KIRJALLINEN KYSYMYS 1221/2001 vp Määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöläisten asema Eduskunnan puhemiehelle Määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä kasvoi 1990-luvulla. Muutoksen taustalla on työmarkkinoilla tapahtunut tuotannon ja toimialojen rakennemuutos, jota kansainvälistyvä toimintaympäristö on kiihdyttänyt. Yritysten toimintaympäristöä leimaavat enenevässä määrin epävarmuus ja epävakaus, mikä heijastuu työntekijöiden asemaan esimerkiksi palvelualoilla. Vuonna 1999 alle vuoden kestäneissä työsuhteissa toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita oli 46 prosenttia, määräaikaisia kokoaikaisia työsuhteita 40 prosenttia ja määräaikaisia osa-aikaisia työsuhteita 14 prosenttia. Useissa arvioissa ennustetaan, että huomattava osa työvoimasta tulee siirtymään pysyvästi lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja että työurat muodostuvat entistä enemmän työttömyys- ja työjaksojen vaihteluksi. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijoiden asemaan. Työntekijöiden epävarmuus työn jatkuvuudesta, työssä jaksaminen ja eläkkeiden kertyminen ovat suuria ongelmia, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin ja pätkätyöläisten asemaan. Liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, että määräaikaisissa työsuhteissa eläkkeet eivät kerry samoin kuin normaaleissa työsuhteissa. Maassamme on yhä enemmän pätkätyöläisiä, jotka ilman omaa syytään joutuvat tyytymään määräaikaisiin ja usein lyhytkestoisiin työsuhteisiin. Näiden ihmisten eläketurvan vaarantuminen on ongelma. Soviteltu päiväraha on ollut hallituksen keino vähentää työskentelyä harmaassa taloudessa. Soviteltua päivärahaa pitäisi kehittää niin, että pienet ansiot eivät vaikuta lainkaan työttömyysturvaan ja päivärahojen maksatus tapahtuu säännöllisesti, vaikka henkilö olisikin lyhytkestoisissa työsuhteissa. Työttömyysturvasta on voitava maksaa soviteltua päivärahaa, vaikka henkilö saa pientä palkkaa pätkätyöstä. Nämä tulot voidaan aivan hyvin yhteensovittaa jälkikäteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä määräaikaisissa työsuhteissa toimivien henkilöiden eläketurvan saattamiseksi ns. normaaleja työsuhteita vastaavalle tasolle ja aikooko hallitus muuttaa soviteltua päivärahaa niin, että työttömyysturvasta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, vaikka henkilö saa palkkatuloja pätkätyöstä, ja nämä tulot voidaan sovittaa yhteen jälkikäteen? Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2001 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1221/2001 vp: Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä määräaikaisissa työsuhteissa toimivien henkilöiden eläketurvan saattamiseksi ns. normaaleja työsuhteita vastaavalle tasolle ja aikooko hallitus muuttaa soviteltua päivärahaa niin, että työttömyysturvasta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, vaikka henkilö saa palkkatuloja pätkätyöstä, ja nämä tulot voidaan sovittaa yhteen jälkikäteen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Voimassa olevien yksityisten alojen eläkelakien mukaan rakennusalan työsuhteet kuuluvat niiden kestosta riippumatta lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaisen eläketurvan piiriin. Muut alle kuukauden kestävät työsuhteet ja sellaiset työsuhteet, joissa kuukausiansiot jäävät alle työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisen kuukausiansioiden vähimmäismäärän (1 255,56 markkaa vuonna 2001), kuuluvat taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) mukaisen eläketurvan piiriin. LEL:n ja TaEL:n mukaisen eläketurvan taso määräytyy pääosin samalla tavalla, joka poikkeaa TEL:n mukaisen eläketurvan tason määräytymisestä. Keskeisimpinä eläketurvan tasoon vaikuttavina eroina voidaan pitää eläkkeen perusteena olevan palkan määräytymistä ja aikaa, jolta eläkettä karttuu. TEL-työsuhteissa eläketurvan perusteena oleva palkka määritellään kunkin työsuhteen palkkatulojen perusteella siten, että määrittelyssä otetaan huomioon enintään kunkin työsuhteen kymmenen viimeisen vuoden palkkatulot. TEL-eläkettä karttuu pääasiallisesti ainoastaan työssäoloajan perusteella. LEL- ja TaEL-eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy puolestaan jokaisen sellaisen vuoden palkkojen perusteella, jolta työntekijän vuosiansiot ovat vähintään kyseisissä laeissa säädetyn rajamäärän (3 966 markkaa vuonna 2001) suuruiset. LEL- ja TaEL-eläkettä karttuu edellä tarkoitetun vuoden jokaiselta sellaiseltakin kuukaudelta, jolloin henkilöllä ei ole ollut töitä. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus sopii yksityisten alojen työeläketurvan kehittämisestä kolmikantaneuvotteluissa työmarkkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinaosapuolet ovat solmineet 12.11.2001 periaatesopimuksen siitä, kuinka yksityisten alojen eläkejärjestelmää kehitetään tulevina vuosina. Pääosa sopimuksessa linjatuista muutoksista on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta. Eläkkeen perusteena olevan palkan määräytymisen osalta sopimuksessa todetaan, etteivät osapuolet päässeet käytettävissä olleessa ajassa riittävään yhteisymmärrykseen eläkepalkan laskusäännön kokonaisuudistuksesta ja että osapuolet jatkavat eläkepalkan laskusäännön valmistelua välittömästi. Periaatesopimuksen mukaan jatkoneuvotteluissa pyritään sopimukseen sellaisessa aikataulussa, että uusi laskentasääntö voidaan liittää osaksi vuoden 2005 alusta tulevaa uudistusta. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta edellä tarkoitetussa aikataulussa, ryhdytään vuoden 2005 alusta nykyisen TEL:n mukaisissa työsuhteissa eläkepalkka laskemaan sekä todellisten ansioiden että nykyisten 10 viimeisen vuoden ansioiden perusteella, jol- 2
Ministerin vastaus KK 1221/2001 vp Matti Kangas /vas loin eläke myönnetään sen vaihtoehdon mukaan laskettuna, joka on eläkkeensaajan kannalta edullisempi. Uudesta eläkepalkan laskusäännöstä sovitaan kuitenkin viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin sitä sovellettaisiin viimeistään vuoden 2011 alusta lukien. Periaatesopimuksessa todetaan myös, että uusi eläkepalkan laskusääntö laaditaan niin, että yksityisillä aloilla sovelletaan vain yhtä eläkepalkan laskutapaa ja laskusääntö laaditaan niin, että eläkkeen määrä on riippumaton siitä, millä tavoin työura on osittunut erillisiin työsuhteisiin. Laskusääntöä pyritään kehittämään siten, että se antaa mahdollisimman oikeudenmukaisen eläketurvan erilaisilla työhistorioilla. Pääministeri Lipponen ilmoitti hallituksen tiedoksiantotilaisuudessa 13.11.2001 asiasta muun muassa seuraavaa: "Hallitus haluaa kiirehtiä tätä asiaa koskevia neuvotteluja siten, että eläkepalkan laskentaperusteista olisi yhteisymmärrys silmällä pitäen vuonna 2005 voimaan astumaan tarkoitettua lainsäädäntöä." Työttömyysturvajärjestelmän uudistamista selvittänyt työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää tarpeet ja mahdollisuudet kehittää työttömyysturvaa työllistymistä tukevaan suuntaan, sai niin ikään ehdotuksensa valmiiksi 12.11.2001. Työryhmä ehdottaa muun muassa, että sovitellun työttömyyspäivärahan määräytymissäännöksiä muutettaisiin siten, että kokoaikaisista työsuhteista sovittelun piirissä olisivat vain työsuhteet, jotka kestävät enintään kaksi viikkoa. Samalla päivärahan maksatusjärjestelmää olisi kehitettävä siten, ettei lyhytaikaisten töiden tekemisestä aiheudu viivästystä päivärahan maksuun. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää edellä tarkoitettujen ehdotusten pohjalta välittömästi lainsäädäntövalmistelutyön niiden ehdotusten osalta, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2003 alusta. Lisäksi ministeriö käynnistää pikaisesti selvitystyön eläkepalkan määräytymisratkaisuun vaikuttavien palkattomien aikojen, kuten esimerkiksi lastenhoito- ja opiskeluajan, eläkekarttumasta. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 1221/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att höja pensionsskyddet för visstidsanställda till en nivå som motsvarar pensionsskyddet för personer i s.k. normala anställningsförhållanden, och ämnar regeringen ändra den jämkade dagpenningen så att det från utkomstskyddet för arbetslösa kan betalas jämkad dagpenning även om en person har löneinkomster av kortjobb och så att dessa inkomster kan samordnas i efterhand? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt de gällande pensionslagarna för de privata branscherna omfattas anställningsförhållanden inom byggbranschen, oberoende av hur länge de varar, av pensionsskyddet enligt lagen om pension för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden (KAPL). Andra anställningsförhållanden som varar mindre än en månad och sådana anställningsförhållanden i vilka månadsinkomsterna förblir under minimibeloppet för månadsinkomster (1 255,56 mk år 2001) enligt lagen om pension för arbetstagare (APL) omfattas av pensionsskyddet enligt lagen om pension för konstnärer och särskilda grupper av arbetstagare (KoPL). Nivån på pensionsskyddet enligt KAPL och KoPL bestäms till största delen på samma sätt, vilket avviker från bestämningen av nivån på pensionsskyddet enligt APL. De viktigaste skillnaderna som inverkar på nivån av pensionsskyddet kan anses vara bestämningen av den lön som ligger till grund för pensionen och tiden för vilken pensionen intjänas. I arbetsförhållanden enligt APL bestäms den lön som ligger till grund för pensionsskyddet på basis av löneinkomsterna av varje arbetsförhållande så att löneinkomsterna under högst de tio sista åren av varje arbetsförhållande beaktas vid bestämningen. I huvudsak intjänas pension enligt APL endast på basis av tiden i arbete. Den lön som ligger till grund för KAPL- eller KoPL-pension bestäms däremot på basis av lönen sådana år då arbetstagarens årsinkomster uppnår det gränsbelopp som anges i nämnda lagar (3 966 mk år 2001). När det gäller sådana år intjänas pension enligt KAPL eller KoPL även sådana månader då personen inte har haft arbete. I enlighet med regeringsprogrammet kommer regeringen överens om utvecklandet av pensionsskyddet inom de privata branscherna i trepartsförhandlingar med arbetsmarknadsparterna. Arbetsmarknadsparterna har den 12 november 2001 ingått ett principavtal om hur de privata branschernas pensionssystem skall utvecklas de kommande åren. Största delen av de ändringar som linjeras upp i avtalet avses träda i kraft vid ingången av 2005. Vad gäller bestämningen av den lön som ligger till grund för pensionen konstateras det i avtalet att parterna inte under den tid de hade på sig har nått tillräckligt samförstånd om totalrevideringen av reglerna för uträkning av pensionslönen och att de omedelbart fortsätter med beredningen av reglerna för uträkning av pensionslönen. Enligt principavtalet strävar man under de fortsatta förhandlingarna efter att nå en överenskommelse enligt en sådan tidtabell att 4
Ministerns svar KK 1221/2001 vp Matti Kangas /vas den nya regeln för uträkningen kan fogas till den reform som träder i kraft vid ingången av 2005. Om man inte når samförstånd inom en sådan tidtabell börjar pensionslönen för anställningsförhållanden enligt gällande APL uträknas på basis av både de faktiska inkomsterna och inkomsterna under de senaste 10 åren, och då beviljas pensionen räknad enligt det alternativ som är förmånligare för pensionstagaren. Om den nya regeln för uträkning av pensionslönen avtalas dock senast före utgången av 2008, och då skall den tillämpas senast från och med ingången av 2011. I principavtalet konstateras också att den nya regeln för uträkning av pensionslönen görs upp så att det inom de privata branscherna tillämpas endast ett sätt att räkna ut pensionslönen och regeln görs upp så att pensionens belopp är oberoende av hur arbetskarriären har fördelats på olika slag av anställningsförhållanden. Man strävar efter att utveckla regeln för uträkningen så att den ger ett så rättvist pensionsskydd som möjligt för personer med olika arbetshistoria. Under regeringens presskonferens den 13 november 2001 meddelade statsminister Paavo Lipponen bl.a. att regeringen vill påskynda förhandlingarna om denna fråga så att man når samförstånd om grunderna för uträkning av pensionslönen med tanke på den lagstiftning som är avsedd att träda i kraft 2005. Den arbetsgrupp som utrett reformen av systemet med utkomstskydd för arbetslösa och som hade i uppgift att utreda behovet och möjligheterna att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa så att det stöder möjligheterna att få sysselsättning, fick likaså sitt förslag färdigt den 12 november 2001. Arbetsgruppen föreslår bl.a. att bestämmelserna för bestämning av den jämkade arbetslöshetsdagpenningen ändras så att av heltidsanställningarna omfattas endast de anställningsförhållanden som varar högst två veckor av jämkningen. Samtidigt borde systemet för utbetalning av dagpenning utvecklas så att inte kortvariga arbeten förorsakar dröjsmål i utbetalningen av dagpenningen. Social- och hälsovårdsministeriet inleder på basis av ovan nämnda förslag omedelbart beredningen av lagstiftande åtgärder som gäller de förslag som är avsedda att träda i kraft vid ingången av 2003. Dessutom inleder ministeriet med det snaraste en utredning om pensionstillväxten under sådana perioder utan lön som inverkar på beslutet om bestämning av pensionslönen, t.ex. barnavårds- eller studietid. Helsingfors den 27 november 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5