JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi
JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos Karolina Lehto, Hansel Oy Martin von Willebrand, Asianajotoimisto HH Partners, COSS Michaela Ramm-Schmidt, Teknologiateollisuus ry 1.8.2014 alkaen Jussi Tokola, Tieto Oyj Helena Juutilainen, Kuntien Tiera Oy Simo Tanner, Suomen Kuntaliitto ry Tomi Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto Ari Koivumaa, Hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) Kari Wirman, Ficom ry Noora Luoto, Vantaan kaupunki Olavi Köngäs, Netum konsultointi Oy, sihteeri
Työskentelystä Työryhmän 1. kokous 27.11.2012 Työryhmä on pitänyt 33 kokousta (a 3 h) VM:n tilaamat pohjaselvitykset Pilvipalveluista sopiminen Ketterien menetelmien huomioiminen julkisen hallinnon sopimusehdoissa Kuulemiset Toimintopistelaskenta (Pekka Forselius) Kokemukset kehittämisestä ketterillä menetelmillä (Juha Tuomaala) Toimittajakuuleminen Avoin verkkokysely JHS166:n uusimistarpeista 39 vastausta, joista tilaajia 15 ja toimittajia 22 1. palautepyyyntö 28.1.2014, 40 kommentoijaa 2. palutepyyntö 1.8.2014, 9 kommentoijaa
Työryhmän peruslinjaukset Pyritään lähemmäksi JYSE ja IT2010 -ehtoja Painotetaan avoimuutta Kevennetään Yleisiä ehtoja Hankinnan kohteesta riippuvia asioita erityisehtoihin Ei erillistä soveltamisohjetta vaan lyhyt käyttöohje jokaisen ehdon alkuun Valmisohjelmistoehdoista luovutaan koska niitä ei ole käytännössä voitu käyttää Tarvitaan uusia erityisehtoja Verkon kautta toimitettavat palvelut (SaaS) Tilaajan sovellukset ketterillä menetelmillä Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö
JHS166 rakenne JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot Liite 1. Yleiset sopimusehdot (JIT 2014 Yleiset ehdot) Liite 2. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista (JIT 2014 Sovellukset) Liite 3. Erityisehtoja palveluista (JIT 2014 Palvelut) Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista (JIT 2014 Konsultointi) Liite 5. Erityisehtoja laitehankinnoista (JIT 2014 Laitteet) Liite 6. Erityisehtoja tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista (JIT 2014 Palvelut verkon kautta) Liite 7. Erityisehtoja ketterillä menetelmillä toteutettavista projekteista (JIT 2014 Ketterät menetelmät) Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin (JIT 2014 Avoin koodi) Liite 9. Tukimateriaalia: Avoimista rajapinnoista tietojärjestelmä- tai palveluhankinnoissa
Erityisehtoja tietoverkon kautta käytettävistä palveluista Ohjelmistopalvelut hankitaan yhä useammin ns. pilvipalveluna (Esim. Rondo, M2, Tilha..) SaaS -hankinta poikkeaa perinteisestä tilaajan sovelluksen hankinnasta Ohjelmistopalvelut ovat valmiita tilaaja määrittelee tarpeensa ja valitsee niitä parhaiten vastaavan palvelun. Sovitusmahdollisuudet mahdollisia palvelukuvauksen rajoissa ensisijaisesti tilaan toimesta. Tilaajan tietoaineistojen siirrettävyys pitää taata Ehdot soveltuvat määrätylle kohderyhmälle suunnattuihin sovelluspalveluihin. (Ei sovellettavissa PaaS tai IaaS palveluihin)
Erityisehtoja ketterillä menetelmillä toteutettavista projekteista JHS166 erityisehdot tilaajan sovelluksista soveltuvat vain ns. vesiputousmallilla toteutettaviin projekteihin Vaatimukset -> määritykset -> toteutus -> hyväksyminen Ketterillä menetelmillä tarkoitus on saada nopeammin näkyviä tuloksia, tehdä tarvittaessa joustavasti muutoksia jne. Tilaajalta edellytetään huomattavasti suurempaa ja intensiivisempää panosta kuin vesiputousmallissa Mm. muutoshallinta ja hyväksyminen ovat erilaisia kuin vesiputousmallissa Agile manifeston mukaan ketterässä kehittämisessä arvostetaan yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja, toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota, asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja ja vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa. Ehdot soveltuvat tilanteeseen, jossa toimittajalla on toimitusvastuu. Näitä ehtoja ei sovelleta tilaajan resurssivuokraukseen.
Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Avoimen lähdekoodin lisenssit antavat vapaan käytön, muuttamisen ja monistamisen edun verrattuna suljettuihin lisensseihin. Tulosten julkaiseminen muiden hyödynnettäväksi on mahdollista ensisijaisesti käyttämällä avoimen lähdekoodin lisenssiä kehitettyyn ohjelmistoon. Julkaiseminen on hyödyllistä ja suotavaa, jos ohjelmistolla on laajempaa käyttöä. Laajempi hyödyntäminen ei aina välttämättä edellytä lisensiointia. Avoimen lähdekoodin käyttö ja mahdollinen lisensiointi on keskeinen vaihtoehto sille, että tilaaja vaatisi tekijänoikeudet itselleen. (JHS 169, IDABC:n laatima suositus)
Tukimateriaalia: Avoimista rajapinnoista tietojärjestelmä- tai palveluhankinnoissa Tukimateriaalin tarkoitus on auttaa hankintayksiköitä varmistamaan rajapintojen avoimuus JHS166 suosituksessa avoimuutta käsitellään kolmelta kannalta 1. avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ja julkaiseminen muiden käyttöön julkisten hankintojen yhteydessä 2. toimittajalukkojen estäminen (datan siirrettävyys järjestelmää vaihdettaessa, erillisillä ihmisavusteisilla exportauksilla yms. tyypillisesti harvakseltaan erityiseen tarpeeseen) 3. avoimien koneellisten rajapintojen tukeminen Tukimateriaali koskee tilannetta 3: Rajapintojen avoimuus on vaatimusasia, jota ei voi sisällyttää yleisiin sopimusehtoihin