ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Kai Mykkänen Lämpöpumppuyhdistys 29.11. 1
Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa ENERGIAN LOPPUKULUTUS, TWh 350 TWh 300 250 200 150 100 Politiikkaskenaario Tilasto 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 2
Primäärienergian kulutus Suomessa 2014 Total 1340 PJ (372 TWh) Net imports of electricity 5 % Others 4 % Nuclear energy 18 % Natural gas 7 % Peat 4 % Coal 9 % Fossil oil 21 % Bio-oil 2 % Wood fuels 25 % Hydro and wind power 5 % Source: Finnish Energy Association 10.2.2016
Suomen CO2-päästöt miljoonaa tonnia 25 20 15 10 2012 2013 5 0 Oil Coal Natural gas Peat Öljyt Kivihiili Maakaasu Turve Source: Finnish Energy Association 10.2.2016
Energian nettotuonti Suomeen rahassa 2014-6,8 mrd 12 % 9 % 1 % 4 % 4 % Raakaöljy ja jalosteet Maakaasu Sähkö Kivihiili Uraani Muut 69 % Öljy 4,7 mrd Maakaasu 0,8 mrd Sähkö 0,6 mrd Kivihiili 0,3 mrd Source: Finnish Energy Association 10.2.2016
Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS, TWh 100 90 TWh 80 70 60 50 40 30 Politiikkaskenaario Tilasto 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 6
Sähköntuotanto Suomessa 2015 (66,2 TWh) Maakaasu 7,6 % Kivihiili 8,3 % Öljy 0,3 % Vesivoima 25,1 % Ydinvoima 33,7 % Tuulivoima 3,5 % Turve 4,1 % CO2-vapaa 79 % (v. 2014 73 %) Uusiutuvat 45 % (v. 2014 39 %) Kotimaiset 50 % (v. 2014 44 %) Jäte 1,2 % Biomassa 16,2 % Source: Finnish Energy Association 10.2.2016
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 8
Mt CO2 ekv 35 Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset * 30 25 20 15 10 5 E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys 2013-2020 päästötavoite 2021-2030 päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto 2021-2030 päästötavoite 2020-16 % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2030-37 % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 9
KORVATAAN HIILI KOTIMAISELLA Kivihiili keskittyy neljäänetelän kaupunkiin Yli ¾ sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, josta 90 % pääkaupunkiseutu, Turku, Vaasa ja Lahti 2020-luvun aikana Tilalle bioenergiaa, mutta se ei yksin riitä Hakkeen käytön kaksinkertaistaminen Polttamalla tuotetun energian määrää laskettava Ydinvoiman varmistaminen ja jatko Säätyykö voima vai joustaako kysyntä? Tarvitaan keppiä: Päästökaupan vahvistaminen Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nosto (n 150m ) Kivihiilen energiakäytön kieltäminen 2030- ja porkkanaa: Panostus puhtaan energian kokeiluhankkeisiin Uusiutuvan energian tukijärjestelmän uusiminen Rakentamisen energiasäännöt ja tuet Rasvataan puumarkkinat (+15 m2) 10
Kivihiilen kielto Kielletään lailla 2030 (14 v siirtymä) Otetaan huomioon energian Toimitusvarmuus (esim surkea turvevuosi) Huoltovarmuus Poikkeukselliset tilanteet HE valmistellaan hallituskauden aikana Ranska (2023), UK (2025) ja Kanada (2030) ilmoittaneet luopuvansa hiilestä, mutta keinot vielä auki HO: Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. -> Saavutetaan
PUOLITETAAN TUONTIÖLJYN KÄYTTÖ 2020-luvun aikana Öljyn poltto keskittyy liikenteeseen Liikenne 65% Teollisuus 15% Maa- ja metsätalous sekä rakentaminen 12% Öljylämmitys 9% Avainkeinoja a) Biopolttoaineiden jakeluvelvoite 2030 a) Liikenteessä 30% (fyysinen sisältö) b) Lämmityksessä ja työkoneissa 10% b) Autokannan nopea uusiutuminen: 250 000 sähköautoa, 50 000 kaasuautoa a) Vihreän autoverouudistuksen jatkaminen b) Latausverkoston rakentaminen c) Liikennesuoritteen pienentäminen a) Liikenne palveluna, kimppakyydit ym b) Pyöräily ja kävely +30% 12
TWh 100 90 80 70 Öljynkäyttö politiikkaskenaariossa ÖLJYNKÄYTTÖ, TWh bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy 60 50 40 2030-50 % 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 13
Biopolttoaineet Sekoitevelvoite: 30% liikenteen polttoaineista vuonna 2030 10% työkoneiden polttoöljy 10% lämmityksen polttoöljy Tuotanto pääosin Suomessa: investointitukea laitoksille, jotka käyttävät uutta teknologiaa Raaka-aineet: jätteet, tähteet, oksat, latvukset, ensiharvennushakkuiden energiapuu Arvio: 3-4 milj m3 puuta (hakkuusuoritteen ennuste 80 milj m3) Pitkällä aikavälillä liikenne sähköistyy ja biot koneisiin, laivoihin, lentokoneisiin HO: Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. -> Saavutetaan, ml sähköinen liikenne
Sähköinen liikenne Tavoite: 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä (+ 50 000 kaasuautoa) Ohjauskeinoista ja tuista päätetään myöhemmin arvioitu tukitarve 25 mio eur/v 4 vuotena Liikenteen sähköistyminen ei vaadi juurikaan lisää sähköntuotantokapasiteettia Suomeen Sähköautot mahdollisena sähkövarastoina ja kysyntäjoustokeinoina HO: Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. -> Saavutetaan, ml biopolttoaineet
Uusiutuvan energian tuki Teknologianeutraali, kilpailutettu tukijärjestelmä Tuulivoima Aurinkovoima Selvitetään pien-chp:n sisällyttäminen Rajattu max 2 TWh (nykyinen järjestelmä n. 6 TWh) Kilpailutukset vuosina 2018-2020 Tukisummat n. 1/5 1/10 osa nykyisestä järjestelmästä Ruotsissa rakennetaan tuulivoimaloita n. 37 eur/mwh, lähellä Suomen Nordpool aluehintaa Myös 0-tukitarjoukset mahdollisia kilpailuissa! Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. -> Molempiin päästään
Markkinatalouden pelastaminen sähkössä Kuluttajien kohtaaman sähkön hinnan tulisi entistä paremmin heijastaa tukkuhinnan vaihtelua Haetaan mallia, jolla kysyntäjouston liiketoimintamallit käyntiin Avataan keskustelu sähkövero ja siirtohintojen perusteista Tehoreservi joko voimalaitoksilla TAI kysyntäjoustolla Selvitetään verotukselliset esteet sähköautojen akkujen käyttämiselle energiajärjestelmän varastona
Ei se paljonko kulutat vuodessa, vaan paljonko tarvitset huippukulutustunnilla MW 21000 18000 Nykykehitys vaatii jatkuvasti lisää harvoin käyvää, tuilla pystyssä pidettävää kapasiteettia! Sähkön kulutushuiput (MW) 1970-2030 15000 12000 9000 6000 3000 Ratkaisuja kulutushuippuihin: Teollisuus on jo oppinut joustamaan Ratkaisevaa on saada kotitaloudet mukaan kulutusjoustoon Kodinkoneiden ja lämmityksen etäohjaus sähkön tuntihinnan mukaan? 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Energiateollisuus ry 18
TOIMIVAN POLITIIKAN VÄHIMMÄISEDELLYTYKSIÄ (2/3) KUSTANNUSTEHOKKAAT OHJAUSKEINOT Hintaohjauksessa keskitytään itse haittaan eikä sen viereen EU:n päästötavoitteiden markkinaehtoinen ja kustannustehokas toteutus (päästökauppa) Päästöporrastuksen jyrkentäminen lämmityspolttoaineiden ja liikenteen verotuksessa Suositaan uusia innovaatioita edullisuusjärjestyksessä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen investointitukea uusien ratkaisuiden demonstraatioihin, syöttötariffien rooli pienemmäksi Tiivistetään pohjoismaista koordinaatiota Pidetään sähkön hinta kilpailukykyisenä Sallitaan ja luodaan edellytykset kaikille puhtaan energian markkinaehtoisille investoinneille (ml. ydinvoima, vesivoima) Luodaan päästökaupan sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä päästötalkoiden ja teollisuuden ristiriidalta pohja pois
KIITOS!
Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 24.11.2016 21
Hallitusohjelma: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatio, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020- luvun aikana Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio- ja että viennin rahoituksessa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla Sallitaan hevosenlannan käyttö energiantuotannossa Edistetään uuden teknologian käyttöön ottamista cleantech-sektorin pilottihankkeilla EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, uusiutuvan energian lisääminen sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan.
Energian kokonaiskulutus 23
Energian kokonaiskulutus Nykytoimin Energia- ja Ilmastostrategia 24
Uusiutuva Energia Nykytoimin Energia- ja Ilmastostrategia 25
Sähkön hankinta Nykytoimin Energia- ja Ilmastostrategia 26
Sähkön hankinta Nordic Energy Technology Perspectives 2016 (NETP 2016) Lähes päästötön sähköntuotanto 2050 27
Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys Nykytoimin Energia- ja Ilmastostrategia 28