I Antiikin aika (s. 20-47) 1. Kristinuskon synty - kristinuskon juuret historiallisesti Rooman imperiumissa ja uskonnollisesti juutalaisuudessa - Rooma eli kristinuskon synnyn aikana suuruutensa päiviä: - Pax Romana - laaja tieverkosto - kukoistava kauppa - tuottava maatalous - orjat - divide et impera periaate - suvaitsevainen, mutta keisarikultti, keisaripalvonta - yhtenäiskulttuuri - latina - roomalaiset lait - roomalainen hallinto - legioonat - kristinusko oli alkujaan juutalainen lahko - syntyi Jeesus Nasaretilaisen (n. 4 ekr. n. 30 jkr.) toiminnan seurauksena - kristillisyys alkoi hahmottua n. 30 jkr. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen jälkeen - Jeesus ei perustanut kristinuskoa - UT:n mukaan kristinuskon julistaminen alkoi ensimmäisenä helluntaina Pyhä Henki - Jeesus, kuten hänen seuraajansa olivat juutalaisia eivät kristittyjä - kristittyjen ensimmäinen keskus Jerusalem - UT:n mukaan kirkkoa johtivat Pietari, Jaakob ja Johannes - varhaiskristityt jakaantuivat: Juutalaiskristittyihin Hellenistikristittyihin - johtajina Jaakob ja Pietari - johtajana Paavali - puhuivat hepreaa - helleenejä, puhuivat mm. kreikkaa - olivat kristityiksi kääntyneitä juutalaisia - seurakunnan jäseneksi ei-juutalaisia kasteen kautta - evankeliumin julistaminen Jerusalemissa - evankeliumin julistaminen pakanoille - nykyisen kristikunnan edeltäjä - alkuaikojen suuntauksista gnostilaiskristillisyys on hävinnyt - 48 jkr. apostolien kokouksessa Jeesus liike erosi juutalaisuudesta - aktiivinen kaste- ja lähetyskäsky - Mooseksen laki ei koskenut kristittyjä - Jeesus-liike säilytti kuitenkin VT:n pyhänä kirjanaan - ensimmäisen vuosisadan kuluessa Jeesus-liike, juutalainen lahko ja juutalainen uudisliike kristinusko - leviäminen: n. 40 jkr. = 1000 kristittyä n. 300 jkr. = n. 6 milj. kristittyä
2. Vainot Vainojen taustat: - keisarinpalvonta - palvonnasta kieltäytyneet epäluotettavia - kristityt kieltäytyivät juhlista yms. kulttimenoista - eivät suostuneet legioonien palvelukseen - ehtoollinen salamenot - huhut mm. kannibalismista (ehtoollisviinin ja leivän nimittäminen Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi) - yleinen epäluuloisuus mm. historioitsija Tacitus - Rooman yhtenäiskulttuurin vastustaminen - Rooman imperiumin konsti pitää valtakunta yhtenäisenä Vainot: 1. Keisari Nero 64-68 - syytti Rooman palosta kristittyjä - rangaistuksena poltti kristittyjä soihtuina puutarhajuhlissaan ja teloitutti amfiteattereissa 2. Keisari Trajanus 112-117 - Rooman valtakunta oli laajimmillaan keisari Trajanuksen aikana - kristinuskon tunnustaminen kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla 3. 200-luvun vainot - ensimmäiset viralliset vainot vuonna 250 keisari Deciuksen aikana - jokaisen uhrattava keisarille - uhraamistodistukset - jumalanpalveluskielto, kirkon omaisuuden takavarikointi ja pappien teloittaminen 4. Keisari Diocletianus 300-luvun alku - Rooma oli hajoamispisteessä - yritys palauttaa rauha oli kieltää kaikki muut uskonnot kuin roomalaisen vanhan uskonnon - keisari päätti tuhota kristinuskon lopullisesti kannattajien teloitukset ja kirkkojen tuho Vainojen seurauksia: - marttyyri = uskonsa puolesta kuollut - 1. marttyyri oli Jerusalemissa 34 kivitetty Stefanos - marttyyrien veri kasvatti seurakuntia - kristityt eivät luopuneet uskostaan - kirkko säilyi - Rooman valtakunta ei pelastunut 3. Kristinuskosta valtakunnanuskonto Konstantinolainen käänne: - suvaitsevaisuusjulistus vuonna 311 kristityille samat oikeudet Roomassa kuin muillekin kansalaisille - keisari Konstantinus alkoi suosia kristinuskoa vuonna 313 = konstantinolainen käänne - tarinan mukaan maalautti näyn jälkeen sotilaiden kilpiin ristin ja voitti Mulviuksen sillan taistelun - todellisuudessa kristinuskon suosimisen syitä: sotilaalliset ja poliittiset - kirkko oli vahva liittolainen - kirkolle verovapaus - monet vanhat roomalaisjuhlat (saturnaalia = joulu) saivat kristillisen sisällön - sunnuntaista vapaapäivä - kirkkovuosi vakiintui vähitellen
- pääsiäinen tärkein juhla Sallitusta uskonnosta valtionuskonnoksi - kristinuskosta valtionuskonto Keisari Theodosiuksen aikana (viimeinen yhtenäisen Rooman keisari) - muut uskonnot kiellettiin - muiden uskonnonharjoittajia vainottiin - rakennutti valtavia kirkkoja Menestyksen taustat: - kristittyjen korkeat moraalikäsitykset mm. perhe- ja sukupuolielämästä - eivät luopuneet uskostaan mm. vainot - yhteisöllisyys - hajanaiselle Roomalle yhteinen uskonnollinen pohja - lähimmäisen rakkaus mm. sairaiden hoitaminen - kaste- ja lähetyskäsky - naisten asema - seurakunnat vaurautta (lahjoitukset) - hallitsija sai uskonnon kautta poliittista valtaa - piispojen verovapaus ja valta houkuttelivat virkoihin maallinen elämä korvasi vuosisatojen kuluessa kristilliset ihanteet 4. Kristinusko järjestäytyy Varhaisseurakuntien virat: Määrittele seuraavat virat: 1. Apostolin virka = 2. Piispat = 3. Presbyteerit = 4. Papin virka = 5. Diakonit =
6. Paavi = Seurakunta: - ensimmäiset kristilliset yhteisöt käyttivät nimitystä seurakunta (kreik. ekkleesia) - alkuvaiheessa kokoonnuttiin kodeissa - sunnuntai vakiintui kokoontumispäiväksi 300-luvulla (Jeesuksen ylösnousemuksen päivä) - kokoontumisissa luettiin VT:n tekstejä, laulettiin ja rukoiltiin - esikuvana juutalainen synagogajumalanpalvelus - keskeisellä sijalla yhteinen ateria = rakkauden ateria - seurakunnan jäseneksi pääsi kasteen jälkeen - kasteoppilas kaste seurakunnan jäsenyys - lapsikaste yleistyi 300-luvulla
5. Teologian synty s. 34-43 Teologia = jumaluusoppi (theo = jumala ja logos = oppi) - kristinuskon opillinen määrittely n. 100-luvulla - ensimmäinen teologi Paavali - Paavali perusti seurakuntia Välimeren alueelle kaste hellenistikristityt - apologia = puolustuskirjoitus = opin puolustaminen Kirkkoisät - kirkkoisä = varhainen teologi - kirkkoisien aika --> patristinen aika (pather = isä latinaksi) Origenes (n. 185-254) - loi perustan idän kristillisyydelle - pohjana ortodoksiselle kirkolle - vertauskuvat (=allegoria) Tertullianus (160-220) - latinankielisen ja läntisen teologian isä - pohja pyhälle kolminaisuudelle: Isä, Poika ja Pyhä Henki (PH) - Raamattu = ylin auktoriteetti Augustinus (354-430) s. 36-38 - Augustinus oli tärkein läntisen kirkon kirkkoisä 1. Pelastus - kristinuskon tavoite (ei onnellisuus) - ihminen pelastuu Jumalan armosta ei omilla ansioilla 2. Syntikäsitys - synnin aiheuttaa ihmisen pyrkimys onneen (huom! ihminen saavuttaa onnen vain Jumalan armosta) - synti = pahaa mm. himo ja seksi - vain avioliitossa lasten tekemiseen tarkoitettu seksi on sallittua Augustinuksen vaikutus näkynyt katolisen kirkon / länsimaiseen seksuaalikäsitykseen mm. katolisen kirkon pappien selibaatti (naimattomuus), ehkäisyvälineiden käyttökielto 3. Kirkko ja valtio erotettiin toisistaan kummallakin oma, Jumalalta saatu tehtävä 4. Oikeutettu sota - sota on oikeutettua silloin, kun sodalla puolustetaan oikeita (kristillisiä) arvoja (s. 38) Uskontunnustusten kehittyminen - ekumeeniset kirkolliskokoukset n. 300-400-luvuilla uskontunnusten pääpiirteet - ongelmana Kristuksen jumaluus - hahmotelmat kolminaisuusopista: Isä, Poika ja PH - lännessä ns. Filioque lisäys = PH lähtee sekä Isästä että Pojasta - idässä PH lähtee isästä - erilaiset uskontunnustukset jakoivat kirkon kahtia:
idän ja lännen kirkkoihin II Keskiaika = eurooppalainen ajanjakso n. 500-1500, alkoi Länsi-Rooman tuhosta ja päättyi ns. löytöretkiin 1. Lännen ja idän kulttuurierot (s. 48-52) Länsi-Rooma Bysantti = Itä-Rooma Maantiede Pohjois-Afrikka, Italia, Espanja, Portugali, Turkki, Kreikka, Balkanin alueita, Bulgaria Ranska Keskus Rooma, Pietarin kirkko Konstantinopoli, Hagia Sofia Hallitsija Keskusvalta hajosi, valta läänityksen Keisari saaneilla feodaaliruhtinailla Kieli latina kreikka Politiikka Periaatteessa valtio ja kirkko erotettu toisistaan Keisari = kirkon pää - kesaropapismi Historia Länsi-Rooman tuho ja kansainvaellukset hajottivat vahvan keskushallinnon katolisen kirkon asema vahvistui Bysantista kehittyi Länsi-Rooman tuhon jälkeen mahtava valtakunta, jonka osmannit valtasivat vasta 1400-luvulla keskiajan kuluessa Uskonto Roomalaiskatolinen kirkko = lännen kirkko Ortodoksinen kirkko = Idän kirkko = Kreikkalaiskatolinen Kirkon johtaja Paavi Keisari johti valtionkirkkoa, Konstantinopolin patriarkka Kulttuuri Keskiajan kulttuurin tärkein tekijä Euroopassa oli katolinen kirkko Rikas kulttuuriperinne, jossa yhdistyivät antiikin, arabialaiset ja intialaiset vaikutteet Oppi PH virta Isästä ja Pojasta = pyhä kolminaisuus PH virtaa Isästä 2. Katolinen ja ortodoksinen kirkko syntyvät (s. 54) = KIRKKOJEN ERO (1054) - patriarkka ei tunnustanut paavin erityisasemaa SYYNÄ MYÖS ISLAMIN LEVIÄMINEN paavi julisti patriarkan kirkonkiroukseen (= pannaan) 1054 patriarkka julisti paavin kirkonkiroukseen 1054 - perusteluina Filioque-lisäys ja pappien selibaattivaatimus - OIKEANA SYYNÄ KYSE VALTATAISTELUSTA - julistuksia seurasi kirkkojen ero: Roomalaiskatolinen kirkko Ortodoksinen kirkko - kirkonkiroukset olivat voimassa 900 vuotta aina vuoteen 1965 - kirkkojen raja on samalla kulttuurien raja 3. Ortodoksikirkon kehitys (s. 56-61) Bysantti = Itä-Rooma - Bysantti jatkoi Rooman valtakunnan perinteitä (395-1453) - Bysantti laajimmillaan Justinianus Suuren aikana (500-luvulla) - turkkilaiset valtasivat 1450-luvulla Konstantinopolin ja samalla katkesi eurooppalaisilta pääsy maustereiteille Intiaan
Idän luostarilaitos - luostarilaitos syntyi itäisen kristinuskon alueella n. 100-luvulla mm. Antonius Egyptilainen - ensimmäinen muoto ns. erakot - asuivat mm. kallioluolissa - Jeesuksen esimerkki - 300-luvulla erakkoyhteisöjen järjestäytyminen Egyptissä - vaatimuksia: kuuliaisuus, naimattomuus, omaisuudesta luopuminen luostariyhteisö - hartaudet, maanviljely, käsityöt = omavaraisuus - itäistä luostarilaitosta kehitti Basileios Suuri 300-luvulla - luostarit kirkkojen yhteyteen - askeesi, mietiskely ja hengellisyys - sairaiden ja köyhien auttaminen - luostareiden teologiaksi kehittyi askeettis-hengellinen = mietiskelyn ja hengellisyyden korostaminen Leviäminen pohjoiseen - tärkeänä tekijänä kirkkoslaavi 1. Bysantti mm. Kreikka, nykyinen Turkki ja Balkan 2. Bulgaria 800-luvulla 3. Kiova, Venäjä 900-luvulla - ruhtinas Vladimirin kääntyminen 4. Kreikkalaiskatoliset - 1300-luvulla Kiova liitettiin Puola-Liettuan alueisiin - ortodoksit saivat säilyttää oman liturgiansa ortodoksien tuli hyväksyä paavin valta = kreikkalaiskatolisia ts. unioidut kirkot - nykyisin Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Moldovassa 5. Moskovan suuriruhtinaskunta 1400-luvulla - Moskovasta kolmas Rooma Iivana III kaudella 1400-1500-luvuilla - Moskovan metropolista patriarkka - Moskova = ns. kolmas Rooma - uudistukset 1600-1700-luvuilla mm. Pietari Suuren kaudella - vanhauskoiset pakenivat syrjäseuduille mm. Karjalaan Ortodoksinen kirkko nykyisin - ortodokseja nykyisin noin 250 miljoonaa - Venäjällä, Bulgariassa, Kreikassa, Balkanilla ja Suomessa (noin 60 000) - ortodoksi tarkoittaa puhdasoppista tai oikeaoppista Kirkkoon ja elämäntapaan liittyviä tärkeitä asioita: 1. Liturgia = jumalanpalvelus - kehittyi Bysantin hovin seremonioista - on jaettu kolmeen osaan: Jeesuksen lapsuuteen, elämäntyöhön ja pääsiäisen tapahtumiin - pohjautuu traditioon ja mystiikkaan = aistien kirkko 2. Ikonit = pyhät kuvat ns. ikkunat - aiheita mm. Jeesus, Neitsyt Maria, apostolit - kirkoissa ikonostaasit eli ns. ikoniseinät
- ikonit eivät ole pelkkiä kuvia vaan niillä on opetuksellinen merkitys - rituaali: ikonin edessä kumarretaan, kuvaa suudellaan ja ikonin ete 3. Sakramentit = pyhät toimitukset - kaste - mirhavoitelu (kasteen jälkeen) - ehtoollinen - rippi - sairaan voitelu (synnit anteeksi ennen mahdollista kuolemaa) - avioliitto (avioero mahdollinen vain piispan luvalla) - pappisvihkimys (vain mies, mutta pappi saa olla naimisissa) 4. Elämäntapa ja ihanteet - jumallistuminen ja paasto 4. Katolinen kirkko keskiajalla Aikakaudet: 1. Varhaiskeskiaika (400-1000-luvut) alkoi Rooman rappeutumisesta, rauhattomat olot heikko keskusvalta feodalismi paavista vaikutusvaltainen auktoriteetti tyylisuunta romaaninen tyyli 2. Sydänkeskiaika (1000-1300-luvut) yhteiskunnassa vahva hierarkia = sääty-yhteiskunta kehittyi feodalismin pohjalta (aatelisto, papisto ja talonpojat myöhemmin porvaristo tuli säätyihin mukaan) säädyt olivat Jumalan luomia ja ihmiset syntyivät oikeaan säätyyn ristiretkiaika inkvisitio ritariromantiikka paavin valta huipussaan suvut, kyläyhteisöt, säädyt tärkeitä viljelytekniikoiden kehittyminen --> elintaso nousi väestönmäärä kasvoi --> rutto 1350-luvulla tyylisuunta gotiikka 3. Myöhäiskeskiaika (1300-1500-luvut) paavin valta alkoi heiketä paavin istuin siirtyi tilapäisesti Roomasta Avignoniin (70 vuotta) kirkko maallistui kirkon valtaa vaurastuvalle maalliselle hallinnolle tyylisuunta gotiikka ja Italiassa varhaisrenessanssi Keskiajan ihmisten uskonnollisuus: uskonto monimuotoista ja muuttui jatkuvasti kristilliset ihanteet: - hurskaus - nöyryys - kuuliaisuus
uskonto läsnä koko ihmisen elämässä fatalismi uskonnollisilla johtajilla maallista valtaa tunteet ja tunnekuohut tärkeässä roolissa mm. huhut ja uskomukset sakramentit tärkeitä riittejä kristillinen kalenteri käyttöön pyhimykset miraakkelit, kärsimysnäytelmät ja karnevaalit kirkon oppeihin sekoittui perinne ja magia - haltijat, pirut, paholaiset, tontut, maahiset jne. henget papit pitivät kansan aloillaan pelottelemalla saatanalla ja piruilla Kuoleman pelko: memento mori = muista, että kuolet kuolema läsnä ihmisten elämässä keski-ikä n. 30 vuotta äärimmäisyydet mm. itsensä ruoskijat, nautiskelijat vain kirkko voi pelastaa pelastususko rippi aneet oppi kiirastulesta pyhiinvaellusmatkat ihmiset opettelivat kuolemista, etteivät joutuisi helvettiin Kirkkorakennukset: kuvastivat kirkon vaurautta ja valtaa romaaninen tyyli (varhaiskeskiaika) gotiikka (sydänkeskiaika) Pyhimykset ja pyhiinvaellukset Mikä merkitys pyhimyksillä oli? Mikä merkitys ristiretkillä oli? Miksi pyhiinvaelluksia tehtiin?
Miten Tuomas Akvinolainen vaikutti katoliseen kirkkoon? 5. Luostarit Kehitys - erakot erakkoyhteisöt syntyivät itäisen Rooman alueilla n. 100-luvulla - erakoille seuraajia erakkoyhteisöistä kehittyi luostareita = claustrum (suljettu paikka) - luostareissa yhteiset säännöt, jumalanpalveluselämä, hartaudet - idässä: Basileios - lännessä: Benedictus Nursialainen Benedictus Nursialainen (480-550) - italialainen - lännen luostarilaitoksen perustaja - perusti Italian alueelle 12 luostaria = benediktiiniläisveljestö - Benedictus Nursialaisesta apotti = munkkiluostarin johtaja - luostarilupaukset: köyhyys, kuuliaisuus, puhtaus ja naimattomuus - tehtävänä: ora et labora = rukoile ja tee työtä rukous, työ, opiskelu, opetus, sairaanhoito ja köyhistä huolehtiminen - luostareissa tavoitteena askeesi ja omavaraisuus - luostareihin perustettiin kouluja, kirjastoja (kirjojen kopiointia), sairaaloita, vierasmajoja, viinitarhoja ja maanviljelystä - noviisi = luostarikokelas Sistersiläismunkit - syntyi 1000-luvulla nykyisen Ranskan alueella - pyrkimys takaisin Benedictus Nursialaisen oppeihin - vastustivat luostareihin keskittynyttä vaurautta, mutta vaurastuivat kuitenkin itsekin - taitavia insinöörejä ja rakentajia - vastasivat lukuisten keskiaikaisten katedraalien suunnittelusta ja rakentamisesta - gotiikan tyylisuunta - kuului ristiretkiin osallistunut Temppeliherrain veljeskunta Kerjäläisveljestöt - asuivat konventeissa - hankkivat elannon kerjäämällä - kiertelivät saarnaamassa Dominikaanit = mustat veljet - perustaja Pyhä Dominicus 1200-luvulla - inkvisition tärkeä voima - keskiajan filosofian keskeisiä tekijöitä - Tuomas Akvinolainen Fransiskaanit = harmaat veljet - perustaja Franciscus Assisilainen 1200-luvulla - tiukka köyhyyden ihannointi
- suuri luonnon ja eläinten ystävä - julistettiin pyhimykseksi - taiteessa Franciscus Assisilainen kuvataan lintu kädessä Nunnaluostarit - Pyhä Birgitta birgittalaisjärjestö - abbedissa = nunnaluostarin johtaja - luostareita mm. Naantalissa - Pyhän Klaaran perustama klarissalaiset, Pyhän Klaaran sisaret = köyhyyteen sitoutunut fransiskaaninen nunnakunta
6. Paavius keskiajalla (s. 94-101) Gregorius Suuri - ihannepaavi = Gregorius Suuri (500-600-luvuilla) - itsensä kidutus, askeesi - viimeinen kirkkoisä - Gregorius Suuren jälkeen paavin asema vahvistui (loi paavin hallinnon) - Frankkikuningas Pipin Pieni kruunattiin kuninkaaksi paavin luvalla kuninkuus tulee Jumalalta - Kaarle Suuren tavoite luoda lännestä yhtenäinen kristikunta - paavi = pontifex maximus Paavius huipussaan - paavin valitsivat kardinaalit = kuuriassa työskentelevä piispa - Gregorius VII:n aikana (1000-luvulla) Rooma ei erehdy koskaan - ristiretket Suuri skisma yhtä aikaa 2 paavia Roomassa ja Avignonissa = suuri skisma läntinen kristikunta jakautui kahtia 1. Italia, Englanti, Saksa ja pohjoisen valtiot = Rooman paavi 2. Ranska, Skotlanti ja Espanja = Avignonin paavi - papit, piispat jne. vaihtoivat lopulta puolta etujen mukaan - Pisan kirkolliskokous erotti molemmat paavit ja valitsi uuden tilalle (1409) - ylin valta siirtyi paavilta kirkolliskokoukselle - paavit eivät suostuneet eroamaan ja vähän aikaa kirkolla oli 3 paavia - tilanne raukesi Konstanzin kirkolliskokouksessa (1417) uudeksi paaviksi valittiin Martinus V Paavius renessanssiajalla - paavius läheni taas maallista ruhtinasta mm. vauraus, biologiset lapset, hienot hovit, maallisen elämän nautinnot - paavi Aleksanteri VI jakoi esimerkiksi lapsilleen kirkollisia virkoja - Rooman ja varsinkin Pietarin kirkon rakennustyöt nielivät rahaa mittava anekauppa varsinkin paavi Leo X:n kaudella - monet renessanssitaiteilijat työskentelivät paavien hoveissa mm. Rafael ja Michelangelo (Sikstuksen kappelin freskot s. 101) III 1400-1700-luvut (Uusi aika) 1. Reformaation alku Reformaation tausta (s. 90, 110-112) - reformaatio = uudelleenmuotoilu - aikaisemmin termi uskonpuhdistus - alkoi 1500-luvun alussa saksankielisiltä alueilta
1. Uskonnolliset syyt: - katolisen kirkon asema heikkeni myöhäiskeskiajalla - paavin arvovallan romahtaminen ja maallistuminen - anekauppa - katollisen kirkon hengellisen elämän köyhtyminen - suuri skisma - islamin leviäminen - kirkko ei kyennyt estämään yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia - kirkon oppien kritiikki: mm. Jan Hus, Erasmus Rotterdamilainen ja Martin Luther 2. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset syyt: - porvariston aseman vahvistuminen - raha maksuvälineeksi - talouden elpyminen - hallitsijoiden vallan kasvu maallinen valta voitti kirkollisen vallan 3. Kulttuurisyyt: - renessanssi = uudelleen syntyminen antiikkiin, Pohjois-Italiassa 1300-luvun lopulta alkaen - humanismi = antiikin kulttuurin uudelleen elpyminen (ihmiskeskeisyys) - Erasmus Rotterdamilainen --> Martin Luther sai vaikutteita 4. Maailmankuvan muutokseen liittyvät syyt: Löytöretket - aurinkokeskeinen maailmankuva = mm. Nikolaus Kopernikus --> kirkon vaalima maakeskeinen maailmankuva muuttui Keksinnöt - kirjapainotaito - kaukoputki Tieteet - tieteet ja taiteet irtautuivat kirkon piiristä - luonnontieteiden esiinmarssi
2. Reformaation opillinen sisältö Reformaation tausta Saksassa - personoituu saksalaiseen Martin Lutheriin (1483-1546) - radikaali kirkon uudistaja - tiukka kuri lapsuuden kodissa - keskeisiä teemoja mm. synti, kiirastuli, helvetti, kuolema ja kadotuksella pelottelu - ankaruus itseä kohtaan mm. luostarielämää, ruoskintaa, rukoilua ja paastoa - tutki paljon Raamattua, mutta ahdistus ja pelko säilyivät - Raamatun lukeminen johti Lutherin muuttuneeseen syntikäsitykseensä synti = pahuutta, jota ei rukoilu, rippi, itsensä kidutus tai paasto poista - usko = Jumalalta saatu lahja ei ihmisten ansio - usko johtaa hyviin tekoihin - hyvät teot eivät kuitenkaan pelasta ihmistä, vaan ovat avuksi lähimmäisille (=lähimmäisen rakkaus) - käsitykset pahuudesta ja hyvyydestä - Jeesus sovitti ihmisten synnit kuolemalla ristillä = autuas vaihtokauppa - ts. synnit Jeesukselle pelastus vastalahjaksi - Luther ajatteli, että ihminen tulee vanhurskaaksi (= Jumalalle kelpaava) yksinomaan armosta - teot eivät vaikuta Opilliset muutokset: 1. Lutherin uskonvanhurskauden oppi eli reformaation sisältöperiaate = IHMINEN PELASTUU YKSIN USKOSTA, YKSIN ARMOSTA JA YKSIN KRISTUKSEN SOVITUSTYÖN KAUTTA - ristiriita katolisen kirkon oppien kanssa: - katolinen kirkko opetti, että hyvät teot johtavat pelastukseen 2. reformaation muotoperiaate = Raamatulla ehdoton auktoriteettiasema - asioita arvioitava Jumalan sanan (Raamatun) perusteella ei paavin tai kirkolliskokouksen - Lutherille tärkeintä etteivät kirkon opit olleet ristiriidassa Raamatun kanssa 3. sakramentit: kaste ja ehtoollinen = Kristuksen itsensä asettamat 4. yleinen hengellinen pappeus 5. pappien selibaatti pois 6. Raamattu ja kirkon oppi kansankieliseksi - jokaiselle mahdollisuus ymmärtää kirkon opit - Lutherin ajatuksena opettaa ensin kansaa ja toteuttaa opilliset uudistukset vasta sen jälkeen Katolisen kirkon arvostelu ja kirkonkirous - Luther hyökkäsi voimakkaasti katolisen kirkon pelastuskäsitystä ja anekauppaa vastaa - vuonna 1517 Lutherin julkaisi 95 teesiä ts. väitettä reformaation alku - tehokkaana levittäjänä juuri keksitty kirjapainotaito - kiivas väittely katolisen kirkon kanssa - katolinen kirkko syytti Lutheria harhaoppisuudesta - puolusti Wormsin valtiopäivillä kirjoituksiaan, ei perunut niitä - korosti muotoperiaatetta: "Olen sidottu omaantuntooni ja Jumalan sanaan. Sen vuoksi en voi perua mitään." - pannan julistaminen 1521 - Lutherista lainsuojaton - vaaliruhtinas Frederik Viisas piilotti Lutherin Wartburgin linnaan (n. 10 kk) - käänsi UT:n saksaksi, Iso ja Pieni Katekismus ja postillat (=mallisaarnat) - koko Raamattu saksaksi vuonna 1543
Poliittiset käänteet - keisari yritti kieltää reformaation Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa - ruhtinaat halusivat lisää valtaa ja tukivat reformaatiota - ruhtinaita ja heidän kannattajia alettiin kutsua protestanteiksi (protesti keisarin määräystä vastaan) - aluksi myös talonpojat kannattivat reformaatiota talonpoikaiskapina 1524 - kapina kukistettiin verisesti ja Luther menetti talonpoikien kannatuksen - Augsburgin tunnustus vuonna 1530 = evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja Luterilaisen kirkon synty - Luterilainen kirkko syntyi Lutherin kuoleman jälkeen - kirkosta poistettiin kaikki Raamatun vastaiset ilmiöt - saarnan asema korostui (evankeliumin opetus kansankielellä) - seurakunta osallistuu jumalanpalvelukseen virsiä laulamalla - maallisen vallan ja hengellisen vallan erottaminen toisistaan - korosti kansansivistystä, työteliäisyyttä, ahkeruutta, tyttöjen ja poikien koulutusta ja lukutaitoa = protestanttinen etiikka ja työmoraali - pois: rippi, luostarit, pyhimykset, aneet, pyhiinvaellukset, pappien naimattomuus, yksityismessut, oppi kiirastulesta, kirkonkiroukset, kerjääminen Suomen reformaatio - alkoi Kustaa Vaasan kaudella vuodesta 1527 - reformaatio lisäsi hallitsijan taloudellista ja poliittista valtaa - kruunu sai mm. vero-oikeuden - opillinen toteuttaja Mikael Agricola - loi mm. samalla suomen kirjakielen Martin Luther Lucas Cranach vanhempi.
3. Reformaation leviäminen ja katolinen vastareaktio (s. 120-121, 136-144) Reformaatio etenee - reformaatio vetosi maallisiin hallitsijoihin vapautuminen kirkon vaikutusvallasta ja maallisen vallan kasvu verotusoikeus hallitsijoille kirkon omaisuuden takavarikko kruunulle - reformaatio levisi nopeasti mm. Saksassa, Englannissa ja Ruotsi-Suomessa Katolinen reaktio Taustalla: - reformaation nopea leviäminen katolisen kirkon täytyi määritellä oppinsa uudelleen - lännen kirkko jakautui: katolisesta kirkosta tuli ROOMALAISKATOLINEN ja reformoiduista kirkoista käytetään myös nimeä protestanttiset kirkot - katolinen reformaatio ts. vastauskonpuhdistus Trenton kirkolliskokous: - vastauskonpuhdistus alkoi Trenton kirkolliskokouksessa 1540-luvulla - kesti 18 vuotta ja muodostui 25 istunnosta - katolinen oppi kirjattiin Roomalaiskatolinen kirkko - oppi: luostarielämä, pappien naimattomuus, paavin ja piispojen asema, latinankielinen Raamattu = Vulgata, messu, perisynti, seitsemän sakramenttia, paasto ja pyhimykset - Trenton kirkolliskokous epäonnistui kirkon yhtenäisyyden palauttamisessa - katolinen kirkko piti itseään ainoana oikeana kristillisenä kirkkona Jesuiittaveljestö: - katolinen kirkko alkoi valvoa kristillisyyttä jesuiittaveljestön perustaminen - Ignatus Loyolan 1534 perustama järjestö - Societas Jesu = Jeesuksen seura jesuiitat - korkeasti koulutetut miehet valvoivat kristillisyyttä - munkkeja, jotka olivat tehneet luostarilupauksen - hengelliset harjoitukset - lähetystyö mm. Etelä-Amerikkaan - mukautuminen vallitseviin oloihin - eivät asuneet luostareissa Uskonsodat: - Euroopan uskonnollinen tilanne muuttui 1500-luvulla uskonsotien aika 1500-1600-luvuilla - merkittävin uskonsota 30-vuotinen sota (1618-1648) - 30-vuotisessa sodassa vastakkain katolinen ja protestanttinen Eurooppa - Ruotsi-Suomi mukana taisteluissa protestanttien puolella - sota päättyi Westfalenin rauhaan (1648) pariteettipolitiikka - kenen maa, sen uskonto - katolinen kirkko:
Ranska, Espanja, Portugali, Italia, Puola - protestanttiset kirkot: Englanti, Alankomaat, Saksa, Viro ja Skandinavia 4. Protestanttiset kirkot Sveitsin reformaatio = Reformoidut kirkot (s. 122-125, 131-132) Taustat (alullepanijat): - saada reformaatio loppuun - Luther oli jättänyt reformaation kesken - Jean Calvin ja Ulrich Zwingli - 1520-luvulla Oppi: - Raamattu ylin auktoriteetti - 2 sakramenttia (kaste ja ehtoollinen) - predestinaatio = ennalta määrätty - puritaaninen elämä (puhdas) - maallisuus pois (teatteri, musiikki, kapakat, alkoholi, tanssi jne.) Nykypäivä ja levinneisyys: - Pohjois-Amerikassa, Alankomaissa, Ranskassa, Englannissa ja Skotlannissa - n. 75 miljoonaa jäsentä - kalvinistit (Alankomaissa), presbyteerit (Pohjois-Amerikka), hugenotit (Ranskassa), puritaanit (Pohjois- Amerikassa + Englanti) Englannin reformaatio = Anglikaaninen kirkko (s. 126-128, 132-135) Taustat (alullepanijat): - Henrik VIII:n avioliitto- ja perillishuolet julistautui kirkon johtajaksi sai avioeron - Thomas Cranmer ja Thomas Cromwell - alkoi n. 1530-luvulla Oppi: - katolisuuden ja protestanttisuuden välimuoto - Raamattu ylin auktoriteetti - sakramentteja 2 (kaste ja ehtoollinen) - valtionkirkko - oppi tiivistettiin 39 artiklaan Nykypäivä ja levinneisyys: - Englannissa, Englannin entisissä siirtomaissa (Uusi-Seelanti ja Australia) Yhdysvalloissa (episkopaalit) - kannattajia n. 70 miljoonaa - korkeakirkollisuus (lähellä katolista kirkkoa), matalakirkollisuus (lähellä reformoituja ja puritaaneja) ja väljä- tai avarakirkollisuus (liberaalit, sosialistit, luterilainen) - paljon herätysliikkeitä (baptistit = kasteenuusijat, amishit, kveekarit) Saksan reformaatio = Luterilainen kirkko (s. 115, 130-131)
Taustat (alullepanijat): - katolisen kirkon kritiikki mm. aneet - Martin Lutherin henkilökohtaiset syyt - poliittiset ja taloudelliset syyt mm. Kustaa Vaasa Ruotsi-Suomessa Oppi: - Raamattu ylin auktoriteetti - 2 sakramenttia (kaste ja ehtoollinen) - keskitienkulkija, mutta toisaalta liberaali ja toisaalta konservatiivinen eli yhdistää eri näkökulmia (Suomen perustuslaki on aina kirkon yläpuolella) Nykypäivä ja levinneisyys: - kannattajia n. 65 miljoonaa - Pohjoismaat, Keski-Eurooppa mm. Pohjois-Saksassa, Virossa - luterilaisen kirkon piirissä syntyi 1800-luvulla runsaasti herätysliikkeitä mm. lestadiolaisuus ja herännäisyys - naispappeus Euroopassa (ei USA:ssa) - periaate: "katto korkealla ja seinät leveällä" 5. Puhdasoppisuus ja pietismi (s. 146-152) Puhdasoppisuuden aika = tarkoittaa 1600-lukua, jolloin kirkot vaalivat tarkasti oppejaan - syntyi uskonsotien seurauksena - oikeaoppinen uskontunnustaminen kirjattiin myös lakiin - kirkolle tuli Suomessakin mahdollisuus mm. häpeärangaistuksiin Lukukinkerit - lukukinkereillä opetettiin kansalle oikeaa ja puhdasta oppia luterilaisen kirkon näkökulmasta - lukutaidoton kansa opetteli ulkoa uskonnollisia tekstejä, jotka piti osata kinkereillä Säädytön ja säädyllinen - alun perin termit liittyivät säätyihin suoraan - myöhemmin säädyllinen tarkoitti siveellistä, puhdasta, hyvätapaista ihmistä - säädytön tarkoitti epäsiveellistä - kirkolla oli mahdollisuus rangaista siveettömyysrikkomuksista ns. häpeärangaistukset Pietismi = reformaation jälkeinen (1600-luvulla) tärkeä uudistusliike, joka korostaa yksilön henkilökohtaista uskonnollisuutta ja omistautumista (lat. pietas = hurskaus, omistautuminen) - syntyi Saksassa - perustaja Philipp Jakob Spener - kokoontuivat keskustelemaan uskosta ja Raamatusta pienissä ryhmissä = konventikkelit (suomeksi seurat) - Spenerin mielestä uskonnon ydinsanomaa tuli korostaa - kiellettävä asiat, jotka vievät ihmisten ajatukset pois uskosta mm. kortinpeluu ja tanssi - maailmanlopun odotus - jakaantui speneriläisiin ja radikaalipietisteihin - speneriläisten mielestä muutokset tapahtuvat hitaasti, pysyivät kirkon piirissä
- radikaalipietistit kritisoivat kirkkoa avoimesti ja erosivat kirkosta - pietismin pohjalta syntyi 1700-1800-luvuilla herätysliikkeitä - pietismi vaikutti myös suomalaisten herätysliikkeiden syntyyn mm. lestadiolaisuus, herännäisyys, rukoilevaisuus - Suomessa herätysliikkeet pysyneet osana luterilaista kirkkoa Saksan pietismi - August Hermann Francke - ahdistus ja katumuskamppailu tosiuskovaiset vs. suruttomat - mm. vähäosaisten orpokoti - pietistinen herrnhutilaisuus = herran varjelus Englannin metodismi - perustaja John Wesley - taustalla voimakas herääminen pietismin hengessä - järjestelmällisyys ja paastoaminen - lähetystyö - henkilökohtainen uskonnollinen kokemus - kuolemanjälkeinen elämä taivaassa - vetosi köyhiin tehdastyöläisiin pelastusarmeija - voimakas kannatus mm. Pohjois-Amerikassa
IV 1700-1900-luvut (Uusin aika) 1. Uudet aatteet - 1700-1800-lukujen Euroopan henkistä ilmapiiriä muovasivat uudet aatteet - 1700-luvulla = valistus Ranskan suuri vallankumous 1789-1799 - 1700-luvulla Englannissa teollistuminen = industrialismi - yhteiskunta muuttui nopeasti 1800-luvulla = liberalismi, nationalismi, sosialismi, positivismi ja konservatismi - uusien aatteiden vaikutukset kristinuskoon: - uudistusvaatimukset mm. Ranskan Suuri vallankumous - teollistumisen tuomat muutokset - lukutaito - kaupungistuminen - vaatimukset tasa-arvosta - maailmankuvan muutokset - massakulttuuri - kansalaisten tietoisuus omasta asemasta - kriittisyys 2. Valistus, liberalismi ja konservatismi Valistus = 1700-luvun aatesuuntaus, joka korosti järjen merkitystä - kritisoi itsevaltiutta, kirkkoa ja säätyjä - ihanteena olivat vapaus ja tasa-arvo - syntyi 1600-luvun lopulla Englannissa - levisi 1700-luvulla Ranskaan - valistusfilosofeja: - John Locke = valistuksen oppi-isä (englantilainen) - Montesquieu = vallan kolmijako-oppi (ranskalainen) - Rousseau = kasvatusfilosofia, ihminen luonnostaan hyvä (ranskalainen) - Voltaire = katolisen kirkon arvostelija (ranskalainen) Ranskan suuri vallankumous valistuksen hengessä 1789-1799 - kristinusko pyrittiin korvaamaan järjen uskonnolla - paluu vanhaan Napoleon aikana - Napoleon solmi paavin kanssa sopimuksen 1800-luvun alussa - valtion ja kirkon ero - valtiosta tuli uskonnollisesti neutraali - Saksassa pietistit - Englannissa metodistit - deismi = persoonaton luojajumala, joka on luonut maailman ja ylläpitää sitä, mutta ei puutu ihmisten elämään
Liberalismi = yksilön vapautta korostanut aate, joka jatkoi valistuksen perinnettä 1800-luvulla (kehittyi valistuksesta) - vetosi erityisesti kaupunkien keskiluokkaan mm. Englannissa - vaikutti erityisesti taloudessa = taloudellinen liberalismi markkinatalous - henkilökohtaisten valintojen tärkeys - optimistinen kehitysusko = positivismi - tekniikan kehittyminen nähtiin pelkästään myönteisenä usko paratiisin luomisesta maan päälle - ensimmäinen maailmansota tuhosi utopian Konservatismi = taantumuksellisia ja vanhoillisia arvoja kunnioittava aatesuunta, joka syntyi vallankumousten ja liberalismin vastapainoksi Euroopassa 1800-luvulla - arvosti vanhaa sääty-yhteiskuntaa, itsevaltiutta ja kirkon auktoriteettiasemaa - vastusti yksilön oikeuksia, vapautta ja tasa-arvoa sekä demokratiaa laajoille kansaryhmille - mm. aateliset kannattivat - unelmana palata aikaan ennen valistusta ja vallankumousta 3. Teollistuminen ja sosialismi Industrialismi = teollistuminen syntyi 1700-luvulla Englannissa suuret yhteiskunnalliset muutokset - sääty-yhteiskunta muuttui luokkayhteiskunnaksi - kaupungistuminen - työväestö - ammattiyhdistysliikkeet ja työväenpuolueet - lukutaito laajeni tietoisuus kasvoi - demokratia - vaatimukset yksilön vapauksista - äänioikeuskysymys - sosialismi ja kommunismi Sosialismi = mm. Karl Marxin kehittämä aate, joka perustuu yhteisomistukseen (valtio) - syntyi 1800-luvulla - kommunismi = työväestön vallankumouksen kautta syntynyt valtionomistukseen perustuva yhteiskuntajärjestelmä mm. Neuvostoliitto - Karl Marxin teorian mukaan uskonto on oopiumia kansalle - kommunismissa ei uskontoa vaan ateismi - suurin osa kristillisistä kirkoista tyrmäsi sosialistiset opit - Englannin teollistuneissa kaupungeissa pelastusarmeija menestyi - ns. sosiaalinen työ - soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa - työväestön ja kristinuskon välille ei syntynyt syvää kuilua - kirkolle uudet työtavat mm. lähetysseurat, raittiusseurat ja pyhäkoulut - muut vanhat kirkkokunnat reagoivat teollistumiseen ja muutokseen hitaasti kirkosta vieraantuminen
4. Modernisaatio ja maallistuminen - tieteen kehittyminen oli haaste kirkolle jo 1500-luvulta lähtien - aurinkokeskeinen = heliosentrinen maailman kuva oli vakiintunut 1800-luvulle tultaessa - 1800-luvulla Charles Darwinin teos Lajien synty = evoluutioteoria - Darwin esitti että ihminen polveutuu apinasta - voimakas vastus mm. kirkon piiristä - kyseenalaisti Raamatun ja Jumalan luomistyön - Darwinilla vahva ja laaja todistusaineisto - kristilliset reaktiot: - fundamentalistit kreationistit - liberaaliteologit - sosiaalidarwinismi = yhteiskunnassa toteutuu luonnonvalinta ja yhteiskunta on olemassaolon taistelukenttä ns. vahvin voittaa aina kansallissosialistit sovelsivat Saksassa 1930-luvulla - kehitysusko, ateismi, darwinismi ja modernisaatio haastoivat uskonnon Katolisen kirkon reaktio teollistumiseen - katolinen kirkko tuomitsi 1800-luvulla kaiken modernisaation - vallalle vanhoillinen ja taantumuksellinen linja - moderni tiede pois - paavi on erehtymätön - ihmekertomukset - aktiivinen halu vastata modernin yhteiskunnan haasteisiin vaikutti vasta 1960-luvulta - nykyisin hiertäviä kysymyksiä mm. homoseksuaalisuus, abortit, geeniteknologia, lääketiede, naisen asema, pappien naimattomuus - vaikutus mm. talouden, tieteen ja yhteiskuntajärjestelmien kehittymiseen vrt. Etelä- ja Pohjois-Eurooppa 5. Protestanttiset vapaat suunnat (s. 168-173) Yleiset piirteet = anglikaanisen ja reformoitujen kirkkojen pohjalta pääosin 1700-1800-luvuilla syntyneet protestanttiset kirkot mm. baptismi, adventismi, helluntailaisuus, pelastusarmeija ja vapaakirkko - korostavat henkilökohtaista uskonkokemusta - aikuiskaste - maallikot - lähetystyö - aluksi kirkon sisäisiä uudistusliikkeitä - protestiliikkeitä kirkkoa vastaan - uudistusliikkeille kehittyi organisaatio protesti laimeni Protestanttisten kirkkojen leviäminen Yhdysvaltoihin 1. 1600-luvulla, kun puritaaneja vainottiin Euroopassa (puritaanit olivat puhdasoppisia protestantteja) 2. Kveekariliike = Yhdysvalloissa 1600-luvulla syntynyt uskonnollinen liike, jossa koettiin voimakkaita elämyksiä (quake) 3. Pyhitysliike = Yhdysvalloissa 1700-luvulla syntynyt uskonnollinen liike, joka korosti henkilökohtaista uskonkokemusta Pyhän Hengen (PH) kautta 4. Babtismi - 1600-luvulla Yhdysvaltoihin levinnyt uskonnollinen liike - aikuiskaste
- Raamattu ylin auktoriteetti - uskonnonvapaus 5. Adventistit - Kristuksen toisen tulemisen odotus - lopunajan ennustaminen - adventistit kieltäytyvät kaikista nautinta-aineista 6. Helluntailaisuus - PH:n korostaminen - armolahjat (mm. kielillä puhuminen) - kaste - lähetystyö - herätyskokoukset "ekstaattinen" tunne-elämys 7. Karismaattiset liikkeet - kharis = armo - korostetaan armolahjoja - profetointi - parantaminen
8. Pelastusarmeija - syntyi köyhissä lontoolaisissa työläiskortteleissa 1800-luvulla (metodismista) - ei sakramentteja - ei pappeja - korostaa henkilökohtaista uskoontuloa - iskulauseena "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa" 9. Vapaakirkko - syntyi Pohjoismaissa 1800-luvulla - liike korostaa uskonnonvapautta, henkilökohtaista uskonratkaisua ja PH:n vaikutusta - liberalismi
UUTISET KOTIMAA Kotimaa 23.9.2015 klo 19:46 Kreationistit pitävät evoluutioteoriaa erehtyväisenä, koska ihmisen äly on lankeemuksen vuoksi vinoutunut Evoluutioteoriaa on todennettu monilla eri tavoilla, kuten fossiilien avulla. Kaikki eivät kuitenkaan siihen usko, vaan kreationistit pitävät yksittäisiä tieteellisiä teorioita, kuten evoluutiota, hyvin erehtyväisinä. Fossiilit ovat tärkeässä roolissa evoluutioteoriassa. Saksalaiset tutkijat esittelevät kivikaudella eläneen miehen pääkalloa Bonnissa heinäkuussa 2009. Kuva: David Ebener / EPA Mistä on kyse? Evoluutioteorialle ei ole tieteen puolella vaihtoehtoa. Tieteen ulkopuolelta vaihtoehdoksi on esitetty luomiskertomusta, mutta sillä ei ole Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian vastuuprofessorin mukaan tieteellistä pohjaa. Toisille keskeisin syy epäillä evoluutiota on kokemus evoluutioteorian todisteiden heikkoudesta. Evoluutiota epäilevät kreationistit pitävät yksittäisiä tieteellisiä teorioita, kuten evoluutiota, hyvin erehtyväisinä. Teologien ja pappien enemmistö varsinkin suurissa, perinteisissä kirkkokunnissa hyväksyy evoluution ja luomisopin yhteensopivuuden. Evoluutioteorialle ei ole tieteen puolella vaihtoehtoa. Tieteen ulkopuolelta vaihtoehdoksi on esitetty luomiskertomusta, mutta sillä ei ole Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian vastuuprofessori Veijo Kaitalan mukaan tieteellistä pohjaa. Evoluutioteoria perustuu aineistoon, joka on saatu eri tavoilla. Fossiilit esittävät teoriassa tärkeää roolia, mutta myös tänä päivänä esimerkiksi luonnossa voi havainnoida evoluutiota hallituilla kokeilla tai pitkäaikaisilla havaintosarjoilla.
Tavallinen ihminen ei pysty luonnossa evoluutiota havaitsemaan, sillä se pohjautuu pitkälle vietyihin geneettisiin analyyseihin tai ilmiasun muutoksiin, kuten koon tai värin muutoksiin. Evoluutio on pitkälti geenien muuttumista suhteessa ympäristöön ja olosuhteisiin, Kaitala toteaa. Evoluutiota voidaan havainnoida nykyisin myös niin sanottujen mikrokosmosten avulla. Niissä tutkitaan bakteerien ja alkueläinten kehittymistä. Ne kehittyvät nopeasti, joten myös evoluutio on nopeampaa. Ihmisen äly on lankeemuksen vuoksi vinoutunut Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan usko evoluutioteoriaan. Sen hylkäämiseen vaikuttaa paljon se, että luomisusko ja evoluutioteoria ovat joidenkin mielestä ristiriidassa. Evoluutioteorian epäilijöitä on monenlaisia. Luomisusko on vaikuttanut keskeisellä tavalla länsimaisen ihmiskuvan kehittymiseen ja on monille myös elämän tarkoituksen perusta. Jos evoluution siis ajattelee uhkaavan luomisuskoa, tämä voi johtaa evoluution epäilyyn, toteaa systemaattisen teologian tutkijatohtori Rope Kojonen Helsingin yliopistolta. Kreationistit eivät luota edes tutkijoiden enemmistön näkemykseen, jos se menee heidän uskon totuuksina pitämiään asioita vastaan. Rope Kojonen Toisille keskeisin syy epäillä evoluutiota on kokemus evoluutioteorian todisteiden heikkoudesta. Evoluutiota epäilevät kreationistit uskovat evoluution toimivan mikrotasolla esimerkiksi bakteerien sopeutumisessa, mutta eivät usko havaittujen mekanismien selittävän kaikkia elämän hienouksia. Kreationistien maailmankuva sisältää peruskristillisiä elementtejä, kuten ajatukset ihmisen luomisesta, lankeemuksesta ja pelastuksesta. He arvostavat sinänsä tiedettä Jumalan lahjana, mutta pitävät yksittäisiä tieteellisiä teorioita, kuten evoluutiota, hyvin erehtyväisinä. Tämä johtuu heidän mukaansa siitä, että ihmisen äly on lankeemuksen vuoksi vinoutunut. Kreationistit eivät luota edes tutkijoiden enemmistön näkemykseen, jos se menee heidän uskon totuuksina pitämiään asioita vastaan. Maailmassa on heidän mukaansa käynnissä hyvän ja pahan taistelu, joka toteutuu myös ideoiden, kuten luomisen ja evoluution taisteluna. Lopussa hyvä voittaa, Kojonen kertoo. Kojonen toteaa myös, että teologien ja pappien enemmistö varsinkin suurissa, perinteisissä kirkkokunnissa hyväksyy evoluution ja luomisopin yhteensopivuuden. Teologit haluavat erottaa toisistaan tieteelliset teoriat ja niiden ateistiset tulkinnat, toisin kuin kreationistit. LUE MYÖS Evoluutioteoria for dummies biologi vastaa viiteen peruskysymykseen 18.9. Kehitysopista kiistelty Darwinista lähtien Laura Huhtasaari (ps.) jatkaa linjaa 15.9. Laura Tolonen@84LTYle Kainuu
6. Diktatuurien nousu Taustaa - 1900-luvulla eri puolilla Eurooppaa valta siirtyi diktatuuriselle järjestelmälle - diktatuuri = valta keskittynyt yhdelle taholle, jonka valtaoikeudet ovat rajoittamattomat esimerkiksi poliittiselle puolueelle, armeijalle tai henkilölle, jonka valtaa tukee henkilökultti - monissa Euroopan maissa siirryttiin samalla totalitarismiin = valtion ideologia pyrkii hallitsemaan kansalaisten koko aatemaailmaa - nationalismi vaikutti yhtenä suurena tekijänä ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) syttymiseen - ensimmäisen maailmansodan jälkeen demokratiaan pettyneet maat siirtyi yksi toisensa jälkeen diktatuuriseen järjestelmään - diktatuurisia järjestelmiä oli pääasiassa kahdenlaisia: - kommunistisia - fasistisia Fasismi Italia - syntyi Italiassa 1910-1920-luvuilla - fasismi (lat. fasces --> vitsakimppu, roomalaisen liktorin arvomerkki, järjestysvallan esikuva) - Italian oikeistolaiset kansallismieliset kutsuivat itseään fasisteiksi - Benito Mussolini perusti fasistisen puolueen (Fascio di combattimento )vuonna 1919 - fasistien tavoitteena rakentaa Italiasta keisarivallan esikuvan mukainen uusi Rooma - fasismi nousi vastavoimaksi sosialismille - perustui äärinationalismille - fasistit saivat tukea armeijalta - käyttivät runsaasti väkivaltaa - Benito Mussolinin mustapaidat marssivat Roomaan vuonna 1922 - valta keskittyi Mussolinille --> Italia oli vuosina 1924 1943 fasistinen valtio Mussolinin johdolla - Mussolini tarvitsi vallan pönkittämiseksi paavin tuen --> Mussolini ja paavi tekivät vuonna 1929 ns. Lateraanisopimuksen, jossa paavi tunnustettiin itsenäisen Vatikaanivaltion päämieheksi ja katolisesta kirkosta tuli valtionuskonto = rauhoitti Italian sisäisesti - Mussolini itse oli ollut nuorena sosialistina ateisti Saksa - olot olivat ensimmäisen maailmansodan ja Saksan tappion jälkeen katastrofaalisen heikot - Saksaan syntyi lukuisia äärinationalistisia pienpuolueita mm. kansallissosialistit (=natsit) - maassa yritettiin tehdä useita vallankaappauksia, mutta Weimarin tasavalta rauhoitti olot 10 vuodeksi - Wall Streetin pörssin romahdus syösi Saksan uudelleen kurjuuteen vuonna 1929 - ääriliikkeet nostivat kannatusta vaaleissa - vuonna 1919 perustetusta Saksan kansallissosialistisesta työväenpuolueesta (NSDAP) tuli Saksan suurin puolue - puolueen johtaja Adolf Hitler valittiin valtakunnankansleriksi vuonna 1933 - Saksasta tuli nopeassa tahdissa diktatuuri (1933-1945) - Hitler suhtautui kristinuskoon kaksijakoisesti: halusi säilyttää välit kirkkoon mutta toisaalta kristinusko edusti halveksittavaa orjamoraalia - juutalaiset piti kansallissosialistinen käsityksen mukaan tuhota = holokausti - natsien suurvaltapolitiikka oli yksi tärkeä syy toisen maailmansodan syttymiselle - Hitlerin ajan Saksassa natsismi edusti parasta kristillisyyden muotoa yrittivät puhdistaa kristillisyyden kaikesta juutalaisuudesta - hylkäsivät mm. Vanhan testamentin
- tunnustuskirkko vastusti natseja ja kirkon alistamista puolueen valtaan sekä oli mukana vastarintaliikkeessä - toisen maailmansodan jälkeen kommunistisessa DDR:ssä oli periaatteessa uskonnonvapaus, mutta kristittyjä vainottiin ja syrjittiin Espanja - Espanjassa katolinen kirkko tuli äärioikeistolaista fasistikenraali Francisco Francoa (1939-1975) Kommunistiset maat Neuvostoliitto - Karl Marxin ajattelun mukaan uskonto on oopiumia kansalle - maailman ensimmäinen kommunistinen maa, Neuvostoliitto syntyi Venäjän vallan kumouksen seurauksena vuonna 1921 - kommunistit tekivät vallankumouksen Vladimir Iljits Lenin johdolla vuonna 1917 ja teloittivat tsaari Nikolai II perheineen vuonna 1918 - vallankumousta seurasi verinen sisällissota vuosina 1917-1921 - puna-armeija voitti sisällissodan ja Neuvostoliitto perustettiin 1922 - Lenin ihanneyhteiskunnassa ei tarvita uskontoa = ateismi ortodoksikirkon toiminta kiellettiin ja omaisuus takavarikoitiin - kirkkoja muutettiin mm. perunakellareiksi, elokuvateattereiksi ja sikaloiksi - Josif Stalinin valtakaudella (1924-1953) kirkon asema vaikeutui entisestään - toisinajattelijat tuhottiin järjestelmällisesti - Stalinin ja Lenin henkilökultit korvasivat uskonnon - Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa oli periaatteessa uskonnonvapaus, mutta uskovaisia syrjittiin ja vangittiin järjestelmällisesti - toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton johdolla perustetuissa kommunistissa kansandemokratioissa (DDR, Puola, Tshekkoslovakia, Romania, Unkari ja Bulgaria) uskontoon suhtauduttiin myös kriittisesti - puolalaisen paavin Johannes Paavali II:n valinta vuonna 1978 vaikutti uskonnon asteittaiseen vapautumiseen Puolassa - Neuvostoliiton ja kommunistisen vallan murtuminen on vapauttanut myös uskonnot Itä-Euroopassa 7. Ekumenia - ekumenia = (kreik. oikuemene --> kaikkia kansoja tarkoittava) kristillisten kirkkojen pyrkimystä saavuttaa yhteinen näkemys kristinuskon ydinsanomasta ja kirkkojen tehtävästä - kirkon pitäisi olla Raamatun mukaan yhtenäinen - kristillisten kirkkojen yhteisen teologian perustana ovat ekumeeniset kirkolliskokoukset (325-787) - kirkkojen jakaantuminen 1054-1900-luvulle tultaessa ajatus yhteistyöstä - mm. NMKY - virallinen alku vuonna 1910 Edinburghin maailmanlähetyskonferenssi - Kirkkojen maailmanneuvosto 1938 - katolisen kirkon asema ekumeniaan jyrkän kielteinen - tilanne muuttui Paavi Johannes XXIII aikana - kirkonkirous peruttiin 1965 - yhteinen julistus vanhurskauttamisopista 1999
Kristinuskon vaiheet pähkinänkuoressa Juutalaisuus Jeesuksen julkinen toiminta n. 30 jkr. alkukirkko juutalaiskristitys ja hellenistikristityt teologia riita näkemyseroista Rooman jakautuminen 400-luvulla Itä- ja Länsi-Roomaksi idän ja lännen kirkkojen erillinen kehitys (n. 30 jkr. -1000-luku) kirkkojen jakaantuminen 1054 ortodoksinen kirkko katolinen kirkko kreikkalaiskatolinen kirkko reformaatio 1500-luku roomalaiskatolinen kirkko luterilainen anglikaaninen reformoidut kirkot pietismi herätysliikkeet vapaat suunnat 1900-luku teollistuminen, uskonnonvapaus, ateismi, diktatuurit 1960-luku ekumenia 2000-luku uskontojen sekoittuminen vapaat suunnat vapaat suunnat