Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

Samankaltaiset tiedostot
Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Alueidenkäytön, ympäristön ja liikenteen palvelukuvaukset. Merja Vikman-Kanerva

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Vesistöhankkeiden avustaminen

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Maakunta- ja sote-uudistus. Suurpato ry:n lounaskokous Kansallismuseo Leena Westerholm MMM

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Maku-valmisteluryhmien työnjako nykytilakuvauksissa

Vesi- ja kalataloustehtävät Pohjois-Pohjanmaalla. Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Aluehallintouudistus vaikutukset kalataloushallintoon

Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu. Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Vesivaratehtävät läntisellä alueella

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET. Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä

Vesi- ja kalatehtävien yhteistyön valmistelu

Lausunto. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Maankäytön ohjausryhmä #phliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Pohjanmaalla

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Aluehallintouudistus ja vesiasiat

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään?

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Uuden maakunnan tehtävät ja valmistelun organisointi

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Landskapens uppgifter

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Vesien- ja merenhoito tulevaisuudessa - Mikä SYKEn rooli voisi olla jatkossa? Vaikuta vesiin, Vaasa

TERVETULOA KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla Vesistökunnostuksen neuvottelupäivä 9.11.2016 SYKE Jouni Tammi MMM/ luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö 11.11.2016 1

Sisältö Maakuntauudistuksesta Luontopolitiikka-kärkihanke, vaelluskalat Vesistökunnostuksen strateginen suunta 11.11.2016 2

Maakuntalakilakiehdotus 6 Maakunnan tehtäväalat Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 8) kala- ja vesitalous; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; Vesilaissa tarkoitetun valvontaviranomaisen tehtävien järjestämisen täsmällinen poliittinen linjaus puuttuu, tehtävän järjestäminen maakunnan ja uuden AVIn kesken avoinna. 3

Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien järjestämisen mahdollinen perälautamalli (1) Maakuntien sopiessa tehtävien hoidon järjestämisestä tulee erityisesti huolehtia siitä, että 1.Tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina on varmistettu ja suunnitelmat, toimenpiteet ja päätökset valmistellaan ottaen huomioon vaikutukset koko vesistöalueella. 2. Asiakkaiden tasapuolisen palvelun edellytykset kaikilla alueilla on varmistettu järjestämällä tehtävissä tarvittava erityisosaaminen ja vesistöalueen olosuhteiden riittävä tuntemus kaikkien maakuntien käyttöön. 3.Tehtävien hoito järjestetään siten, että siinä hyödynnetään kalatalouden, vesitalouden, vesien hoidon ja merenhoidon, vesilain mukaisten tehtävien, maankäytön suunnittelun sekä tienpidon hankintojen keskinäisiä yhteyksiä.

Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien järjestämisen mahdollinen perälautamalli (2) Maakuntien sopiessa tehtävien hoidon järjestämisestä tulee erityisesti huolehtia siitä, että 4. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisessa kalastuksenvalvonnassa ja Euroopan meri - ja kalatalousrahaston (EMKR) elinkeinotukitehtävissä on varmistettu kooltaan pienen rahaston vaikuttavuus kalatalouselinkeinojen kokonaiskehityksen kannalta. Tulvariskien hallinnan sekä vesien hoidon ja merenhoidon EU-raportoinnin edellytykset on varmistettu. 5. Vesistörakenneomaisuuden ylläpidosta, käytöstä sekä vesioikeudellisiin lupiin ja sopimuksiin perustuvista velvoitteista huolehtiminen on varmistettu. Lisäksi eräät pienehköt tehtävät säädetään suoraan vastuumaakunnalle: patoturvallisuus, rajavesistöasiat, norppa

Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien mahdollisia tasoja 1. Valtakunnallisina prosesseina tai tehtävinä nykyiset keskitetyt tehtävät, kuten patoturvallisuus, vesirakenneomaisuus SYKEn ja LUKEn asiantuntija ja viranomaispalvelut ministeriöiden strateginen ohjaus, [lainsäädäntö (?), rahoitus (?)] 2. Vesistö-, vesienhoito-, ja/ tai kalataloustehtäväaluekokonaisuuksittain mm. tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesienhoito ja kalatalous asiantuntemus, suunnittelu ja edistäminen, vesilain valvonta (?) alueyhteistyön ja tavoitteiden yhteensovittamisen koordinointi organisointitapa, koordinointi ja johtaminen avoinna 3. Maakunnittain alue- ja paikallistuntemus sekä läsnäolo perustuen nykyisiin ELY-keskuksiin sidosryhmäyhteistyö hankkeiden ja määrärahojen hallinnointi, myös kohdentaminen (?)

Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien mahdollisia tasoja POH POP LAP KAI POH POP LAP KAI Vesistövisio - alueellinen suunnittelu - sininen biotalous - elinkeinojen edistäminen - yhteensovittaminen - alueelliset palvelut - alueen päätöksenteon tuki EPO KES POS POK EPO KES POS POK SAT VAR PIR UUD HÄM ESA KAS SAT VAR PIR UUD HÄM ESA KAS

Hallituksen kärkihankkeet Luontopolitiikka, vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen MMM:n strategiset linjaukset ja toimenpiteet Vaelluskalakantojen luontainen lisääntymiskierto pyritään palauttamaan kalatiestrategian kärkikohteista valituilla pilottialueilla Määräraha strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella Hankkeiden nopea toteutettavuus: luvat valmiina 2017, kuokka maahan 2018 Hallituskauden 7 milj. :sta myönnetty tai sidottu yhteensä 1,66 milj. Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio 8

Kärkihankkeen yhteys muihin kokonaisuuksiin Luontopolitiikka kärkihanke/ vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen toimenpide (7 M ) 2016-2018 - Kansallinen kehittämissuunnitelma - Kehittämissuunnitelmassa ja alueellisessa yhteistyössä tunnistettujen toimenpiteiden toteutus - Uudenlaiset hankkeet (kokeiluhankkeet) MMM:n vesistötoimenpiteiden rahoitus (3 M ) 2016-2018 Meri- ja kalatalousrahasto 2015-2023 - Kalatalouden innovaatio-ohjelmat: ympäristötoimet Kalatalousvelvoitteet - Käyttösuunnitelmiin perustuvat kalatalousmaksut - Toimenpidevelvoitteisiin liittyvät ajanmukaistamismahdollisuudet VNK:n hallinnoima uusi Tutkimus-, Ennakointi-, Arviointi- ja Selvitysraha (TEAS) -instrumentti - Kärkihankkeita tukeva tutkimus Yhteisrahoitteiset T&K-hankkeet (MMM, toiminnanharjoittajat, ET, kunnat) Tavoitellut lopputulokset - Vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen ja tuotantopotentiaalin edellytysten parantaminen -Uusia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa -Kalastusmatkailun, kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kasvu - Uutta tutkimusta, innovaatioita ja uudenlaista kumppanuutta - Monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen luontoon palauttaminen - => Uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa 9

Lappokalatie, kokeiluhanke 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Raasakan kalatie 2018 Alasvaellusratkaisu, Haapakoski 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 Freshabit 2017-2018, Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Kalojen ylisiirtolaite 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 Freshabit 2017-2018, Leuhunkosken ja Hietaman kalatiet (Vattenfall) Oulujoki Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynti ja ylisiirrot 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 Kuurnan voimalan tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena 2017-2019 Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten käytöstä poisto? (2018?) Lahnasenkosken kalatien suunnittelu 2017 (tai vl:n käytöstäpoisto?) Freshabit 2017-2018, Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Korkeakosken kalatie 2016 Lisäkunnostukset (Heko-soraistus) 2016 Tuki-istutukset 2017-2018 (Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet?)

Kunnostustoiminnan strateginen suunta (1) Päälinjat kalataloussektorilla Kalatiestrategian toimeenpano hallinnon prioriteettina kunnostustoiminnassa (alueelliset toimenpideohjelmat) Valtion tuki avustuksina (Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta) Kunnostuskohteissa ratkaisuja haetaan yhteistyössä paikallisten tahojen ja sidosryhmien kanssa valtion rahan vaikuttavuustavoite (valtion raha = siemenraha)! Toiminnan periaate on saada hankkeisiin yhteisrahoitus (aluetoimijoiden merkittävä rahoitusosuus) Rakenteiden ylläpidon osalta pyritään ratkaisuihin, joissa valtiolle ei jää vastuita.

Kunnostustoiminnan strateginen suunta (2) Poiminnat ajankohtaisista kunnostusstrategioista (Vesien kunnostusstrategia 2013 ja Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia 2015) Strategioilla tuetaan vesienhoitosuunnitelmissa mainittujen kunnostuskohteiden toteutusta Vahvistetaan yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia Parannetaan toimijoiden omaehtoisen kunnostamisen edellytyksiä Valtionhallinto edistää kunnostustoimintaa, tukee muita toimijoita ja arvioi niiden toimintaa

11.11.2016 Finnoon taimen. Kuva: A. Saura 13