssin tihentymisestä ja huonovointisuudesta. Hengitys

14 saattaa vinkua ja kiihtyä, ääni käheytyy ja tuntuu vatsakipuja. Anafylaksia on äkillinen ja hengenvaarallinen allerginen reaktio. Paikalle kutsutaan ambulanssi. Jos tiedetään lapsella olevan vaara saada anafylaktinen reaktio, siihen varaudutaan lapsen kanssa toimiville annetaan ohjaus, miten menetellään anafylaksiatilanteessa (Liite 4: Astmakohtauksen ja voimakkaan allergisen reaktion hoito) Anafylaksia dvd opastaa henkilökunnan anafylaksian hoitoon ja käytettävän adrenaliinia sisältävän Epipen -kynän käyttöön (DVD tilattu 4/13 Allergia- ja astmayhdistykseltä) koulutukseen osallistuneet saavat terveydenhoitajan työparina toimivan lääkärin allekirjoittaman luvan lääkehoidon toteuttamiseen. 9.2 Diabetes Diabeetikkolapsen hoito on yksilöllistä. Diabeteksen hoidosta vastaa erikoissairaanhoito. Hoitava taho suunnittelee vanhempien kanssa ja yhteistyössä lapsen päivähoitopaikan kanssa diabeteksen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja huomioitavat seikat päivähoidossa. Lasten kuntoutusohjaaja on yleensä yhdyshenkilönä. Erikoissairaanhoito huolehtii yleensä tarvittavan lääkehoidon ohjauksen antamisesta sekä osaamisen varmistamisesta yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa lastenneuvolan kanssa. Erikoissairaanhoito huolehtii lääkehoidon toteuttamiseen liittyvän luvan antamisesta. Henkilökuntaa varten yksiköissä tulee olla asiaan kuuluva Diabetesliiton julkaisu: Diabetes leikki-ikäisellä Opas päivähoitoon. Ensiapu: Jos on kyse liian matalasta verensokerista, diabeetikon on saatava HETI jotakin nopeasti verensokeria kohottavaa juotavaa tai syötävää, esimerkiksi: lasillinen tuoremehua tai sokeripitoista virvoitusjuomaa 4-6 palaa rypälesokeria (Siripiri, Dexal) tai tavallista sokeria hedelmiä sokeripitoisia makeisia tai rusinoita

15 sokeripitoista jogurttia tai jäätelöä lasillinen maitoa Jos oireet eivät mene ohi 5-10 minuutissa tai mittauksella todetaan, että verensokeri on edelleen liian matala, annetaan toinen samansuuruinen annos. Tajuttomuus eli sokki: Jos on epävarmaa pystyykö lapsi nielemään tai lapsi on tajuton, hänelle ei saa antaa juotavaa tai syötävää tukehtumisvaaran vuoksi. Laita lapsi kylkiasentoon ja sivele siirappia tai hunajaa posken limakalvoille. Mikäli tilanne pitkittyy, verensokeri saattaa laskea niin alas, että se johtaa tajuttomuuteen eli sokkiin. Sokkiin saattaa liittyä myös kouristuksia. Tällöin tehokas ensiapu on glukagonipistos (Glucagen 1/2 ampullia). Glucagoni on hormoni, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Vanhempien kanssa sovitaan Glucagonin käytöstä etukäteen. Vanhemmat toimittavat sen päivähoitopaikkaan. Glukagonin antaa lapselle henkilö, jolla on pistolupa. Sokkitapauksissa paikalle tilataan ambulanssi ja lapsen vanhempiin otetaan yhteyttä välittömästi. 9.3 Lasten kuumekouristukset Kuumekouristuksia esiintyy arviolta viidellä lapsella sadasta, tavallisimmin 1 2 vuoden iässä. Vaikka kuumekouristus muistuttaa epileptistä kohtausta, kyseessä ei ole epilepsia. Kuumekouristuskohtaus hoidetaan diatsepaami -peräruiskeella. 8.4 Lasten epilepsia Lasten epilepsian hoidosta vastaa erikoissairaanhoito, joka yhdessä vanhempien kanssa arvioi koulussa ja päivähoidossa tarvittavat toimenpiteet ja valmiudet. Lapselle laadittavassa yksilöllisessä suunnitelmassa huomioidaan mahdollisesti tarvittava kouristuskohtauksen välitön hoito. Lääkkeenä käytetään diatsepaami -peräruisketta. Diatsepaami -peräruiskeen käytön ohjaa (osaamisen varmistaa) terveydenhoitaja tai hoitava taho yhteistyössä huoltajien kanssa. 10 SEURANTA JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT Lasten lääkehoidossa pyritään virheettömyyteen. Mikäli virheellinen lääkitys tapahtuu, siitä ilmoitetaan lääkärille ja lapsen vanhemmille/huoltajille. Henkilökuntaa kannustetaan tuomaan avoimesti esille läheltä-piti tilanteet ja tapahtuneet virheet ketään syyllistämättä. Tavoitteena on, että virheitä voitaisiin oppia ja parantaa lääkehoidon toteutuksen laatua.

16 Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on käytössä sähköinen valtakunnallinen poikkeamailmoitus Hai-Pro. Pyhtään sosiaali- ja terveysosasto kuuluu järjestelmän piiriin. Päivähoidon läheltä-piti- ja vaaratilanteet voidaan jatkossa ilmoittaa sähköisesti HaiPro- järjestelmään ja käsitellä työpaikkakokouksissa luottamuksellisesti. LIITTEET Liite 1. Päiväkoti ja tarttuvat taudit Liite 2. Lapsen lääkehoidon suunnitelma päivähoidossa/ koulussa Liite 3. Sopimus sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta/ lääkehoidon toteuttamisesta Liite 4: Astmakohtauksen ja voimakkaan allergisen reaktion hoito LÄHTEET Diabetes leikki-ikäisellä, opas päivähoitoon Diabetesliitto Päivähoidon turvallisuussuunnittelu. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, oppaita 71. Saarsalmi, O. (toim.) 2008. Vaajakoski. Gummerus Kirjapaino Oy Sairaan lapsen hoito päivähoidossa ja koulussa.doc Sari Kurikka 7.1.10 http://www.allergia.com/ =>Päivähoidon astma-ja allergiaohjeisto Turvallinen lääkehoito, 2006. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaalija terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005: 32. Helsinki. Yliopistopaino. Tehyn nettisivut

17