HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) hoitomaksua koskevan, 28.9.2010 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös 22.9.2010 nro 5089/10 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88 15.4.2010 kohdan 3.3 mukaan, tulojen perusteella määräytyvät maksut määrätään henkilön jatkuvien nettotulojen mukaan. Tällöin tulojen määrä niistä tehtävien vähennysten jälkeen pyöristetään lähimpään senttiin. Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja säännönmukaisen ennakonpidätyksen ja ennakonkannon mukaisten verojen vähentämisen jälkeen. Myös verottomat tulot otetaan huomioon. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausitulona otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat jatkuvat nettotulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot, eläketulo ja muu vakuutussuoritus asiakkaan maksamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 2 Mikäli pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat tulot tulevat asiakkaalle esimerkiksi kerran vuodessa, nämä tulot jaetaan tilitysajankohdasta lukien yhtä monelle kuukaudelle, miltä tuotto on kertynyt, kuitenkin enintään 12 kuukaudelle. Hoitomaksua määriteltäessä otetaan huomioon nettotuotot koroista, osingoista, tuotto- ja voitto-osuuksista ja vastaavista, jotka maksetaan asiakkaalle vuosittain tai ovat asiakkaan määrättävissä riippumatta siitä, ovatko ne nostettavissa. Pääoman myynnistä saatavaa tuloa tai arvonnousua ei oteta hoitomaksua laskettaessa huomioon. Jos osakeyhtiö antaa osakkaille pääomanpalautusta, on selvitettävä, maksetaanko kyseinen palautus rahastosta, joka on muodostettu pääomansijoituksista vai voittovaroista vai sekä sijoituksista että voittovaroista. Pääomatulona otetaan huomioon vain voittovaroista maksettava pääomanpalautus. Tulot yhteisomistussuhteesta (esimerkiksi kuolinpesästä) otetaan huomioon pitkäaikaishoidettavan ja puolison osuuden mukaisina. Sijoitus- tai säästöhenkivakuutusten (nimi vaihtelee) osalta on otettava huomioon seuraavaa: Sijoitus- tai säästöhenkivakuutuksessa asiakas voi sijoittaa takuu(tuotto)säästöihin (asiakas saa prosentteina määräytyvän vuosikoron ja lisäkoron/ asiakashyvityksen) ja/tai rahastoihin (asiakkaan saama tuotto on rahasto-osuuksien mahdollinen myyntivoitto; jos rahastot jakavat vuosittaista voitto-osuutta, se annetaan rahasto-osuuksina, jotka lisätään pääomaan eikä asiakas voi nostaa niitä.) Sijoitus- tai säästöhenkivakuutusten osalta asiakas saa jatkuvia tuloja vain takuu(tuotto)säästämisen osalta (= korot ja vastaavat tuotot), jotka siis otetaan tulona huomioon. Jos asiakas saa rahasto-osuuksina maksettavia tuottoja, niitä ei oteta huomioon tulona. Myyntivoittoa ei oteta tulona huomioon. Myyntitappiota ei oteta huomioon asiakkaan tulojen vähennyksenä eikä asiakkaan menona. Vaikka asiakas asioi sijoitus- tai säästöhenkivakuutusasioissa usein pankissa, joka on monesti henkivakuutusyhtiön yleisöpalvelun paikka,
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 3 varat ovat vakuutusyhtiössä. Tuottoja koskevat tiedustelut on tehtävä asianomaiseen vakuutusyhtiöön. Tämän potilaan ottama vapaaehtoinen, yksilöllinen eläkevakuutus ei ole rinnastettavissa edellä mainittuun sijoitus- tai säästövakuutukseen, koska eläkevakuutusmaksut käsitellään verotuksessa vuosittain vähennyksenä. Eläkevakuutukseen maksettuja varoja ei voi nostaa ennen kuin siirtyy eläkkeelle. Tällaisen vakuutuksen perusteella maksettava eläke tai muu vakuutussuoritus on joko ansiotuloa tai pääomatuloa riippuen siitä, milloin vakuutussopimus on tehty tai asiakas on maksanut vakuutusmaksuja (tuloverolain 34a, 772/2004 sekä kyseisen säädöksen voimaanpanosäädös). Ansiotulosta ja pääomatulosta pidätetään vero eri tavoin. Nettotulon selvittämistä varten on hankittava eläkkeen maksajalta todistus veronpidätyksestä. Helsingin hallinto-oikeus on vastaavanlaisesta tapauksesta tehtyyn valitukseen antamassaan päätöksessä 04/0670/6 16.8.2004 todennut: Jaosto on siten voinut hoitomaksua määrättäessä ottaa tulona huomioon säästöhenkivakuutuksen tuotot. Kaikkeen edellä todettuun viitaten, potilaan hoitomaksua koskeva muutosvaatimus tulee hylätä, jolloin hallintolakimiehen päätös 22.9.2010 nro 5089/10 jää voimaan. Pöytäkirjanote asianomaisen perikunnalle hallintovalitusosoituksin (A) ja saantitodistuksin, terveyskeskuksen hallinto- ja palvelukeskuksen hallintopäällikölle ja virkasuhteiselle lakimiehelle (Komulainen) sekä taloushallintopalvelun laskutukselle (Hallikainen). Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä potilaan hoitomaksua koskevan, 28.9.2010 päivätyn muutosvaatimuksen, jolloin hallintolakimiehen päätös 22.9.2010 nro 5089/10 jää voimaan. Perustelut: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92). Lain 7 c :n mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan asiakasmaksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, jollei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 4 henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euroa. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen pysyväisohjeen P88 15.4.2010 kohdan 3.3 mukaan, tulojen perusteella määräytyvät maksut määrätään henkilön jatkuvien nettotulojen mukaan. Tällöin tulojen määrä niistä tehtävien vähennysten jälkeen pyöristetään lähimpään senttiin. Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja säännönmukaisen ennakonpidätyksen ja ennakonkannon mukaisten verojen vähentämisen jälkeen. Myös verottomat tulot otetaan huomioon. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausitulona otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat jatkuvat nettotulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot, eläketulo ja muu vakuutussuoritus asiakkaan maksamasta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Mikäli pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat tulot tulevat asiakkaalle esimerkiksi kerran vuodessa, nämä tulot jaetaan tilitysajankohdasta lukien yhtä monelle kuukaudelle, miltä tuotto on kertynyt, kuitenkin enintään 12 kuukaudelle. Hoitomaksua määriteltäessä otetaan huomioon nettotuotot koroista, osingoista, tuotto- ja voitto-osuuksista ja vastaavista, jotka maksetaan asiakkaalle vuosittain tai ovat asiakkaan määrättävissä riippumatta siitä, ovatko ne nostettavissa. Pääoman myynnistä saatavaa tuloa tai arvonnousua ei oteta hoitomaksua laskettaessa huomioon. Jos osakeyhtiö antaa osakkaille pääomanpalautusta, on selvitettävä, maksetaanko kyseinen palautus rahastosta, joka on muodostettu pääomansijoituksista vai voittovaroista vai sekä sijoituksista että voittovaroista. Pääomatulona otetaan huomioon vain voittovaroista maksettava pääomanpalautus. Tulot yhteisomistussuhteesta (esimerkiksi kuolinpesästä) otetaan huomioon pitkäaikaishoidettavan ja puolison osuuden mukaisina. Sijoitus- tai säästöhenkivakuutusten (nimi vaihtelee) osalta on otettava
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 5 huomioon seuraavaa: Sijoitus- tai säästöhenkivakuutuksessa asiakas voi sijoittaa takuu(tuotto)säästöihin (asiakas saa prosentteina määräytyvän vuosikoron ja lisäkoron/ asiakashyvityksen) ja/tai rahastoihin (asiakkaan saama tuotto on rahasto-osuuksien mahdollinen myyntivoitto; jos rahastot jakavat vuosittaista voitto-osuutta, se annetaan rahasto-osuuksina, jotka lisätään pääomaan eikä asiakas voi nostaa niitä.) Sijoitus- tai säästöhenkivakuutusten osalta asiakas saa jatkuvia tuloja vain takuu(tuotto)säästämisen osalta (= korot ja vastaavat tuotot), jotka siis otetaan tulona huomioon. Jos asiakas saa rahasto-osuuksina maksettavia tuottoja, niitä ei oteta huomioon tulona. Myyntivoittoa ei oteta tulona huomioon. Myyntitappiota ei oteta huomioon asiakkaan tulojen vähennyksenä eikä asiakkaan menona. Vaikka asiakas asioi sijoitus- tai säästöhenkivakuutusasioissa usein pankissa, joka on monesti henkivakuutusyhtiön yleisöpalvelun paikka, varat ovat vakuutusyhtiössä. Tuottoja koskevat tiedustelut on tehtävä asianomaiseen vakuutusyhtiöön. Tämän potilaan ottama vapaaehtoinen, yksilöllinen eläkevakuutus ei ole rinnastettavissa edellä mainittuun sijoitus- tai säästövakuutukseen, koska eläkevakuutusmaksut käsitellään verotuksessa vuosittain vähennyksenä. Eläkevakuutukseen maksettuja varoja ei voi nostaa ennen kuin siirtyy eläkkeelle. Tällaisen vakuutuksen perusteella maksettava eläke tai muu vakuutussuoritus on joko ansiotuloa tai pääomatuloa riippuen siitä, milloin vakuutussopimus on tehty tai asiakas on maksanut vakuutusmaksuja (tuloverolain 34a, 772/2004 sekä kyseisen säädöksen voimaanpanosäädös). Ansiotulosta ja pääomatulosta pidätetään vero eri tavoin. Nettotulon selvittämistä varten on hankittava eläkkeen maksajalta todistus veronpidätyksestä. Helsingin hallinto-oikeus on vastaavanlaisesta tapauksesta tehtyyn valitukseen antamassaan päätöksessä 04/0670/6 16.8.2004 todennut: Jaosto on siten voinut hoitomaksua määrättäessä ottaa tulona huomioon säästöhenkivakuutuksen tuotot. Kaikkeen edellä todettuun viitaten, potilaan hoitomaksua koskeva
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 6 muutosvaatimus tulee hylätä, jolloin hallintolakimiehen päätös 22.9.2010 nro 5089/10 jää voimaan. Esittelijä Päätöshistoria ilmenee esityslistan tämän asian liitteenä numero 1 olevasta hallintolakimiehen päätöksestä 22.9.2010, nro 5089/10. Asiasta saadun selvityksen mukaan potilas kuoli 8.8.2010. Tiedoksianto on lähetetty 3.9.2010. Potilaan perikunnan jäsen on tehnyt maksupäätökseen esityslistan tämän asian liitteenä numero 2 olevan muutosvaatimuksen. Muutosvaatimus on saapunut määräajassa 5.10.2010. Terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2008 ( 250) terveyskeskuksen osalta pysyvästi tai pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien henkilöiden hoitomaksun määräämisestä, alentamisesta tai perimättä jättämisestä päättää hallintolakimies. Hallintolakimiehen päätökseen pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnaisesta asiakasmaksusta haetaan muutosta asiakasmaksulain 15 :n mukaan terveyslautakunnalta. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin 310 69068 LIITE Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 25 kohta