Hyvinvointia työstä
Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Työterveyslaitos
Esityksen sisältö Uuden asetuksen askelmerkeissä kartoitetaan mahdollisuudet osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemiseen työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyösä Sisällön tuotosta kiitos myös Kari-Pekka Martimolle, Panu Oksalle ja Jari Stengårdille
Vna 708/2013 pääkohtia osatyökykyisen tukea ajatellen 1 Työterveysyhteistyö Työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon on tehtävä suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi.
Työterveysyhteistyö Tarvearvio Toimintasuunnitelma Seuranta Toiminnan kehittäminen Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Neuvonta ja ohjaus Sairaanhoito Esimiesvalmennus Neuvonta ja ohjaus Työkyvyn tuki REKRYTOINTI PEREHDYTYS PÄIVITTÄIS- JOHTAMINEN AMMATTITAIDON YLLÄPITO HANKINNAT LIIKETOIMINNAN KEHITYS PALKITSEMINEN YHTEISTYÖKUMPPANIT HENKILÖSTÖ- POLITIIKKA ANSAINTA- LOGIIKKA OSAAMINEN JA AMMATTITAIDON YLLÄPITO TERVEYDEN- HUOLLON PARADIGMA EA-valmius TTH-LAKI JA HTTHK PERINTEET KELAN KORVAUS- KÄYTÄNTÖ TYÖSUOJELU
Työterveysyhteistyö Hyvä työkyvyn tuki, myös osatyökykyisten kohdalla, edellyttää hyvää työterveysyhteistyötä lähtee työpaikan tarpeista aktiiviisuus puolin ja toisin, matalan kynnyksen yhteydenpito säännöllisyys toimintojen tavoitteellisuus, ja vaikuttavauuden seuranta suunnitelmallisuus: toimintamallit on yhdessä suunniteltu ja kirjattu
Työterveysyhteistyö Edellyttää: kykyä puhua yhteisellä kielellä toisen osapuolen toiminnan ja mahdollisuuksien riittävää tuntemista luottamusta yhteistä tahtotilaa Mahdollistaa win-win-win tilanteen: sekä työntekijä, työpaikka että työterveyshuolto ovat tyytyväisiä onnistumisiin, myös yhteiskunnalliset tavoitteet huomioiden
Työterveysyhteistyön mahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa Sairauspoissaolojen hallinnassa Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä Yrityskuvan kehittämisessä
2 Työterveyshuolto ja terveydenhuollon yhteistyö Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa
Työterveyshuollon asema Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut Sosiaalivakuutus / Työhallinto TTH Työntekijä Työnantaja
Terveydenhuollon työnjako ERIKOISSAIRAAN- HOITO PERUSTERVEYDEN- HUOLTO TYÖTERVEYS- HUOLTO TOIMINNAN ENSISIJAINEN KOHDE Sairaus Terveydentila (toimintakyky) Työkyky TOIMINTA YKSILÖ- TASOLLA ++++(+) ++++ ++(+) TOIMINTA YHTEISÖ- TASOLLA (+) (perhe) + (koti, perhe, koulu) +(+) (työpaikka) TOIMINTA ORGANISAATIO- TASOLLA - - + (työnantaja)
Sairaanhoito työterveyshuollossa Ei työkyvyttömyyttä tai ohimenevä Toistuva tai pitkittynyt työkyvyttömyys Ei työperäinen (+) +++ Työn aiheuttama tai pahentama +++ +++
Osatyökykyiset ja sairaanhoito Osatyökykyisten sairauksia usein hoidetaan myös erikoissairaanhoidossa, tai perusterveydenhuollossa, tai ovat saaneet kuntoutuspalveluja Työterveyshuollon tehtävä on arvioida jäljellä olevaa työkykyä ja työhönpaluun mahdollisuuksia Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä Haasteena on hyvin toimiva yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä
Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky kun 90 sv-päivää on täyttynyt Työterveyshuollon lausunnon pääasiallinen tavoite on yhteisneuvottelussa työpaikalla arvioida työhönpaluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma Työterveyshuollon lausunto on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa 17 29.9.2014
4 Työterveyshuollon toteuttaminen Entistä enemmän huomiotava työpaikan ominaispiirteitä ja tarpeita työterveyshuollon sisältöä määritettäessä: esimerkiksi henkilöstön muutostilanteet tulee huomioida työkykyyn mahdollisesti vaikuttavana seikkana. Työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin järjestelyihin työntekijän terveydentilan perusteella tulee ottaa selville. Huom: vaikuttaa esim työpaikkaselvitysten tekmiseen
6 Työpaikkaselvityksen tekeminen Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle Työpaikkaselvityksen yksi tehtävä on kartoittaa työpaikan mahdollisuuksia työnkuvien muokkaukseen/työaikajoustoihin
Työpaikkaselvitys ja työkyvyn tuki VANHA ASETUS: "Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja arviointia" Kelan tulkinta työpaikkaselvitysten korvattavuudesta on, että niissä tulee aina olla työn terveydellisen merkityksen arviointi. UUSI ASETUS: "Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Terveys ei ole sama kuin työkyky ja samojen tekijöiden (esim. ergonomia) lisäksi niihin vaikuttaa myös eri tekijät (esim. terveellinen ruoka ja työn koettu mielekkyys) Arvioinnin laajentaminen työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttaviin tekijöihin auttaa työterveyshuoltoa kohdistamaan huomiota ja toimenpiteitä työurien pitenemisen kannalta oleellisiin tekijöihin.
7 Terveystarkastukset osatyökykyisen tukena Terveystarkastuksella selvitetään terveydentila ja työ- ja toimintakyky ja arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve. Terveystarkastus on järjestettävä mm: - työntekijän terveydentilan, työkyvyn tai työhön liittyvien sairauksien ja oireiden sitä edellyttäessä; - työssä selviytymisen mahdollisuuksien arvioimiseksi ja tukemiseksi sekä tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän voimavaroihin, terveydellisiin edellytyksiin ja työ- ja toimintakykyyn
Terveyssuunnitelma Terveystarkastuksista on laadittava yhteistyössä asiakkaan kanssa terveyssuunitelma tukemaan työkykyä
Työ Terveys Elämäntavat Elämäntilanne Työntekijän näkemys työkykyä kuormittavista, vaarantavista ja häiritsevistä tekijöistä: Työntekijän näkemys työkykyä tukevista voimavaroista: Yhteinen näkemys terveyssuunnitelmaan kirjattavista tarpeista, tavoitteista, toteutuksesta ja seurannasta (tarpeet ja tavoitteet määrittelee työntekijä ammattilaisen tukemana) Työkykyyn liittyvät tarpeet (tarpeet määritellään tärkeysjärjestykseen) Työkykyyn liittyvät tavoitteet (realistiset tavoitteet ilmaistaan selkeästi ja yksiselitteisesti) Toteutus ja keinot (selkeä kirjaus, mitä työntekijä aikoo tehdä tavoitteen saavuttamiseksi sekä mikä on ammattilaisen vastuu ja osuus) Seuranta ja arviointi (selkeä kirjaus, miten työntekijä ja ammattilainen aikovat seurata ja arvioida tavoitteiden toteutumista)
8 Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen Toteutettava pääosin työpaikan sisäisin toimenpitein ja painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa Työkyvyn tuen malli Kuntoutukseen ohjaus riittävän aikaisin
Työkyvyttömyyden ehkäisy Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari- Juntura 2012, Shiri ym. 2013) Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (laki) Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki) 30-60-90 päivän sääntö (laki)
Työkyvyn varhainen tuki työkyvyn tuki on jokaisen työntekijän oikeus esimiehen rooli työkyvyn tuessa on keskeinen työkyvyn johtamisesta päättää organisaation johto pelisäännöistä sovitaan työpaikalla ja ne ovat kaikkien tiedossa kaikkien työntekijöiden kanssa toimitaan samalla tavalla Työterveyshuolto toimii johdon/ esimiesten tukena työkyvyn johtamisessa työpaikan toimintamallista päättää työpaikka, työterveyshuolto voi antaa neuvoja toimintamallien rakentamisessa hankalissa tilanteissa esimiehet tarvitsevat neuvoja ja tukea työterveyshuollon rooli on olla asiantuntija ja säilyttää luottamuksellisuus molempiin suuntiin
Sairauslomien kertymisen seuranta osatyökykyisen tunnistamisessa Sairauspoissaolojen hallinnan tulee tapahtua työpaikan ja tth:n yhteisenä toimintana Sairauspoissaolojen seuranta on työväline niiden työntekijöiden tunnistamiseen, joilla on hoito- ja/tai kuntoutustarvetta, vajaasti hoidettuja sairauksia tai muita työssä selviytymisen ongelmia
Työnantajan ilmoitusvelvollisuus sairauspoissaolosta (Työterveyshuoltolaki 2 luku 10 a ) Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan (30 päivää) Yhteistoimintamenttelyssä hyvä sopia toiminakäytännöt, miten menetellään työpaikalla/työterveyshuollossa 28 Painopistettä jäljellä olevan työkyvyn arviossa siirrettävä nykyistä aiemmaksi 29.9.2014
Työterveysneuvottelu Tärkeä työkyvyn tuen väline Käytännöt syytä sopia työkyvyn tuen mallissa Voi käyttää monissa eri tilanteissa: kun esimiehellä tai työterveyshuollossa herää huoli työkyvystä, työkykyarvion alussa, keskellä tai lopussa, sairaustilanteessa, pitkältä sairaslomalta paluussa, osasairauspäivärahasta sopiessa, työkokeilua suunnitellessa, 30/90 päivän säännön mukaan, työntekijän aloitteesta esim. työn muokkauksen ollessa tarpeellinen..jne
Mitä sairausloman vaihtoehdoksi Voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä muokattua työtä osa-aikatyötä ( vrt osasairauspäiväraha) Käytännöistä on syytä sopia työnantajan kanssa työkyvyn tuen toimintakäytännöissä Tärkeä vaihe on pitkältä sairaslomalta paluu!
Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot Kela/työeläkeyhtiö Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit (TYK, Aslak) Kuntoutustutkimus Työkokeilu Uudelleen koulutus Apuvälineet (TE-keskus) Ym
9 Neuvonta ja ohjaus 1) työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa; 2) työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä; 3) terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä; 4) ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä; 5) työperäisistä sairauksista ja muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta; 6) työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisestä sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa; 7) terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkityksestä; 8) työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista ja niiden hallinnasta; 9) päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta; 10) työhön liittyvän fyysisen väkivallan sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä ja hallinnasta; 11) työttömyyden uhatessa; 12) henkilöstön terveyserojen kaventamiseksi; 13) työterveysyhteistyöstä ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön järjestämisestä.
Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus Työpaikan toimenpiteet Terveydellinen merkitys/ merkitys työkyvylle Työolosuhdeselvitys Toimenpideehdotukset Seuranta Terveydellinen merkitys/ merkitys työkyvylle Työolosuhdeselvitys Tilanneanalyysi Ratkaisuehdotukset Kokeilut Seuranta Arviointi
14 Työterveyshuollon asiantuntijat Työterveyshuollon toimintana mahdollista konsultoida esim optikkoa, ravitsemusterapeuttia, työhygieenikkoa jne Uuteen asetukseen lisätty sosiaalialan asiantuntija, jolla osaamista sosiaalivakuutuksen, kuntoutukseen, työkokeilujen järjestämisen ym kentästäerityisesti osaamista osatyökykyisten työkyvyn tuesta
Summa summarum Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja työnjakoa muun terveydenhuollon kanssa Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä
KIITOS! soile.seppanen@ttl.fi