SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 1. ALOITUS 3 2. RASTIT 4. 1. Tietotaulu 4 2. Kuvakortit 6 3. LOPETUS 7 4. TUPAKKA 8



Samankaltaiset tiedostot
SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Tupakointi vähenee koko ajan

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

15 Tupakka. s

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

Osallistu nuuskavisaan! Testaa tiedätkö vastaukset

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

SMOKEFREE- RASTIRATA OHJAAJAN OPAS. Bueno

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Tupakkariippuvuus. Oulu Filha / Kristiina Salovaara

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Nuuskan käyttö lisää syöpäriskiä.

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

TOSITIETOA NUUSKA POISON

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Tupakka ja tapariippuvuus

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa Karin Iivonen vieroitusohjaaja

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019)

Tarkastelukohteena terveys

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Lapsiperheen arjen voimavarat

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

TUPAKOINTI VÄHENEE KOKO AJAN LAKI SUOJAA LAPSIA JA NUORIA TUPAKAN KÄYTÖN VAAROILTA

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Global Youth Tobacco Survey Tuloksia Suomen kyselystä

Suomi, Sinä ja päihteet

Lataa Tupakka - miehen tietokirja - Hannu Vierola. Lataa

Mitä ammattilainen voi tehdä - miten puhua nuuskasta? Minttu Tavia

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

Nuuskaa koskeva laki

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017)

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Joka viidennen aikuisen vaiva

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi Harri Vainio

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tule, kuule ja osallistu

Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Miten kuljet kouluun?

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

5.-6. luokka: Ei kiitos tupakalle!

Tupakka. Mitä se on? Miten se vaikuttaa? Keskeiset riskit. Tupakka Published on Päihdelinkki.fi (

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN

Irti tupakasta. Suomen Apteekkariliitto 2009

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Koulun ja kodin yhteistyö

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Tupakka ja terveys -päivä Työpaja: Tupakka politiikan kehittäminen. Amisnäkökulma

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

FAKTAA TUPAKASTA teksti: Eeva-Maija Möttönen, kouluttaja. Tupakoinnin historiaa. Tupakan aineosat

Transkriptio:

1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 1. ALOITUS 3 2. RASTIT 4 1. Tietotaulu 4 2. Kuvakortit 6 3. LOPETUS 7 4. TUPAKKA 8 5. IDEOITA MITEN ASIAN KÄSITTELYÄ VOI KOULUSSA JATKAA 10 LIITTEET 1-4

2 JOHDANTO Vantaa Välittää -hanke on Vantaan kaupungin päihdepalveluihin kuuluvan Ehkäisevän päihdetyön hanke (2007-2009), jonka ensisijaisena tavoitteena on alaikäisten nuorten päihteidenkäytön vähentäminen. Vuosina 2007 ja 2008 on tehty internetkysely yläkouluikäisille nuorille heidän päihteidenkäytöstään. Näissä kyselyissä on tullut ilmi, että yläkouluikäisistä nuorista noin 12 % tupakoi päivittäin ja noin 43 % käyttää alkoholia ainakin satunnaisesti. Kyselyjen perusteella on nuorten päihteiden käytössä huomattavissa polarisoitumista. Yhä suurempi osa nuorista ei käytä päihteitä lainkaan, mutta ne jotka käyttävät, aloittavan käytön entistä nuorempana ja päihteiden käyttö on runsaampaa. Lisäksi kyselyissä tullut esiin, että 64 % nuorista, jotka tupakoivat päivittäin on heillä tupakointi alkanut jo alakouluikäisenä. Alakouluikäisten nuorten tupakkakokeiluiden estämiseksi on kehitetty yhteistyössä Pakkalan ja Tikkurilan alueen nuorisotyöntekijöiden kanssa uusi työväline Kuka Välittää? -interventio. Se on ensisijaisesti tarkoitettu alakoulun 4-5 -luokkien oppilaille ja sen päätavoite ei ole lisätä lasten tupakkatietoutta, vaan korostaa tupakan vastaisia konkreettisia ajatuksia: "tupakasta tulee tervaa keuhkoihin, tupakka sisältää skatolia (ulosteen haiseva osa), tupakoitsija maistuu ja haisee pahalle jne." Kuka Välittää? -intervention suorittaminen vie aikaa 45 minuuttia ja sen ohjaamiseen tarvitaan vähintään 2 aikuista. Tämä ohjelehtinen sisältää ohjeet ja materiaalin intervention suorittamiseksi sekä tietoa tupakasta. Intervention ohjaajien on hyvä tutustua materiaaliin huolellisesti. Kuka Välittää? on suunniteltu siten, että osallistujina on yksi luokka kerrallaan ja itse rasti toiminnot tapahtuvat noin 12 oppilaan pienryhmissä. Ohjelehtisen lopussa on luokan opettajalle suunniteltu vinkki osio. Näiden vinkkien avulla on toivotaan aiheen käsittelyn jatkamista seuraavien kuukausien aikana. Päihdekasvatuksen on todettu olevan tehokkaampaa, mikäli se on prosessi. Onnistuneita hetkiä intervention parissa toivottaen! Työryhmän puolesta, Tiina Hörkkö Projektikoordinaattori Vantaa Välittää -hanke Karoliina Sundholm Kouluttaja Vantaan Ehkäisevän päihdetyön yksikkö

3 1. ALOITUS: (10 min) Oppilaille esitetään kolme kysymystä ja he siirtyvät tilassa sen vastauskyltin (liite 1) luokse mitä pitävät oikeana vastauksena. Kyltit voidaan kiinnittää seinään tai työntekijät voivat pitää niitä. a) Tupakoiko aikuisista suurin osa vai pienin osa? Vastausvaihtoehdot: Suuri osa - Pieni osa Fakta: Pieni osa. Joka viides aikuinen suomalainen tupakoi päivittäin. Suomalaisista aikuisista miehistä 64 % ja naisista 72 % ei tupakoi lainkaan. Suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa tupakoinnin. b) Kuinka kauan ihminen jaksaa juosta huonommin jos polttaa yhden tupakan? Eli kuinka kauan yksi tupakka häiritsee ihmisen elimistön suorituskykyä? Vastausvaihtoehdot: Alle 5 h - yli 5 h Fakta: Yli 5 h. On arvioitu, että yhden savukkeen polttamisen jälkeen sydän joutuu puolen tunnin ajan tekemään kaksikertaisesti töitä. Veren häkäpitoisuus on koholla kuitenkin noin kymmenen tuntia yhden savukkeen polttamisen jälkeen ja se vaikuttaa lihasten jaksamiseen. c) Kuinka montaa kemikaalia (ainetta) tupakka sisältää? Vastausvaihtoehdot: 4000-200 Fakta: 4000. Tupakka sisältää 4000 erilaista kemikaalia, joista monet ovat terveydelle haitallisia. (55-60 aineista ovat todistetusti syöpää aiheuttavia) Tietääkö oppilaat mistä aineet tupakkaan tulevat? Aloituksen jälkeen oppilaat jaetaan kahteen ryhmään ja siirtyvät omalla rastilleen. Rasteilla käydään vuorovaikutteisesti läpi kaksi erilaista tehtävää. Ryhmä 1 Aloitus Lopetus Ryhmä 2

4 2. RASTIT: (2 x 15 min) 1. Tietotaulu (15 min) Salin seinälle asetetaan taulu, jossa on kaksi otsikkoa: Haitat nyt ja Haitat myöhemmin (liite 2). Jokainen oppilas ja ohjaaja valitsee 1-2 sana / lausekorttia (liite 3) ja vuorotellen kiinnittää omat korttinsa siihen taulun osaan, johon se omasta mielestä kuuluu. Tässä tehtävässä ei ole tärkeää osata laittaa kortteja oikean otsikon alle, vaan painopiste on sanojen nostamassa keskustelussa. Oppilaiden kanssa voi pohtia miksi kortti kuuluu tähän osaan taulusta / voiko se sopia molempiin ja mahdollisesti myös siitä, miksi tupakka näin vaikuttaa. Faktaa tietotauluun: Väsyttää enemmän Ei jaksa urheilla Kunto heikkenee Tupakan sisältämät aineet ja niiden vaikutukset kuormittavat sydäntä ja sydän rasittuu enemmän kuin normaalisti. Vereen sitoutuva häkä heikentää hapen saantia elimistössä ja koska esim. lihakset eivät saa tarpeeksi happea, ne väsyvät helpommin. Tupakointi vaikuttaa nuorella myös pituuskasvuun sekä keuhkojen kehittymiseen. Rahaa tuhlaantuu Mitä muuta vastaavalla rahalla saisi? Esim. 4 /pvä, 28 /vko. Valehtelu lisääntyy Nuori joutuu usein häpeän, pettymisen ja vanhempien suuttumisen pelossa erilaiseen valehtelun kierteeseen, joka voi vaikuttaa vanhempien ja nuorten väleihin. Vaatteet haisevat pahalle Henki haisee Tupakka sisältää mm. skatolia, joka on ulosteen haiseva osa. Ientulehdukset ovat tupakoitsijalla melko yleisiä ja nopeasti leviäviä, mutta ienten heikentyneen verenkierron takia se saattaa jäädä tupakoitsijalta huomaamatta aiheuttaen kuitenkin haittaa suun terveydelle ja hengityksen hajulle. Altistaa muut myrkyille Tupakan savu on haitallista myös ympäröiville ihmisille, ei pelkästään tupakoijalle itselleen. Makuaisti huononee Hajuaisti huononee Tupakan eri aineosat saavat aikaan limakalvojen turpoamista myös suussa ja nenässä. Tämän vuoksi maku- ja hajuaisti huononevat. Tulee yskä Lähes kaikki tupakoijat kärsivät kroonisesta keuhkoputken tulehduksesta (= "tupakkayskä"). Se aiheutuu tupakansavun ärsyttäessä keuhkoja. Finnit lisääntyvät Tupakointi heikentää ihon pintaverenkiertoa ja siten sekä altistaa ihon tulehduksellisille muutoksille että vaikeuttaa niitä. Tupakoitsijoilla esiintyy aknea enemmän kuin tupakoimattomilla.

5 Sairaudet lisääntyy Tupakassa on syöpää aiheuttavia aineita n. 55-60. Tupakka aiheuttaa mm. keuhkoahtaumatautia sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Arvioidaan, että joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Sairaudet voi halutessaan ehkäistä sillä, että ei aloita tupakointia. Lisäksi tupakan polton lopettaminen vähentää riskiä sairastumiseen merkittävästi. Flunssat pitenevät Tupakointi vaikuttaa heikentävästi muun muassa ihmisen puolustuskykyyn (immuunipuolustukseen), joten esim. tavallinen flunssa tarttuu tupakoivaan useammin ja sen parantuminen pitkittyy. Hampaat kellastuvat Tupakassa on n. 4000 erilaista kemikaalia. Tupakassa oleva terva pureutuu hampaiden kiilteessä oleviin pieniin halkeamiin ja värjää hampaita. Tupakoivilla muodostuu hampaan pintaan tavallista enemmän hammaskiveä, mikä lisää iensairauksia. Lisäksi heillä on useammin hoitamattomia reikiä hampaissaan ja huonompi suuhygienia. Myös nuuska vaurioittaa hampaita ja ikeniä. Keuhkot mustuvat Tupakan sisältämät aineet lamaavat keuhkojen puhdistusjärjestelmää ja keuhkoihin kertyy mm. tervaa. Iho rypistyy Tupakointi on merkittävä ihon ennenaikainen vanhentaja. Tupakointi heikentää ihon pintaverenkiertoa ja sitä kautta myös aineenvaihduntaa. Lisäksi se vaikuttaa haitallisesti ihon kimmoisuuteen. Joutuu rikkomaan lakia Tupakointia ei laissa ole kielletty, mutta alle 18-vuotiaalle tupakkaa ei saada myydä. Aikuinen, joka myy tai välittää nuorelle tupakkaa, rikkoo lakia. Mikäli nuori varastaa tupakkaa, hän rikkoo itse lakia. Tulee hermostunut olo Tupakoivan ihmisen aivot ovat tottuneet nikotiiniin ( = riippuvuus on syntynyt). Veren nikotiinipitoisuuden laskiessa, tulee erilaisia vieroitusoireita. Vierotusoireet johtuvat, koska aivot pitävät tilannetta epänormaalina ja yrittävät "tilata" elimistöstä nikotiinia. Kun ihminen tupakoi, vieroitusoire poistuu ja tupakoitsija kokee nikotiinin rauhoittaneen häntä vaikka tosiasiassa kysymys on vieroitusoireen lääkitsemisestä. Mielikuva tupakan rauhoittavuudesta istuu tiukassa, mutta tupakka ei itsessään rauhoita vaan kysymys on riippuvuudesta. Tupakkateollisuus lisää tupakkatuotteisiin lisäaineita, jotta nikotiini imeytyisi entistä tehokkaammin. Kaveripiiri muuttuu Riippuvuus ei ole pelkästään fyysistä, vaan myös sosiaalista ja henkistä. Tupakoitsija oppii säätelemään tunnetilojaan tupakan avulla, ei niinkään tunteita kohtaamalla. Tupakointi on sosiaalinen tapahtuma ja tupakointi tupakkapaikalla saattaa lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

6 2. Kuvakortit (15 min) Lattialle levitetään erilaisia kuvakortteja (liite 4), joista oppilaat ja ohjaajat valitsevat 1-2 kuvakorttia. Kortit valitaan sen mukaan mikä itselle tuo mieleen vastauksen kysymyksiin: Miksi ei kannata tupakoida? tai Miksi minä en aio polttaa tupakkaa? Kuvien aihepiireinä ovat makuaisti, tuoksu, terveys, terveet hampaat, iho, raha, urheilu, jaksaminen, eläimet, luonto, ikääntyminen, raskaus, läheisyys, kehitysmaat (ns. tupakkateollisuuden globaalit ilmiöt). Faktaa kuvakortteihin: Luonto, sademetsät Tupakantumpit sisältävät useita ympäristölle haitallisia aineita. Tumpit kuuluisivat ongelmajätelaitoksiin, talousjätteen sijasta. Esimerkiksi uimarannoilta mereen joutuvat tupakantumpit voivat säilyä kymmeniä vuosia ja aiheuttaa terveysriskin kaloille ja meren linnustolle. Tupakan kuivaamiseen käytetään edelleen runsaasti polttopuuta. WHO:n mukaan kaadetaan yksi puu 300 savuketta (15 askia) kohden. Tupakan kasvattamisessa käytetään lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä, jotka aiheuttavat vahinkoa ympäristölle ja vesistöille. Hyönteismyrkkyjen käyttö saattaa aiheuttaa viljelijälle terveysriskin, koska niitä käytetään usein ympäristölle ja viljelijälle vaarallisella tavalla johtuen puutteellisista tiedoista. Kehitysmaat Tupakkaa kasvatetaan yli 120 maassa, joista kolme neljästä on kehitysmaita. Tupakan viljelyyn käytettävä maa-ala on pois ruoan tuotannosta. On arvioitu, että mikäli kehitysmaiden tupakkaviljelmät muutettaisiin ruokaa tuottaviksi pelloiksi, niillä voitaisiin ruokkia 10-20 miljoonaa ihmistä. Tupakan kulutus kasvaa tällä hetkellä kehitysmaissa ja vähenee rikkaissa maissa. Kehitysmaiden asukkaat ovat tietämättömiä tupakan haitallisuudesta. Koska suurin osa väestöstä on lukutaidotonta, on valistus tupakoinnin haitoista vaikeaa. Eläimet Tupakkateollisuudessa on käytetty yli 50-vuoden ajan koe-eläimiä (mm. koiria, hamstereita, kaneja, hiiriä ja rottia) tutkittaessa tupakansavun imeytymistä ja vaikutuksia. Koe-eläimet opetetaan tai pakotetaan hengittämään tupakansavua normaalisti tai henkitorveen tehdyn reiän kautta. Lisäksi kotieläimet kärsivät passiivisen tupakoinnin haitoista.

7 3. LOPETUS: (10 min) Oppilaille esitetään kolme kysymystä. Miksi ihmiset polttavat tupakkaa? Tupakointi alkaa yleensä vahingossa nuoren ajatellessa, että tupakointi on vain välivaihe. Tupakkariippuvuus ei ole harkittu valinta vaan se tapahtuu asteittaisen liukumisen kautta, satunnaisista kokeiluista päivittäiseen tupakointiin. Tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa fyysisen riippuvuuden. Tämän lisäksi tupakointi on myös tapariippuvuutta. Suurin osa tupakoivista haluaisi lopettaa tupakoinnin ja on sitä joskus yrittänytkin. Yrittäneet ovat huomanneet, että lopettaminen ei ole helppoa. Kuka hyötyy jos nuori aloittaa tupakoinnin? Tupakkateollisuus, tupakoiva nuori merkitsee tupakkateollisuudelle seuraavien 20-60 vuoden aikana yli 60 000 euron sijoitusta. (vrt. uusi auto, parhaimmillaan kaksikin, esim. BMW katumaasturi, Audi, Hummer). Kuka hyötyy jos nuori ei aloita tupakointia? Nuori itse, lähimmäiset, ilmasto, ympäristö, eläimet, oma kukkaro, kehitysmaat HUOM! Interventiossa on otettava huomioon, että lapset saattavat huolestua tupakoivien vanhempiensa puolesta. Näitä lapsia voi rauhoittaa ja kertoa, että tupakoinnin lopettamiseen on saatavissa apua, mikäli vanhemmat niin itse haluavat. Vantaalla apua terveyskeskusten lisäksi tarjoaa ehkäisevän päihdetyön yksikön tupakkatyö.

8 4. TUPAKKA Tupakka ja nuuska ovat tavallisimpia päihteitä, joihin nuorten parissa työskentelevä joutuu usein puuttumaan ja ottamaan kantaa. (Kylmänen 2005: 50-54.) Tupakointi koetaan sosiaaliseksi tapahtumaksi. Mitä enemmän nuoren lähiympäristössä on tupakointia suosivia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän aloittaa tupakoinnin. (Vierola 2005: 34.) Tupakasta riippuvaiseksi tuleminen on hyvin yksilöllistä, joskus riippuvuus syntyy jo muutaman käyttökerran jälkeen. Nuorilla sosiaalinen riippuvuus on keskeisintä. Tämä ilmenee vaikeutena olla käyttämättä tupakkatuotteita tilanteissa joissa kaveritkin käyttävät. Koulujen välitunnit ovat esimerkiksi tällaisia tilanteita. (Kylmänen 2005: 56.) Tupakoinnin aloittamiseen on jokaisella omat syynsä, mutta yleisempiä niistä ovat nuoren halu olla aikuinen, vanhempien salliva asenne, kaverien tupakointi, tupakan mainonta ja vähäinen syövänpelko. Tupakoinnin aloittaminen on monelle nuorelle 12-16 vuoden iässä aikuinen valinta, joka merkitsee itsetuntoa ja machoilua, mutta muuttuu valitettavasti hyvin pian nikotiiniriippuvuudeksi. (Vierola 2005: 39.) Nuorten kanssa keskusteltaessa tupakoinnin vaaroista kannattaa olla hyvin konkreettinen, sillä varsinkin tupakasta aiheutuvat kuolemat ovat hyvin kaukainen käsite, jos heillä ei ole asiasta kokemusta esimerkiksi oman lähipiirin kautta. Nuoria kiinnostaa päihteistä puhuttaessa se miten niiden käyttö näkyy heidän elämässään juuri nyt. Eräitä konkreettisia keinoja esittää tupakan vaikutuksia ovat ulkonäköön liittyvät asiat. Tupakointi huonontaa ihoa, aiheuttaa finnejä, pahaa makua ja hajua suuhun ja hampaiden kunnon heikkenemistä. (Kylmänen 2005: 58-59.) Tupakointi vaikuttaa merkittävästi nuoren terveyteen ja kuntoon. Tupakoivilla nuorilla on yleensä muita nuoria enemmän poissaoloja ja hengitystietulehduksia sekä yskää. Tupakoivat nuoret toipuvat yleensä hitaammin flunssasta ja kärsivät muita nuoria useammin vatsakivuista, stressistä ja psyykkisistä häiriöistä sekä väsymyksestä ja masennuksesta. Tupakointi vaikuttaa nuoren koulumenestykseen ja hidastaa liikuntaa harrastavan nuoren lihasten palautumista ruumiillisten harjoitusten jälkeen. (Vierola 2005: 35-36.) Pelkkä tieto terveysriskeistä ei kuitenkaan estä nuorta aloittamasta tupakointia, sillä vaaralliset terveysseuraamukset tulevat yleensä vasta vuosien kuluttua. Terveyden haittatietojen kertominen nuorelle on tärkeää yhdessä lasten ja nuorten minäkuvan ja itsetunnon kehittämisen kanssa. Tupakoinnista tuleva välitön mielihyvän tunne voi olla nuorelle keino torjua riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteita, masentuneet nuoret aloittavat tupakoinnin helpommin. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös nuorten mielenterveyteen. (Vierola 2005: 39-40.) Tupakoinnin vähentyessä länsimaissa, pyrkii tupakkateollisuus mainonnan avulla vaikuttamaan ryhmiin joissa poltetaan vähän. Näitä ryhmiä ovat muun muassa nuoret, naiset ja maahanmuuttajat. Ikä on yksi keskeinen tekijä tupakoinnin aloittamisessa. Jos nuori päättää peruskoulun aloittamatta tupakointia, on hänellä paremmat mahdollisuudet pysyä savuttomana läpi elämän. Tämän takia nuorten asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää tupakkateollisuuden asiakashankinnassa. Tupakan mainonta tehoaa nuoriin, sillä tutkimuksissa on todettu heidän aloittavan tupakoinnin yleensä eniten mainostetulla merkillä. Tutkimusten mukaan tupakkamainonnan kieltäminen esimerkiksi Suomessa ja Norjassa on merkittävästi vaikuttanut kulutuksen vähenemiseen. Tupakkamainonnan kieltämisen yleistyttyä on siirrytty piilomainontaan. Piilomainontaa esiintyy muun muassa internetissä, tupakkamerkin nimisissä tuoteperheissä (vaatteet, kengät), elokuvissa ja sponsoreilla. Tupakkamarkkinointi perustuu mielikuviin, sillä tupakka tuotteena ei ole houkutteleva. Tupakka- askin ostaja hankkii yleensä rasian mielikuvia. Tuotetta markkinoidaan mielikuvilla rikkaudesta, menestyksestä, romantiikasta, vaarasta, toiminnasta, urheilullisuudesta ja nuoruudesta. (Tupakkaverkko 2008.)

9 Kehitysmaiden tupakkatuotanto on 30 vuodessa yli kaksinkertaistunut. Tähän ovat vaikuttanut ilmastoolosuhteet ja halpa työvoima. Nykyisin tupakkateollisuuden suurin markkina-alue ovat kehitysmaat, joissa suurin osa maailman väestössä asuu. Iso osa näiden maiden asukkaista ovat tietämättömiä tupakan terveyshaitoista. Terveysvaaroista tiedottaminen on vaikeaa, koska mittava osa kehitysmaiden ihmisistä on lukutaidottomia ja tupakkateollisuudella on niissä hyvä taloudellinen asema. (Tupakkaverkko 2008.) Nykyään tupakka tappaa enemmän ihmisiä kehitysmaissa kuin AIDS. Kehitysmaiden nuorten savukkeiden kulutus on räjähdysmäisesti kasvanut, sillä tupakkateollisuus on käyttänyt hyväkseen puutteellista lainsäädäntöä mainonnassa. (Vierola 2005: 297-298.) Jotta tupakkaa voi kasvattaa, täytyy käyttää lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä. Nämä aiheuttavat vahinkoa ympäristölle ja vesistöille. Kehitysmaiden maanviljelijöille hyönteismyrkkyjen käyttö saattaa olla terveysriski. Myrkkyjä käytetään usein viljelijän terveydelle ja ympäristölle vaarallisella tavalla, koska tiedot ovat puutteellisia ja viljelijöiden koulutustaso alhainen. (Tupakkaverkko 2008.) Tupakan kuivattamiseen käytettävä puu vaikuttaa metsien vähenemiseen kehitysmaissa. (Vierola 2005: 298.) WHO:n laskelmien mukaan tupakkateollisuus kaataa yhden puun 300 tupakkaa kohden. Tupakan osuus on 5-25 prosenttia kehitysmaiden metsätuhoista. Laskelmien mukaan nykymenolla kehitysmaiden metsät on kaadettu kokonaan 60 vuodessa. Puiden kaatamisella on tuhoisia vaikutuksia ekologiseen tasapainoon. Metsien tilalle syntyy autiomaita ja vesikerrokset mataloituvat aiheuttaen kaivojen ja lähteiden kuivumisia. (Tupakkaverkko 2008.)

10 5. IDEOITA MITEN ASIAN KÄSITTELYÄ VOI KOULUSSA JATKAA Kuvaa, piirrä, kirjoita maailma / ihminen / oma elinympäristösi sellaisena missä tupakkaa ei ole lainkaan olemassa. Mitkä asiat ovat muuttuneet, onko joku asia paremmin tai toisin? Kerratkaa syitä miksi tupakointia ei kannata aloittaa. Kirjatkaa nämä ylös luokan seinille huoneentauluina. Tee taulukko tupakan terveyshaitoista. Otsikoiksi esimerkiksi välittömät haitat, fyysiset haitat, pitkäaikaiset haitat, sosiaaliset haitat, perheen sisäiset haitat, kaveripiirin sisällä olevat haitat. Pohtikaa ryhmässä tupakan globaaleja ilmiöitä. Miten tupakkateollisuus vaikuttaa esim. ruoan tuottamiseen kehitysmaissa?

11 Liite 1 (sivut kopioidaan kokoon A3) Tupakoiko aikuisista suurin osa, vai pienin osa?

12

13 Tupakoiko aikuisista suurin osa, vai pienin osa?

14

15 yli 5 tuntia Kuinka kauan ihminen jaksaa juosta huonommin poltettuaan yhden tupakan?

16

17 alle 5 tuntia Kuinka kauan ihminen jaksaa juosta huonommin poltettuaan yhden tupakan?

18

19 4 0 0 0 Kuinka montaa ainetta yksi tupakka sisältää?

20

21 200 Kuinka montaa ainetta yksi tupakka sisältää?

22

23 Liite 2 (sivut kopioidaan kokoon A3) Haitat nyt

24

25 Haitat myöhemmin

26

27 Liite 3 (sivut kopioidaan kokoon A4, jonka jälkeen väittämät leikataan pieniksi korteiksi) KUNTO HEIKKENEE RAHAA TUHLAANTUU VALEHTELU LISÄÄNTYY HENKI HAISEE VAATTEET HAISEVAT PAHALLE VÄSYTTÄÄ ENEMMÄN ALTISTAA MUUT MYRKYILLE MAKUAISTI HUONONEE HAJUAISTI HUONONEE TULEE YSKÄ

28

29 FINNIT LISÄÄNTYVÄT SAIRAUDET LISÄÄNTYY FLUNSSAT PITENEVÄT HAMPAAT KELLASTUVAT KEUHKOT MUSTUVAT IHO RYPISTYY JOUTUU RIKKOMAAN LAKIA TULEE HERMOSTUNUT OLO KAVERIPIIRI MUUTTUU EI JAKSA URHEILLA

30

Liite 4 (kuvat leikataan korteiksi, halutessa kuvat voidaan lisäksi esim. laminoida)

MUISTIINPANOJA 51

52