EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1
MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus merkitsee muutoksia myös päihdetyössä www.kunnat.net/paras Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma antaa yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 www.thl.fi/mielijapaihde Alkoholiohjelma 2008-2011 www.alkoholiohjelma.fi Ehkäisy ja hoito. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus tukiaineiston tarkoituksena on auttaa kuntia, seutukuntia, kuntayhtymiä ja alueita niiden suunnitellessa ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 2
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (MIEPÄS) Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvaltainen arviointi v:n 1984 (mielenterveystyön komitea) jälkeen. Jatkumo: Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000. Mielenterveyspalveluiden laa-tusuositukset, STM 2002 Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002. Mielenterv.kuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 Mieli2009 työryhmä: Linjaukset vuoteen 2015 (10.2.2009) Tarkastelee yhdessä kuntien mielenterveystyötä ja päihdetyötä. Perus- ja avopalveluiden vahvistaminen Ottaa huomioon valmisteilla olevat lait. Neljä osakokonaisuutta Asiakkaan aseman vahvistaminen Edistävä ja ehkäisevä työ Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen Ohjauskeinojen kehittäminen 18 ehdotusta. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 3
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 4
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R VE Y D EN Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE -ohjelma MIEPÄS 2015 Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. S O SI A A LI H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli Lakihankkeita: PARAS-hanke: Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki VOS-uudistus HE valmis 31.8.2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta H U O L L O N L A IT HE: 2012 Voimaan: 2013 5 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009
MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Vuonna 2006 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia arviolta 675-908 miljoonaa euroa: Poliisille ja oikeusjärjestelmälle alkoholiin liittyvä rikollisuus maksoi arviolta 256-294 miljoonaa euroa Terveydenhuollon kulut arviolta 131-270 miljoonaa euroa Sosiaalihuollon kustannukset arviolta 167-179 miljoonaa euroa Alkoholinkäyttöön liittyvät omaisuusvahingot, tutkimus, ehkäisevä päihdetyö sekä alkoholilainsäädännön valvonta maksoivat yhteiskunnalle arviolta 121-165 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 välillisiä kustannuksia (tuotantomenetykset, menetetyn elämän arvo) arviolta 3 118 5 839 miljoonaa euroa Vrt. alkoholiveron tuotto vuonna 2006: 992 miljoonaa euroa Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2008 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 6
Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, 1970-2007 Litraa, asukasta kohti 10,5 11 10 9 8,9 8,8 8 7 6,9 Tilastoimaton 6 5 Tilastoidut miedot 4 3 2 Tilastoidut väkevät 1 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2005 Stakes / StakesTieto 23.4.2009 THL/Airi Partanen 7
Kannabiksen käyttö joskus ikäryhmittäin (%) (Kontula & Koskela 1992; Kontula 1997; Alkoholi- ja huumetutkimukset 1998, 2002, 2004, 2006, Stakes) Käyttö 1992 1996 1998 2002 2004 2006 elämän aikana Kaikki 5 8 10 12 12 13 15 24 12** 14* 19 25 18 19 25 34 10 16 19 19 22 25 35 44 4 8 8 11 13 16 45 69 1 2 3 4 5 6 23.4.2009 THL/Airi Partanen 8
Alkoholinkulutus (1/3) Alkoholinkulutus Suomessa juomalajeittain, 100 % alkoholina mitattuna, 1990-2007 23.4.2009 Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson
Juomatavat (1/3) Valtaosa suomalaisten juomiskerroista osuu perjantai- ja lauantai-iltoihin. Alkoholijuomien nauttimista lounaalla ja arkipäivisin esiintyy hyvin vähän. Vuonna 2006 raittiita oli 15-69-vuotiaista suomalaisista 12 %. Enää miesten ja naisten raittiudessa ei ole suurta eroa: naisista 13 % oli raittiita, miehistä 10%. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista. Pieni osa väestöstä juo valtaosan kaikesta alkoholista. Eniten kuluttava kymmenys kulutti vuonna 2006 reilusti yli 40 % Suomessa kulutetusta alkoholista. 23.4.2009 Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson
Juomatavat (2/3) Päiväkulutukseksi laskettuna miesten eniten kuluttava kymmenys (190 000 henkilöä) juo vajaat kolme viinipullollista tai yli puoli litraa väkeviä joka ikisenä vuoden päivänä (n. 90 litraa/vuosi). Naisten eniten kuluttavalla kymmenyksellä (190 000 henkilöä) vastaava luku on reilu pullollinen viiniä päivässä (vajaa 40 litraa/vuosi). Eurooppalaisessa vertailussa humalajuominen Suomessa on verrattain yleistä. Yleisintä humalajuominen on nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Noin 2/3 nuorista oli vuonna 2006 juonut itsensä tosi humalaan edellisen vuoden aikana. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen vähintäänkin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. 65-84-vuotiaiden miesten alkoholia käyttävien osuus on lisääntynyt vuoden 1993 68 prosentista 77 prosenttiin vuonna 2007. Naisilla vastaavat osuudet ovat 38 ja 54 prosenttia. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet. 23.4.2009 Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson
Juomatavat (3/3) 1980- ja 1990 -luvuilla myös nuorten raittiiden osuus väheni ja humalakulutus yleistyi. Vuosituhannen vaihteessa tässä kehityksessä tapahtui kuitenkin selkeä käänne, ja 2000 - luvulla raittius onkin nuorilla merkittävästi yleistynyt ja humalakulutus vähentynyt. Raittiiden osuus (%) 12-18 -vuotiaista tytöistä ja pojista, 1977-2007 23.4.2009 Suomen alkoholiolot / Thomas Karlsson
2007 3097 2184 582 1145 884 29 234 23.4.2009 THL/Airi Partanen 13
Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt sukupuolen mukaan vuonna 2007 (Tilastokeskus) Miehet Naiset Kuolleet Sija Kuolemansyy Sija Kuolemansyy % Kuolleet 1. Alkoholisyyt 1 425 18,7 1. Alkoholisyyt 371 11,5 2. Sepelvaltimotauti 1 213 15,9 2. Rintasyöpä 332 10,3 3. Tapaturmat yht. 948 12,4 3. Tapaturmat yht. 241 7,5 4. Itsemurhat 618 8,1 4 Sepelvaltimotauti 206 6,4 5. Keuhkosyöpä 400 5,2 5. Itsemurhat 199 6,2 % 6. Aivoverenkierron sairaus Muut kuolemansyyt 2 710 35,5 315 4,1 6. Keuhkosyöpä 189 5,9 Muut kuolemansyyt 1 681 52,2 Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita miehiä yht. 7 629 100 Työikäisenä (15-64 v.) kuolleita naisia yht. 3 219 100 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 14
Päihdehuollon erityispalveluiden päihdeasiakkaat ja sairaaloiden alkoholi- ja huumepotilaat (Päihdetilastollinen vuosikirja) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Katkaisuhoitoasemat Kuntoutuslaitokset Alkoholisairaudet (1. dg) Huumesairaudet (1. dg.)
Lähde: Sotkanet
MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Lisääntyvä päihteiden käyttö haittoineen ei kuormita vain päihdetyön erityispalveluja, vaan kuntien koko palvelujärjestelmää Kulutuksen kasvu näkyy lisääntyneinä sosiaalisina, terveydellisinä ja turvallisuuteen vaikuttavina haittoina. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 17
MISTÄ ON KYSE? ehkäisevä työ Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli on olennainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä johon myös ehkäisevä päihdetyö kytkeytyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä tulee huomioida ehkäisevän päihdetyön laaja-alaisuus ja siksi sitä tulee kehittää samanaikaisesti myös muilla tahoilla, kuten oppilaitoksissa, vapaa-ajantoimessa, järjestöissä tai jopa elinkeinoelämän yhteistyönä. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 18
MISTÄ ON KYSE? korjaava työ Korjaavassa työssä päihdepalvelujen kehittämistä tulee tehdä niin peruspalveluissa toteutettavien lähipalveluiden kuin seudullisten erityispalveluiden osalta. Päihde- ja mielenterveyskysymykset liittyvät toisiinsa kehittämistyötä on tärkeä tehdä yhdessä. Päihdetyön kokonaisuus vaatii johtamista ja voimavarojen käytön suunnittelua, niin lähipalvelujen kuin laajemman alueen väestön palveluja tuotettaessa. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 19
EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ PERUSTUU LAKIIN Toimintaa säätelevät monet eri lait ja säädökset alkaen perustuslain perusoikeussäädöksistä: sekä raittiustyölaki ja asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja tupakkalaki, alkoholilaki, huumausainelaki, lastensuojelulaki perusopetuslakikin edellyttää tukea lapsen terveelle kasvulle => Yhteistä ja oleellista on velvoite huolehtia kansalaisen hyvinvoinnista 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 20
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TAVOITTEENA on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan esim. päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 21
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KEINOIN VAIKUTETAAN päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin => EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AVARA TILA 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 22
EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevää päihdetyötä ei pidä nähdä vain valistuksena ja tiedotuksena, vaan paljon laajemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: hyvinvointia tukevien yhteisöjen vahvistaminen (E6) Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvän yleisen ehkäisyn tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen: hinta, saatavuus, mielikuvamainonta (E6) Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 23
EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Kunnan tulee huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin, on pitkäjänteistä ja koordinoitua. vrt. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: strategiatyö (E7) Kolmannen sektorin järjestöt ja muut toimijat ovat välttämättömiä yhteistyökumppaneita toteutettaessa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Oli kunnan ratkaisu palvelurakenteensa järjestämiseksi mikä tahansa, kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 24
EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ TEHDÄÄN ESIMERKIKSI sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa, ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-intervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 25
LISÄÄ ESIMERKKEJÄ: päihteiden käyttöä ja päihdekäyttäytymistä voidaan ohjata myös välillisesti muuttamalla paikallisia rakenteita ja ympäristöä koko yhteisöön kohdistuvissa ehkäisyhankkeissa esim. alkoholijuomien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet yhdistetään pehmeämpiin menetelmiin, kuten asennekasvatus ja medianäkyvyys yhteiset pelisäännöt (vanhemmat, urheiluseurat, paikalliset toimijat) kunnan hyvinvointisuunnittelu tärkeä työjalusta myös ehkäisevälle päihdetyölle kunnan päätöksillä voidaan edistää - tai haitata ehkäisevää päihdetyötä: julkisten tilojen päihteettömyydestä päättäminen, varsinkin jos niitä käyttävät lapset, nuoret ja perheet 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 26
RISKIEHKÄISY EHKÄISEVÄN JA KORJAAVAN PÄIHDETYÖN RAJAPINNALLA Riskiehkäisyn tavoitteena on puuttua jo ilmenneisiin päihdeongelmiin mahdollisimman varhain. Myös riskiehkäisyssä kunnan peruspalveluilla on keskeinen merkitys: riittävällä osaamisella erityispalvelujen kuormitusta voidaan keventää. Esimerkkinä riskiehkäisystä on alkoholinkäytön riskien arviointi mini-interventiolla. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 27
TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen toiminnallisena alueellisena kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydet kunnan muuhun toimintaan eivät saa katketa, vaan laaja-alaisen sektorirajat ylittävän yhteistyön edellytyksien on säilyttävä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelujen järjestämistä on johdettava kokonaisuutena 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 28
TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö - laaja-alaisuus tuo tehokkuutta strategia seudullinen tai kunnallinen monialainen päihdetyöryhmä johtaminen ja koordinaatio erillinen henkilöstö & paikallistason vastuuhenkilöt ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaation vahvistaminen myös laajan väestöpohjan alueella 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 29
23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 30
KORJAAVA PÄIHDETYÖ - PÄIHDEPALVELUT Päihdepalveluja tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa päihdehuollon erityispalveluina Päihdehuoltolaki 41/1986 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 31
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015 MIEPÄS - taustaa Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyneet ja jatkavat kasvuaan Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Huomio kohdistuu enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuus Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 32
Palvelukokonaisuuden koordinointi (E8) Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana. Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Palveluiden monipuolisuus. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 33
Perus- ja avopalveluiden tehostaminen avo- ja peruspalveluiden kehittäminen matalakynnyksisen yhden oven periaate (E2) sosiaalityön vahvistaminen peruspalveluissa (E2) päihde- ja depressiohoitaja (E9) perus- ja erikoispalvelujen yhteistyö, mm. jalkautuvat työmuodot, konsultaatiot (E9) kotiin vietävät palvelut (E9) ryhmämuotoinen kuntoutus (E9) yhdistetyt päihde- ja mielenterveystyön avohoitoyksiköt (E9)
Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö (E9) Myös kasper voi olla osa toimintaa. Yksikkö voi olla kuntien tai laajan väestöpohjan kuntayhtymien alaisia. Kaikkien osaamisresurssien hyödyntäminen. Yksiköt antavat tukea peruspalveluille. Yksiköt hoitavat erikoistason m&pongelmia sairastavia. Suurissa kaupungeissa tai yli 100 000 asukkaan alueilla mahdollisuus sisäiseen erikoistumiseen. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 35
Avohoitoa tukevat palvelut (E9) Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 36
Kuntoutustoiminta ja asumispalvelut (E9) Monimuotoisuus Kaikkien hoidon vaiheiden aikana. Avopainotteisuus. Ryhmämuotoiset avohoidon ohjelmat. Klubitaloverkoston laajentaminen. Vankiloista vapautuneiden päihdekuntoutuksen järjestäminen. Asumispalveluiden kehittämissuositukset pohjaksi suunniteltaessa m&p -asumispalveluita. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 37
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen asiakas Asumispalvelut Puhelinpalvelut Päivystys Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottotoiminta: -matalan kynnyksen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottotoiminta - depressiohoitajan, päihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto - terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Päihtyneiden selviämisasematoiminta Alkoholi ja huume vieroitushoitoyksiköt Laitos- ja yhteisökuntoutus Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksikkö Erikoissairaanhoidon osastohoidot Yleissairaalan psykiatriset poliklinikat 23.4.2009 THL/Airi Partanen 38
Päihdepalvelut Peruspalvelut mitä? päihdeongelmien tunnistaminen varhainen puuttuminen, mini-interventio akuutit ongelmat (katkaisuhoito, tapaturmat, infektiot yms.) erityispalveluiden tarpeen arviointi motivointi päihdehoitoon ohjaus pitkäaikaiseen jatkohoitoon osallistuminen matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittoja vähentävät ja huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 39
Päihdepalvelut Yhdistetty mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikkö mitä? päihdeongelman ja hoidon tarpeen arviointi terapeuttinen avohoito katkaisuhoito kuntoutus matalakynnyksisiä huono-osaisuuspalveluja ja jälkikuntoutuksen tukipalveluja yhteistyössä peruspalveluiden, järjestöjen yms. kanssa asiakastyön lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja, jalkautuvaa päihdetyötä 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 40
TAVOITTEENA KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2005-2013 - puitelaki: 5 - perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät järjestettävä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla; kunta tai yhteistoiminta-alue; 6 - laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut; kuntayhtymät - terveydenhuoltolaki, sosiaalihuollon lait, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva puitelaki - väliarviointi: kuntarakenteen muutokset merkittäviä ja nopeampaa kuin uudistusta käynnistettäessä ajateltiin - onko kuntarakenteen muutosvauhti ja lähinnä mekaaniset ratkaisut riittäviä? => painopiste on siirrettävä rakenteista palveluihin, mm. palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjakojen uudistamiseen, kustannustehokkaampien palvelukäytäntöjen tunnistamiseen ja levittämiseen 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 41
TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdestrategia osana kunnallista hyvinvointistrategiaa Yhteistyörakenteet ja resurssit Monialainen päihdetyöryhmä Kunnan perusturvan johtamisorganisaatio Riittävät resurssit Johtaminen ja koordinaatio päihdetyön johtaminen on prosessien johtamista edellyttää selkeää johtajuuden ja vastuun määrittelyä 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 42
23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 43
23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 44