Ilmanvaihdon parantaminen saneerauksen yhteydessä

Herkko Suhonen Ilmanvaihdon parantaminen saneerauksen yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikka Insinöörityö 31.5.2016

Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Herkko Suhonen Ilmanvaihdon parantaminen saneerauksen yhteydessä 29 sivua + 1 liite 31.5.2016 Tutkinto insinööri (AMK) Koulutusohjelma talotekniikka Suuntautumisvaihtoehto LVI, suunnittelupainotteinen Ohjaajat LVI-insinööri Pekka Nieminen osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri Insinöörityön tavoitteena oli luoda tietopaketti, joka antaa yleiskuvan ilmanvaihtojärjestelmistä ja ilmanvaihdon parantamismahdollisuuksista korjausrakentamisessa. Teoriaosuudessa esitetään eri ilmanvaihtojärjestelmät, niiden toimintaperiaatteet ja parantamisvaihtoehdot. Työssä käsitellään painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää, koneellista poistoilmanvaihtojärjestelmää ja koneellista tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmää. Aiheen laajuuden vuoksi teoriaosuuden pääpaino on kerrostaloissa ja asuntoilmanvaihdossa, eikä työssä tarkastella äänitekniikkaa tai paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Työssä tuodaan esille eri järjestelmien edut ja haasteet sekä käydään läpi järjestelmän valintaan vaikuttavia asioita. Työssä esitetään esimerkkikohteen avulla yksi vaihtoehto kerrostalon ilmanvaihdon parantamiselle. Esimerkkikohteena on Turussa sijaitseva 60 70-luvuilla rakennettu asuinalue. Alue koostuu 17 kerrostalosta, joissa on yli 600 vuokra-asuntoa. Alueella on käynnissä vuonna 2014 alkanut allianssimallilla toteutettava korjaushanke, joka kestää vuoteen 2018. Hankkeen aikana rakennusten koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä muutetaan koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmäksi. Työssä käydään yhden rakennuksen osalta läpi järjestelmän valintaan vaikuttaneet tekijät ja esitellään uuden ilmanvaihdon suunnitelmat ja syyt eri ratkaisuille. Avainsanat ilmanvaihto, korjausrakentaminen

Author Title Number of Pages Date Herkko Suhonen Improving ventilation at building renovation 29 pages + 1 appendice 31 May 2016 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Building Services Engineering Specialisation option HVAC Engineering, Design Orientation Instructors Pekka Nieminen, HVAC Engineer Jorma Säteri, Head of Department The purpose of this final year project was to create an informational package about ventilation and ways to improve it. Because the topic is so wide, this final year project focused on suitable solutions for residential buildings. For this project, the basics of natural ventilation system, mechanical exhaust air system and mechanical supply-exhaust air system were studied. The case studied in the final year project was the ventilation improvement of seventeen apartment buildings from the 1960s and 1970s with over six hundred rental apartments. All the buildings are to be renovated between 2014 and 2018. Before the renovation, the buildings had mechanical exhaust systems, and once the renovation is completed they have mechanical supply-exhaust air systems. Plans for one building were presented in this Bachelor's thesis. The thesis introduced the basics of ventilation. With that information people who do not work with ventilation on a daily basis will understand what it means to improve ventilation, how much space the system needs and what system is suitable for different situations. Keywords ventilation, renovation

Sisällys 1 Johdanto 1 2 Käsitteitä 1 3 Määräykset ja ohjeet 3 3.1 Rakentamismääräyskokoelma 3 3.2 Sisäilmastoluokitus 2008 3 3.3 Ekosuunnitteludirektiivi 4 4 Ilmanvaihto 4 4.1 Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä 4 4.2 Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä 6 4.3 Koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä 7 4.3.1 Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä 7 4.3.2 Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä 8 4.4 Lämmöntalteenotto 10 4.4.1 Levylämmönsiirrin 11 4.4.2 Regeratiivinen lämmönsiirrin 12 4.4.3 Nestekiertoinen lämmönsiirrin 12 4.4.4 Poistoilmalämpöpumppu 12 4.5 Päätelaitteet 14 4.6 Tasapainotus 18 4.7 Tarpeenmukainen ilmanvaihto 18 5 Asuinkerrostalojen alkuperäiset ilmanvaihtojärjestelmät 19 6 Tilantarpeet 20 7 Järjestelmän valinta 21 8 Esimerkkikohde 23 8.1 Kohteen esittely 23 8.2 Järjestelmän valinta 24 8.3 Toteutustapa 25 9 Yhteenveto 26 Lähteet 28

Liite 1. Otteita ilmanvaihtosuunnitelmista

1 1 Johdanto Suomessa tehdään putkiremontti vuosittain noin 20 000 kerros- ja rivitalokodissa. Usein putkiremontin yhteydessä ei tehdä ilmanvaihtojärjestelmälle mitään. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä 1/2013 vp (1) todetaan, että ilmanvaihtojärjestelmien kunnossapito ja puhdistus on moitteetonta vain 5 10 %:ssa järjestelmistä. Huonon sisäilmanlaadun on todettu olevan kansantaloudellinen ongelma. Vuonna 2015 rakennusten lämmitykseen kuluvan energian osuus koko Suomen energian kulutuksesta oli 25 % (2). Tässä työssä selvitetään eri vaihtoehtoja ilmanvaihdon parantamiselle ja parannuksen vaikutuksia energiankulutukseen. Teoriaosuudessa esitetään eri ilmanvaihtojärjestelmät, ilmastoinnin perusprosessit ja ilmanvaihtojärjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi esitetään esimerkkinä 60 70-luvun taitteessa tehdyn kuusikerroksisen asuinrakennuksen koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän muuttaminen koneelliseksi tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmään. Työssä ei paneuduta esimerkiksi äänitekniikkaan tai palomääräyksiin ja niiden vaikutuksesta ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluun. Tarkoituksena on saada lukijalle yleiskuva ilmanvaihdosta ja siitä, miten uusi järjestelmä käytännössä vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen ja sisäilmanlaatuun. 2 Käsitteitä Tässä työssä käytettävillä ilmanvaihdon käsitteillä tarkoitetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 (3 s. 3-4) mukaan: huonelämpötilalla yleensä ilman lämpötilaa oleskeluvyöhykkeellä. Kun huoneessa on laajoja pintoja, joiden lämpötila poikkeaa ilman lämpötilasta, käytetään huonelämpötilana operatiivista lämpötilaa. Operatiivinen lämpötila kuvaa sisäilman lämpötilasta poikkeavien pintalämpötilojen vaikutusta ihmisen lämmöntunteeseen; ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemalla lämpömäärällä sitä lämpömäärää, joka tarvitaan ilmanvaihdon ilmavirran lämmittämiseksi ulkoilman lämpötilasta huonelämpötilaan; ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteella lämmöntalteenottolaitteistolla vuodessa talteen otettavan ja hyödynnettävän lämpömäärän suhdetta ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaan lämpömäärään, kun lämmöntalteenottoa ei ole;

2 ilmanvaihdolla huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla; ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholla (kw/(m3/s)) rakennuksen koko ilmanvaihtojärjestelmän kaikkien puhaltimien, mahdollisten taajuusmuuttajien ja muiden tehonsäätölaitteiden yhteenlaskettua sähköverkosta ottamaa sähkötehoa jaettuna ilmanvaihtojärjestelmän koko mitoitusjäteilmavirralla tai mitoitusulkoilmavirralla (suurempi näistä); ilmanvaihtokertoimella tunnin kuluessa huonetilaan tai tilasta virrannutta ulkoilmavirtaa huonetilanilmatilavuutta kohti, (m3/h)/m3=1/h; ilmastoinnilla huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaa tulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä; jäteilmalla poistoilmaa, joka johdetaan rakennuksesta ulos; kierrätysilmalla ilmaa, joka palautuu ainoastaan samaan huonetilaan tai asuntoon; koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä järjestelmää, jolla ilma poistetaan rakennuksesta koneellisesti puhaltimen avulla ja tilalle tuodaan lämmitettyä/jäähdytettyä ja suodatettua ulkoilmaa puhaltimen avulla; koneellisella poistoilmajärjestelmällä järjestelmää, jolla ilma poistetaan rakennuksesta koneellisesti puhaltimen avulla ja tilalle tulee ulkoilmaa sekä ulkoilmalaitteiden kautta että rakenteiden ilmavuotoina; käyttöajalla aikaa, jolloin rakennuksessa tai tilassa oleskellaan tai rakennusta tai tilaa käytetään sen käyttötarkoituksen mukaisesti; lämpötilasuhteella lämmöntalteenottolaitteiston lämmönsiirtimen tuloilman lämpötilan muutoksen suhdetta poisto- ja ulkoilman lämpötilojen erotukseen lämmönsiirtimessä; oleskelutilalla huonetilaa, jossa oleskellaan pitempään kuin tilapäisesti. Oleskelutiloja eivät ole esimerkiksi hygieniatilat, pukuhuoneet ja toimistokäytävät; oleskeluvyöhykkeellä sitä osaa huonetilasta, jossa sisäilmastovaatimukset on suunniteltu toteutuvaksi. Yleensä se on vähintään huonetilan osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 m:n korkeudella lattiasta ja sivupinnat 0,6 m:n etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista; painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä järjestelmää, jonka toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistoilmakanavassa ylöspäin ja ulos rakennuksesta. Tilalle tulee ulkoilmaa sekä ulkoilmalaitteiden kautta että rakenteiden ilmavuotoina;

3 poistoilmalla ilmaa, joka johdetaan huonetilasta pois; siirtoilmalla ilmaa, joka johdetaan tilasta toiseen tilaan; tuloilmalla ilmaa, joka johdetaan huonetilaan. Ilmavirrat on selitetty kuvassa 1. Kuva 1. Ilmavirtojen nimitykset (3 s. 4) 3 Määräykset ja ohjeet 3.1 Rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston asettamat määräykset ja ohjeet ilmanvaihdon osalta esitetään Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. RakMK D2 asettaa määräykset ilmanvaihdolle ja sisältää ohjeet erilaisten tilojen ilmanvaihdon suunnittelulle. (3) 3.2 Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäilmastoluokitus 2008 on Sisäilmayhdistys ry:n tekemä ohje, jonka avulla voidaan asettaa sisäilmalle laatutavoite suunnitteluvaiheessa. Luokitusta voidaan soveltaa myös korjausrakentamisessa. Luokitus ei kumoa viranomaissäännöksiä eikä niistä jul-

4 kaistuja tulkintoja, vaan täydentää ohjeita. Luokituksia on kolme: S1, S2 ja S3. Näistä S1 on paras luokka ja S3 vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999 (4) minimivaatimuksia. (5) 3.3 Ekosuunnitteludirektiivi 1.1.2016 astui voimaan ekosuunnitteludirektiivi, jossa annetaan vaatimukset ilmanvaihtokoneiden sähkötehokkuudelle, lämmöntalteenotolle ja puhaltimien hyötysuhteelle. Direktiivi tiukentuu edelleen 1.1.2018. (6) Direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen suunnittelun vaatimukset, joita tuotteiden valmistajien tulee noudattaa. Ekosuunnitteludirektiivin mukaan annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia komission asetuksina, nämä asetukset ovat sellaisinaan voimassa Suomessa. Direktiivin pohjalta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta on säädetty Komission asetus (EU) N:o 1253/2014. (7) 4 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on taata terveelliset ja viihtyisät ja turvalliset olosuhteet oleskeluvyöhykkeelle (1). Ilmanvaihdolla tuodaan raitista ilmaa sisään ja poistetaan sisätiloissa syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus. Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään (8). Ilmanvaihto tulee toteuttaa niin, että ulkoilma ohjataan oleskelutiloihin ja poistoilma poistetaan niiden tilojen kautta, joissa syntyy kosteutta ja epäpuhtauksia. Asuntoilmanvaihdossa tiloja, joiden kautta ilma poistetaan, ovat märkätilat, keittiö ja vaatehuone. Keittiön poisto toteutetaan yleensä omana erillispoistona. Jotta saavutetaan riittävät olosuhteet, on ilmanvaihtokertoimen oltava vähintään 0,5. 4.1 Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimaisessa ilmanvaihdossa paine-erot syntyvät lämpötilaeron ja tuulen avulla. Viileämpi ulkoilma virtaa sisään ulkoseinään tai ikkunan karmiin asennetusta ulkoilmaventtiilistä tai rakenteiden läpi syrjäyttäen lämpimän ilman, joka nosteen voimin virtaa hormia pitkin vesikatolle ja sieltä ulos. (kuva 2.)

5 Kuva 2. Painovoimaisen ilmanvaihdon periaatekuva Jokaisen poistoilmakanavan tulee olla huone- ja venttiilikohtainen. Kanavareitin tulee olla mahdollisimman pystysuora eikä vaakasiirtymisiä saa olla 10 % enempää kanavan kokonaispituudesta. Pääte- ja jäteilmalaitteiden välisen korkeusetäisyyden tulee olla vähintään 4,5 m. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmana on ilmavirtojen hallitsemattomuus. Lisäksi poistoilman mukana menee lämpöenergiaa hukkaan. Ilman vaihtuvuutta voidaan tehostaa asentamalla hormin päähän roottori joka pyörii tuuleen avulla ja luo hormiin imun. Lisäksi ilman vaihtuvuutta voidaan tehostaa hormin lämpöeristeellä sekä maalaamalla hormin pinnat tummaksi, jolloin ilma lämpiää hormissa tehokkaammin. Kolmas vaihtoehto ilmavirran tehostukseen on asentaa poistohormeihin puhaltimet, jotka auttavat ulkoilman saamisessa sisälle myös silloin, kun ulkoilma on lämpimämpää kuin sisäilma. Kun puhaltimilla tehostetaan painovoimaista ilmanvaihtoa, käytetään järjestelmästä termiä hybridi-ilmanvaihto.

6 4.2 Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä Koneellisessa poistoilmanvaihdossa paine-ero saadaan aikaan poistoilmahormin tai -kanavan päähän asennettavalla poistoilmapuhaltimella. Raitis ulkoilma tuodaan sisätiloihin vastaavalla tavalla kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. (kuva 3.) Kuva 3. Koneellisen poistoilmanvaihdon periaatekuva Kun ilma poistetaan puhaltimen avulla, voidaan samaa runkokanavaa pitkin poistaa useamman tilan jäteilma. Koneellisessa poisto-ilmanvaihdossa ei myöskään ole vastaavanlaisia rajoitteita vaakasiirtymisien osalta kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa.

7 4.3 Koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa myös raitis ulkoilma tuodaan sisätiloihin puhaltimen avulla, jolloin koko rakennuksen ilmanvaihto on hallittavissa. 4.3.1 Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä Keskitetyssä ilmanvaihdossa (kuva 4.) yhdellä koneella hoidetaan useamman tilan tai koko rakennuksen ilmanvaihto. Kuva 4. Keskitetyn ilmanvaihdon periaatekuva Koneille on varattava riittävästi tilaa rakennuksesta. Mikäli rakennuksessa ei ole erillistä konehuonetilaa tai sellaista ei saada aikaan hyödyntämällä muita rakennuksen tiloja, on mahdollista sijoittaa kone myös katolle erillisessä kontissa, joka toimitetaan koneen mukana. Koneen vaatimat tilat on esitetty tarkemmin kappaleessa 6. Tuloilman jälkilämmitys toteutetaan vesikiertoisella patterilla.

8 4.3.2 Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa (kuva 5.) jokaisella huoneistolla on oma ilmanvaihtokone. Kuva 5. Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon periaatekuva Huoneistokohtaisia ilmanvaihtokoneita on ulkomuodoltaan erilaisia ja eri tiloihin sijoitettavia. Yleisimmin käytetyissä ilmanvaihtokoneessa on neljä kanavaliitäntää laitteen päällä. Liitäntöjä on yksi tulo-, poisto-, ulko- ja jäteilmalle. Eräiden valmistajien konemalleissa on myös viides liitäntä erillispoistoa varten. Tämäntyyppisessä ratkaisussa ohitetaan lämmöntalteenotto erillispoiston poistoilman osalta ja ohjataan se samaa jäteilmakanavaa pitkin katolle muun jäteilman kanssa. Esimerkki tämäntyyppisestä ilmanvaihtokoneesta on kuvassa 6.

9 Kuva 6. Swegon Casa W3-ilmanvaihtokoneen liitännät (9) Edellä mainitun tapaiset ilmanvaihtokoneet sijoitetaan tyypillisesti kylpyhuoneeseen, kodinhoitohuoneeseen tai erilliseen tekniseen tilaan. Pieniä huoneistoja varten on olemassa ilmanvaihtokoneita, joissa on liesikupu itse koneessa, jolloin kone sijoitetaan lieden päälle (kuva 7). Kuva 7. Vallox 90K MC (10) Eräillä valmistajilla on myös matalia koneita, joissa kanavaliitännät sijaitsevat laitteen sivussa. Esimerkki kanavaliitännöistä on esitetty kuvassa 8. Muotonsa vuoksi tällaiset koneet voidaan sijoittaa esimerkiksi alakattoon.

10 Kuva 8. Vallox TSK Multi 80 MC-ilmanvaihtokoneen kanavalähdöt (11) Ilman jälkilämmitys voidaan toteuttaa joko sähköpatterilla tai vesikiertoisella patterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus voidaan toteuttaa erillisellä ohjauspaneelilla tai liesikupuun integroidun ohjauksen kautta. 4.4 Lämmöntalteenotto Tuloilman lämmittämiseen kuluvan energian osuus rakennuksien koko lämmitysenergian tarpeesta on Suomessa tyypillisesti 30 50 % (12). Lämmön talteenotolla (LTO) otetaan poistoilmasta lämpöenergia talteen ja käytetään sitä tuloilman esilämmitykseen. Lämmöntalteenotto voidaan toteuttaa joko pyörivällä lämmönsiirtimellä, levylämmönsiirtimellä tai nestekiertoisella lämmönsiirtimellä. LTO:n hyötysuhteella voidaan tarkoittaa joko laitteen lämpötilasuhdetta tai LTO:n vuosihyötysuhdetta, eikä näitä saa sekoittaa keskenään. Lämpötilasuhde on laitteen ominaisuus joka perustuu standardisoiduilla mittauksilla saatuihin tuloksiin. Molemmat hyötysuhteet esitetään yleensä prosentteina. Lämpötilasuhteen laskenta on esitetty kuvassa 9.

11 Kuva 9. Lämpötilasuhteen laskenta (13) Vuosihyötysuhde on arvo, jossa huomioidaan koko rakennuksen ilmanvaihto. Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde η a lasketaan kaavalla: =. h ä :. 4.4.1 Levylämmönsiirrin Levylämmönsiirtimessä lämpö johtuu lämpöä johtavien levyjen avulla lämpimästä ilmasta kylmempään. Levylämmönsiittimiä on kahta tyyppiä: ristivirtalämmönsiirrin ja vastavirtalämmönsiirrin. Ristivirtalämmönsiirrin on kuution muotoinen ja ilmavirrat siirtyvät ristiin toisiinsa nähden. Vastavirtalämmönsiirtimessä ilmavirrat siirtyvät osassa lämmönsiirrintä vastakkaisiin suuntiin. Ristivirtalämmönsiirtimen lämpötilasuhde on 50 70 % ja vastavirtalämmönsiirtimen lämpötilasuhde on 60 80 % (2). Ekosuunnitteludirektiivin vuonna 2018 vaatimaa hyötysuhdetta on vaikea saavuttaa ristivirtalämmönsiirtimillä, ja ne tultaneen korvaamaan vastavirtalämmönsiirtimillä (14).

12 4.4.2 Regeratiivinen lämmönsiirrin Regeratiivisessa eli pyörivässä lämmönsiirtimessä lämpö siirretään pyörivän kennon avulla poistoilmasta tuloilmaan. Pyörivän lämmönsiirtimen lämpötilasuhde on 60..80 % (13). Pyörivässä levylämmönsiirtimessä myös poistoilman kosteus ja hajut voivat siirtyä tuloilmaan, mistä johtuen pyörivä lämmönsiirrin ei sovellu esimerkiksi useampaa asuntoa palvelevaan ilmanvaihtokoneeseen. 4.4.3 Nestekiertoinen lämmönsiirrin Nestekiertoisessa lämmönsiirtimessä on patteri sekä tulo- että poistopuolella. Lämpö siirtyy pattereiden välillä kiertävän nesteen kautta. Nestekiertoisen lämmönsiirtimen lämpötilasuhde on 40 60 % (13). Nestekiertoisessa lämmönsiirtimessä epäpuhtaudet eivät siirry poistoilmasta tuloilmaan ja tulo- ja poistoilmakoneet voivat olla tarpeen vaatiessa myös eri tiloissa. 4.4.4 Poistoilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu on laite, jolla otetaan talteen poistoilmasta lämpöenergia ja hyödynnetään sitä esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen.

13 Kuva 10. Periaatekuva koneellisesta poistoilmanvaihdosta poistoilmalämpöpumpulla Poistoilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin kaikissa lämpöpumpuissa. Tässä tapauksessa lämpö otetaan poistoilmasta ja lämpö hyödynnetään lämmityksessä. (Kuvat 10 ja 11.)

14 Kuva 11. Lämpöpumpun toimintaperiaate (15) 4.5 Päätelaitteet Jokaiselle käyttötarkoitukselle ja sijainnille on omat päätelaitteensa. Päätelaitteiden säätö tapahtuu laitteessa itsessään tai erillisellä kanavaan sijoitettavalla säätöpellillä. Tässä kappaleessa esitetään tulo- ja poistoilma osalta yleisimmät asuntoilmanvaihdossa käytettävät päätelaitteet. Suuremmille ilmamäärille on erikseen omat päätelaitteensa. Ulko- ja jäteilman laitteet toteutetaan ilmamääristä riippumatta samalla periaatteella. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit soveltuvat sekä, tulo- että poistoilmavirralle. Pelkän venttiilin lisäksi on saatavilla ulkoilmaventtiileitä, joissa on valmiina seinäläpivienti ja ulkosäleikkö. Perinteisen venttiilin sijaan, voidaan ulkoilma tuoda sisään myös ikkunakarmiin asennettavasta rakoventtiilistä. Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiileitä on esitetty kuvassa 12.

15 Kuva 12. Fläkt Woods Oy:n venttiilejä painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Vasemmalta oikealle RKT, VFLC ja KIV. (16) Koneelliselle ilmanvaihdolle on omat venttiilinsä sekä tulo- että poistoilmalle. Venttiilin valintaan vaikuttaa venttiilin sijoitus ja ilmamäärä. Tuloilmalle on katto- ja seinäasennukseen on omat venttiilimallinsa. Poistoilmalle pyöreät venttiilit sopivat sekä seinä- että kattoasennukseen. Lisäksi on olemassa seinälle suunniteltuja poistoilmaventtiilejä. Esimerkkejä koneellisen ilmanvaihdon venttiileistä on esitetty kuvassa 13. Kuva 13. Climecon Oy:n ilmanvaihtoventtiilejä. Vasemmalta oikealle kattoon asennettava tuloilmaventtiili RINO sekä seinään asennettavat tuloilmaventtiilit LINO ja TINO (17). Alhaalla vasemmalta oikealle poistoilmaventtiili VIP, saunan poistoilmaventtiili VIP-S ja seinään asennettava TINOi. (18)

16 Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa ulkoilma voidaan tuoda sisään seinään asennettavan säleikön tai katolle asennettavan ilmanottolaitteen avulla. Ilmanottolaitteet tulee mitoittaa riittävän suuriksi. Näin saadaan ilman otsapintanopeus riittävän alhaiseksi ja vähennetään lumen ja veden pääsyä kanavistoon. Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa ulkoilma tuodaan tyypillisesti sisään seinään asennettavan ulkosäleikön kautta. Esimerkkejä ulkoilmalaitteista on kuvassa 14. Kuva 14. Ulkoilmalaitteita. Vasemmalla ilmanottosäleikkö RIS, oikealla Ilmanottolaite DYMA (19) Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa jäteilma johdetaan ulos joko seinään asennettavan ulospuhallussäleikön tai katolle asennettavan jäteilmahajottajan kautta. Esimerkkejä koneellisen ilmanvaihdon jäteilmalaitteista on kuvassa 15.

17 Kuva 15. Koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon poistoilmalaitteita. Ulospuhallussäleikkö RISJ ja ulospuhallusjaottaja EYMA (19) Koneelliseen poistoilmanvaihtoon käytettävät huippuimurit asennetaan nimensä mukaisesti katolle. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon on saatavilla tuleen avustuksella pyöriviä hormi-imureita. (Kuva 16.) Kuva 16. Huippuimuri Roofmaster STEF (20) ja PU-mallinen hormi-imuri (21)

18 4.6 Tasapainotus Jotta tulo- ja poistoilmamäärät saadaan halutuiksi, on järjestelmä tasapainotettava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhaltimelta jokaiselle päätelaitteelle on yhtä suuri painehäviö. Yhtä suuret painehäviöt saadaan, kun huomioidaan kanavistossa tapahtuva painehäviö puhaltimelta päätelaitteelle ja säädetään päätelaite niin, että päätelaitteella tapahtuva painehäviö ja ilmamäärä ovat halutut. Suuremmissa järjestelmissä asennetaan haarakanaviin erillisiä säätöpeltejä, joilla tasapainotetaan kanavistoa ja mahdollistetaan päätelaitteiden oikea säätö. Kuvassa 17 on havainnollistettu kanaviston tasapainotilannetta. Kuva 17. Kanaviston tasapainotilanteen havainnointi. Jotta tasapainotus onnistuu, kanavakoot ja päätelaitteet on mitoitettava oikean kokoisiksi. 4.7 Tarpeenmukainen ilmanvaihto Tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa ilmavirtoja voidaan ohjata tilakohtaisesti automatiikalla niin, että olosuhteet sisätiloissa pysyvät optimaalisina. Ilmamääriä voidaan ohjata esimerkiksi hiilidioksidi- ja lämpötila-antureiden avulla. Hiilidioksidipitoisuuden nous-

19 tessa ilmanvaihtoa tehostetaan, jolloin hiilidioksidipitoisuus laskee. Lämpötilan noustessa tilaan tuodaan jäähdytettyä tuloilmaa, jolloin lämpötila laskee takaisin tavoitelämpötilaan. Muita ohjaustapoja on esimerkiksi kello-ohjaus ja tilakohtainen ohjaus. Kelloohjauksessa ilmavirtoja tehostetaan tilojen oletettujen käyttöaikojen mukaan. Tilakohtaisessa ohjauksessa tilassa on erillinen kytkin, josta ilmavirtoja ohjataan. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon etuja ovat jatkuvasti tyydyttävät olosuhteet ja energian säästö. Energian säästöä saadaan, koska ilmanvaihtoa voidaan pienentää kun tiloja ei käytetä. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon haasteita tuo suuri määrä säätölaitteita, jotka vaativat investointeja sekä käytön aikaista huoltoa. Tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta käytetään lyhennettä VAV (variable air volume). Eri laitevalmistajilla on omat nimetyt järjestelmänsä tarpeenmukaiselle ilmanvaihdolle. Esimerkeiksi mainittakoon Swegon WISE ja Lindab Pascal. 5 Asuinkerrostalojen alkuperäiset ilmanvaihtojärjestelmät 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella ilmanvaihto toteutettiin painovoimaisesti. Ilmanvaihdon hormit sijoitettiin huoneistojen välisiin paksuihin tiiliseiniin tai kantaviin tiiliseiniin. Poistoilmaventtiilit sijoitettiin wc-tiloihin, kylpy- ja vaatehuoneeseen sekä keittiöön. 1920 1940-luvuilla poistoilmakanavia sijoitettiin myös neljänneskiven tiiliseiniin, ns. luginomassaseiniin tai riksilevyseiniin. Ulkoseiniin tehtiin tuloilmakanavat. Ulkopuolelle pintaan asennettiin säleikkö ja sisäpintaan säädettävä venttiili, räppänä. Rungon keskellä oleviin sisätiloihin asennettiin vaakasuuntainen kanava tai kellarin kautta pystykanava. Tehostus saatettiin toteuttaa tuuli-imuhatulla tai Savonius-roottorilla. Painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä rakennettiin 1960-luvulle saakka. 1950-luvun puolivälistä alkaen alettiin tehdä koneellisia poistoilmajärjestelmiä. Päällekkäisten kerrosten tiloista poistoilma ohjattiin pystysuoraan yhteiskanavaan. Yhteiskanavat yhdistettiin ullakolla kokoojakanavalla puhallinkomerossa poistoilmakoneeseen. 1970 1990-luvuilla koneellisen poistoilmajärjestelmän kanavat tehtiin kierresaumatusta peltikanavasta. Ulkoilma otettiin sisään ulkoseinien raoista tai jättämällä ikkunoiden yläosa osittain tiivistämättä. Vuonna 1988 astui voimaan määräys, jonka mukaan ulkoilma on tuotava sisään joko seinäventtiilillä tai ikkunan karmiventtiilillä.

20 Sekä keskitettyjä, että huoneistokohtaisia koneellisia tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmiä on rakennettu 1990-luvulta alkaen. (22) 6 Tilantarpeet LVI-kortissa LVI 06-10105 (23) on ohjeet LVI-laitosten tilavarauksille. Ilmanvaihdossa tilat varataan konehuoneelle, kanaville alakattoon ja pystynousuille. Alakaton tilantarpeesta esimerkki on kuvassa 18. Kuva 18. Esimerkki tilantarpeesta alakatossa (3) Pystynousut tarvitsevat sitä enemmän tilaa, mitä ylempänä rakennusta ollaan. Keskitetyssä ilmanvaihdossa tilaa tarvitaan enemmän suurempien kanavakokojen vuoksi ja huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa kanavamäärä kasvaa. Tilaa vievät kanavat ja niiden eristykset. Lisäksi on jätettävä tyhjää tilaa eristeiden asentamista varten. Eri kanavaeristyksiä ovat kondenssieristys, lämpöeristys ja paloeristys. Kondenssieristyksellä estetään ilmankosteuden tiivistyminen kanavan pintaan. Kondenssieristyksessä käytettävien solukumieristeiden paksuudet ovat useimmiten 13 mm tai 19mm. Lämpöeristyksellä estetään lämpimän ilman siirtyminen sisätilasta kanavaan tai toisin päin. Lämpöeristeenä käytetään mineraalivillaa. Eristepaksuudet vaihtelevat kanavassa si-

21 jaitsevan ilman ja ympäröivän ilman lämpötilaeron mukaan. Tyypillisiä eristepaksuuksia on 50 mm ja 100 mm. Paloeristyksellä estetään palon leviäminen kanavia pitkin paloosastosta toiseen. Paloeristys määräytyy paloluokan mukaan. Eristepaksuudet vaihtelevat valmistajan mukaan. Eristeet on aina asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuva 19. Konehuoneen suuntaa antava tilantarve ilmamäärien mukaan (3) Ilmanvaihtokonehuoneen tarkka tilantarve ja koneen sijoittaminen voidaan määrittää vasta kun konevalinta on tehty. Kuvassa 19 on esitetty suuntaa antavasti konehuoneen tilantarve kun tiedetään ilmamäärät. 7 Järjestelmän valinta Järjestelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat käytettävissä olevat tilat, rakennuksen käyttötarkoitus, valmiudet investoida uuteen järjestelmään sekä tavoiteltu sisäilmanlaatu ja energiakustannukset. Järjestelmän valintaan ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan lopullinen valinta on monen osatekijän summa. Kuvassa 20 on esitetty suuntaa antavasti vaikutuksia investointikuluihin ja sisäilman hallittavuuteen, kun järjestelmää parannetaan.

22 Kuva 20. Viitteellinen kuva järjestelmän parantamisen investointikustannuksista ja vaikutuksista sisäilman hallittavuuteen. Rajoittavin tekijä keskitetylle koneelliselle ilmanvaihdolle saneerauksessa on konehuoneen vaatima tila. Jos tilaa ei löydy rakennuksen sisältä, esimerkiksi ullakolta tai kellarista, jää vaihtoehdoksi katolle sijoitettava erillinen kontti. Tämäkään ei ole aina mahdollista, jos kohteessa on esimerkiksi harjakatto tai kohde on suojeltu jolloin, julkisivumuutokset eivät välttämättä ole mahdollisia. Keskitetyn ilmanvaihdon käyttöajan ongelmia voi aiheuttaa käyttäjien tietämättömyys tai välinpitämättömyys. Koska toimivan ilmanvaihdon takaamiseksi on kanaviston oltava tasapainossa, on päätelaitteiden säätöjen oltava oikein. Esimerkki Asuinkerrostalossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Asukas A kokee seinässä olevan raitisilmaventtiilin raitisilman liian kylmäksi, ja hän tukkii asuntonsa poistoilmaventtiilit. Tästä johtuen asukkaan B venttiileitä pitkin poistuu suunniteltua enemmän ilmaa ja syntyy vetoa. Asukas B valittaa asiasta huoltoyhtiöön, ja huoltomiehellä menee työtunteja vian selvittämiseen ja korjaamiseen. Huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla vältytään edellä mainitun esimerkin kaltaisilta ongelmilta, koska huoneistojen ilmanvaihdot ovat toisistaan riippumattomia. Vastaavasti keskitetyn ilmanvaihtokoneen hajotessa, loppuu ilmanvaihto kaikissa koneen palvelemissa tiloissa. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa huollettavien koneiden määrä voi kasvaa huomattavasti. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa huoneiston kattoon tulee myös enemmän ilmanvaihtokanavia koska, ulkoilmakanava ja jäteilmakanava tarvitsevat myös tilaa. Tämä lisää huoneistoissa tehtäviä töitä. Myös huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla joudutaan tekemään muutoksia julkisivuihin. Vesikatolle tulee jäteilmalaitteet ja seiniin ulkoilmalaitteet.

23 8 Esimerkkikohde 8.1 Kohteen esittely Jyrkkälä on Turussa sijaitseva asuinalue. Alueella on 17 kerrostaloa ja yli 600 vuokraasuntoa. Kiinteistöjä hallinnoi KOy Jyrkkälänpolku. Vuonna 2014 alueella alkoi allianssimallilla toteutettava korjaushanke. Allianssiin kuuluu KOy Jyrkkälänpolku, Valvontakonsultit Oy, Ab CASE consult Ltd sekä Consti Korjausurakointi Oy. Hankkeen allianssikonsulttina toimii Vision Alliance Partners Oy. Tavoitteena on saada hanke päätökseen vuonna 2018. LVI-suunnittelusta hankkeessa vastaa Vantaan Talotekniikka Oy. Kuva 21. VXY-talo ennen saneerausta ja IFC-malli saneeratusta rakennuksesta Kohteen käyttövesijohdot, kerroksissa sijaitsevat viemärit ja patteriventtiilit on uusittu aiemmin joten ne jäävät ennalleen. Saneerauksessa uusitaan vesi- ja viemärijärjestelmien osalta rakennusten pohjaviemärit ja rakennusten ulkopuoleiset viemärit. Nykyiset koneelliset poistoilmanvaihtojärjestelmät muutetaan keskitettyihin koneellisiin tulopoistoilmanvaihtojärjestelmiin. Lämmitysjärjestelmien osalta tehdään uudet lämpölinjat uusille ilmanvaihtokoneille sekä uusitaan kaukolämmön alajakokeskukset ja lämmitysverkoston linjasäätöventtiilit. Rakennukset saneerataan neljässä vaiheessa. Vaiheet ovat VXY-rakennus, talot A-F, talot Z-Y ja talot G-U.

24 Tässä kappaleessa esitetään vielä VXY-rakennuksen (Kuva 20.) osalta ilmanvaihtojärjestelmän valinta, kustannusarvio sekä ilmanvaihtosuunnitelma. VXY-rakennuksessa on pohjakerros ja kuusi asuinkerrosta kolmessa portaassa. Asuntoja on yhteensä 54. Pohjakerroksessa sijaitsee väestönsuoja, varastotilat, lämmönjakohuone, talopesula ja saunaosasto. 8.2 Järjestelmän valinta Hankesuunnitteluvaiheessa vaihtoehtoja ilmanvaihdon parantamisen osalta olivat nykyisen järjestelmän kunnostaminen ja varustaminen nestekiertoisella lämmöntalteenotolla sekä koneellinen keskitetty tai huoneistokohtainen ilmanvaihto. Hankesuunnitteluvaiheessa allokoitiin kaikki hankkeen osa-alueet. Ilmanvaihtojärjestelmän osalta hinta-arviot allokoinnissa olivat seuraavat: Nykyisen järjestelmän kunnostus ja varustaminen lämmön talteenotolla, 130 000 Keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä, 230 000 Huoneistokohtainen koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä, 162 000 Kustannusarvioihin ei sisälly järjestelmien vaatimia rakennus- tai sähkötöitä. Keskitetyn ilmanvaihtojärjestelmän korkeampi hinta verrattuna huoneistokohtaiseen järjestelmään selittyy valmiin konehuonetilan puuttumisella. Ilmanvaihtokone sijoitetaan erillisessä kontissa vesikatolle. Tästä aiheutuvia kuluja on kontin hankinta ja asennus sekä vesikatolle tehtävät eristys- ja pellitystyöt. Koska asunnoissa on ollut veto-ongelmia ja tilaaja oli valmis investoimaan parempaan ilman hallittavuuteen, päädyttiin koneelliseen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmään. Keskitetystä ja huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta teetettiin Granlund Oy:llä energiasimuloinnit, joiden avulla selvitettiin, kuinka paljon järjestelmät vaikuttavat energiakustannuksiin. Simuloinnissa tarkasteltiin vaikutuksia lämmitysenergian ja sähkön kulutukseen. Lämmitysenergian hintana oli käytetty 54,4 /MWh ja sähkön hintana 100 /MWh.

25 Simuloinnin lopputuloksena oli, että pelkän järjestelmän uusiminen kasvattaisi energiakustannuksia keskitetyllä ilmanvaihdolla 600 /vuosi ja huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla 1150 /vuosi. Keskitetyllä ilmanvaihdolla lämmitysenergian tarve pieneni 55 MWh/vuosi ja huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla 162 MWh/vuosi. Sähkön kulutuksen kasvu keskitetyllä ilmanvaihdolla oli 35,6 MWh/vuosi ja huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla 99,6 MWh/vuosi. Energiankustannusten nousu selittyy lisääntyvällä sähkön kulutuksella. Huoneistokohtaisessa merkittävä sähkön kulutuksen lisääjä on sähkökäyttöiset jälkilämmityspatterit. Keskitetyssä ilmanvaihtokoneessa on vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Lisäksi puhallinenergian tarve kasvaa. Puhallinenergian tarpeen kasvu johtuu tuloilmapuhaltimien sähkötehon tarpeesta ja jälkilämmityspatterin kiertopumpun ja säätölaitteiden sähköenergian tarpeesta. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihtokoneesta johtuva sähkön kulutuksen kasvu tulisi vuokralaisten maksettavaksi. Saneerauksen yhteydessä myös rakennuksen julkisivut ja ikkunat uusitaan, vaippaa tiivistetään ja eristyksiä parannetaan. Näiden toimenpiteiden ansiosta saneerauksen jälkeiset vuotuiset säästöt energiakustannuksissa on keskitetyllä ilmanvaihdolla arviolta 8 900 /vuosi ja huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla 8 200 /vuosi. Saneerauksen aikana asunnot ovat vuokralaisten käytössä. Näin ollen työt asuntojen sisällä haluttiin minimoida. Koska poistoilmakanavat olivat jo valmiina, ei keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihto vaatinut asuntoihin kuin tuloilmakanavat ja uudet päätelaitteet. Huoneistokohtainen ilmanvaihto olisi vaatinut laajentamista nykyisiin poistoilmahormeihin, jotka sijaitsevat huoneistojen vaatehuoneissa ja eteistiloissa. Hormien laajentaminen olisi pienentänyt asuntojen pinta-alaa. Tästä johtuen päädyttiin keskitettyyn ilmanvaihtokoneeseen. 8.3 Toteutustapa Ilmanvaihtokone sijoitettiin vesikatolle erillisessä kontissa. Laitetoimittajaksi valikoitui Energent Oy. Mittakuva ilmanvaihtokoneesta on liitteen 1 sivulla 4. Tuloilma ohjataan ilmanvaihtokoneelta portaisiin vesikatolle sijoitettuja runkokanavia pitkin. Portaiden tuloilmakanavat sijoitettiin porraskäytäviin, joista ilma jaetaan huoneistoihin. Koska portaat toimivat poistumisteinä, on portaisiin jäätävä 1,2 m leveä kulkutie. Tästä johtuen portaisiin sijoitettiin yhden ison runkokanavan sijaan neljä pienempää kanavaa. Kerrok-

26 sien 1 3 sekä 4 6 tuloilma jaetaan kahdella runkokanavalla. Huoneistojen poistoilma toteutettiin hyödyntämällä nykyisen poistoilmanvaihtojärjestelmän kanavistoa. Vanhat poistoilmapuhaltimet poistetaan ja kanavat yhdistetään vesikatolla, joista poistoilma ohjataan ilmanvaihtokoneelle. Sekä tulo- että poistoilmapäätelaitteet uusitaan. Saneerauksen yhteydessä vanhat ikkunat uusitaan. Näin ollen nykyisiä ikkunoiden karmiventtiileitä ei tarvitse erikseen poistaa käytöstä. Huoneistojen ilmanjako on esitetty kerroksen 6 osalta portaassa X liitteen 2 sivulla 3. Rakennuksen kerrokset 1 6 ja portaat V, X, Y ovat keskenään samanlaisia. Vanhan poistoilmanvaihtojärjestelmän kanavisto yhdistettiin ja kanavoitiin uudelle ilmanvaihtokoneelle. Uusi ilmanvaihtokone sijaitsee X portaan kohdalla vesikatolla. Liitteen 1 sivulla 2 on esitetty uusi ilmanvaihtokone ja nykyinen poistoilmakone. Tilanpuutteen vuoksi pohjakerrokseen yhteisiin tiloihin ei tuotu uusia tuloilmakanavia. Ulkoilma tuodaan tiloihin hyödyntämällä vanhoja seinään asennettuja ulkoilmaventtiilejä. Lisäksi pohjakerroksen poistoilmakanavien reittejä muutettiin huonejärjestyksen muuttumisen vuoksi. Pohjakerroksen uuden saunaosaston ilmanvaihto toteutettiin kahdella erillisellä Valloxin ilmanvaihtokoneella, jotka sijoitettiin niitä varten tehtyyn uuteen tekniseen tilaan. Liitteessä 1 sivulla 1 on esitetty nykyisen ja uuden saunaosaston ilmanvaihto. 9 Yhteenveto Ilmanvaihto on käsiteltävänä aiheena niin laaja, että kaiken sisällyttäminen yhteen työhön ei ole tarkoituksen mukaista. Pyrin työtä tehdessäni tietoisesti pysymään pintatasolla syventymättä liikaa teknisiin yksityiskohtiin, jotta sisältö pysyisi kompaktina ja helposti luettavana. Mikäli päädytään rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän muuttamiseen, on järjestelmä valittava aina tapauskohtaisesti. Teknisten rajoitteiden lisäksi järjestelmän valintaan vaikuttaa myös valmius investoida ja ylläpitää järjestelmää sekä järjestelmän vaihdolla tavoiteltu muutos kiinteistössä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan, esimerkkikohteessa oli tarkoitus suorittaa saneerauksen valmistumisen jälkeen mittauksia. Näiden tulosten avulla olisin voinut saada

27 työhön myös konkreettista esimerkkiä ilmanlaadun ja energian kulutuksen muutoksista Sääolosuhteiden vuoksi kattotöitä ei ole voitu toteuttaa aikataulun mukaan, ja kohde ei ole kirjoitushetkellä valmistunut. Työtä tehdessäni opin uusia näkökulmia ilmanvaihtojärjestelmän valintaan liittyen. Aina ei voi ajatella liian insinöörimäisesti ja miettiä vain teknisesti parhaalta vaikuttavaa vaihtoehtoa, vaan valitaan vaikuttavat niin käyttäjät, määräykset, raha kuin itse kohdekin.

28 Lähteet 1 Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. 2013. Verkkodokumentti. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013. <http://asumisterveysliitto.fi/media/hallituksen%20vuosikertomus%202013/tark astusvaliokunta_mietinto%201_2013.pdf>. Luettu 12.4.2016. 2 Energian hankinta ja kulutus. Energian loppukäyttö. 2015. Verkkodokumentti. Suomen virallinen tilasto (SVT) <http://www.stat.fi/til/ehk/2015/04/ehk_2015_04_2016-03-23_kuv_014_fi.html>. Luettu 12.4.2016. 3 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. 2008. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Helsinki: ympäristöministeriö. 4 Maankäyttö ja rakennuslaki 132/5.2.1999. Verkkodokumentti. Finlex. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132>. Luettu 23.3.2016. 5 LVI 05-10440.Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäilmayhdistys, ry. Espoo: Rakennustieto Oy. 6 EUROPAAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/125/EY. Energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista. Verkkodokumentti. <http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/?qid=1460191853618&uri=celex:32009l0125. 2009/125/EY>. Luettu 15.1.2016. 7 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1253/2014. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimusten osalta. Verkkodokumentti. <http://eurlex.europa.eu/legal-content/fi/txt/?uri=celex%3a32014r1253>. Luettu 15.3.2016. 8 Ilmanvaihdon perusteet. 2016. Verkkodokumentti. Sisäsilamyhdistys ry. <http://www.sisailmayhdistys.fi/perustietoa-sisailmasta/ilmanvaihdonperusteet>. Luettu 15.3.2016. 9 Swegon Casa W3. Asennus-, käyttöönotto- ja huolto-ohje. 10 Vallox 90K MC. 2016. Verkkodokumentti. Vallox Oy. <http://www.vallox.com/tuotteet/vallox_ilmanvaihtokoneet/vallox_90k_mc.html>. Luettu 6.4.2016. 11 Kanavalähdöt ja mittakuvat Vallox TSK Multi 80 MC. 2016. Verkkodokumentti. Vallox Oy.

29 http://www.vallox.com/files/1239/kanavalahdot_ja_mittakuvat_vallox_tsk_mult i_80mc.pdf>. Luettu 6.4.2016. 12 LVI 38-10454. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. 2010. Espoo: Rakennustieto Oy. 13 LVI 38-10515.Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta. 2012. Espoo: Rakennustieto Oy. 14 Tietopaketti iv-koneiden ekosuunnitteluvaatimuksista. 2015.Verkkodokumentti. Koja Oy. <http://www.koja.fi/uploads/images/pdf/tietopaketti%20ekosuunnitteluvaatimuk sista.pdf>. Luettu 6.4.2016. 15 Lämpöä ilmassa - Ilmalämpöpumput. 2012. Verkkodokumentti. Motiva <http://www.motiva.fi/files/7964/lampoa_ilmassa_ilmalampopumput.pdf>. Luettu 27.3.2016. 16 Painovoimaisen ilmanvaihdon venttilit. 2016. Verkkodokumentti. FläktWoods Oy. <http://www.flaktwoods.fi/products/air-diffusion-/air-valves/fresh-airvalves/#level-4>. Luettu 9.4.2016. 17 Tuloilmaventtiilit. 2016. Verkkodokumentti. Climecon Oy. <http://www.climecon.fi/tuloilmaventtiilit>. Luettu 12.4.2016. 18 Poistoilmaventtiilit. 2016. Verkkodokumentti. Climecon Oy. <http://www.climecon.fi/poistoilmaventtiilit>. Luettu 12.4.2016. 19 Ulkosäleiköt, ulkotilojen tulo- ja poistohajottajat. 2016. Verkkodokumentti. FläktWoods Oy. < http://www.flaktwoods.fi/products/air-diffusion-/externallouvres--cowls/#level-3>. Luettu 12.4.2016. 20 Roofmaster Stef ja Stof. 2016 Verkkodokumentti. FläktWoods Oy. < http://www.flaktwoods.fi/products/air-movement-/ventilation-fans/rooffans/stef/>. Luettu 12.4.2016. 21 Hormi-imurit. 2016. Verkkodokumentti. Terveysilma Oy. <http://www.terveysilma.fi/fi/hormit>. Luettu 12.4.2016. 22 LVI 06-10426. LVI-, sähkö- ja teleasennusten reitit ja asennustilat korjausrakentamisessa. 2008. Espoo: Rakennustieto Oy. 23 LVI 06-10105. Tilanvarausohjeet. 1988. Espoo: Rakennustieto Oy.

Liite 1 1 (4) Otteita ilmanvaihtosuunnitelmista

Liite 1 2 (4)

Liite 1 3 (4)

Liite 1 4 (4)