Osaamisen uusi Aalto. Aalto-yliopiston varainhankinta



Samankaltaiset tiedostot
Leikkuuvarat ja PDF:n teko painoon

La augait ulla facidui eum zzrilit, quisis exerosto consequis nim ate magna

rico tubbs aadee juhlijan uusi aamu ruokasnobi eeva kolu Joulukuu 2011

YLIVIESKAN KAUPUNGIN GRAAFINEN OHJEISTO

Graafinen ohjeisto. Kaarinan kaupunki

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

K ATSE. Syksy/2010. Tuomarihaaveita. hevospoika ranskasta. Dubain kautta Toijalan metsiin

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Pelastuslaitoksen vaakuna / Hihamerkki

A. Ahlström Oy Vuosikertomus

Historiikin osa 1/3. Tapahtumakalenteri. Muisteluja vuodelta 2012

Graafinen ohjeisto. Mainostoimisto Bock's Office Oy VAASANSEUDUN KEHITYS OY VASAREGIONENS UTVECKLING AB VAASA REGION DEVELOPMENT COMPANY

SAAREN GRAAFISET OHJEET KEMIÖN- VISUAALINEN IDENTITEETTI

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus

weela.net graafinen ohjeisto

Vaalilehti. Tässä lehdessä on vihreitä ajatuksia! Eduskuntavaalit Vaihda henkilöautosi

Aalto-yliopisto. Raili Pönni

Eduskuntavaalien 2011

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

kouvolan kaupungin graafinen ohjeisto versio 1.0

Taittokurssin lopputyö syksy 2010 Ville Koivisto

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

1 GRAAFINEN OHJEISTO

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps

Aalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Science with Arctic attitude

Löydämme tiet huomiseen

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Saarijärven elinkeinostrategia.

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa

Ylioppilaskunnan suunta

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

University of Helsinki Designing the Future

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

SAMK GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUS. Tunnus on aina vaakamallinen. Merkkiä ei saa nostaa SAMK-päälogon yläpuolelle.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Tältä Uusikaupunki näyttää

Teksti, kuvat ja taitto: Otto Ponto Taittokurssilla syksyllä 2011 graafikko jussi kiiskilän opastuksesssa. Mopo avartaa maalaisteinin näkymiä s.

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Viestintä- strategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

graafinen ohjeisto päivitetty

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Heinäkuu Maiju Liehu. Vedenkestävä hevostyttö. Mari Siukonen Töissä televisiossa. Muusikko Roope Mäenpää Keikkatahti on kova

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa

Click to edit Master title style

Taideyliopiston strategia

Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

VUODEN 2008 TOIMINTAKERTOMUS

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

GRAAFINEN MANUAALI.

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Ohjeita Skanskan logon ja värien käytöstä

Kommentteja FinELibin strategiaan

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY

Transkriptio:

Osaamisen uusi Aalto Aalto-yliopiston varainhankinta

Aalto-yliopisto uudella osaamisella nostetta kilpailukykyyn Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun pohjalta muodostettava uusi yliopisto. Aalto-yliopistolle luodaan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset nousta tutkimuksen ja opetuksen maailmanluokkaan. Uuden yliopiston keskeisenä tavoitteena on osaajien ja osaamisen tuottaminen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan avainaloille. Aalto-yliopisto tulee merkitsemään: Tason nostamista kaikessa toiminnassa ja kansainvälistä kärkitasoa valituilla aloilla Panostamista pitkäjänteiseen tutkimukseen Uudenlaista, intohimoiseen uuden etsimiseen ja oppimiseen kannustavaa opiskelijakeskeistä kulttuuria ja alati kehittyvää opetuksen laatua Vahvaa kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista parhaiden yliopistojen, tutkijoiden ja yritysten kanssa Entistäkin tiiviimpää yhteistyötä sidosryhmien kanssa Ennakkoluulottomasti perinteisiä rajoja ylittävää innovatiivista ja uuden luomiseen kannustavaa kulttuuria.

Tule mukaan talkoisiin! Leif Fagernäs toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus ovat tulevaisuutemme kehityksen kannalta avainasemassa. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät yliopistoilta uutta dynamiikkaa ja panostamista huippuosaamiseen. Tarvitsemme uudenlaisia toimintatapoja, rakenteellisia muutoksia sekä lisää kansainvälisyyttä ja uudistushalukkuutta. Aalto-yliopisto toimii suomalaisen yliopistolaitoksen uudistamisen veturina ja suunnannäyttäjänä. Aaltoyliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet tavoitella kansainvälistä kärkeä ja luoda uutta sisältöä opetukseen ja tutkimukseen. Elinkeinoelämä on sitoutunut Aalto-yliopiston perustamiseen monin tavoin. Haluamme olla yhteistyössä rakentamassa uutta yliopistoa kumppaniksi suomalaiselle elinkeinoelämälle ja muulle yhteiskunnalle. Uudelle yliopistolle asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittäviä toimintaedellytyksiä. Säätiöpohjaisuus antaa Aalto-yliopistolle sen tarvitseman toiminnallisen ja taloudellisen itsenäisyyden. Tämän lisäksi Aalto-yliopisto tarvitsee ulkomaisiin huippuyliopistoihin nähden kilpailukykyiset taloudelliset voimavarat. Uudella yliopistolla tulee olla mahdollisuus määrätietoisesti panostaa niihin toimintoihin ja niille alueille, joita se pitää tärkeänä. Elinkeinoelämän edustajana EK on sitoutunut keräämään 200 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston 700 miljoonan euron pääomaan. Toivon mahdollisimman monen lähtevän mukaan tähän yhteiseen hankkeeseen. Tällä tavalla olemme mukana vahvistamassa suomalaista osaamista ja luomassa edellytyksiä kansainvälisen huipputason saavuttamiselle elinkeinoelämän näkökulmasta keskeisten alojen opetus- ja tutkimustoiminnassa.

Aalto-yliopisto on ainutlaatuinen mahdollisuus Tuula Teeri, Aalto-yliopiston rehtori Aalto-yliopisto on rohkea hanke, jossa ainutlaatuisella tavalla yhdistyy tekniikan, kauppatieteiden, taiteiden ja teollisen muotoilun osaaminen. Aalto-yliopistoon synnytetään intohimoiseen uuden etsimiseen ja oppimiseen kannustava kulttuuri. Aktiivinen vuorovaikutus tieteiden ja taiteiden välisillä rajapinnoilla edistää luovuutta ja innovatiivisuutta. Aalto-yliopiston toiminta perustuu pitkäjänteiseen ja korkealaatuiseen perustutkimukseen valitsemillamme aloilla. Vankan perusosaamisen pohjalta syntyy uusia sovelluksia ja innovaatioita. Yliopisto tuottaa korkealuokkaisia osaajia yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin ja tarjoaa inspiroivan tutkimusympäristön vaativien ongelmien ratkaisuun. Rakennamme vahvan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston. Luomme pitkäjänteisiä kumppanuussuhteita maailman parhaiden yliopistojen ja yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Aalto-yliopistosta kehitetään houkutteleva ja innostava kansainvälinen opiskelu- ja työympäristö. Tämä edellyttää määrätietoista sitoutumista henkilöstön kehittämiseen ja opiskelijoiden kannustamiseen. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen yliopiston päätöksentekoon on edellytys yhteisten päämäärien toteutumiselle. Luomme tutkimusympäristöjä, joissa yhdistyvät opetus, tutkimus sekä yritysten ja yhteiskunnan kanssa tehtävä yhteistyö. Tällaiset ympäristöt tarjoavat ainutlaatuiset mahdollisuudet osaamisen vaihtoon yritysten ja yliopiston välillä. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa jo käynnistämämme Design, Media ja Service Factoryt, joista on muodostunut kohtaamispaikkoja yliopistossa syntyneelle osaamiselle ja yritysten tarpeille. Tärkein tavoitteemme on nostaa opetuksen sekä tiede- ja taidealakohtaisen tutkimuksen laatua. Parhaat professorit osallistuvat opetukseen kaikilla tasoilla opintojen alkuvaiheesta lähtien. Tutkimusedellytysten luomisessa paneudumme erityistesti nuorten tutkijoiden selkeiden urapolkujen luomiseen. Se, että pystymme rekrytoimaan parhaita nuoria tutkijoita ja tukemaan heidän kehittymistään on ehkä tärkein kilpailukykymme nostamisen keino. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvaa yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä. Aalto-yliopisto on mahdollisuus vahvistaa ja konkretisoida yhteistyötämme entisestään. Professori Tuula Teeri on toiminut vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Kungliga Tekniska Högskolanissa (KTH) Tukholmassa. Hän teki väitöskirjatyönsä VTT:llä ja suoritti tohtorintutkinnon Helsingin yliopistossa. Tuula Teeri on vankka tieteentekijä sekä perustutkimuksen ja innostavan opetuksen puolestapuhuja. Hänellä on myös kokemusta ennakkoluulottomasta perustutkimuksen soveltamisesta käytäntöön.

Aalto-yliopisto matkalla kohti uusia ulottuvuuksia Aalto-yliopisto keskittyy luomaan aidosti uudenlaisen tiede- ja taideyhteisön nykyisten korkeakoulujen pohjalta. Tavoite on selkeä. Aalto-yliopisto kehittyy maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite saavutetaan synnyttämällä uusi opiskelijakeskeinen kulttuuri, panostamalla pitkäjänteisesti tutkimukseen ja keskittämällä voimavaroja valituille aloille. Aalto-yliopistosta kehitetään vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiensä, kuten yritysten kanssa. Kulttuurimuutos mahdollistaa menestyksen Aalto-yliopistossa pyritään ennakkoluulottomasti rikkomaan perinteisiä rajoja. Uuden yliopiston monialainen luonne luo tälle hyvät edellytykset. Uuden innostavan ja opiskelijakeskeisen kulttuuriin synnyttäminen on uudistuksen keskeinen tavoite. Kunnianhimo on korkealla, ja kaikessa toiminnassa pyritään korkeimpaan laatuun. Aalto-yliopisto verkostoituu tiiviisti suomalaisten ja parhaiden kansainvälisten yliopistojen, tutkijaryhmien ja tutkijoiden kanssa. Kansainvälisyyttä ja uuden kulttuurin syntymistä edistetään myös Aalto-yliopiston sisäisiä palveluita ja prosesseja kehittämällä. Tällä tavalla tutkijat ja opettajat voivat entistä paremmin keskittyä ydintehtäviinsä, korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Huippututkimuksella kansainväliseen kärkeen Säätiöpohjaisuuden antamat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti tutkimuksen tason nostamisessa. Aalto-yliopistossa tehtävä soveltava tutkimus pohjautuu aina laadukkaaseen perustutkimukseen. Pitkäjänteiselle, kunnianhimoiselle perustutkimukselle varmistetaan riittävät resurssit. Resursseja ohjataan erityisesti valittuihin keihäänkärkiin, joilla on edellytykset läpimurtoihin. Painopisteiden valinnassa hyödynnetään tutkimuksen kansainvälisten arviointien tuloksia. Henkilöstöpolitiikan uudistaminen ja selkeät urapolut tekevät Aalto-yliopistosta houkuttelevan työnantajan myös ulkomaisille tutkijoille. Lisäksi Aalto-yliopiston profiloituminen vahvana tutkimusyliopistona vetää puoleensa kansainvälisiä huippututkijoita. Uudenlaista osaamista elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin Aalto-yliopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan palvelukseen. Pääpaino on jatkossakin oman alan syvällisen osaamisen luomisessa. Samalla opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus uudenlaisiin poikkitieteellisiin ja monialaisiin opintoihin. Näin opitaan ymmärtämään myös muiden alojen ominaispiirteitä. Opiskelijakeskeinen kulttuuri tarkoittaa myös opiskelun ja laadukkaan opetuksen toimintaedellytysten parantamista. Tutkimus ja opetus yhdistyvät Aaltoyliopistossa saumattomasti. Opetusryhmien kokoa pienennetään ja opettajien suhteellista määrää nostetaan. Opettajilta edellytetään sitoutumista laadukkaaseen opetukseen ja opiskelijoilta sitoutumista opiskeluun ja oppimiseen. Opettajien pedagogisia valmiuksia kehitetään järjestelmällisesti. Opetuksen laatua ja sisältöä kehitettäessä ennakoidaan tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet. Näin varmistetaan, että Aalto-yliopistosta valmistuu asiantuntijoita tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Osaamisen monipuolista kehittämistä tuetaan myös työuran aikana. Kumppaneille luvassa merkittävää lisäarvoa Aalto-yliopisto osallistuu parhaiten suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen keskittymällä opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Sidosryhmille tarjottavia palveluita ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen prosesseja kehitetään kuitenkin tiiviissä yhteistyössä kumppanien kanssa. Näin maailmanluokan yliopistoksi kehittymisen hedelmät saadaan entistä paremmin palvelemaan elinkeinoelämää ja muuta yhteiskuntaa. Lisätietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta www.aaltoyliopisto.info. Projektijohtaja Jari Jokinen kertoo mielellään Aaltoyliopiston valmistelusta ja tavoitteista. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta 0400 914 839 ja sähköpostilla osoitteesta jari.jokinen@aaltouniversity.fi.

Hallituksen monipuolinen kokemus ja näkemys auttaa Aalto-yliopistoa saavuttamaan tavoitteensa Aalto-yliopiston hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Heidän tulee mahdollisimman monipuolisesti edustaa yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta. Hallitus päättää yliopiston strategiasta, sen toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista ja valitsee rehtorin. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja (puheenjohtaja) TkT Matti Alahuhta on Kone Oyj:n toimitusjohtaja. Hän on aiemmin toiminut mm. sveitsiläisen IMD (International Institute for Management Development) hallituksen puheenjohtajana, TKK:n hallituksessa ja Nokia Oyj:n avaintehtävissä. Marja Makarow, professori (varapuheenjohtaja) FT Marja Makarow on Euroopan tiedesäätiön ESF:n puheenjohtaja ja työskennellyt aiemmin Helsingin yliopiston vararehtorina sekä soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professorina. Makarow on Tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen sekä Millenium-palkintolautakunnan puheenjohtaja. Robert A. Brown, Bostonin yliopiston rehtori Ph.D. Robert A. Brown on aiemmin toiminut mm. professorina sekä tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavana rehtorina MIT:ssa. Brown on ollut käynnistämässä useita tieteidenvälisiä aloitteita ja yliopistojen kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Hänellä on useita luottamustehtäviä tiedeyhteisössä. Anne Brunila, toimitusjohtaja KTT Anne Brunila on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja ja työskennellyt aiemmin valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana sekä eri tehtävissä mm. Suomen Pankissa, Euroopan komissiossa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksessa. Bengt Holmström, professori Ph.D. Bengt Holmström on taloustieteen professori MIT:ssa ja on aiemmin ollut professorina Yalen yliopistossa. Holmströmillä on useita tiedeakatemioiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän luottamustehtäviä. Saku Mantere, professori TkT, FM Saku Mantere toimii johtamisen professorina Svenska Handelshögskolanissa ja dosenttina Teknillisessä korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Anna Valtonen, johtaja TaT Anna Valtonen työskentelee johtajana Nokia Design Research & Foresightissa. Hän on aiemmin toiminut tutkijana Taideteollisessa korkeakoulussa ja sen hallituksen jäsenenä. Tutkijana Valtonen on kiinnostunut mm. muotoilun tuottamasta lisäarvosta yritysten ja kansakuntien kilpailukyvylle.

Korkealaatuinen tutkimus ja opetus ovat Aalto-yliopiston selkäranka Maailmanluokan yliopistoksi kasvaminen edellyttää ennen kaikkea korkealaatuista tutkimusta, opetusta ja taiteellista toimintaa. Aalto-yliopiston piiristä löytyy jo nyt useita kansainvälistä huipputasoa olevia yksiköitä ja koulutusohjelmia. Seuraavassa muutama Aalto-yliopiston professori kertoo näkemyksiään korkealaatuisesta tutkimuksesta ja opetuksesta. Perustutkimus on menestyksen kivijalka, sanoo akatemiaprofessori Risto Nieminen TKK:sta. Ellei perustutkimus ole kunnossa, loppuvat hyödynnettävät ideat muutamassa vuodessa. Nieminen kuvaa laadukasta tutkimusta seuraavasti: Se luo uutta, vahvistaa ja syventää tietoa ja osaamista sekä luo edellytyksiä tutkimuksen soveltamiselle käytännössä. Kansainvälistä kärkitasoa tavoiteltaessa ei ole oikotietä onneen. Kansainvälinen tiedeyhteisö on ankara, se analysoi ja arvioi tutkimustuloksia jatkuvasti. Huipulle pääseminen edellyttää sitoutuneita ihmisiä ja vahvan toimintaympäristön. Tässä yhdistyvät lahjakkuus, kestävä motivaatio ja pitkäjänteinen työnteko, Nieminen luonnehtii. Aalto-yliopistossa nämä edellytykset saatetaan kuntoon. Professori Jaakko Aspara HSE:stä näkee Aalto-yliopiston loistavana mahdollisuutena korkeatasoisen tutkimuksen saavuttamiselle: Nyt meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa kertalaakista tutkimuksen ja opetuksen jokapäiväisiä käytänteitä ja saada tukijärjestelmät sekä kannustimet vastaamaan kansainvälisten kärkiyliopistojen toimintatapoja. Tutkimuksen pitkäjänteisyys korostuu sekä Niemisen että Asparan näkemyksissä. Se edellyttää myös pitkäjänteistä rahoitusta. Tässä Aalto-yliopiston säätiöpääoman tuotot ovat keskeisessä asemassa. Aspara toteaa osuvasti: On tärkeää, että resurssit lisääntyvät. Tämä mahdollistaa muun muassa fokusoitumisen pitkäjänteiseen perustutkimukseen. Aalto-yliopistossa päästään osittain eroon nyt vallitsevasta lyhytaikaisten projektien käytännöstä, jossa projektien hakemi-

nen ja hallinnoiminen syövät kohtuuttomasti tutkijoiden aikaa Aalto-yliopistossa me tutkijat ja opettajat voimme vihdoin keskittyä ydintehtäviimme, tutkimukseen ja opetukseen. Yritykset hyötyvät yliopistosta erityisesti uusien ideoiden generoijana ja osaavan henkilöstön kouluttajana. Tämän takia Aalto-yliopiston on kyettävä katsomaan horisontin taakse, Nieminen kuvaa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myös Aspara näkee uusia ulottuvuuksia sidosryhmäyhteistyössä: Uskon vakaasti, että tulemme saamaan intensiivisempää ajatusten, tiedon ja osaamisen kaksisuuntaista virtaa tieteen ja elinkeinoelämän välille. Samalla Aalto-yliopisto avaa yhteistyökumppaneilleen mahdollisuuksia hyödyntää tutkimushankkeissa syntyvää monialaista osaamista ja syventää verkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yritysten kanssa tehtävä tiivis opetus- ja tutkimusyhteistyö on tunnusomaista Design Factorylle. Yrityksiä kiehtoo Factoryn innovatiivinen ilmapiiri ja yhteisön henki, joka kannustaa etsimään, kasvattamaan ja toteuttamaan uusia ideoita yhdessä tulevaisuuden osaajien kanssa. Samalla yritykset saavat elävän kosketuspinnan opiskelijoihin ja tutkijoihin. Seristö pitää opetuksessa tapahtuvaa yritysyhteistyötä tervetulleena: Meillä on erinomaisia kokemuksia ns. real-casejen käytöstä opetuksessa. Näissä opiskelijat ratkaisevat haastavaa, aitoa ongelmaa käyttäen jotakin yritystä esimerkkitapauksena. Erityisen onnistunutta case-opetus on ollut silloin, kun opiskelijaryhmissä on ollut edustettuna eri opintotaustoja, Seristö toteaa. Hän pitää opetuksen kehittämiseen liittyvää sidosryhmäyhteistyötä tervetulleena. Pyrimme myös saamaan yrityksiä ja muita kumppaneita keskustelemaan oppisisältöjen kehittämisestä, hän sanoo. Konkreettisia suunnitelmia opetuksen laadun parantamiseksi Aalto-yliopiston opetuksen kehittämisessä panostamme opiskelijoita aktivoiviin ja oppimiseen innostaviin opetusmenetelmiin sekä opetettavien asioiden relevanssin parempaan esiintuomiseen, sanoo Aalto-yliopiston opetuksen muutosteema-alueen vetäjä professori Hannu Seristö. Opintokokonaisuuksien parempi suunnittelu, opettajien pedagoginen valmennus ja opetuksen ammattimainen tuki sekä opetuksen painoarvon nostaminen rekrytoinnissa, urakehityksessä ja palkitsemisessa ovat keinoja, joilla opetuksen laatua parannetaan, Seristö jatkaa. Tulemme myös lisäämään kansainvälistä opettajavaihtoa. Työ opiskelijakeskeisen kulttuurin muodostamiseksi on Seristön mukaan edennyt hyvin, ja niin opettajat kuin opiskelijat ovat olleet innostuneita. Aalto-yliopiston uusi opiskelijakeskeinen kulttuuri toteutuu jo nyt Design Factoryssa Seristöllä on selkeä visio Aalto-yliopiston korkealaatuisesta opetuksesta: Tutkimustieto yhdistyy käytännön relevanssiin tavalla, joka kannustaa opiskelijaa hakemaan ja analysoimaan tietoa ja luomaan uutta. Opettaja ei ole vain tiedon jakaja, vaan pikemminkin innostava, haastava ja opastava valmentaja. Seristön visio toteutuu jo nyt Aalto-yliopiston ensimmäisessä omassa erityisesti opetus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetussa tilassa, Design Factoryssa. Tila on suunniteltu ongelmalähtöisen oppimisen ja tuotekehityksen tarpeista lähtien tavoitteena on eri osaamisalueiden innovatiivinen kohtaaminen ja verkostoituminen. Samalla on onnistuttu luomaan poikkeuksellisen virikkeellinen ympäristö poikkitieteelliselle opetukselle ja tutkimukselle. Tässä tilassa on mahdollisuus opiskella ja tutkia teoriaa ja käytäntöä yhdistäen, Seristö summaa. Uudistus puhaltaa meidän osallisten jokapäiväiseen työhön uutta innostavaa henkeä, sanoo professori Jaakko Aspara

Onnistuminen vaatii sitoutumista Innovation university Jorma Ollila hallituksen puheenjohtaja, Nokia Oyj (Executive It wis esto odiat, velit lorting ercilit nonsenim eugait, quismol estrud tet loreet alisi tet, secte ex et ut praese dolummy num in ut nis delessisis atum zzriustrud tie eugait pratinim quat, quip eraestrud tat acipis nonsenim inim zzrit wisse modolobor sissi. Ommy nostion sequisi tet aute dolor sustincip er susto et ero do exeriuscin henis et iusciliquat ad tet alit vel dolor at. Ilit lum zzriurem ipisism olumsan ulluptat. Urem zzriuscilis num nismodiam volorem aci blaor iriusci tate exer in ute consecte magna ametuerosto ea feugue ming eros nos dunt nibh euismod oloborem dolor sequat in vel er at nulpute mod moloborem dolor suscili smodiametue commy nostionsed tie commy nulput wissi. Os nulputpat. Ut veriurerit lorem ero commy nullutat at praessit nim ero dolor inci eraestrud essenibh et ut irillutat lobor sequismolore eu feu feugiam el in henisit dio digna feugiam nis dolesectem iustrud min henibh euisim irit ad magna adipisse delis nulla faccum vulland rerillan henibh essis estrud tin ver sis eu facipsum dolessi. Umsan eummoloborem zzriusc iniamet, quat. Henisi bla feugue feugiam eugait in ute facil ullandignis adipiscillam diamet dolenibh euis nummy nonsed mod mod dolore dolorper sed del eliquip euis er susci elestie dolore del in veliquamet nit lut praestrud te magna feugue eummolo rtissed dit autat vulla faccummy nisl do conullaor acil il utat. At. Lortie enim nis nonulputem dolore modolessi. Exer am, quisim eugue te vero elis at lum quamconsed doloboreet iliqui blandre feugue consequisit nisl dui essi. Ese commoloreet luptatis augiamc onsequam dip esequisci ex ex ent venit iureros alit dolesequat velis nos ex essit vulla consequisi. Tum ero odiamco nsequat. Pute feu feuguero consed dignim veliquam dunt pratem nos nos ad tis nissim zzriusc ilisi. Ros atuerit ullumsa ndignim in utet, velit autat, sum Suomen yliopistolaitoksessa on lähtenyt liikkeelle merkittävä rakenteellinen uudistustyö. Tarkoituksena on ajanmukaistaa muiden maiden tapaan yliopistojen rakennetta ja hallintoa vastaamaan alati kiristyvään kilpailuun osaamisesta. Tutkimus ja koulutus ovat toimineet suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen moottoreina. Nyt joudumme kuitenkin yhä useammin toteamaan, että yliopistotason tutkimus ja koulutus ovat jäämässä jälkeen kansainvälisen kärjen vauhdista monilla elinkeinoelämän kannalta tärkeillä aloilla. Uusi Aalto-yliopisto tarjoaa mahdollisuuden luoda tutkimus- ja koulutusympäristö, joka suuntautumisensa ja resurssiensa puolesta vastaa maailman huippuyliopistoissa vallitsevia olosuhteita. Elinkeinoelämä on vahvasti mukana rakentamassa yhdessä valtiovallan kanssa uutta Aalto-yliopistoa. Esimerkiksi Nokia on perustanut yhden harvoista omista huippututkimusyksiköistään lableteistä Otaniemeen, Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Tässä yksikössä on tarkoitus kehittää tutkimusta langattoman teknologian alueella avoimen innovaatioyhteistyön hengessä ja tukea alan koulutusta yliopistossa. Aalto-yliopisto edustaa uutta yhteistyömuotoa valtiovallan, elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön välillä. Me näemme Aalto-yliopiston tarjoavan kehittyvän toimintaympäristön, jossa tutkimus ja koulutus edustavat sitä tasoa, mitä elinkeinoelämä tarvitsee voidakseen luottavaisesti jatkaa ja kehittää toimintaansa Suomessa. Hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista Aalto-yliopiston kehittämiseen sekä valtiovallan että elinkeinoelämän suunnasta.

summary) Big International Boss, Director General ver se minci tio eugiam veratio nsequisit dolorem nit ipit at. Ut adion henit autat num in ulput essequatue eugiametum ilit, si. Eril eril dolobor augait praessed tiscing et lor illa faccumsandre faccummy nullamc ommolobor am digna faccum et accum dolobore velenisci esequatum quiscin henit nulla facilit vendignisi. Accum quat praesenit, sequat, quat, qui tat alit illa faccumsandio do conse vel ut ver iril ing exer si. Vulla facil eniscil delesequat, core molor si. Te conseniamcon volore conum ipsum velisl ipit lortin henim vullaore tis nonsequisim amet, qui blandip eros eugait veniamcore consequisi bla con ullan henis dolore magnim venim essit, verci et lobor se molesequisit veliquat inibh ea aute modignit dolore tem quam Mukaan talkoisiin velenis dolor se magnibh erostrud dolore ent ate vent laorpero commy nim ero erostin vullutat ipisl ullutpat, Aalto-yliopiston perustaminen quisl utate dolum on verat, Lisätietoa volortionse Aalto-yliopiston conum quam pääoman iustrud min hanke. henibh et keräämisestä laore consectet löytyy num tämän vel ing viilekkeen essed monella tapaa historiallinen Kaikkien kynnelle kykenevien del ex esequat. tukea Ut alta nostis sekä nonumsa osoitteesta ndipsum www.ek.fi/aalto. volumsa tarvitaan, jotta uudelle yliopistolle ndreet augue asetetut tavoitteet saavutetaan nullandiamet ja jopa lumsan läni ullandit Aalto-yliopiston vent vullum varainhankintaa iriliquat inim del ipsum EK:n koordinaattorina dionsed magna vastaan con ex enis mielel- ylitetään. Toivotan niin suuret zzrilla kuin feuguero pienet yritykset, säätiöt ja muut sum dit, yhteisöt, quis nonse do odolore dolore commolortis euip koskeviin euiscilit, kysymyksiin. verat, velendre volorper yksityishenkilöt sekä tieteen am, ja qui taiteen bla facinibh Tervetuloa euguer sum mukaan! zzril dolor incincing ystävät mukaan yhteisiin et, talkoisiin venim dolestrud luomaan edellytyksiä Aalto-yliopiston do lortiscidunt syn- vel dion et accummy nostrud ero cor ero commy nullamet wis nummotymiselle ja kehittymiselle adio kohti corem tieteen eum vel Marcus ip exeros Nybergh nonsecte volore dolent ja taiteen uusia ulottuvuuksia. ea con ulputat. Faccum projektipäällikkö et accum quam, quip eugait eummodo lumsand iamcon ulla consectem nibh ent Elinkeinoelämän keskusliitto ipis am EK ip koordinoi 200 miljoonan euron Lestinc keräämisen iniscidunt nullut Puhelin lutpation (09) 4202 vulla 3241 faciduip endiam et am zzriuscin marcus.nybergh@ek.fi vel iril dolore velisi. Aalto-yliopiston säätiö-pääomaan. quam diamcorting Matkapuhelin ea facinit autat. (050) Duisi. 556 Tuerilla 7030 faccum quisi. vuoden Rer amet nit ut lorem ipsusti sciliquisit la Pääoman on oltava kerättynä 2010 loppuun mennessä. consed min etum dunt autpat. Sequamet praessit do enibh ex endre magnit ipit, quatetue dolutpat. Putat init, conullutpat ver alisi ea conullum ex eraesse quamcor tionsed deleniat, cor si. Noin 3800 merkkiä

Tulevaisuus on meidän käsissämme Aalto-yliopisto tulee tarkoittamaan uutta aikakautta suomalaisessa yliopistomaailmassa. Se tarkoittaa uudenlaisen osaamisen synnyttämistä ja entistä tiiviimpää fokusoitumista valittuihin kokonaisuuksiin, samalla, kun vuorovaikutusprosessit elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa uudistuvat. Päämäärä on selkeä: Aalto-yliopiston tavoitteena on opetuksen ja tutkimuksen laatua vahvistamalla nousta valitsemillaan aloilla kansainväliseen kärkeen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää koko yliopistoyhteisöltä kykyä muuttua. Aalto-yliopisto tarvitsee tuekseen riittävän säätiöpääoman, joka luo edellytykset kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiselle. Pääoman kerääminen on meidän yhteinen tehtävämme. Varainhankintaan osallistuminen on panostus tulevaisuuden osaamiseen osaamiseen, joka palvelee niin tiede- ja taideyhteisöä, kuin suomalaista elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa laajemmin. Tervetuloa mukaan yhteisiin talkoisiin! Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10) 00131 Helsinki Puhelin (09) 42 020 Faksi (09) 4202 2299 www.ek.fi Design: Bravo Media Oy, Janne Ketola, Photos: Jani Laukkanen, Adolfo Vera, Ablestock, istockphoto