Ruoveden kunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dnro 25/11/01/00/2016 Ruovedentie 30 Annetaan julkipanon jälkeen 34600 RUOVESI 25.5.2016 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA HAKIJA YHTEYSHENKILÖ Petter Aminoff Ruhalantie 446 34600 RUOVESI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus: 1131109-0 Petter Aminoff puh. 0500 424258, petter.aminoff(at)gmail.com Kiviaineksen louhinta ja murskaus tilalla Ala-Ruhala, 702-419-2-288 Ruhalan kylässä Ruoveden kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 1 momentin perusteella (liite 1, kohta 7 c ja e). Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojelulain 37 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 6) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Ruoveden kunnassa on ympäristölautakunta. VIREILLETULOAIKA 12.2.2016 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole aiempaa ympäristölupaa. Alueelle on 21.4.2016, 28 Ruoveden ympäristölautakunta myöntänyt maaainesten ottamiseen maa-aineslain mukaisen luvan kymmeneksi vuodeksi. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pirkanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) alueelle ei ole seudullisesti merkittäviä maankäytön varauksia. Ottamisalueen läheisyydessä sijaitsee maakunnallinen ulkoilureitti, jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä polku- ja/tai latureittejä. Pirkanmaan maakuntakaava 2014 -luonnoksessa (16.2.2015) ottoalue kuuluu osin kiviaineshuollon kannalta tärkeään alueeseen
merkinnältään EO/k. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue sijaitsee Ruoveden kunnan Ruhalan kylässä tilalla Ala-Ruhala (702-419-2-288). Suunniteltu kallionottoalue sijaitsee Ruhalan kylätaajamasta itään lähtevän Väärinmajantien nro 344 eteläpuolella noin 2,5 km päässä kantatie 66:n ja Väärinmajantien risteyksestä ja noin 1 km etäisyydellä Väärinmajantiestä. Alueen pohjoispuolella on Pehkuneva- niminen alue, jolta on turpeen kotitarveottotoiminta käynnissä. Muutoin alue on metsätalouskäytössä. Alueen sijainti on asutukseen nähden syrjäinen, lähin asuttu kiinteistö sijaitsee ottoalueelta etelään noin 1100 metrin etäisyydellä. Alueen luonnon olosuhteita on selvitetty maastokatselmuksella. Alueen kasvi- ja eläinlajisto on tavanomainen. Alue on pääosin avokallioaluetta, jolta harva kuusi- ja mäntyvaltainen puusto on poistettu. Alueella on luontaisesti kasvanutta harvahkoa lehti- ja havupuutaimikkoa. Ruhalan Haukkavuoren kaakkoisosassa, suopainanteeseen laskeutuvalla jyrkänteellä kasvaa vaarantuneeksi määriteltyä etelänraippasammalta. Muita erityisiä luontoarvoja ei alueelta ole tiedossa. Etelänraippasammaleen esiintymispaikkaan on noin 1100 metriä ottamisalueen länsirajasta. Suunnittelualuetta lähin vesistö Vennalammi sijaitsee noin 300 metriä lounaaseen ottamisalueen lohkon 1 lounaiskulmasta. Vennalammesta laskeva oja kulkee lähimmillään noin 20 metrin etäisyydellä ottamisalueen lounaiskulmasta. Vennalammen pinnan korkeus oli 4.6.2015 tasossa +152.67 m. Alueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita tai kaivoja, eikä myöskään luokiteltuja pohjavesialueita. Alueen ulkopuolella sijaitsee lähde lohko 1:n alueesta noin 610 metriä kaakkoon päin. Ottamisalueen vedet virtaavat pohjoiseen poispäin lähteestä. TOIMINTA JA SEN LAAJUUS Yleiskuvaus toiminnasta Lupaa haetaan kalliokiven louhimiseen ja murskaamiseen erilaisiksi murskaustuotteiksi. Ottamisalue sijaitsee Ala-Ruhalan tilan omalla maaalueella RN:o 2:288. Ottamisalueen pinta-ala on suunnitelmassa 15,46 ha sekä lisäksi toimintaa tukeva tuki/varikkoalue. Ottoalue on jaettu kahteen lohkoon, ja lupaa haetaan nyt lohko 1:n pinta-alaltaan 6,42 ha kokoiselle alueelle. Toiminta alueella aloitetaan kalliopintojen puhdistamisella. Puhdistamisen jälkeen aloitetaan varsinainen louhintatyö. Louhos irrotetaan kalliosta räjäytystyönä. Kerralla louhosta irrotetaan noin 30 000-40 000 m 3. Irrotettu louhos syötetään pyörökuormaajalla liikuteltavaan kivenmurskausasemaan, missä louhos murskataan erilaisiksi rakennustarkoituksiin soveltuviksi murskelajikkeiksi. Ottotoiminta (louhinta ja murskaus) toteutetaan lupaaikana 5-6 kertaa vuodessa ja toiminnan kestoaika on noin 3-4 kuukautta kerrallaan. Myös ottamistoiminnan välisinä aikoina alueelta voidaan toimittaa tuotettuja kiviaineksia käyttökohteisiin. Tällöin toiminta käsittää vain kuormaus- ja kuljetustoimintaa.
Toiminta-ajat Toiminta-aikoja haetaan seuraavasti: Toiminto Keksimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toiminta-aika klo Viikottainen toiminta-aika Murskaaminen 480 6.00-22.00 ma-pe Poraaminen 240 6.00-22.00 ma-pe Rikotus 480 6.00-22.00 ma-pe Räjäyttäminen 50 6.00-22.00 ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus 500 6.00-22.00 ma-pe Laitos on toiminnassa noin 3-5 kuukautta, toiminta-aika määräytyy markkinatilanteen ja kysynnän mukaan. Lupaa haetaan 15 vuodeksi, vuosiksi 2016-2031. Tuotanto, raaka-aineet ja varastointi Toiminnassa tuotetaan keskimäärin 130 tonnia kalliomursketta vuodessa, maksimituoton ollessa enintään 150 tonnia vuodessa. Murskauksessa kallioaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauksessa käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia, joiden kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Käytettävä raakaaine Keskimääräinen kulutus m 3 /a Maksimikulutus m 3 /a Varastointipaikka Toiminta-alueelta tuotettava kiviaines Polttoaine (moottoripolttoöljy) 130 000 150 000 Varikkoalue/ ottamisalue 80 160 Varikkoalue Muita öljyjä ja voiteluaineita on ainoastaan huoltoajoneuvoissa. Murskauslaitos sijoitetaan kulloinkin niin lähelle kuin työvaiheet sen mahdollistavat. Tällöin kuljetusmatka sekä samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt saadaan minimoitua. Muut toiminnot kuten mahdollinen taukotila voidaan sijoittaa alueelle tarvittaessa. Murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autolla. Sosiaalitilojen jätevedet kerätään umpisäiliöön ja viedään pois imuautolla. Tarvittava kasteluvesi otetaan maastosta tai tuodaan kohteeseen säiliöautolla. Murskattava materiaali irrotetaan ennen murskausta kalliosta ja se syötetään välittömästi murskauslaitokseen (ei erillistä varastointia).
Murskatut materiaalit varastoidaan tukialueelle. Varastointiaika 1-4 kuukautta markkinatilanteesta riippuen. Toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset (melu, pöly), alue sijaitsee kaukana asutuksesta. Pöly- ja melu kohdentuvat vain louhimon välittömään ympäristöön. Pölyn sidontaa voidaan tehostaa käyttämällä poravaunuja, jotka on varustettu pölynsidontalaitteistolla, murskauksen yhteydessä syntyvää pölyä voidaan sitoa lämpimään vuoden aikaan kastelemalla. Tämän lisäksi myös alueen ympäristössä oleva puusto sitoo pölyn leviämistä. Louhinnan ja murskauksen tukitoimintoina ovat työntekijöiden sosiaalitilat, autojen ja työkoneiden paikoitusalueet. Tukitoiminnot on esitetty liitekartassa. Liikenne ja liikennejärjestelyt Murskaustoiminnan toiminta-aikana alueella on raskasta liikennettä 15-20 käyntiä vuorokaudessa, maksimissaan 40 käyntiä vuorokaudessa. Alueelle johtavaa sorapäällysteistä tietä voidaan toiminnan yhteydessä parantaa toiminnasta saatavilla murskeilla. Lisäksi tien pölyntorjunta voidaan hoitaa tarvittaessa kastelulla tai suolauksella. Tuotantoalueella ei ole varsinaisia kuljetusteitä, vaan alue on avointa kenttää. Tuotantoalueen pölyntorjunta hoidetaan pinnoittamalla alue riittävän karkealla pintamurskeella 0-35 mm. Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Jätteet Tarvittava sähkö hankitaan aggregaatista. Alueella käytettävät polttoainesäiliöt tulee olla tarkastettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Konekalusto tuodaan työkohteeseen huollettuna ja kaikki suuret korjaus- ja huoltotoimenpiteet suoritetaan urakoitsijan huoltohallilla. Äkillisiä ja paikanpäällä tehtäviä huoltotoimenpiteitä varten työkoneiden paikoitusalueelta varataan noin 100-150 m 2 suuruinen huoltoalue, jonka maaperä suojataan tarpeen mukaan erillisellä muovilla. Alueen pintavedet kerätään ojien kautta rakennettavaan selkeytysaltaaseen, josta vedet johdetaan edelleen rakennettavaan kosteikkoon. Näiden järjestelmien kautta käsitellyt vedet johdetaan alueelta lähtevään laskuojaan. Toiminnasta syntyy arviolta 200 kg sekajätettä vuodessa ja vaarallisia jätteitä (jäteöljy, suodattimet, konepyyhkeet, letkut) arviolta 200 kg vuodessa. Toimituspaikka on murskausurakoitsijan ekopiste. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristönkannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Päästöjä ilmaan vähennetään suojaamalla materiaalikuljettimet yläpuolisin suojin. Melupäästöjä vähennetään seuraavilla keinoilla: syöttösuppilo on kumitettu ja kuljettimet on suojattu yläpuolisin suojin. Toiminnan vaikutus ympäristöön Toiminnasta aiheutuva vaikutus on materiaalin toimituksesta aiheutuva raskaanliikenteen lisääntyminen. Tästä ei tosin ole haittaa, koska nykyinen tieverkosto on hakijan hallinnoima. Toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Toiminnalla on vain vähäistä vaikutusta
luontoon vain ottoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Toimintaalueella ei ole mitään merkittäviä luonnonsuojeluarvoja eikä toiminnalla ole vaikutusta muuhun rakennettuun ympäristöön. Alueelta kerättävien pintavesien hallinnan ja siihen liittyvien altaan ja kosteikon kautta voidaan todeta, että toiminnalla ei ole alueelta lähtevän veden laatuun merkittävää vaikutusta. Toiminta-alue ei kuulu merkittäviin pohjavesialueisiin, eikä toiminnalla ole vaikutusta maaperään eikä pohjaveteen. Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset rajoittuvat pääasiassa toimintaalueelle, ne ovat paikallisia ja vähäisiä. Murskausurakoitsijaksi valitaan urakoitsija, joka noudattaa pakokaasupäästöjen suhteen parasta mahdollista markkinoilta saatavaa puhdistustekniikkaa. Tämän lisäksi urakoitsija käyttää pölypäästöjen osalta laitevalmistajan suunnittelemia erityisratkaisuja tehokkaan pölynsidonnan varmistamiseksi. Tämän lisäksi kaasumaisia päästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Melu ja tärinä Valittavan urakoitsijan murskauslaitoksessa on huomioitu melun ja tärinän torjunta erityisratkaisun avulla mm. syöttösuppilo on kumitettu. Tämän lisäksi ottamisalueelta etelään sijaitsee lähin asuttu kiinteistö noin 1100 metrin etäisyydellä. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Murskausurakoitsijan työvuorojen vastaavat tarkkailevat toimintaa jatkuvasti ja raportoivat havainnoistaan työmaapäiväkirjaan. Murskausurakoitsijan johto tarkkailee päästöjä sekä ympäristövaikutuksia työmaa-auditointien, työmaapäiväkirjojen sekä työnjohdolta saamansa informaation perusteella. Murskausurakoitsijalta edellytetään, että mittausmenetelmät ja laitteet ovat kalibroituja. Lisäksi edellytetään, että laadunvarmistukseen liittyvät asiat on kohdistettu oikein. Ympäristövaikutusten tarkastelu perustuu pitkälti silmämääräisesti suoritettuihin arviointeihin. Alueen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan edellä kuvatulla tavalla ja niistä raportoidaan tarvittaessa toimintaa valvovalle viranomaiselle. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Toimintaan liittyviä riskejä ovat kone- ja laitepalot, kolaroinnit ja työtapaturmat. Tulipaloihin ja kolarointeihin liittyy myös ympäristövahinkoriski. Näissä tapauksissa ympäristöön voi päästä rikkoontuneesta ajoneuvoista, työkoneista, laitteista tai säiliöistä polttoainetta tai öljyä sekä sammutuskemikaaleja maaperään ja hulevesiin. Tulipalojen varalle alueella on riittävä alkusammutuskalusto ja työntekijät ovat saaneet riittävän koulutuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Alueella on myös riittävästi imeytysmateriaalia mahdollisesti maahan valuneiden haitallisten kemikaalien imeytykseen. Työtapaturmien varalle jokaisessa työvuorossa on vähintään yksi ensiapukoulutuksen saanut työntekijä sekä käytettävissä riittävät ensiapuvälineet. Huolehditaan myös siitä, että kaikki työntekijät ovat saaneet ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu 26.2.-29.3.2016 Ruoveden kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Ruovesi-lehdessä on julkaistu ilmoitus kuulutuksesta 2.3.2016. Hakemuksesta on lähetetty ilmoitus postitse lähimmille naapureille. Hakemuksen johdosta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto toteaa lausunnossaan (Dnro 249/11.00/2016) mm. seuraavaa: Koska toiminta sijaitsee hakemuksen mukaan n. 1100 metrin päässä lähimmästä asutusta kiinteistöstä, ei ole syytä olettaa, että toiminnasta aiheutuisi merkittävää terveydellistä haittaa lähialueen asukkaille. Mikäli asuinkiinteistöistä valitetaan melusta, tulee tarvittavat melumittaukset suorittaa asian selvittämiseksi. Polttonesteiden, voitelu- ja jäteöljyjen, vaarallisten jätteiden sekä muiden haitallisten kemikaalien käyttö ja varastointi on suoritettava siten, ettei niiden varastoinnista ja käsittelystä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä asiaan ja antaa vastineensa. Hakija ei toimittanut vastinetta lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Tarkastukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Ympäristölupahakemukseen liittyen tehtiin 20.4.2016 tarkastuskäynti alueelle. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Petter Aminoffille kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Ruoveden kuntaan Ruhalan kylään -tilalle Ala-Ruhala (702-419-2-288). Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena seuraavin lupaehdoin: 1. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Toiminta-aika 2. Poraus, murskaus ja rikotus on tehtävä arkipäivisin klo 6.00-22.00
välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä arkipäivisin klo 7.00-19.00 välisenä aikana. Kuljetus ja kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Melu, pöly ja tärinä 3. Toiminta ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää melutason päiväohjearvoa 55 db (LAeq) klo 7-22. Loma-asutukseen käytettävillä alueilla, luonnonsuojelualueilla tai virkistysalueena käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 ja klo 22-7 tasoa 40 db (Laeq). Lupaviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa toiminnanharjoittajan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla melumittauksia toiminnan aikana. 4. Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto ja pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Maa-ainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. 5. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimintaalueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla meluntorjuntatoimilla. 6. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle on estettävä. Päästöt maaperään sekä pohja- ja pintaveteen 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 8. Tukitoiminta-alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden (myös tankkauspaikka) on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 9. Työkoneiden sekä murskauslaitteiston tankkaamiseen käytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai valumaaltaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polttoaineiden jakelulaitteissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 10. Työkoneiden huoltotoimenpiteitä ei pääsääntöisesti saa tehdä alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneen huoltoa tilapäisesti, se tulee tehdä tukitoimintoalueelle rakennetulla reunoiltaan korotetulla
Jätteet suoja-alueella, jolle on levitetty kemikaaleja kestävä muovikalvo, ja sen päälle noin 30 cm hiekkaa/moreenia tai paikat on suojattava imetysmatolla, jotka estävät polttonesteiden ja voiteluaineiden pääsyn maaperään. Koneet ja laitteet tulee säilyttää tukitoimintoalueella, kun ne eivät ole käytössä. 11. Toiminta-alueelta poistettava vesi tulee johtaa siten, ettei siitä aiheudu alapuolisessa maastossa, ojissa ja vesistöissä haittoja. Toimintaalueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa suunnitelman mukaisesti selkeytysaltaan ja kosteikkoalueen kautta. 12. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävästi alkusammutus- ja vuotojentorjuntakalustoa. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuksien tai häiriötilanteiden edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Öljyvuotojen varalta alueella on oltava käytössä imeytysainetta, keräysvälineitä ja säilytyspaikka öljyiselle maa-ainekselle. Mahdollisiin häiriötilanteisiin tulee varautua suunnitelmallisesti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häiriötilanteissa toimimista varten. 13. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminta ja varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Alueelle ei saa sijoittaa sinne kuulumattomia materiaaleja ja jätteitä. 14. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaiset luvat omaaviin käsittelypaikkoihin riittävän usein. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt ja käytetty imeytysmateriaali, tulee varastoida lukitussa ja tiivispohjaisessa tilassa omissa astioissaan niin, että pakkausten rikkoutuessakin aineiden leviäminen ympäristöön on estetty. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. 15. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu sekä toimituspaikka- ja aika. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee olla siirtoasiakirja. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 16. Laitoksen toimintaa on tarkkailtava toiminnan aikana aistinvaraisesti sekä tarkastettava koneiden kunto säännöllisesti ja huolehdittava niiden huollosta ja kunnossapidosta. 17. Mikäli ilmenee tarvetta seurata louhoksessa olevan veden laatua ja alueelta pois johdettavan veden laatua, ympäristön ojien veden tai pohjaveden laatua, voi valvontaviranomainen velvoittaa luvan haltijan otattamaan vesinäytteitä ja seuraamaan vesien laatua. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin
seuraava asiat: käyttövuorokaudet ja toiminta-ajat toiminnoittain (poraukset, räjäytykset, louhinta, rikotus, murskaus) louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja laatu syntyvien jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat polttoaineiden laatu ja käyttömäärä ympäristön kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä mahdolliset vesinäytetulokset ja ympäristöselvitykset. Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Ilmoitusvelvollisuudet 20. Kunkin toimintajakson aloittamisesta ja arvioidusta kestosta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Toimintajakson päätyttyä alue on siistittävä. Toiminnanharjoittajalle tulleista toimintaa koskevista valituksista tulee ilmoittaa lupaa valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Mahdollisista häiriötilanteista (poikkeukselliset päästöt, vahingot, onnettomuudet), joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja öljyntorjuntaviranomaiselle (palo- ja pelastusviranomainen), jos kyse on öljyvahingosta. 22. Mikäli toimintaa oleellisesti muutetaan tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee muutoksista viipymättä ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 6 kk ennen toiminnan lopettamista. Ilmoituksessa on esitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista toiminnan lopettamiseen liittyen. Näiden määräysten lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toimia voimassa olevien lakien ja säädösten mukaisesti. Räjäytys- ja louhintatyössä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Tämän asetuksen mukaiset suunnitelmat on pyydettäessä annettava tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) 16 18
:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonotumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perineistä saamelaiselinkeinoja---. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on noudatettava mitä 11 :ssä säädetään. Eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n mukaan mm. kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esim. pölystä, hajusta tai melusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa ja toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä läheisyydessä sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia kohteita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat yli 1 km etäisyydellä toiminnasta. Luvassa on annettu määräykset maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevat määräykset. Alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan maaperän pilaantumisen aiheuttavia aineita, on määrätty suojattavaksi pidättävillä rakenteilla. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet. Lupamääräysten perustelut 1. Valtioneuvoston asetuksella (800/2010) on säädetty kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista, joita toiminnassa on aina noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole edellytetty tiukempaa ympäristönsuojelun tasoa. 2. Toiminta-aikojen rajoittamisella on ehkäisty melurasitteen määrää. (YSL 43, 45, Vnp 993/1992, NaapL 17 ) 3. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteessa
melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksellä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten tekemiseen. (YSL 42, NaapL 26/1920, 17, Vnp 993/1992, Vna 800/2010) 4. Määräys on tarpeen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi ja laitoksen toiminnasta tulevan melun ja pölyn aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. (Vna (800/2010), YSL 6, 43, NaapL 17 ) 5. Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laitteiden kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden melupäästöjä. (Vna (800/2010) 4, YSL 42, 43 ) 6. Pölyn leviämistä koskeva määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Vna (800/2010) 4, YSL 8, 42 ja 43, NaapL 17 ) 7. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 42, 43, Vna 800/2010, 9 ) 8. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 42, 43, VNA 800/2010 9 ) 9. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 42, 43, Vna 800/2010, 9 ) 10. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7, 8, 42, 43, Vna 800/2010, 9 ) 11. Veden johtamisesta ei saa aiheutua ympäristölle tai toisen maalle haittaa tai vahinkoa. (YSL 52, VL 5.luku 1, 9 ) 12. Määräyksellä ehkäistään maaperän, vesistön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaitat on estettävä ennalta, tai jos se ei ole mahdollista, haitat on minimoitava ja torjuntatoimet aloitettava mahdollisimman joutuisasti. (YSL 7, 8, 42, 43, Vna 800/2010, 9 ) 13. Toiminnassa on noudatettava etusijajärjestystä, jossa ensisijaisesti vähennetään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvä jäte hyödynnetään. Määräykset ovat tarpeellisia asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä alueen siisteyden turvaamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 43, 45, JL 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, 118-121, Jäteasetus 7-9, 11, 17, 20, Vna 800/2010, 11 ) 14. Määräykset ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. (YSL 43, 45, JL 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, 118-121, Jäteasetus 7-9, 11, 17, 20, Vna 800/2010, 11 ) 15. Määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. (YSL 43, 45, JL 8, 12-13, 15-16, 17, 72-73, 118-121, Jäteasetus 7-9, 11, 17, 20, Vna 800/2010, 11 )
16. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen laitteistojen huollosta ja kunnosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen riski lisääntyy. (Vna 800/2010, 12 ) 17. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti pohjaveden laatuun. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. 18. Määräyksen antaminen on tarpeen luvan valvonnan kannalta. 19. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 ) 20. Määräys on tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvonnan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaantumista. (YSL 43, 8, 90, JäteL 72 ) 21. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) 22. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku muutoksista viranomaiselle. (YSL 86/2000, 43, 1, 90, Vna 800/2010, 12 ) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa 19.5.2031 asti. Tämä lupa on voimassa vain, jos toiminta-alueelle on voimassa oleva maa-aineslain mukainen ottamislupa. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksi tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 527/2014: 6-8, 11-12, 15-17, 20, 27, 34, 39-44, 48-49, 52, 58, 62, 66, 83, 94, 113-114, 170, 199, 205 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014: 2, 14-15, 18 Jätelaki 646/2011: 8, 9, 12, 13, 17, 20, 29, 118, 122 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920, 17 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
KÄSITTELYMAKSU Ympäristöluvan käsittely 1800 Hakemuksen ilmoituskulut Ruovesi-lehdessä 153 Yhteensä 1953 Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy Ruoveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen 1.1.2015 voimaan tulleen taksan mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Lupapäätös: Hakija Pirkanmaan ELY-keskus Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.