Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi
Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon työuupumusta. - Nykyisin on paljon myös työttömiä ihmisiä. Suomen työttömyysprosentti on vuonna 2011 noin 8%. - Vaikea työttömyys oli laman aikana 1990-luvun alkupuolella, jolloin työttömyysprosentti oli lähes 20%. - Kun työnantaja ja työntekijä tekevät työsopimuksen, heillä on työsuhde. Työehtosopimus on eri asia kuin työsopimus. Eri ammattialoilla on omat työehtosopimukset. Työnantajaliitot ja työntekijöiden ammattiliitot tekevät eri ammattialojen työehtosopimukset. Työehtosopimuksessa liitot sopivat eri ammattien tärkeistä asioista, esimerkiksi palkoista ja työajoista. Työnantajan ja työntekijän täytyy tehdä työsopimus työehtosopimuksen mukaan. Työnantaja ei saa esimerkiksi maksaa huonompaa palkkaa kuin mitä työehtosopimuksessa lukee. Työyhteisö tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat työssä samassa työpaikassa. Joskus työyhteisössä ei ole hyvä tehdä työtä. Työtä voi olla liian paljon. Silloin ihmiset väsyvät työhön. Keskustelkaa, mitä suomalaiset sananlaskut kertovat työnteosta. Suomalaisia sananlaskuja työstä: Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä. Työ tekijäänsä kiittää. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei tekevältä työ lopu. Lopussa kiitos seisoo.
Työaika ja lomat - Työaika on aika, jonka työntekijä on työssä. Se on normaalisti 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. - Työntekijällä on tavallisesti viikossa 2 vapaapäivää. Yleensä vapaapäivät ovat lauantaina ja sunnuntaina, mutta joskus ne ovat keskellä viikkoa, esimerkiksi myyjällä tai lääkärillä. Työnantaja ja työntekijä sopivat työajat, kun he tekevät työsopimuksen. - Kun työ kestää yli kuukauden, työntekijä saa palkkaa, kun hän sairastuu. Kun sairastut, sinun täytyy ilmoittaa se heti työnantajalle. Sen lisäksi sinun täytyy käydä lääkärissä, joka antaa sinulle lääkärintodistuksen sairaslomasta. Työntekijän täytyy viedä lääkärintodistus työnantajalle. - Jos työaikana tai työmatkalla tapahtuu onnettomuus tai sairastut ammattitautiin, sen maksaa tapaturmavakuutus. - Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu, voi isä tai äiti yleensä hoitaa lasta kotona enintään 4 päivää (jos kummatkin ovat töissä). Äidin tai isän täytyy viedä lapsi lääkäriin ja viedä todistus työnantajalle. - Kun teet työtä yli 8 tuntia päivässä, teet ylitöitä. Silloin sinä saat ylityökorvausta. Työnantaja voi maksaa korvauksen rahana tai vapaa-aikana.
Vuosiloma - Kun työntekijällä on vuosiloma, työnantaja maksaa hänelle palkan ja lomarahan. - Työnantajalla on oikeus päättää, milloin loma pidetään. Loma raha on yleensä 50% lomapalkasta. Työtodistus - Kun työntekijä lopettaa työt, työnantajan täytyy kirjoittaa hänelle työtodistus. Työtodistuksessa täytyy olla: 1. Työntekijän ja työnantajan nimi 2. Kuinka pitkän aikaa työ kesti 3. Työtehtävät Jos työntekijä haluaa, työnantajan täytyy kertoa, miksi työ loppui. Jos työntekijä haluaa, työnantajan täytyy kirjoittaa myös työtodistukseen, millainen työntekijä hän oli. Työnantaja voi kirjoittaa esimerkiksi, oliko työntekijä ahkera, kuinka hyvin hän teki työt jne. Työtodistuksessa voi olla esimerkiksi ahkeruus kiitettävä, ahkeruus hyvä tai ahkeruus tyydyttävä. Työnantaja ei saa kirjoittaa todistukseen mitään negatiivista työntekijästä. Työtodistuksen täytyy aina olla totta. Jos työtodistus häviää, sinä voit pyytää, että työnantaja kirjoittaa sinulle uuden työtodistuksen. Työnantajan täytyy antaa työtodistus, jos työn loppumisesta on alle 10 vuotta.
Työtä voi olla monenlaista Palkkatyö eli ansiotyö Kun ihminen saa palkkaa työstä, hän tekee palkkatyötä. Palkkatyötä voi olla monenlaista: Vakinainen työ: Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä eivät sovi, milloin työ loppuu. Työ on jatkuvaa. Määräaikainen työ: Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat, että työtä on esim. 1.3.2009 31.12.2009. Työsopimuksessa on tarkka aika, milloin työsuhde alkaa ja loppuu. Kokopäivätyö: Työntekijä tekee työtä koko päivän. Työtä on normaalisti 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyö: Työtä on vain esimerkiksi 4 tuntia päivässä tai 20 tuntia viikossa. Esimerkiksi myyjät tekevät paljon osa-aikatyötä. Palkka on silloin pienempi. Pätkätyö: Työ on lyhytaikaista, esimerkiksi 2 päivää viikossa tai kesällä 1 kuukausi. Pätkätyötä on paljon esimerkiksi ravintola- ja rakennusalalla. Etätyö: Työntekijä ei tee työtä työpaikalla. Hän voi tehdä työtä esimerkiksi kotona tietokoneella. Työntekijä voi itse päättää, mihin aikaan tekee työtä. Hän voi tehdä työtä esimerkiksi illalla tai viikonloppuna. Freelancer: Työntekijällä ei ole yhtä työnantajaa, vaan työntekijä sopii työstä eri työnantajien kanssa. Freelancer- työtä tekevät esimerkiksi monet toimittajat ja tulkit. Pimeä työ: Työntekijä ei maksa veroa palkasta eikä työnantaja maksa työntekijästä esimerkiksi eläkemaksuja. Työnantaja ja työntekijä eivät tee työsopimusta. Pimeä työ on laitonta työtä. Työntekijä ja työnantaja tekevät silloin rikoksen.
Kotityö Moni tekee työtä kotona. Työ voi olla esimerkiksi käsityötä tai vihannesten ja kukkien kasvattamista. Jos äiti tai isä hoitaa kotona lapsia, hän on kotiäiti tai koti-isä. Hän ei saa työstä palkkaa. Jos lapsi on alle 3-vuotias, voi äiti tai isä saada kotihoidontukea. Talkootyö Talkootyöstä ei saa palkkaa. Talkootyötä on esimerkiksi se, että kerrostalon asukkaat tekevät pihatyöt yhdessä. Talkootyötä voi olla myös se, että ystävät tulevat ja auttavat rakentamaan kesämökin. Silloin kesämökin omistaja yleensä ostaa talkoolaisille ruokaa ja juomaa, mutta hän ei maksa palkkaa. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyötä on vapaaehtoinen työ ilman palkkaa. vapaaehtoistyötä voi tehdä esimerkiksi järjestössä. Järjestöjä ovat esimerkiksi SPR (Suomen Punainen Risti) ja MLL (Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Vapaaehtoistyössä ihmiset yleensä auttavat muita ihmisiä. Vapaaehtoinen työntekijä voi esimerkiksi auttaa yksinäistä vanhusta tai vammaista kotityössä. Vapaaehtoistyö voi olla myös sitä, että on tukihenkilönä esimerkiksi nuorelle ihmiselle, jolla on ongelmia. Vapaaehtoistyötä voi kysyä esimerkiksi seurakunnalta, SPR:ltä, MLL:ltä. Suojatyö Jos ihmisellä on vamma tai sairaus, hän ei ehkä voi tehdä työtä tavallisessa työpaikassa. Silloin hän voi käydä työssä suojatyöpaikassa. Työn määrä, työnteon nopeus jne. eivät ole tärkeitä asioita suojatyöpaikassa. Tärkeää on, että ihminen voi tehdä työtä omalla tavalla. Työt ovat usein metalli-, puu- ja ompelutöitä.