Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1181/2001 vp Palkkatodistusten saamisen nopeuttaminen työttömyysturvan hakua varten Eduskunnan puhemiehelle Yhä edelleen yksi työttömyysturvan saantia hidastava tekijä on palkkatodistuksen saatavuus. Viime viikkoina on tullut esille tapauksia, joissa työnantaja ei ole syystä tai toisesta vaivautunut tekemään työttömäksi jääneelle työntekijälle ennen kuin pitkällisten vaatimusten jälkeen sellaista kymmenen viimeisen kuukauden palkkatodistusta, josta työttömyysturva voitaisiin oikealla tavalla ja oikean suuruisena määrittää. Yleensä isoimmissa työpaikoissa asia näyttää vielä joten kuten hoituvan, mutta pienemmissä työpaikoissa ongelma on hyvin yleinen. Ilmeisesti asia ei korjaannu, ellei lailla velvoiteta sanktion uhalla työnantajaa antamaan työtodistusta välittömästi työntekijän sitä pyytäessä työttömyysturvan hakua varten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että monissa tapauksissa yhtenä työttömyysturvan saantia viivästyttävänä tekijänä on yhä viive palkkatodistuksen saamisessa ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla velvoitetta palkkatodistuksen antamiseen välittömästi työntekijän sitä pyytäessä tehostetaan jopa rangaistuksen uhalla? Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2001 Esa Lahtela /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1181/2001 vp: Onko hallitus tietoinen, että monissa tapauksissa yhtenä työttömyysturvan saantia viivästyttävänä tekijänä on yhä viive palkkatodistuksen saamisessa ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, joilla velvoitetta palkkatodistuksen antamiseen välittömästi työntekijän sitä pyytäessä tehostetaan jopa rangaistuksen uhalla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työsopimuslain (55/2001) työnantajan velvoitteita koskevan 2 luvun 16 :n 2 momentin mukaan maksaessaan työntekijälle palkan työnantajan on annettava tälle palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen peruste. Säännöksen mukaan laskelma on annettava työntekijälle jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Uuden työsopimuslain palkkalaskelmaa koskeva säännös korvaa vuoden 1970 työsopimuslain 24 :n 4 momentin palkkatodistusta koskevan säännöksen. Uuden säännöksen tavoitteena oli muun muassa se, että työntekijä saa jokaisen palkanmaksun yhteydessä laskelman siitä, mitä hän on kyseisen palkanmaksukauden aikana ansainnut. Jotta maksetun palkan oikeellisuus olisi tarkistettavissa, siitä pitää näkyä myös palkan määräytymisen peruste. Palkkalaskelmia ja palkkatodistuksia antaessaan useat yritykset soveltavat Suomen standardoimislautakunnan vuonna 1991 vahvistamaa palkkatodistuksia koskevaa standardia. Tämän standardin mukaan palkkatodistukseen tulee merkitä työntekijän nimen, ammatin ja syntymäajan sekä työnantajan nimen ja toimipisteen sijaintikunnan ohella seuraavat tiedot: maksettu ennakonpidätyksen alainen palkkakertymä edelliseltä kalenterivuodelta, kuluvalta kalenterivuodelta sekä viimeiseltä palkanmaksukaudelta palkanmaksukausi viimeisenä palkanmaksukautena toimitettu ennakonpidätys vuoro- ja kausityöstä maksetut lisät viimeiseltä palkanmaksukaudelta lomarahat ja lomakorvaukset palvelussuhteen alkamispäivä ja mahdollinen päättymispäivä. Kuten kirjallisessa kysymyksessä on todettu, palkkalaskelma on tärkeä paitsi palkanmaksun oikeellisuuden varmistamiseksi myös eräiden ansiosidonnaisten sosiaalivakuutusetuuksien, kuten työttömyysturvan hakemisessa. Palkkalaskelman merkitystä korostaa se, että laskelman antamiseen liittyvä työnantajan velvollisuus on jatkuva, koko työsuhteen kestävä. Työsopimuslaki on työnantajan ja työntekijän välisessä oikeussuhteessa noudatettavaa erityistä sopimusoikeutta. Lähtökohtana on, että laista johtuvien velvoitteiden tehosteena ovat vahingonkorvausseuraamukset ja vain poikkeustapauksissa rangaistusuhka. Uutta työsopimuslakia valmisteltaessa lähdettiin siitä, että palkkalaskelmaa koskevaa säännöstä ei sisällytetä rangaistussäännöksen piiriin. Myöskään eduskunta asian nimenomaisesta esillä olosta huo- 2

3 Ministerin vastaus limatta ei päätynyt siihen, että palkkalaskelman antamisvelvollisuuden rikkomisesta voisi seurata rangaistus. Lain voimaantulon jälkeen on työsuojeluviranomaisilta saadun tiedon mukaan ilmennyt useita tapauksia, joissa työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut työnantajaltaan palkkalaskelmaa. Niissä tapauksissa, joissa työntekijä on vienyt asian työsuojelupiirin tarkastajien tutkittavaksi, työsuojeluviranomainen on antanut työnantajalle kehotuksen palkkalaskelman antamiseen. Palkkalaskelman antamatta jättäminen ei ole koko työnantajakentässä yleistä, mutta voi yksittäistapauksissa johtaa työttömyysturvaa hakevan työntekijän vaikeaan asemaan. Tämän vuoksi hallitus selvittää parhaillaan, minkälaista menettelytapaa käyttäen työntekijän oikeus saada palkkalaskelma voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi työttömyysturvajärjestelmän uudistamista selvittäneen työryhmän, joka sai ehdotuksensa valmiiksi , tehtävänä oli selvittää tarpeet ja mahdollisuudet kehittää työttömyysturvaa työllistymistä tukevaan suuntaan. Työryhmä suosittaa muun muassa, että sovitellun työttömyyspäivärahan määräytymissäännöksiä muutettaisiin siten, että kokoaikaisista työsuhteista sovittelun piirissä olisivat vain työsuhteet, jotka kestävät enintään kaksi viikkoa. Samalla päivärahan maksatusjärjestelmää olisi kehitettävä siten, että lyhytaikaisten töiden tekemisestä ei aiheudu viivästystä päivärahan maksuun. Tarvittavien lainmuutosten valmistelu aloitetaan työryhmän ehdotusten pohjalta välittömästi, jotta muutokset olisi mahdollista saattaa voimaan vuoden 2003 alusta. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1181/2001 rd: Är regeringen medveten om att dröjsmål i mottagandet av löneintyg fortfarande i många fall är en faktor som försenar mottagandet av utkomstskydd för arbetslösa och ämnar regeringen vidta åtgärder genom vilka skyldigheten att ge löneintyg omedelbart då arbetstagaren ber därom effektiveras till och med med risk för straff? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 2 kap mom. arbetsavtalslagen (55/2001), vilket gäller arbetsgivarens skyldigheter, skall arbetsgivaren när lönen betalas ge arbetstagaren en uträkning av lönen, av vilken beloppet av lönen och de grunder enligt vilka den bestäms skall framgå. Enligt bestämmelsen skall uträkningen ges till arbetstagaren i samband med varje lönebetalning. Bestämmelsen om en uträkning av lönen enligt den nya arbetsavtalslagen ersätter bestämmelsen om löneintyg enligt 24 4 mom. Arbetsavtalslagen från Den nya bestämmelsen syftade bl.a. till att arbetstagaren i samband med varje lönebetalning får en uträkning över vad han förtjänat under lönebetalningsperioden. För att den betalda lönens riktighet skall kunna granskas bör därav också framgå de grunder enligt vilka lönen bestäms. Då företagen ger löneuträkningar och löneintyg, tillämpar de flesta av dem den standard som gäller löneintyg och som stadfästes av Finlands standardiseringsnämnd år Enligt denna standard bör i löneintyget antecknas förutom arbetstagarens namn, yrke och födelsedatum samt arbetsgivarens namn och den kommun där arbetsgivaren verkar följande uppgifter: det intjänade lönebeloppet enligt förskottsinnehållning från föregående kalenderår, det pågående kalenderåret samt den senaste lönebetalningsperioden lönebetalningsperioden förskottsinnehållning som utförts den senaste lönebetalningsperioden tillägg som betalats för skiftes- och säsongarbete från den senaste lönebetalningsperioden semesterpenning och semesterersättningar datum då anställningsförhållandet börjat och eventuellt upphört. Såsom det konstaterats i det skriftliga spörsmålet är löneuträkningen viktig, inte endast för att säkerställa lönebetalningens riktighet, utan också då det gäller ansökning av vissa inkomstrelaterade socialförsäkringsförmåner, såsom utkomstskydd för arbetslösa. Löneuträkningens betydelse framhävs av det faktum att arbetsgivarens skyldighet i anslutning till givandet av uträkningen är fortgående och vara så länge anställningsförhållandet varar. Arbetsavtalslagen är speciell avtalsrätt som skall iakttas i rättsförhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Utgångspunkten är att skyldigheterna i lagen leder till sådana sanktioner som skadeståndspåföljder och endast i undantagsfall straffhot. Då den nya arbetsavtalslagen bereddes utgick man från att bestämmelsen 4

5 Ministerns svar om en löneuträkning inte skall inkluderas i straffbestämmelsen. Inte heller riksdagen trots att ärendet enkom togs upp kom till den slutsatsen att straff skulle vara påföljden av ett brott mot skyldigheten att ge en löneuträkning. Efter det lagen trätt i kraft har det enligt uppgifter från arbetarskyddsmyndigheterna framkommit flera fall där arbetstagaren trots sin begäran inte fått någon löneuträkning av sin arbetsgivare. I de fall där arbets-tagaren fört ärendet till att undersökas av arbetarskyddsdistriktets inspektörer, har arbetarskyddsmyndigheten gett arbetsgivaren en uppmaning att ge en löneuträkning. Att låta bli att ge en löneuträkning är inte allmänt bland arbetsgivarna i helhet, men kan i enskilda fall leda en arbetstagare som ansöker om utkomstskydd för arbetslösa in i en svår situation. Därför utreder regeringen som bäst genom vilket förhandlingssätt arbetstagarens rätt till en löneuträkning skall kunna tryggas på bästa möjliga sätt. Därtill hade arbetsgruppen, som utredde reformen av systemet med utkomstskydd för arbetslösa och som fick sitt förslag färdigt , i uppgift att utreda behoven och möjligheterna att utveckla utkomstskyddet för arbetslösa i en riktning som stöder sysselsättningen. Arbetsgruppen rekommenderar bland annat att bestämmelserna för fastställande av jämkad arbetslöshetsdagpenning skall ändras så att jämkningen skulle beröra endast sådana anställningsförhållanden av alla heltida anställningsförhållanden som varar högst två veckor. Samtidigt bör systemet för utbetalning av dagpenning utvecklas så att utförandet av kortvariga arbeten inte förorsakar fördröjning i betalningen av dagpenning. Beredningen av nödvändiga lagändringar inleds utgående från arbetsgruppens förslag omedelbart för att det skall vara möjligt att ändringarna skall kunna träda i kraft i början av år Helsingfors den 20 november 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5